Luunontiito. Alkuoppia vart. III oppivuus. Ensimäin osa / Естествознание. Часть 1. 3-й год обучения

Citation preview

V. A.

T E T J U R E V zyvutsrp * S

0

I

fVUTSRPONMLKIGE

LUUN N ON TI I TÖ RLKUOPPIR

V R RT

III O P P I V U U S EN SI M ÄI N

RUKIN

osa

IZDflTELSTVO

LENINGRAD

«KIRJR» 1 8 3 3

V. A. TETJUREV fYVUTRPONMLKJIEB

LUUNNONTIITO ALKUOPPIA VART III OPPIVUUS ENSIMÄIN OSA

LENINGRADIN

OBLONOON

1 9

RUKIN

VAHVISTAMA

3 3

IZDATELSTVA L E N I N G R A D

. K I R J A '

yvutsrponmlkjihgfedcba

В . А . ТЕТЮ РЕ

В

ЕСТЕСТВ ОЗНАНИ У Ч Е НБ И

Е

К   ДЛ

Я   Н А Ч ЛЬ Н О

Й   Ш КО Л

(н а   и ж о р с ко Перево

м   яз ы к е

) 

д   Н .  М о л д ц о в ЧА С Т

й 

Ь   ПЕРВ А

 Я

3­й   г о д   о б у ч е н и У тв е р ж де н И ж о р с ки

й   перево

о   ко л е г и е д   у тв е р ж де

Ы 

 я й   НК

П   РСФ С

Р 

н   Ле н и н г р а д с ки

м   Облон

о 

yvutsrponmlkjifea

Alkusanat. • л

Myy  noisemma  tutkimaa  iuuntoa.  Tiitoa,  kumpa  luuntoa  tutkii,  saotaa  luunnontiitoks.  Myy  noisemma  tutkimaa  maata,zyvutsrponmlkjihgfedc   vettä ja huu­' kua. Myy noisemma tutkimaa kasvoloja, elokkahia, inmihistä. Ei vaa sen peräst oo tarvis tutkia luuntoa, jot tiitää mitä siin ta­ pahtuu. Sitä ono tarvis senkii peräst, jot tiitää, kuin inmihin omal tyyllää voittaa luuntoa ja käyttää sitä omiks tarpeiksee. Kaik, mitä meil meijän elos ono tarvis—kaikenlaajaist tyyasut, ruuka, vaattiit, elo­ paikka— kaik neet ono tehty siint, mitä luunnost saavvaa. Luunnontiitool ono meil suur,.n]ei"kitys. Se meitä opettaa tiitämää luuntoa. Se meitä avittaa meijän s lasemma liivaa päälle ja viii valamma vettä liivan päälle. Vesi selväst m ä n n ö ö liivan läpi ja yhtää ei kessä liivas. Tämä liivan omintus erittää hänt savest. Sen peräst läpi liivakkahan pinta­ maan hyväst männöö läpi vesi. Hänes vesi ei kessä yhtää, vaa kiiree kuivata. Sentä liivakahat kyntömaat ovat kuivat ja niitä saotaa kui­ viks maiks. Otamma tratist märän liivan ja katsomma hänen omintust. Märä^t liivast taikinaa et tii, ku savest. J o s paat kuivamaa märän liivan, nii hään ei mää kovaks, ku savi, a murenoo. Liiva ono murria. Liivak­ kahat kyntömaat ovat murriat ja niitä kyntää ono kerkiä. Senperäst liivakahia kyntömaita saotaa kerkiäiks maiks. Päivyt liivakast pinta­ maata p a r e m m a s t saap varistaa, ku savikast. Keväest liivakas pinta­ maa kiiree kuivaa, m ä n n ö ö lämmäks ja selväst nostaa rohon. Liiva­ kahas pintamaas selvemmäst valmistiit kasvot, ku savikkahas kyntö­ maas. Kuin savi­, niin i liivapintamaas ono vähä multaa. Senperäst hyy antaat vähemmän tuloa, ku multamaat. Mut neetkii voivat antaa hyvän tulon, jos vaa hyväst neet kyntää ja tatehoittaa.

Meijän iis ono täikertaa suuri tyy—nostaa meijän kolhosiloin ja sov­ hosiloin peltoloin tulo suuremmaks. Sen tyyn tekömises ono suur merkitys maan hyväst raatamisel ia vallottamiseel. Meijän uuvet suuret savotat tekkööt paljo traktoriioja ja muita maa­ talohusmassinoja ja kraamiloja. Ensimäisen pättiletkan aikaan meijän kolhoosat ja sovhoosst saivat 120 tuhatta traktoria, kummat jaksaat tehhä tyytä niin paljo, kuin liki 2 miljoonaa heppoist. Ensimäisen pättiletkan lopus meijän maatalohuves oli kaks kertaa e n ä m p maa­ talohusmassinoja ku pättiletkan alus. Meil ono nyt paljo asuja, kum­ miil raaetaa maata. Ensimäisen pättiletkan aikaan meil ono laaittu paljo uusii savotooi mis tehhää suuloja, kumpia ono tarvis peltoloin vallottamisee, Kolho­ siloin ja sovhosiloin peltolooi meil paljon jo vallotettaa suuloil. Myy voittelemma hyvän viljatulon puulest ja meijän puuleel ono tiito ja tekniikka.

7

GRRNIITTR. zyvutsrponmlkjihgfedcbaZYVUTSRQP Graniitta  enemmittee  ono syväs maas, saven, liivan ja toisiin maa­ porotiin al. Ja tihtii saap nähä kivilöjä maan pääl. Graniitast välistä ovat kokonaist mättähät. Pellool ja metsääs kera ono paljo graniittakivilöjä.

Kuva 4. Graniittakivet m e t s ä ä s . I

Enemmittee graniitta ono punais ja harmaataa kuvvaa. J o s vasa­ raal lohata graniitan kiven, nii hänes ono paljo punaisia tali valkijoja kivimuruloja, niitä kutsutaa peltospaatiks. Peltospaattia kives ono paljo, sen peräst kokonain kivi ono punaist tali harmaata kuvvaa. Kives viii ono läpinäkövät murut. Niitä saotaan kvartsamuruloiks. Peltospaatis ja kvartsan muruloin välis ono viii mussat paistavat pit­ kulaist murut, niitä saota slyydaks. Granitaas ono siis: peltospaatia, slyydaa ja kvartsaa. yvutsrponmlkjihgfedcbaZYVUTSRPONMLKJIHGEDCA

Kuin  murenoo  graniitta.  Luunnoos kaik muuttiaa, kivi kera muuttiaa. Rikoin kuluees kiv­ vee tehhooi lämmä, kylmä, tuuli ja huuku, niien peräst kivi muut­ tiaa. Se murenoo ja m ä n n ö ö saveks ja Iiivaks. J o t nähä, kuin tehhooi kivvee lämmä ja kylmä, pittää tehä mok­ kooma kiussatus. 1.  Kiussatus. Otamma piinen tykyn kivveä ja kiinnitämmä sen rau­ tavitsan otsaa. Toisen rautavitsan otsan käärimmä paperiil ja käel noisemma siint pitämä kiin. Kiven varissamma priimussan tali pirttu 8 i

lampun  tules,  jot  kivi kiiremmäs ja kovemmas männis kuumaks ja siis paikaal lasemma kylmää vettee. Sitä sammaa pittää tehhä usian kerran ja viimeen graniitta murenoo hiinoiks tykkylöiks. J o t arvata, mitä vart graniitta herviää lämmää ja kylmää, tiimmä viii mokkoman kiussatuksen. yvutsrponmlkjihgfedcbaZYVUTSRPONMLKJIHGEDCA 2.  Kiussatus. Otamma vaskisen viienkopekan rahan, lakkian lavvan otsan ja kaks naaklaa. Lyymmä naaklat lautaa sil viisii, jot heijen välis viienkopekan raha männis höpliäst. Siis pihtilöil viienkopekan rahan varissamma ja kiussaamma taas laskia kahen naaklan läpi ja katsomma kuin raha männö. Varissettu viienkopekan raha ei mää iäpi. Minen peräst hää ei mää? Ei mää sentää, jot hää tuli suurem­ maks. Ku m ä n n ö ö vähä aikaa, raha jäähtyy ja taas höpliäst noisoo läpi m ä n o m ä . Ku varistais, ni raha mäni leviämmäks, ku jäähtyi, niin kajeni. Toiset kovat riissat kylmäst kerä kajen­ noot, varist levenööt, mut yhet riissat v ä h e m m ä n , toiset e n e m m ä n . Graniitta kera kylmäst kajenoo, va­ rist levenöö. Kons myy varissimma kiven, n i i g r a ­ niitan murut leveniit pää­ litse e n e m m ä n , ku kiven sises. Kons myy äkkinäs­ tää graniitan, jäähytimmä, nii graniitta kaijeni pää­ litse e n e m m ä n , ku sisest. Senperäst kivi lohkiaa ja murenoo hiinoks. Kivi ei oo yhteläin, a kolmest Kuva 5. Kiviraunio. sortust; kaik n ä m ä t sortut varistamisest ja jäähtymisest levenööt ja kajenoot erilaisest, senperäst graniitta viii kovemmast murenoo hiinommaks. Luunnoos graniitan kerä tekahuu se sama. Päivyt päivääl kiven kovast varistaa ja kivi levenöö; yyl kivi jäähtyes kajenoo. Se joka päivän kylmän ja lämmän vaihto murenoittaa graniitan hiinoks. Gra­ niittamättähin kohis sentää ain ono paljo soria ja hiinoa graniitan tykkylöjä. Hyy joutuit tähä siint, jot graniittamätäs lakkois. Niin lako­ jaat suuret graniittamättähät ja graniittarauniat, kumpat ovat toisist kiviporotist. Graniittatykkylöjä viii murenoittaat ja lohkoivat suurest juuksevat veet ja jäätiköt, kumpat ryymiit mättähist allaa. Vuurijoet ja jäätiköt 9

huuhtoot  ja  hiircot graniittatykkylöjä. Ja niin viimeen graniitta rnure­ noo eri muruisiks: peltospaatiks, kvartsaks ja slyydaks. Hiiromisest kvartsan murut tekahuut liivaks, spaatiks ja slyydasaveks. Ssvi ja liiva männööt veen ja tuulen mukkaa. Siint meil joutui niin paljo liivaa ja savia, kumpia my n ä ä m m ä jokka paikas. Miljonia vuusia piti siihe, jot granitast tuli liivat ja savet. Myy nyt tiiyssimmä savest, liivast ja kivest, k u m m a t tekahoit ki­ ven murenomisest. Kivi, savi ja liiva ovat meijen maan ossia ja kir­ jaas niitä saotaa vuuriporotiks. Kuin tekahuu savislantsa ja liiva kivi savest ja liivast, kumpat jou­ tuit meil kiven murenomisest, luonnoos tekahuut toisiks vuuriporotiks savislantsaaks ja liivakiveks. Savislantsa ono rääykäs vuuriporota musertavvaa kuvvaa. J o s h e n ­ kästä savislantsan päälle, nii nennää lyyp saven haiso. • Gssia tuhatta vuutta piti siihe, ku savislantsa tekahui savest. Savia kovast latistiit ylempäist vuuriporotarääyt. Latissettu savi ajakse muuttiis kovaks kiveks. Min vanhemp ono savislantsa, sen s e ono vahvemp ja kovemp. Savislantsaa sautettaa mättähilöist. Mättä­ hiin elläjät slantsoil kattaat kotiloin katot. Vahvast slantsest tehhää kriifililautooi ja pehmiäst slantsast tehhää kriifeliä. Liivakives ono hiinoo liivaa, kumpa kleitähyis toin toisee savel tali kalkil. Nämät liivat hyväst tuntuu taitetun liivakiven reunaas. Liiva­ kivi tekahui niin: liiva sekahui saven tali kalkin kera, päält latistui. Mäni ussia tuhatta vuutta, ku tuli kova uus porota: liivakivi. Liivaki­ viä saautettaa mättähilöist. Se ono kovvaa, mustasinist kuvvaa. Hänest tehhää jauhakivviä, tahkokivilöja ja luiskia. Luonnoos tekahuu silviisii: yks maaporota laukiaa ja murenoo ja heijen sijaa tekahuut toiset porotat. yvutsrponmlkjihgfedcbaZYVUTSRPONML

Kuin  savvia,  liivaa ja  kivviä  mukoitettaa  kansantaiohuves.  Kuin  tehhää  savest  kirpitsaa.  Savest tehhää kirpitsaa. Kirpitsooi tehhää kirpitsasavotaas, kumpat ovat siil, kus ono paljo savvia. Savvia kaivetaa kesäl suuret mytyt ja ' jätetää talveks seisomaa, senperäst jot siis savi männöö rrturiaks. Mokomast savest tulloo samoi paremp savitaikina. Savi veel valeta ja siis soteta savisotkomasinas. Savitaikinaa viii lisätää liivaa. Hyväst tehty savitaikina vennuu sen peräst, jot savi ono  venukas. Kirpitsa­ savotas savitaikinast laahita kirpitsaformastankois valmist kirpitsaa. Siis tuureet kirpitsat kuivatettaa kus ikkää lakan ai. Perrää senen ku kirpitsat kuivaat, neet laahitaa mokkoomaa kiukaahe, kus neet poltetaa. Poltettu kirpitsa veenost jäähytettää. Perrää senen kir­ 10

pitsa männöö kovaks, vesi h ä n n e e ennää ei tehoi, taikinaks s e ennää ei mää. Valmis kirpitsa jo m ä n n ö ö meijen stroikkaa vart. Kirpitsaa paljo m ä n n ö ö kotiloja vart. Siint tehhää faabrikoin ja savotoin seiniä. Kir­ pitsa ono kovast tarvistavvara. yvutsrponmlkjihgfedcbaZYVUTSRPONMLKJIHGED

Kuin  savest  tehhää  astijoja.  Saviastijoja tehhää savest patasavotaas. Enstää savest valmissutetaa taikina ja siis laahitaa hänest kaikellaist astiat forman mukkaa. Sa­ viastiat enemmittee laahitaa käel patakruukan pääl. Savvia p a n n a a ympälläisen kannen päälle, kumpa pyyrii ja siis patamaasteri laatii pattoja, laatkoja. Perrää senen tuureet saviastiat huukuul kuivatettaa. Siis kaik astiat, jot ei laskis vettä läpi, maalitaa paistavaal maalii, klasuriil. Välistää iis maalimist tehhää pattoin pääl kuvat. J a siis perrä kaiken taas poltetaa. Varit astiat veenost jäähytettää. Farfoora­astiat tehhää valkiast puhtahast savest (kaolina) sekamitte valkian liivan ja toisiin ainehiin kera. Farfoora­astiat tehhää savo­ taas masinaal. Meijen maas, S S S R : ä ä s punaist savvia ono usiaas paikaas. Valkiaa savvia (kaolinaa) enemittee ono Ukrainaas (USSR) liki Giuhovaa ja Uraliil.

Mihi  männцц  graniitta.  Graniitta ono kova kivi, sentää hänt saautettaa stroikkaa vart. Gra­ niittaa ono paljo Uraliil, Karjalan respublikas, Ukrainaas, Dnepro­ petrovin luun. Niist paikoist graniittaa laitetaa toisii paikkooi. Grani­ tast tehhää kotiloja, siltapatsahia, kivitiilöjä. Graniittaa saap vestää ja tasata lakiaks, ku klasi ja käppiäks. Granitast tehhää muisto­ patsahia.

Kuin  tehhää  klassia  ja  klasiastijoja.  Klassia ja klasiastijoja tehhää mokkoomiis klasisavotcois. J o s tehhä klasi, otetaan puhast liivaa, sekkaa p a n n a a kalkkia, sootua tali po­ tasia. Siis kaik kovast varissettaa suuriis saviastiois. Suuresta varist kaik mitä ono seattu, m ä n n ö ö velliks ja siint vellist tehhää klassia, ftstioja tehhää enemmittee puhumisen mukkaa. Maasteri ottaa mo­ lomist otsast avanoisen rautatrupkan. Yhtee otsaa ottaa vähän sitä klasivelliä, a toisee otsaa alkaa puhhua ja trupkan otsaa tulloo kla­ sirakko. J o t tehhä astia, siint maasteri p a n n o o rakon formaa, formas klasivelli mukkoitettaa forman mukkaa ja ku jäähtyy, ni se m ä n n ö ö kovaks, tulloo astia. 11

Nyt  klasisavotois  enemmittee  se  raskas  puhutyy  vaihtuu.  Sitä tyytä nyt tekkoo massina. Myy nyt saimma tuttavaks kiven, saven, liivan, savislantsan ja liivakiven. Myy tiijemmä, jot niitä ono kovast tarvis meijen kansantalohuves. Neet tuuvat hyytyä. Mut jos heitä saauttaa, nii pittää kaivaa syäs maas. Senperäst kivviä, savvia, liivaa, slantsaa ja kiviliivaa saotaa maastkaivettaviks. Nyt etem­ Kuva 6. Kuin t e h h ä ä klasiputelia. mäs noisemma tiiystämmää viii toisist maastkaivettavist.

KRLKKIKIVET.  Kalkkikivet ovat  kalkki,  valaskivi  ja  mraamori. Nämät kaik ovat vuuriporotat, kumpia saautettaa enimmittee mättähiis. Kiussatus. O t a m m e millaist ikke happoa, esimerkiks uksusta ja liikutamma kalkin päälle. Kalkki noisoo sihisömmää ja päält m ä n n ö rakoks. Se sama tapahtuu, jos tilkutamma happoa valaskiveen tali mraamorin päälle: hyy sihisööt ja päälitse noisoot fakot.  Jos  tahot­ taa  tunnustaa  kalkkikivilцjä,  nii  pittää  tilkuttaa  niihe  päälle  hap­ poa.  Valaskiven tiitäät kaik. Myy hänel kirjutamma oppilavvas. Mist se valaskivi on? J o s mikroskoopin läpi katsoa valas­ kiven jauhon päälle, nii myy n ä ä m m ä paljo hinokkaisia maonkotahaisia (kuva 7). Näis maonkotahaisiis konslee elliit hiinokkaiset merielläjät. Hyy elliit meren vees ja kons hukkahuit, ni hei­ jän kotahaist laskisiit meren pohjaa. Aikaa mäni ussiat tuhattia vuusia ja maonkotahaisia korjahui meren pohjaas ain e n e m m ä n . Hyy päält kovast latis­ tuit, männiit kovaks ja sil viisii meren pohjaas tekahuit suuret ja paksut rääyt Kuva 7. Valaskivi j a u h o a mikros­ valaskivviä. Miks siis valaskivviä saau­ k o o p i n nai. tettaa maan sisest? Oppimiihet tiiyssiit, jot ussiat kuivat paikat e n n e n olliit meren pohjaan. J o t se ono niin, sannoot meri maonkotahaist ja muut merielokkahhiin jäännökset, 12

yvu

\ , . zyvutsrponmlkjihgfe kumpia lövvetää maast. Pitän ajan peräst merien pohja ain kohhois, vesi ain antiis ja viimeen valaskivimäki joutui ylähälle, maan pälille. J o t meri vähän ain lassiijaa nyttäkii — näyttää sen meren ranta. Valas­ kivviä ono usias paikois meijän Sojusaas; tihtii löytyy valaskivimäki­ löjä Ukrainaas, Krimis. Valaskiven hiino jauha m ä n n ö ö h a m m a s j a u ­ hoo, kumpaal puhasettaa hampahia. Valaskiven jauhaal valkenoite­ taa huuniiloja, kiukahia ja trupia. yvutsrponmlkjihgfedcbaZYVUTSRPONMLKJIHG

Kalkkikivi ono harmaata, mut välistää puuttuu toistakii kuvvaa_ Välistää kalkkikivi ono kovvaa, mut puuttuu välistää i pöyhkiää. Luunnoos kalkkikiviä saap tihtii löytää. Sitä paljo ono Krimis^ Ukrainaas, Pohja­Kavkasis, Volgan joel ja meijän Sojusan toisiis pai­ kois. Kalkkikivi m ä n n ö ö kotiloin stroikkaa, kalkkikivijauhooks ja tse­ menttii. Mraamori ono kovvaa ja vahvaa kivee, se ono paistavist muruloist. Valkia mraamori voittiaa saahkaraa. Mraamoria ono toistakii kuvvaa. Mraamoria saautettaa meil Karjalan respuplikas, Uraliil ja toisiis pai­ kois. Se ono käppiä kivi, sentää hänest tehhää kotikoristuksia^ trappuisia kivikotiloihe ja muistopatsahia.

Kalkki.  Valmist kalkkia luonnoos ei lövvy, hänt saautettaa kalkki kivest. Jot saavva kalkkia, nii kalkkikivilöjä poltetaa suuriis kiukahis. Pe­ räst polttamisen kalkkikivi m ä n n ö ö  s a m m u t t a m a t t o m a k s  kaikiks  —  mokkoomiks valkeiks kivilöiks. J o s Uikut­ taa tilkan happoa kalkin pääl, nii hän ei noise sihisömmää, ku kalkkikivi. Sammuttamattomast kaikist saahhaa sammutettua  kalkkia. J o s valkioin kivi­ löin päälle vallaa vettä, ni kivet lämme­ nööt, murenoot ja muuttiijaat sammute­ tuks kaikiks. Sitä tehä ono kerkiä, ku ono näytetty (kuva 8). Sammutettu kalkki män­ nöö stroikkaa vart. Se enstään vai sam­ K u y g g S a m m u t t a m i n k a , k k i . mutettaa. Siis sammutettu kalkkijauha kivviä. seataa vettee, lisätää liivaa ja siint tulloo kalkkitaikina. Sitä pannaa kirpitsoin vällii. Huukuus kalkki kovenoo> ja vahvast kiinnittää kirpitsat toin toiseen kera. Kalkkia meil ono paljo tarvis, sitä tehhää ja hukataa meil paljo uusiil stroikiil. 13?

Tsementti  ja  betoni.  zyvutsrponmlkjihgfedcbaZYVUT Kalkkitaikina hyväst kiinittää kirpitsat toin toisee, mut se vii! ei oo niin vahva ku tsementti. Nykyhil ajal enemmittee senperäst käytetää tsementtiä. Tsementtiä tehhää tsementtisavotois kalkkikivest, savest tali  mergelist. Mergeli ono vuuriporota, savest ja kalkkikivest seka­ mittee. Kalkkikivi, savi tali mergeli tehhää hiinoks, seataa vettee ja siint tulloo velli, kumpa p a n n a a ja laahitaa formaa, siis kuivatettaa huukuul ja kovast varissettaa. Perrää senen kylmät kirpitsat jauhataa hiinoks jauhaks, se jauha onokii  tsementti. Tsementist, liivast ja veest tehhää taikina, kumpa kiinnittää yhteen kivet. Se kiinnittää ravvankii kivvee. Betoni tekahuu niin: otetaa tsementtiä, liivaa ja sepenkaa (muren­ nettua kiveä) ja lisätää veltä. Se massa männöö kovaks veenkii all ja sitä saotaa b e t o n i k s . Nykyhil ajal savotoin ja faabrikkoin seinät enemmittee ono tehty rautabetonist. Seinät tekahut sil viisii: enstää laahitaa rautapalkat pystyy, siis neet niiotaa rautavitsoil ja valetaa päält betonil. Betoni kovettuu ja niin rauttoin kera tulloo kova ja vahva seinä. Rautabe­ tonist tehhää kaik stroikat, kumpat ovat veen sises. Rautabetonist ono tehty suur ja vahva plotina Dneprin elektristantsiaal. SSSR s ono täi kertaa suur stroikka: tehhää faabrikkoja, savotia, elektristantsoja ja suuria kotiloja. Tsementti ja betoni ovat kovast tarpehet stroikkaa vart. USRLC

SU CLR. Suola, k u m p a a myy p a a m m a ruuvan sekkaa, kera ono maastkai­ vettava. Hänt saavvaa maast, meriveest, suolajärvilöistja lähtilöist. KiussEtus 1. Otamma suuren koman kivisuolaa. Terrävän niiklan otsan p a a m m a koman päälle ja hiljukkaistaa päält lyymmä. Komast lankiaat kuupikat lakioin seiniin kera. Nämät kuupikat ovat s u o l a n kristallit.  K i u s s a t u s 2. Otamma puul stokanaa vettä ja vettee vähittee las­ k e m m a suolaa ja h ä m m e n n ä m m ä lusikaal. Suolat vees sullaat. J o s noisemma suolaa ain lissäämää, enstää se sullaa ja viimeen ensikää ei nois sulamaa. Sitä saotaa, jot vesi ono s u o l a h u n t . Suolat toittaat meitä, hänt ono meijen ruumiis. Meijen veri ono suolaist makkua. Suolat männööt ei vaa yhtee syykkii. Hyy hoittaat syykkikraami iloja märkenömisest. Suolataa lihhaa, kallaa ja muuta. J o s ei olis • suolaa, nii myy e m m ä sais hoitaa kavvan syykkikraamiloja. 34

Kivisuola. zyvutsrponmlkjihgfedcbaZYVUTSRQPONML Suolaa väiistää lövvetää syväs maas. Se suola, kumpa saautettaa maast, ono  kivisuolaa. Maan sissee kivisuola joutui kuivanehist suo­ lajärvilöist. Vesi järvilöist kuivi ja mäni höyryks, a suolat jäivät poh­ jaa ja niin heitä kopittui suuret mytyt, kumpat olliit katettu päält toisiil vuuriporotil. Suuret mytyt kivisuolaa ono SSSR­s Iletskoin luun, liki Orenburgin linnaa ja viii Donin basseiniis. Näis paikois jo aikaa saautettaa suolaa. Suolat maast saautettaa niin: Maaha kaivetaa syvät kaivot, suo­ Japlastilooil saa. Suolat kaivetaa kirkaai, revitää dinamiitan kera. Suo­ laa roittaees tehhää maan al mokkoomat kaitaist huoneet. Maan lakkia pittäät kiin suolapatsahat, kumpia sitävart jätetää. Suolat näitä huoniloja myyt väitellää tatskoil ja vakonetkois ja maan päälle nostetaa masinoil. Puhas kivisuola ono läpinäkcvä ku klasi, mut välistää ono kuvikas, ku ono kaivettu toisiin porotiin seas.

Itseseisottaint  suola.  Luunnoos suola ono ei va kivisuolaan, mut paljo suolaa ono su­ lant järvilöin vees. Mokompia järvilöjä ono paljo Kaspian steepilöil. Samoit suuret suolajärvet: — Baskuntshak ja Elton. Vesi niis järvi­ löis ono kovast suulain ja pohjaas siil ono kova kivisuola. Kesä steeppilöil Kaspian meren kohis ono vari ja kuiva. Vesi kuivaa ja männöö höyryks ja suolat laskiaat pohjaa. Sitä suolaa saotaa itse­ s e i s o t t a n e h e k s  suoiaks. Ennen sitä suolaa kaivettii lapjoil, nyt ser­ pataa masinoil, kumpia kutsutaa ekskavatoriloiks. Perrää senen ku suolat kuivatettaa, se laitetaa SSSR:n jokko puulee. Senperäst Bas­ kunsthakin järvest Volgan jokkia as ono tehty rautatii. ytskihLK Kдskytyy: Tehkää kovasuolain vesi ja pankaa se stokanaas läm­ mässe paikkaa seisomaa ja siis vahtikaa, ku stokanan pohjaas ja seinii tulloot suolakristalit. Sil viisii järvilöis kera vesi höyryjää ja suolakristalit kopittuut järven pohjaa.

Suolalähteet.  Suolaa saautettaa viii suolalähtilöis. Nämät lähteet tekahuut niin: vesi männöö läpi maan syvvää ja vastajaa siil kivisuolaa, sulattaa sen ja siis taas pylkästyyyvutsrponmlkjihgfecbaXVUTSRPONMLKJIHA   у Hää, mut nyt jo suolaiseen se onokii suo­ lalähe. Suolaveest kera saautettaa suolat: Vesi nossetaa nasosin kera  gradirnaa (kuva 9). 15

Se  ono  mokkooma  puu  huuni,  k u m m a n  pohjaa  ono  tehty  kivi­ hauta  ja  huunen  sisus  ono mätetty havun oksiil. Suolavesi valujaa oksiin päälle ja tilkkuu kjvihautaa, siin s a m a s vesi m ä n n ö ö höyryks ja kivi havvaas kopittuu kovasuolain vesi. Kovasuolaist vettä vale­ taa astioihe ja tulel paahutettaa. Vesi höyryjää, a astioin pohjaa jääp kuiva suola. Kuin suolaa saavva kovasuolaisest veest, meil näyttää mokkooma kiussatus. yvutsrponm Kiussatus. Valamma kartaisee karppii kovasuolaist vettä, siis noi­ semma kavva n varistammaa, jot kaik vesi kiihuis pois. Karpin poh­ jaa jääp suola.. Tätä saotaa suo­ lan  keittämiseks. Täi viisii saav­ vaa suolaa suolavesistsuola­indus­ trias.

Kuin  saautettaa  suolaa  meriveest.  Paljo suolaa ono sulant meri­ vees. Mut merivees viii ono seka­ mittee karkiat suolat, senperäst merivettä saotaa karmakaks suo­ Kuva 9. Gradirna. laiseks. J o s paahuttamiseel saauttaa suolat meriveest, nii siis pohjaa las­ kiaa enstää keittosuolat ja perrää heijän karkiat suolat. Sil viisii keit­ tosuolaa onokii hyvä saauttaa meriveest. Sitä vart tehhää meren ran­ taa matalikot k u m m a t maa­ aijaal eroitettaa merest. Päivyt lämmit­ tää niis vettä, vesi Iämmäst höyryjää ja suolat laskijaat pohjaa. J o t keittosuolan parvees ei laskiais karkiat suolat, ni vähentyit vesi kar­ kian suolan kera lassaa pois merree, a pohjaa jäävät vaa keittosuolat. Meriveest meil suolaa saautettaa lopen paljo. f

 У yvutsrponmlkjifeaXV

Suolat,  kumpat  männццt  valloo  peltoa  vart.  Luonnoos saautettaa ei vaa yht keittosuolaa, saautettaa viii suolaa, kumpia ono tarvis valloo peltoa vart, Pohjan puulees, liki Solikamskin linnaa, ono lövvetty suuret mytyt  kalisuolaa. Nykyhil ajoil ono tehty maan al sahtit, kumpiis saautettaa suolaa. Tuhattoja tonnia kalisuolaa laitetaa täält valoks peltoloja vart. Viii saautettaa suolaa —  selitraa.  16

Sitä suolaa ono paljo Lounat­flmerikas, Cilis. Senperäst sitä suolaa saotaa cilin suolaks. Viimäisiil ajoil meil selitraa jo tehhää savotaas. Kalisuolat ja selitra ovat valmista peltovalloo. Mutta saautettaa viii kivviä,yvutsrponmlkjihgfedcbaZYVUTSRPONMLKJIHGEDCA   apatittii  ja  fosforittii, kumpist tehhää savotilois valloo. Fos­ foriittilöjä ono meil paljo Kaiskin metsiis Gorkoin maapuulees.yvutsrponmlkjihgfec   Лр а ­ tiittaa  ono  paljo  pohjaas, Hiipinän mättähiis. Siil nyt hyväst saautet­ taa apatittaa, sitä vart ono rakenettu Hibi­ nogorskin linna. Fosforitat ja apatitat jau­ hataa hiinoks jauhaks, se jauho viii teh­ hää rikkihapon kera ja siis tulloo s u p e r ­ fosfatti, kummaal voimissettaa peltoa.

MILLRIST  POLTTOMRTERIRRLH  SAAUTETTAA  MAAST.  Maa peittää paljo polttomateriaalii: tor­ fii,  kivisyssii  ja  neftii. Nämä porotat hy­ väst pallaat ja antaat paljo lämmää. Sen­ peräst niil ono suuri merkitys kansatalo­ huves, niitä pietää suurees vaariis. Torfi ono pöyhkiää puuraa kuvvaa. Kuiva tyk­ ky torfia vees ujuu ku propka. Torfi ono kerkiä. Hänes saap löytää kasvon jäänök­ siä. Kuiva torfi kerkiäst syttyy palamaa. Kivisysi ono raskas, kova ku kivi. lskimi­ sest hän lohkojaa hiinoks tykkylöist. Vees kivisysi uppovaa. Kivisysi kiiree syttyy ja antaa paljo lämmää, e n e m m ä n ku torfi. Mut kaikist p a r e m p polttomateriaali ono nefti. Se antaa lämmää puultoist kertaa e n e m m ä n , ku kivisysi; ja kolt kertaa e n e m m ä n , ku torfi. Nefti ono musta, vet­ telä, voikas aine.

Kuva 10. T o r f i s a m m a l .

Kuin  tekahuu  torfi.  Torfi tekahuu järvilöis ja sois, kumpat kera viimein kaik muuttii­ jaat torfisoiks. Järven r a n n a a s kasvaa paljo sooheinää, klaisaa, ruu­ kuheinä ja torfisammalt (kuva 10) sammal vähemittee ain kasvaa ja kattaa järven päälikön, järvest jo tekahuu vajova soo. Saotaa, jot järvi m ä n n ö ö sooks (kuva 11). Vuuvet männööt, torfi ain kasvaa paksum­ maks. Vanhat kasvot ain lankiaat soon pohjaa ja märkenööt siil, sitä 2 

17

ain  kopittuu  e n e m ­ män, ja soosammal tulloo avuks ja väittää soon kiin. Soos ei oo huukua, sen peräst sammal m ä n n ö ö v e e s mussertavaks, sysit­ tyy ja niin muuttiijaa torfiks. Kuin saautettaa ja mitä tehhää torfist. Torfi ono hyvä polt­ tomateriaali. Hänt saautettaa * torfisoist kaikeel viisii. Saau­ tettaa käel. Tyyläist männööt polveenas vettee ja kaivetaa tor­ fii lapjoil ja siis k u ­ vattaat. Se ono ko­ vast raskas tyy. Nyt jo ovat mokkoomat masinat, kummat saauttat torfia. Mas­ sina tekkoo tyyläisen tyyn kerkiäiseks ja e n e m m ä n saauttator­ fia. Kaikkist kerkiämp torfia saauttaa ono mokkomast (kuva 12). Voimakkahal virta­ veel torfist tehhää vetelää putroa. Sitä K u v a H . Kuin järvi m ä n n ö ö s o o k s . putroa masinaal vale^ taa lakialle paikalle, kus hää kuivaa. Siis tprfia myyt männöö mokkoma rtaktori, kumpa leikkajaa torfin kirpitsan forman mukkaa ja siis hyväst torfikirpitsat kuivatettaa. Kuivattamisen perrää torfia viijää eiektristanstiaa, siil poltetaa höyrymasinois ja siint saautettaa elektrovoimaa. Elektrovoima iaitetaa kyllii ja linnooi rautalankooi myyt. 18

Moskovan  linnan  luun käyp torfiil Saturskaja elektrastantsia, k u m p a Saittaa elektrovoimaa Moskovan savotooi ja faabrikkooi. Liki Leningradia, Dubrovkaas, Ne'van joel ono rakennettu kaikkist s u u r e m p maailmas torfielektrastantsia, kumpa laittaa elektrovoimaa Leningradin savotooi ja faabrikkoi. Meijän SSSR:s ovat kaikkist rikka­ h a m m a t torfin soot. Torfin sauttamises meijän maa ottaa ensimäisen paikan koko maailmaas.

Kuva 12. Kuin masinal s a u t e t t a a torfia.

yvutsrponmlkjihgfedcbaZYV

Kuin  tekahui  kivisysi.  Siil, mis kaivetaa kivisyttä, usjaa löytyy entisiin kasvoloin kuvvia vuuriporotuist (kuva 13). Välistää maan syäs löytyyt kokonaist puurankat, kumpat ovat m ä n n e e t kovaks ja mussaks, niku kivi (kuva 14). Niitä rankoja ja lehtiin kuviloja myyt oppimiihet tiitystiit, jot kivi­ sysi tekahui miljoniin vuusiin kuluees entisist kasvoloist. Siin, kus nyt ono kivisysi, ennen niis paikois kasvoit suuret turpiat metsät (kuva 15). Nämät metsät kasvoit matalaisis, vajovikois sois. Siihe aikaa oli vari ja tuure ilma. Taivas oli ain sakiaas pilvees ja yhtäperrää ain satoi vihmaa. Näis metsiis kasvoit suuret p u u n näköä sananjalkaheinät, p ö k k ö i ­ 4 heinät ja viloheinät. Nämät heinät olliit entist metsät, nykyhiis met­ sis hy ovat vaa piinii heinii (kuva 16). Vanhat puut lankeisiit soon maakkii jaa uppoisiit, heijän sijaa kasvoi uuvet. J a niin vuuvest vuu­ t e e kopittui lankenneita puita lopen paljo. Siis tuli aika, kons t ä m ä n 2*

19

soon päälle joutui meri. Meri vesi toi liivaa, savvia ja kaik laskisivat pohjaa. Puut, kumpat jo ollit pohjas, ain e n e m m ä n peittisiit saven ja yvuts l i i v a n  a l l e . N y t  p u u t  v e e n ;  s a v e n  ja  l i i v a n  al  latistuit,  h u u k u  h e i h e  e i  t a v a n t ,  m ä n i  m i l j o o n i a  v u u s i a  ja  p u u t  k a i K m u u t t i i s i i t k i v i s y s i k s . 

Kuva 13. Entisiin kasvoloin lehtiin kuvat savislantsan pääl.

Tuli toin aika, kons meri ale­ ni ja mäni kaikkinee pois ja jäi kuiva paikka. Senperäst ki­ visyttä lövvetää eri syvist pai­ koist maata. Sil viisii oppimii­ het saivat tiitää, kuin tuli kivi­ sysija hyy sannoot,jot m a a ono miljoonia vuutta vanha. Se rik­ koo kaik turhat kirkon jutot, kumpat sannoot, jot maa o n o vaa seitsemän tuhatta vuutts vanha.

Kuin  saautettaa  kivisyttä.  Kivisysi maan syäs lessii rääyttee, räätylöin välis ono toin vuuripo­ rota. Kivisysirääyt ovat k y m m ä n ä ä ja e n e m m ä n metriä p?' sut. Sen saauttamist vart kaivetaa syvät kai­

Sitä  r a s k a s t  t y y t ä  t e k k o o  m a s s i n a .

20 

Kuva  14. Entist sysittynneetpuurankat..

Kuva  15.  Entiin metsä, k u m p a m i l j o o n i s v u u s i i s mäpi kivisysiks,

Nykyhil ajal .meijän sysi Jahtilois syssiä ssrkkööt Se massina lohkooi ki­ visyttä usiaa kertaa enemmän, ku käe! (kuva 17 A). Kivisysikomat visataa aäree, siis pannaa vako­ netkii, vakonetkat väit­ täät neet sahtin suuhu ja siis sysi nossetaa m a a n päälle. Kivisyttä meil paljo poltetaa, ku polttomateriaali. J a ki­ visysist saahhaa: kok­ sia, kivisysitervaa ja pa­ lavaa kaasia. Koksi män­ nöö rautasavotoihe, ter­ vast saautettaa kraasko­ ja ja kaikeliaist lekarst­ vaa. Palava kaasi näyt­ tää valkiaa linnan uulit­ .. ­

S011

vruubamassinat.

Kuva 16. S a n a j a l k a nykyhiis metsiis.

21

г 

yvutsrponmlkjifeaXVUSQPNKIHFA

SSSR:s ono suuret ja rikkahat kivisysipaikat. Paljo kivisyttä ono» lounahaal Donin basseinaas ja Kusnetskin basseinaas Siperiis. J a viii ussiois paikois ovat löytäneet kivisyttä meijän tiitomiihet. Ensimäisen pätiletkan lopus  ki­ visysin  saauttamiseest  SSSR  otti  maailmaas  neljännehen  paikan. 

Kuin  saautettaayvutsrponmlkjihgfed   neftiä.  zyvutsrp SSSR:s  saautettaa  neftiä moko­ miis paikois: Taka­Kavkasiis. Tur­ kestanis, Uraliil, Siperiis ja toisiis paikois. Kaikkist e n e m m ä n neftiä saautettaa Kavkasis, Baku­linnas. Näis paikois maan syäs ono pal­ jo neftiä, kumpa välistä vuutaa maan päälle. Ennen neftiä korjat­ tii kousiloil, perrääpäin kaivettii kaivot ja neftiä serpattii uhluloil. Välistää ku kaivetaa kaivoja, nii nefti triiskajaa ylähälle m a a s t , vuutaa jokka paikkaa ja sen pe­ räst sitä paljo häviää. * Nykyhiil ajoil neftiä saautettaa kerkiämmäst. Nyt e n n ä ä kaivoja ei kaiveta, a puuraal puurataa maan syvvää uuttu. Uutun kohis tehhää suuret korkiat töröt (ku­ va 18). Maaha ajetaa t e r ä s p u u r a .

K u v a  17.  K i v i s y s i k a i v o s . 

22 

Kuva  17 a.  V r u u b a m a s i n a n  tyy. 

Hän puurajaa maata elektrovoimaal. Puura ain laskiaa alemmas. J o s puura vastajaa maan syväs kovan kiven, ni siis teräspuura vai­ hetaa almasipuuraks, se puurajaa kaik kivet. Puuran jälest lassaa maan syvvää metallitrupa, kumpa ain laskiaa alemmas, kunis ei tye vastaa nefti. Nefti trupkaa myyt kohojaa yilää, ja jot piättää neftin

Kuva 18. Neftltöröt.

tulomiin, sen peräst ono truppaa laahittu kranat. Kons nefti itse ei kohhoo yllää, siis hänt saautettaa nososil. Nefti trupiloja myyt valluu ­suurii astioihe ja niis hoituu. Täst siis nefti laitetaa sinne, kus sitä o n o tarvis. Nefti antaa lämmää, mut siint ono paljo toistki hyytyä. Siint masinaal aetaa pensinaa, karassia, masuttia. Masutist saavvaa: parafina, vaselina, masinavoijetta ja toisia voiteita. yvutsrponmlkjihgfedcbaZYVUT 23  Ј

Meil  neftia  saavva  paljo.  Paljo neftiä, pensinaa, karassia myy myymmä toisii maihe rajan takkaks ja siijaa ossamma masinoja, kumpia itseel viii ei oo. Neftin saauttamisen pätiletkan mukkaa teimmä 2 1 / 2 vuuves. Pätiletkan lopus meijän SSSR neftin saauttami­ sees koko maailmaas pittää toist paikkaa. yvutsrponmlkjihgfedcbaZYVUTS

Polttomateriaali  SSSR  kansantalohuves.  Polttomateriaalia meil m ä n n ö ö faabrikois, savotilois ja elektra­ stantsiois. Höyryvettäjät, merilaivat, jeroplanit, automobiilit eivät saa olla ilman polttomateriaalii. Maatalohuves kera ono tarvis poltto, materiaalii traktoriloja ja kombainoja vart. Pittää lämmittää elo­ huunehet, pittää saavva valkijaa. Polttomateriaalit ja metallit ovat m a a n talohuven pohja. Myy n o s s a m m e ja viii ono tarvis kovemmast nostaa polttomateriaa­ lin saaukkia. Sen saaukiis myy t a p p a a m m a ja yli a j a m m a ussiat kapitalistist maat. Ensimmäisen pätiletkan lopus myy torfan saautta­ misees otimma ensimäisen paikan maailmaas, kivisysin saauttami­ sees otimma neljännehen paikan, neftin saauttamisees toisen paikan maailmaas. Sen myy saautimma senperäst, jot teimmä ensimäisen pätiletkan jälkee. J o s myy noisemma e n e m m ä n s a a u t t a m m a a polt­ tomateriaalii, ni sil myy vahvissamme meijän m a a n voimaa.

Metallit.  Rauta, vaski, allymini, tina, kulta — kaik neet ovat metallit. Niihe merkitys ono suuri. Metallist ono tehty massinat, stankat, laivat, höyryvettäjät, automobiilit, jeroplanit, relsat ja sillat. Oikee suuri merkitys ono ravvaal. Millaist omintukset ono metalliis? Mil neet erittäät toisist? J o s ottaa vanha vaskiraha ja päält vähän puhastaa, nii se noisoo paistamaa. Paistaat: kulta, hoppia, vaski ja toisetkii metallit. Sitä paistamist myyt saat tunnustaa metallit. Kaik metallit  metallikuval  paistaat.  Ken oli pajas, se näki, ku vasaran iskimisest rautatykyst saap tehä, mitä formaa tahot. Kivi iskimisest murenoo, m ä n n ö ö jauhaks. Metallia taotaa, hyy ovat  taottavat. Kuumat metallit ei vaa takkoa, mut viii saap veruttaa rautavitsaks. Metallit vennuut, hyy ovat  ve­ nukkahat.  Metallit ovat kovat, mut yks metalli — ellävähoppia ei oo. Ellävä­ hoppia ono vettelä metalli. J o s kovat metallit varistaa, ni hyy m ä n ­ nööt veteläks. Sen saap nähhä, jos ottaa tykky retutinnaa, p a n n a 24

s e  metallilusikkaa  ja  primusin  valkiaal  varistaa.  Retutina m ä n n ö ö veteläks, se sullaa. Metallit suurest varistyvutsrponmlkjihgfedcbaZYVUTSRPONM   sullaat.  J o s ottaa klasikeppi ja yht otsaa varistaa, nii toin otsa variks ei mää, m u t ottaa mokomaa paksuutta vaski­ tali rautavitsa ja yht vaa otsaa varistaa, ni toin otsa käes ärestä tulloo kuumaks. Se ono sen peräst, jot  metallit  hyvast  Iaskoot  itseen  läpi  varin.  Elektravoiman mänömist vart tehhää ain metallist rautavitsat, se o n o sentää jot  metallit  hyväst  Iaskoot  itseen  läpi  elektravoiman.  Kaik lujetellut omintukset ovat kaikiil metaliloil yhen­ laist, mut itse metallit ovat toin toisestaa erilaiset­ Rauta erittää vasest. Kulta erittää vasest ja ravvast. Rauta, teräs ja cukuna ovat  mussat  metallit.  Vaski, tina, allymini ovat  metallit  kuvikkahat. Kulta ono  kallis  metalli.  Vähä kons metallia saavvaa puhtahanna, enem­ mittee ain sekamittee toisiin porotiloin kera — s a o ­ t a a , jot metalli ono ruudkas.  Ruuda ono maan syäs. Välistää ruuda ono matalaas paikaas, välistää tulloo m a a n pääle, mut enemittee se ono syäs maas.

Rautaruuda.  Rautaa saautettaa rautaruudast. Paremmat ruudat ovat mättähilöis. Nämät ovat  puuraa  rautaa,  pun­ n a i s t  rautaa  ja mustaa  magnittirautaa.  Magnitti­ rauta väittää itsehee rautariissat, ku magnitti (ku­ va 19). SSSR­s rautaruudat ovat Uraliil, itä puules, lounatpuuleel Krivorosjees, ja Siperiis—Kuzbassiis. \ (Jraliil magnittiravvast ovat kokonaiset mättähät, Kuva 19. Magnitti­ • esimerkiks: Magnitnaja, Visokaja, Blagodatj. Mag­ rauta. nitnoin mättähän luun ono rakennettu suuri sa­ vota, kus sulatettaa ruudast cukunaa ja niis paikois ono rakennettu s u u r linna Magnitogorsk.

Kuin  saavvaa  rautaruudaa.  Mättähilöis, kus ruuda ono maas matalaal, sen saauttamist vart kaivetaa suuret havvat —  karjerit.  Ku ruuaa ono kovvaa vuuriporotaa, ni käsil sitä ono rankka särkiä ja se tulloo kalliiks. Senperäst ruudaa revitää dinamiitaal. Se revitää sil aikaa, ku tyyläist männööt rudnikast pois. fYVUTRPONMLKJIEB

25

Tyyläist­ampujat kaivaat ruudaa uuttuloja, pannoot sinne d i n a ­ miittaa ja sytyttäät. Dinamiitta särköö ruudan piinii tykkylöihe ja siis tyyläist neet korjajaat. J o t saavva ruudaa maan alt, kaivataa syvät kaivot— sahtit. Sahtin pohjast kaivetaa hotuloja jokka puulee, mist otetaa ruudaa. Maanal­ laist tyyt ovat r a n n e m m a t ku maanpääl. Siil ussiaa maa lutistuu ja senperäst sahtit pittää kiinnittää, vahvistaa. (Jsjaa vesi tulloo sahtiin sitä pittää nostaa pois. Viii pittää vettää siilt pois pilahunt huuku ja tilal aijaa tuurest. Sil viisii inmihist saauttaat maan rik­ kahuksii. yvutsrponmlkjihgfedcbaZYVUTSRPONML

Kuin  saavvaa  cukuna,  teräst  ja  rautaa.  Enstää rautaruudast saavvaa c u k u n a . Siis cukuna sulatettaa m o k o m a a s kiu­ kaas, kumpaa saotaa domena kiukaaks, talik d o m n a k s (kuva 20) Domna ono suur, korkia (35 metra) kiukaa. Domnaa syty­ tettää yhen kerran ja siis se lämpiää yhtä­ perrää ussian vuuven, kunnis ei t y e v a n ­ haks. Ylähält kiukaahe mätetää syssiä (koksia) ja ruudaa ja viii kalkkia ja liivaa, jot sais ravvan puhtahaks. Alahalt kiu­ kaahe ajetaa puhasta, varria huukua. Sitä ono tarvis sysin palamist vart. Ku sysi pallaa, ruudast erahuu rauta, kumpa häm­ mentyy sysin sekkaa ja siint tulloo  cu­ kuna.  K u v a 20. D o m n a . Sullant cukuna kopittuu kiukaan poh­ jaa. Ku hänt korjahuu paljo, siis p o h j a a s avataa uuttu, kust sullant cukuna valluu solupiä myyt, jäähtyy ja m ä n n ö ö kovaks. Niin saautettaa cukuna. J o k k o 100 osalle cuku­ naa tulloo 3—6 ossaa hiiltä. Cukuna ono vahva, mut rappia, lyy­ misest se murenoo. Siint tehhää kaikenlaist kraamia... C u k u n a s , saavvaa teräst ja rautaa. Sulatetun cukunan läpi puhutaa h u u k u a t senperäst hiili siint v ä h e m m ä k s häviää. J o s 100 osalle ono hiiltä jäänyt Vlt—2 ossaa, siis onokii jo saatu  teräs. Teräs ono vahva ja taottava. Teräksest tehhää masinoja, instrumenttia ja relssoja. 26 

Jos  sulatetus  c u k u n a a s  pallaa  kaik  hiili,  siis  saavvaayvutsrponmlkjihgfedcbaZ   p e h m i ä ä  rautaa,  kumpaa  ono  tarvis  kattoloja,  uhluja,  taasiloja  ja  toisia  riis­ toja  vart.  Rauta  h u u k u u s  ruusehtuu, senperäst rautakraamit maalitaai maaliil, talik katetaa sinkil, nikkeliil ja toisiil metalliloil. Teräs kera ruusehtuu ja senperäst massinat kiiree rikkahuut. Kavva aikaa ain etsittii kuiri saauttaa ruusehtomatointa terästä. J a viimei­ siil ajoil sitä saautettii ja se saaukki oli suur sovetin tiion ja teknii­ kan voitto. Kunikahan aikaa cukuna/teräst ja rautaa saautettii vähä_ Nyt SSSR­s rakennettaa ain uusia domnia. Ensimäisen pätiletkan lopus cukunan saauttamisest SSSR pittää toist paikkaa maailmaas­ja ensimäist Europaas.

Vaski.  Enemittee vaskia saavvaa ruudast, mut välistää saavvaa p u h t a h a n ­ nakii. Se siis ono itsetekahunt vaski. Ruudast saautettaa vaskia niin kuin rautaa. Puhas vaski ono punnaist kuvvaa. Se hyväst ono' taottava ja vennuu hoikaaks. Vaski kovast ono pehmiä, sentää h ä n t puhtahanna riistaa ei p a n n a . Vaskia sulatettaa toisiin metalliloin kera, siis tulloo vaski vahvaaks. Sullant vaski ja tina antaat bronsan,. kumpast tehhää koristuksen riissoja ja muistopatsahia. Sullant vaski ja cinki sekamittee antaat l a t u n i n . Kumpia, riistoja saota vaskisiks,. neet ovat latunist. Latunia pietää suurees vaariis massinasavotois ja sotamänölöis. Jot sulattaa vaski, ni pittää varria v ä h e m m ä n ku ravvan sulatta­ misee, senperäst vasest tehtii tyy kraamiloja e n n e m p ä ä ku ravvast.

Rllymini.  flllyminist inmihiset saivat tiitää vast sata vuutta takas. Ensimäi­ seks se saatii Saksaas. Siihe aikaa se oli kovast kallis. Yks kilo maksoi 1200 ruplaa senperäst, jot sitä ei mahettu huukiast saauttaa. Siint tehlji vaa korissusriissoja. Vast ei aikaa, ku elektravoimaal noistii s a a u t t a m m a a allyminiä paljo ja huukiast. Ja allyminist tuli' kovast tarvis metalli ja voimma sannoa, jot se ono tulovan ajan metalli. Miks se mahtaa olla niin? Senperäst jot sitä ono kaikuist usias e n e m m ä n . Puhtahaan sitä vaa ei lövvetä. Se ono toisiis m a a ­ porotilois. Enemmittee hänt saautettaa boksiitast. Boksiittaa o n o paljo Leningradin oblastiis ja Graliil. Ruudast allymini saautettaa elektravoimaal. flllymini ono valklaa, kuvyaa. Huukuus se ei ruusehhu. Se ono kerkiää, senperäst sitä enemmittee mukkoitettaa jeroplaanin ja dirizablin kraamiloi, m u t 27' 

^Hyrriini  ono pehmiää, senperäst sitä seataa ain toisiin metalliloin kera. flllyminist kramit­ lusikat, kruskat evät uu puhtahast allyminist, m u t sekamittee toisiin metalliloin kera. yvutsrponmlkjihgfedcbaZYVUTSRP

Retutina.  Luunnoos retutina ono ruudaas, k u m p a a saotaa tinaruudaks. Retu­ tina ono niin pehmiä, jot saap veitseel leikata. Senperäst sitä puh­ t a h a a n ei käytetä, vaa p a n n a a toisiin metalliloin kera. Se pannaa puhtahan tinan kera sekamittee, kons mitä liitetää yhtee, juutetaa. Rstioja retutinast ei tehhä, senperäst jot se ono jäädikas. Puhast re­ iutinast tehhää truvat, luuit, plombat ja haulit.» K u l t d .  Kultaa saautettaa luonnoos vaa p u h t a h a n n a . Se ono muruloina tali suunilois toisiis vuuriporotois. Välistää saavvaa suuret komat itsetekahunutta kultaa. Vuuriporotat laukiaat, murenoot ja kulta­ murut joutuut liivoin sekkaa ja siist tullo  kultaliiva. Kultaliivast saautettaa kultaa veen avul. Otetaa mokkoma astia ja siin kultaliiva huuhota veel. Liiva m ä n n c ö veen kera pois, mut kulta ono raskasta — se laskiaa pohjaa. Kultaliivas kultaa ono vähä; jos 160 kilos sitä  lii­ vaa ono 1 gramma kultaa, nii siis sitä liivaa jo huuhotaa. Kullan saauttamist vart pannaa paljo vaivaa, senperäst kulta ono kovast kallis. Puhas kulta ono pehmiä, tummankellastavvaa kuvvaa ja kovast paistaa. Ruusseks se ei mää konskaa. Se on taottava ja venukas. Enemmittee kulta m ä n n ö ö rahhaa ja korissusriissooi. Riis­ soille pannaa kulta hopian kera sekamittee. SSSR­s kultaa saavvaa Uraliil ja Siperiis. Kullal myy s a a m m a ostaa masinoja, kumpia ono tarvis meijän so­ sialistiseel stroikalle.

Metallit  SSSR:n  kansantalohuves.  Ku polttomateriaalit, niin i metallit ovat kovast tarpeellist kraamit kansantalohuves. Metallist tehhää masinoja, masinoja ono tarvis meijän maalle industrialisatsijaa vart. Leninan neuvoa myyt myy selväst ensimäisest pätiletkas lykkäisimmä etes tämän raskaan in­ dustrian masinoin laatimisen. Suuret savotat ono tehty Magnitogors­ kiis ja Kuznetskiis cukunan sulattamist vart. Ono tehty kuvikkahien metalliloin sulattamist vart Uralin vaskisavota ja ­Volhovin allymini­ savotat. Stalingradin ja Harkovin savotat traktoriloin tekemist vart. 28 (fYVUTRPONMLKJIEB

.

Ono  valmis  Saratovin  kombainisavota,  Rostovin  maatalouskraamiloin  savota.  Uusiis  Moskovan,  Voronezan  ja  Siperian  savotois tehhää motoriloja, avtomobiililooi, jeroplaanilooi. Meijän sojusa tuli voimak­ kaaks industriaalimaaks. yvutsrponmlkjihgfedcbaZYVUTSRPONMLKJIHGEDCA

II.  VESI.  fVUTSRPONMLKIGE \

•

Maan pääl vettä ono lopen paljo. Määrättömät suuret meret ja? okeanit kattaat maan päälikön. Meret ovat suuret, ei otsaa, eikä reunaa näy ja ku katsot etähälie, niin näyttää, jot taivan reuna m e r ­ ree lankiaa. Ussiat joet — suuret ja piinet jokka paikois vacttaat maata ja virtajaat merilöin puulee. Paljo ono vettä i maan al. Kons kaivetaa kaivoa, nii vesi järkensä pylkästyy vastaa, mut monikkahis paikois vesi itse etsii päässä maan päälle ja vonkaas enemmittee juuksoot lähteet. Huukuus kera ono vesi. Pilvet, kumpia tuuli aijaa» etes takas, ovat hiinoist vesitilkoist tali jääkristalloist. V i h m a a p a l u ­ mel vesi sattaa pilvilöist maan päälle. Vesi ono kovast tarvis luon­ noos ja kansantalohuves.

Veen  kolt  ololaajaa.  Vesi ono vettelä, mut se saap olla kovan, ku jäätyy. J ä ä ono vahva ja kova. Kons vesi höyryjää, ni siis männöö höyryks. Höyry ono kaasikas, niku huuku. J a niin vesi saap olla  vetelään,  kovaan  ja  kaasikksan.  1.  Kiussatus. Otamma stokanaa jäätä ja noisemma varistammaa, täst tulloo vesi. Se kiussatus näyttää, jot  vesi  kovast  ololaajast  männцц  vetelää,  jos  varisettaa.  2.  Kiussatus­ Noisema varistammaa sitä samma vettä. Vesi noisoo kiihumaa ja män­ nöö höyryks sil viisii  veteläst  ololaajast  männцц  kaasiks.  Vesi vaihtuu yhest ololaajast toisee ei vaa varistamisest, mut jäähyttämisestkii. 3.  Kiussatus. Otamma rakkoputelii vettä. Paamma sen propkaal kiin ja propkan sis­ see seisotamma klasitrupkan (kuva,21). Va­ [ rissamma siihe saa, kunnis vesi noisoo kii­ ; humaa. Vesi kiihuu ja männöö höyryks, mut Kuva 21. puteliis ja trupkan otsaas höyryä ei näy, se VUSMA

SU M U A

HЦYRYÄ.

Tomakkahöyry.

29»

höyry siis onoyvutsrponmlkjihgfedcbaZYVUTSRPONMLKJIHGEDCA   näkцmätцintä  kaasii.  Se noisoo yllääpäin, jäähtyy ja l i ä n e s tekahuut pikkuruist tilkat vettä. Sitä saotaa tomakaks, mikä näkyy ylemmäs trupkan suus. J a niin  jäähtymisest  kaasivesi  män­ n ц ц  veteläks.  J o s kovast jäähyttää vettä, nii siis se m ä n n ö ö jääks. 4.  Kiussatus. Otamma hoikkaisen klasiputtelin, valamma vähän siihe vettä ja senen rakon p a a m m a astiaa, k u m p a a s ono lumi suo­ lan kera sekamittee. Tämä sekatus kiiree jäähtyy, vesi puteliis jäähtyy ja m ä n n ö ö kilikaks. J a sil viisii  vesi  vetteläst  ololaajast  jäähtymi­ s e s t  m ä n n ц ц  kovvaa  ololaajaa. 

Onko  puhasta  luuntovesi.  L u u n t o v e s i — se ono meren, järven, joen, ojan vesi. Luuntovesi ei fconskaa uu puhasta, se ussiaa ono sommelaa. Ja kovast sommela o n o joen vesi keväen uiton aikaa. Vees ono paljo sulant kaikellai­ sia aineita. Merivees ono sullant paljo karmakaist ja suolaist suolaa, • sentää merivesi ono karmakka — suolata. Talon mänölöis välistää pittää olla vesi kaikkinee puhasta, ei sommellaa eikä suolaist. Kuin siis puhassettaa vettä sommelast ja suolast? _ Kiussatus. Otamma stokanan vettä ja p a a m m a siihe lusikan sav­ via ja lusikan suolaa. H ä m m e n n ä m m ä hyväst. Savi vees ei sula, se veen sommeltaa. Suola vees suli ja vesi tuli suolaiseks ja niin myy :teimmä  s o m m e l a n  ja  suolaisen  veen. Nyt kiusaamma puhastaa veen savest ja suoläst.

Kuin  puhassettaa  sommelaa  vettä.  Kiussatus. Jot sommelast veest tullis puhast vesi, pittää t­ehhä filtra. Entistää tiimmä filtran läpilaskovast paperist (kuva 22), Laahim­ ma trattii paperifiltran, tratin p a a m m a puhtahasse putelii ja siis noi­ s e m m a sitä sommelaa, suolaist vettä valamaa tratin sissee (kuva 23)­

.30

'

'

.Myy  valamma  trattii  sommelan  veen,  mut  putelii  tilkkuu  puhas  ja  läpinäkövä vesi. Filtra sommelaa vettä puhastaa, se onokii veen filt­ raamista. Talonmänölöis sommelaa vettä filtrataayvutsrponmlkjihgfedcbaZYVUT   liivafiltraal. Som­ melaa vettä valetaa puhtahan liivan läpi ja vesi siis tulloo puhtahaks ja läpinäköväks. Niin puhassettaa vettä linnois vesistantsiois. Vesi kranoist linnaas juuksoo jo filtrattu vesi. Puhastaako filtra veen suo­ last? J o s maistaa sitä vettä, mitä saimma, nii' se ain ono suolaist m a k u a . Se näyttää jot filtra puhastaa vaa sommelaa vettä, suolaist s e puhasta ei saa.

Kuva 23. Veen filtraamiin.

,

Kuva 24. R j o v e t t ä .

Kuin  puhassettaa  vettä  suoloist.  Kiussatus. J o t puhastaa suolaist vettä suoloist, pittää tehhä niin, jot vesi  yhest  astiast  mänis  t o i s e e (kuva 24). Valamma kolbaa filt­ rattuu suolaist vettä. Kolban otsaa p a a m m a propkan, kumpan sissee laahimma klasitrupkan ja toisen otsan lasemma kaitaisee klasitrupkaa pohjan kera, kumpa ono pantu seisomaa astiaa lumen tali jään ke­ ra. Noisemma nyt kiihuttammaa v4ttä ja yli vähän ajan kaitaisees trupkaas liinöö vesi. Kust joutui sinne vesi? Vesi kiihuu ja m ä n n ö ö höyryks, höyry klasitrupkaa myyt pääsöö toisee trupkaa. Jäähtymi­ sest höyry m ä n n ö ö veeks, senperäst kopittuukii kylmääs trupkaas ve­ si. Ja niin myy ajoimma veen yhest astiast toisee. Saotaa, jot myy t e i m m ä  v e e n  ajon.  Millaisen veen saimma ajon perrää? J o s maissamma, nii se el oo suolaista, ajoi myy suolat saautimma pois. Sitä puhast vettä kutsu­ taa  ajo­tali  distilleeratuks veeks. So ono oikii vesi. fljoveel valmis­ sutetaa apteekis lekarstvia ja muita mänölöjä. 31

Vihma  ja  lumi.  zyvutsrponmlkjihgfedcbaZYVUTSR Merist  ja  muist  vesipaikoist  ja  maa päält vesi höyryjää ja ylähälle noissoot vesihöyryt. Siif höyry jäähtyy ja männöö hiinokaisiks til­ koiks—se tulloo  pilveks. Nämät tilkat kopittuut yhtee, männööt so­

Kuva 25. Mytykkähät pilvet.

riammaks ja heist korjahnu suur  musta  pilvi (kuva 25), kumpast lan­ kiaat sorriat tilkat vettä. Saotaa, jot sattaa  vihmaa. Vihmaa sattaa lämmiil ilmoil, kylmää aikaa sattaa  lunta. Lumi tekahuu vesihöyryst. Pakkaiseel vesihöyry m ä n n ö ö  lumimuruloiks (kuva 26). J o s pakaist ono vähä, lumimurut joutuut yhtee ja siis sattaa paksust

Kasse  ja  härmi.  Vihma ja lumi tekahuut huukuus, korkiaitse maan päätt ja lankiaat maan päälle. Kasse ja härmi laskiaat heiniin, kivilöin ja toisiin riis­ soin päälle. Kasse tekahuu niin: kesäl, illast ja yyl maan päälys ja 32

riissat  maan päält männööt kylmäks. Huuku heijen ympäriil kera ko­ vast jäähtyy ja vesihöyry jäähtyees laskiaa tilkoittee heinän ja riis­ soin päälle. Sa onokiiyvutsrponmlkjihgfedcbaZYVUTSRPONMLKJIHGEDCA   kasse. J o s o n o myyhäin syksy tali talvi, ni vesihöyry laskiaa riissoin päälle jääkristalloin. Se onokii  harmi 

Veen  ympäärmänцmiin  luunnoos.  Päivyt yhtäperrää lämmittää maata. Päivyt lämmittää maan, joen, järven, meren päälyksen. Päivyen lämmäst vesi höyryjää ja vesihöyry kohojaa yllää ja siil jäähtyy, höyryn sijaa joutuut hiinokkaist tilkat vettä, tali jääkristallit, kumpist tekahuut pilvet. Pilvilöist taas jällee maan päälle lankiaa vihma, tali lumi. Vihma, tali vesi sulanehest lu­ mest ei seiso paikallaa.­ Yks osa m ä n n ö ö maan läpi, toin osa höy­ ryjää, kolmas osa korjahuu ojii, ojat juuksoot jokiloihe ja joet taas tuuvat veen merree. Vesi meren päält taas höyryjää, höyry noisoo yllää, tekahuut pilvet ja taas sattaa vihmaa, tali lunta. Niin  luunnoos  yhtäperrää  vesi  t e k k o o  ympäryst. 

Lämmittämisest  vesi  levenцц  ja  jäähtymisest  kajenoo.  J o s näjen veen omintuksiin kera tutuistaissa, pittää valmistaa mok­ koma riista. Ottaa putteli (rakon kuusia) ja vallaa sissee kraasattua vettä. Putteli pannaa propkal kiin ja propkan sissee ono laahittu klasitrupka, kumpaa myyt vesi vähän ko­ hojaa yllä. Kus vesi seisahtui, siin pittää tehä merkki, sittoa klasitrupka rihmaa. Pri­ pori ono valmis ja saap tehhä kiussatust (kuva 27). .3 1.  Kiussatus. Noisemma nyt kraasattua vettä lämmittämmää, senperäst puttelin kraa­ satun veen kera lasemma lämmässe vettee. Yli vähän ajan kraasattu vesi kohojaa yli rihmamerkin, se o n o senperäst, jot  vesi  läm­ mittämisest  levenцц­ 2.  Kiussatus: Nyt noisemma kraastettua vettä jäähyttämmää, sen peräst p a a m m a puttelin kylmää vettee, tali lummee. Kraa­ sattu vesi laskiaa alla. Se näyttäy, jot  vesi  jäähtymisest  kajenoo ja tillaa ottaa vähem­ „ ..

m a n

' ­

'

'

, ..

.

Kuva 27. L ä m m i t t ä m i s e s t vesi k o h o j a a t r u p k a a myyt yllääpäin.

33

J a  niin  vesi  varistamisest levenöö, mut jäähtymisest kajenoo. Se sama tekahuu pirtun, ellävän hopian ja muin veteliin ainehiin kera, mut veel viii ono oma yks omintus. yvutsrponmlkjihgfedcbaZYVUTSRPONM

Vesi  jäätymisest  levenцц.  Kiussatus. Otamma puttelin vettä, propkaal lyymmä kiin ja viim­ mä pakkaisee. Vesi puteliis jäätyy ja puttelin revittää. Minen peräst se revitti put­ telin? Senperäst jot vesi jäätyi ja leveni, tillaa tuli vähä ja jäätönt vesi lohkais puttelin. Kaik veteläist aineet jäätymisest kajenoot, mut vesi ei kajene, a levenöö. Se veen omintus erittää veen toisist veteläisist ainehist. Linnois vesitruvat ain laahitaa maan sissee senperäst, jot vesi ei jäättyis. J o s vesi trupilois jäättyy, nii repihyyt metallitrupat. Niin suuri ono veen voima, ku se jäättyy. Luonnoos tämä voima lohkooi ki­ vet. J o s vesi pääsöö kiven lovilooi ja jäätöi, ni se leve­ nöö ja revittää kiven tykkylöiks. Niin jäähykäs vesi sur­ vooi suuriporotia.

Termometri. 

aBF

HrS0 50

40 

Termometri.

34

Termometri tali  gradusnikka ono mokkooma pribori, k u m p a a myyt tunnussettaa kuin ono lämmä ilma, huuku komnatiis, kuin ono lämmä vesi ja toiset aineet. Qradu­ snikal myy mittaamma lämmän ja kylmän. Termometri ono hoikkain klasitrupka ympärläisen poh­ jan kera. Siin pohjaas ono ellävähoppia. Klasitrupka ono kiinitetty piinee lautaisee, kupma o n o jaattu mer­ kille ja jokka merkin luun seisoo oma nummeri. Nämät nummerit näyttäät, mont  kradusia ono lämmää tali kyl­ mää (kuva 28). Varist ellävähoppia trupkan pohjaas leve­ nöö ja senperäst kohojaa yllää. Ku jäähtyy, niin laskiaa alla. J a siis katsotaa, m o n e n nummerin kohas piättyy ellävähoppia, 1.  Kiussatus. Otamma sulakast jäätä ja h ä n n e e paam­ ma gradusnikan. Ellävähoppia piättyy siin kohtaa, mis ono nummeri O ja täs kohas se ono koko ajan, kunnis kaik jää ei sula. Jää  siis  sullaa,  ku  o n o  O graadussia.  Puhas  vesi  jäät­ tyy,  ku  o n o  O graadussia. O graadussia ono jään sula­ misen ja veen jäättymisen kohta.

2.  Kiussatus.zyvutsrponmlkjihgfedcbaZYVUTSRQPONMLKJIHGFEDCBA Piämmä termometrii kiihuvan veen höyrylöis. Ellä­ vähoppia piättyy siihe kohtaa, kus ono nummeri 100. J a siih se jääp niin kavvaks, ku kiihuu pois kaik vesi.  Puhas  vesi  kiihuu  lOOgraa­ dussiis. 100 graadussia—se ono veen kiihumisen kohta. J ä ä n sulamisen ja veen kiihumisen väli jaataa termometriis 100 yhtäsuuree ossaa. Niitä saotaa graadussiloiks. Mokkoomat jaot teh­ hää viii 0 alapuuleel ja 100 yläpuuleel.  Graadussit,  kummat  ovat  O  alapuuleel,  näyttäät  pakkaist,  kummat  ovat  0  yläpuulel,  näyt­ täät  lämmää.  Graadussia merkitää lyhennetyst mekriil Kirjoitettaa: jää sullaa 0°, vesi kiihuu 100° lämmää. Mokkooman ellävähoppiaisen termometrin laati 90 vuutta takkaks iiitomiis Celsij. Sentää sitä i saotaa:  Celsijn  termometri.  ytskihLK Kдskytyy: Mitata graadusnikal kuin ono Iämmä ja kuin kylmä vesi. Mitä graadusnikka näyttää — pittää kirjuttaa.

Mitä  vesi  tekkoo  luunnoos.  Vesi luunnoos ei seiso rauhaas, se yhtäperrää liikkuu. Juuksova vesi luonnoos tekkoo paljo tyytä. Sen ensimäin tyy ono  laottava  tyy. Vesi laottaa kovat vuuriporotat ja muuttaa maan päälyst. Meren aallot juuksoot korkiaa rantaa päin, vesi voimast lyyp ja lakojaa sitä. . Jokiloin vesi rantoja pessöö ja kaivaa. Paljo laottaa ja kaiva maata äkkilankiiva vesi, vuurijoet. Vihmat ja sulat kevätveet muuttaat maan päälyst, kaivaat välistää suuret vonkat. Mättähist liikkuvat jäätiköt ja jäälontit lakkoittaat maan päällyst ja hiinoks  murenoittaat kaik kivet, mitä ono joutunut ti ille. Vesi viii tekkoo mokkoomaa tyytä: viip männessää kivet, liivat, savet ja jättää niitä sinne, kus vesi juukso viinost. Senperäst jokilois ovat mattalat paikat, saaret, rantooi kopittuu kokonaist mäet. Jäätiköt k u m m a t mättähist laskiavat tuuvat kerallaa kivet, savet ja liivat. J ä ä sullaa, ja heijän sijaa jäävät lakiaks pullatut kivet, liivat ja savet. Tu­ hatois vuusiis vesi kovast muuttaa maan päälyst.

Kuin  mukkoitettaa  veen  voimat  talohuves.  Oli aika, kons inmihiin talonmänös mukkoitti siivatan voiman, saotaa, jot siihe aikaa inmihiin elokkahia  liikuttajia. J o vanhoist ajoist inmihiin o m a n ja siivotan voiman vaihtoi luonnon voima. jiin sijaa noistii mukkoittammaa  vettä,  tuulta  ja 

vaa oman ja koti­ mukkoitti tyys vaa omas talonmänös Elokkahiin liikutta­ toisia  liikuttajia.  35

Vesiliikuttajat. zyvutsrponmlkjihgfedcbaZYVUTS Samoi  prostoi  vesiliikuttaja  ono  vesiviiru.  (kuva  29) Hänt mukkoi­ tettaa tyyhy vesimyllyys. Viirun päälle lankiaa vesi, senperäst viiru pyyrii. Vesiviiru ono kiinitetty jauhakiven kera ja viirun liikkumiin p a n n o o likkumaa jauhakiven. Jauhakivi pyyrii ympäri ja jauhaa jyvän. Vesiviiru tiijettii jo ennen. Mut vast 100 vuutta takas Frantsinmaas oli tuu­ maistu ja lastu hottuu v e s i t u r b i n a . Kuvast näkkyy, kuin ono laahittu vesiturbina. (kuva 30). Se ono kahest metalliviirust. Yks viiru ono laahittu toi­ sen sissee ja niin jot yks ono liikku­ matoin, a toin — liikkuva. Vesi juuksoo truppaa myyt ja voimast lankiaa ja vastajaa turbinan. Vesi voimakkast lyyp liikkuvan viirun lautooi ja se p a n n o o viirun selväst pyyrimää. Turbinaa o n o Kuva 29. Vesiviiru (päällevirtaja). liitetty massiina ja sen peräst viiru pan­ noo liikkumaa massinan. Elektrastant­ sioil n ä m ä t massinat saauttaat elektravoimaa. J a niin inmihiin pan­ noo tyyhy veen voiman vesiviirun ja turbinan avul.

36

Meijän  vesielektrastantsiat.  zyvutsrponmlkjihgfedcbaZYVU Meijän kansantalohuves ono kovast tarvis vesiturbinoja. Ykskää vesielektrastantsija ei saa olla ilman turbinaa. Elektrastantsiaas saau­ tettaa elektravoimaa. Se rautavitsaa myyt laitetaa faabrikkoihe, savoti­ loihe, sovhosilooi ja kolhosilooi. Siil elektravoimaa p a n n o o liikkumaa etes takas stankat ja massinat. Leninan käskyä myyt r a k e n n a m m a ussian elektristantsian. Viimäist aikaa as kaikkist v o i m a k a h a m p SSSR: n vesielekrastantsia oli Volhovan stantsia. Se ono tehty 1926 vuuveel Volhovin joel. Volhovan stantsiast elektriä laitetaa Leningra­ din faabrikkooi ja savotooi. 1932 vuuvel Dnepri­joel ono tehty Dneprovskaja vesielektrastant­ sia. Dneproges — se ono samoi voimakas vesielektrastantsia ei vaa N

SSSR­s, a koko Europaas. Hänes ono laahittu 9 suurt turbinaa. Dnep. roges noisoo tekömää elektravoimaa niin paljo, kuin jaksaisivat tehhä k y m m ä n Volhovin stantsiaa yhes. Sovetin kuntan plsnua myyt meil noissaa 4 rakentammaa viii voimakkahampia stantsiloja Volgan ja Rnga­ ran jokiloil. J a niin myy voitamma luonnon voimat ja painamma tehhä tyytä sosialistist stroikkaa vart.

Hцyryliikuttajat.  Inmihiin o m m a a talonmännöä vart p a n n o o tekömää tyytä ei  vaa  veen, mut viii höyryn voiman höyryliikuttajis. Kiussatus. Jot arvata kuin höyryn saap p a n n a tyyhy, tiimmä mok­ koman kiussatuksen. Valamma klasitrupkaa pohjan kera vettä ja kovast sen tukkiimma kiin propkal. J a siis noisemma hänes kiihuttammaa vettä. Yli vähän ajan propka pomahtaijaa. Mikä tuli? Kons vesi kiihuu, se m ä n n ö ö höyryks. Höyryä korjahuu paljo, se ono takissettu yhest otsast prop­ kaal, toisest veel. Höyry pyrkii pois, lutistaa kovast propkaa.ja se 37

viimeen  pamahtaijaa  pois.  SitäyvutsrponmlkjihgfedcbaZYVUTSRPONMLKJIH   lutissettua  hцyryn  voimaa mukkoitet­ taa höyrymassinaas. Höyrymassinan saauttamist tehtii paljo tyytä j a nähtii paljo vaivaa ennenku päästi hänest perille. Mut ensalust massinat evät olleet mukkaiset. J a mukkaisen mas­ sinan viimäiseks saautt 170 vuutta takas yks Anglian miis Uatt. Per­ rää hänen jo noistii sitä massinaa mukkoittamma talonmänölöis. S e n massinan perrää oli tuumaistu höyrylaiva ja siis höyryvettäjä. J o k k a paikois noistii laskomaa hottuu höyrymasinooi. Kuin höyry tekkö siin masinas tyytä? Höyrymassinaas ono suur kattila vettä. Vettä kattilaas varisettaa. Vesi kiihuu. Tekahuu paljo höyryä. Höyry trup­ paa myyt pääsöö silintrii. Katsokaa nyt hyväst kuvvaa 31. Silintriis ono p u m p p u , kumpa ono tehty plotnoist seiniin mukkaa» Takisettu höyry voimakkast lutistaa p u m p p u a ja lykkäjää etes takas. Pumppu liikkuu sinne — tänne, mut p u m p p u ono liitetty viiruu ja senperäst liikkuva p u m p p u p a n n o o pyyrimää viirun. Niin höyry höy­ rymassinaas tekkoo tyytä. Höyryliikkujaa ono tarvis höyryvetäjis, lai­ vois, faabrikois, savotilois, kolhosilois ja sovhosilois.

III.  Huuku.  Selkiääl ja paistavaal päivääl hyväst näkkyy ylähääl valakka sin­ niin taivas. Se taivas onokii huuku, k u m p a a päivyt valostaa. H u u k u kattaa maata 700 kilometriä paksuul rääyyl. Se ono y m p ä ä r meitä jokka paikas. '

Huuku  ottaa  tillaa.  Huuku ono ilman kuvvaa ja läpinäkövä gaasi, senperäst myy^huu­ kua e m m ä nää. Kiussatus. Otamma tyhjän stokanan ja lasemma sen alassuin ta­ relkkaa, kus ono vettä. Vesi stokanaa ei nää, senperäst jot stokanas ono huuku. Vähän kallassamma stokanan. Stokanast hyppiit h u u k u ­ rakot vettee (kuva 32). Min e n e m m ä n kallassamma stokanaa, s e n

38

e n e m m ä n noisoo tulomaa huuku stokanast pois. Huuku päästi tilan stokanas ja hänen sijaa mäni vesi. J a niin huukun saap vallaa yhest stokanast toisee, k u m p a a s ono vesi. Se kiussatus näyttää, jotyvutsrponmlkjihgfed   huuku  ottaa  tillaa. Saota .tyhjä" pikkari, „tyhjä" putteli, „tyhjä" uhlu. Mut hyy evät oo tyhjät, ovat täynä huukua.

Huuku  painaa.  Kovat ja vettelät aineet painaat. Painaako huuku? Jot toimittaa se, pittää tehhä mokkooma kiussatus. Kiussatus. Otamma suuren, hoikan klasikolban, vahvast p a a m m a propkaal kiin ja veessoil mittaamma. Siis putelist avvaamma propkan pois ja putelia noisemma varistammaa, jot huuku harojaa ja vähän kolbast tulloo pois. Varissetun puttelin taas tukimma hyväst kiin ja mittaamma. Putteli nyt painaa vähemmät: varistamisest huukua mäni vähän pois. Se näyttää, jot huuku painaa. Huuku ono kerkiämp ku vesi. Litra vettä 0° painaa 1000 grammaa, litra huukua painaa vaayvutsrponmlkjihgfecbaXVUTSRPONMLKJIHA   Р / з   grammaa. Sentää saotaa, jot h u u k u ono kerkiä. Mut huuku, niku kaik aineet, kera painaa.

Huuku  ono  takissattava  ja  notria.  Huukua saap takistaa. Ja min kovemmast huuku ono takissettu, sen kovemmast se mättiää harota. Sen peräst saotaa, jot h u u k u ono notria. Kiussatus. Otamma leviän klasitrupkan, 30 santimetraa pitkän. Trupkan otsan p a i n a m m a m a a m u n a n sissee, sil viisii, jot m a a m u n a vahvast m ä n n ö ö trupkaa ja tukkiaa sen. Samal viisii tukkimma munal trupkan toisenkii otsan. Nyt piineel kepil lykkäämmä munapropkaa trupkan sissee. Emmä viii kerennet lykätä puulee trupkaa as, ku otsast munapropka jo lensi pois. Meijän huukupyssy ampui (kuva 33). Miks meijän huu­ kupyssy ampui? Kons myy Iykkäämmää munapropkaa trupkan sissee, siis myy huukun takissamma: huukua ono sevverta ku oli, mut tillaa se ottaa v ä h e m m ä n . Se takissettu huuku ei kessä rauhaas, mut ain mättiää harota. Se lutistaa molompia munapropkia ja kumpa vähän antiaa, se pamahtaijaa pois. Takissettu huuku harojaa jokka puulee sentää, jot se ono notria. J a niin h u u k u a saap takistaa ja se ono notria. Nämät huu­ kun omintukset mukkoitettaa teh­ nikas. Takissetul Kuva 33. H u u k u p y s s y a m p u u . 39 

huukuul  raataat  vagoniloin  tormasat.  Takissetul  huukuul  triisataa  kraaskaa  huuniloin päälle. Takissettu huuku ono automobiilin sinas; sen­ peräst jot huuku ono notria, automobiilii ker­ kiäst hypittää. Takissetul huukuul ono puhut­ tu mätsikät, senperäst jot huuku notria, mät­ sikät hyppiit. yvutsrponmlkjihgfedcbaZYVUTSRPONM Käskytyy. Tehhä mokkooma kiussatus, ku ono näytetty kuvas (34). Pittää ottaa suuhu trupkan otsa ja puhhua huukua puttelii, siis selväst putteli temmata ääree. Takissettu huu­ ku lutistaa veen päälyst puteliis ja vesi läpi trupkan triiskajaa ylähälle. Kuva  34.  Kuin  s a a p ^ r i i s a t a  veel. 

Huuku  harojaa  varistumisest  ja  lutistuu  jäähtymisest. 

Kuin toisetkii aineet varist levenööt, jääh­ tymisest kaijenoot, niin huukukii pittää sitä omintust, kumpan saap tiiystää mokkomist kiussatuksist. 1.  Kiussatus. Otamma puttelin hoikkaisest klasist, tukkimma prop­ kaal kiin, kumpan sissee ono pantu klasitrupka. Trupkan otsan la­ semma astiaa kraasatun veen kera. Nyt noisemma putelia varistamma tali lämmitämmä käel (kuva 35 a). Putelist trupkaa myyt tulloot vettee huukurakot. Se tulloo senperäst, jot h u u k u  lämmittä­ misest  harojaa.  2.  Kiussatus. J ä ä ­ hytämmä nyt h u u k u n puteliis. Jot kovem­ mast jäähyttää huu­ kun, p a a m m a putte­ lin päälle märän hoh­ lan (kuva 35 b). Vesi astiast noisoo trup­ kaa myyt yllää. Se ono senperäst, jot huuku  jäähtymisest  takistuu' Kuva 35 a—b. H u u k u varist h a r o j a a , j ä ä h t y m i s e s t t a k i s t u u . 40 

Huuku  kehnost  iaskoo  läpi  lämmän.  zyvutsrponmlkjihgfedcba Talveks  kotilois  pannaa  ikkunooi  kahet  raamit.  Se tehhää jot pa­ remmast kestäis komnatiis lämmä. Eikse ollis paremp kahen raamin sijaa panna yks raami paksun klasin kera? Mut mökkoman raamin kera komnatiis lämmää et hoija. Pittää raamiloin välis olla h u u k u a , senperäst komnatiis hoituu lämmä. Se ono sentää, jot huuku keh­ nost laskoo läpi l ä m m ä n . Sitä huukun omintust saap näyttää kiussa­ tukses. 1.  Kiussatus. Otamma kaks yhenlaajaist stokanaa, yhen paksus­ toisen hoikast klasist. Molompii valamma varria vettä ja katamma klasil. Mollomat stokkanat p a a m m a rinnattaa; yhen kannele, toisen ktasiastian sissee tyhjän pitskakarpin päälle. Pittää vaa katsoa, jot toisen stokanan klasi ja klasiastian seinät olisiit niin paksut ku ensi­ mäisen stokanan klasi. Erilaajaist vaa Iiinöö se, jot toisen stokanan y m p ä ä r varin veen kera ono huukua. Mitä se huuku tehhooi? Vähän ajan peräst saap nähhä, jot toisees stokanaas vesi jäähtöi vähemmän, ku ensimäises, senperäst jot huuku kahen klasiseinän välis hoisi jäähtymisest. Se näyttää, jot  huuku  kehnost  laskoo  läpi  lämmän. Senperäst kotilois ikkunooi välit tehää silviisii. Vaatteet hoitaat lämmätä meijän ruumeht vart. Meijän ruumeen ja vaattiloin välis ono huuku, sen h u u k u n peräst meille ono lämmä, mut vaat­ teet itse evät lämmitä. 2.  Kiussatus. Otamma kaks yhenlaajaist putelia varin veen kera, tukimma propkiil ja yhen käärimmä hohlan sissee, toisen j ä t ä m m ä niin. Yli vähän ajan vesi puteliis, kumpa ono kääritty hohlan sissee ono v ä h e m m ä n jäähtynt ku toisees puteliis. Se näyttää, jot  huuku  hoittaa  lämmän  ja  kehnost  sen  laskoo  läpi. Se h u u k u n omintus tuup paljo hyvvää talonmänölöis.

Millain  huuku  ono  kerkiämp — lämmä  tali  kylmä.  Kons huuku tulloo lämmäks ja harojaa, se tulloo kerkiämmäks ja noisoo yllääpäin. Kons lämpiää kiukaa, niin vari huuku savun ja kippunin kera truvan läpi m ä n n ö ö yllää. Palavaas lampuus vari huuku kera noisoo yllää. J o s visata paperilehti lampun klasin sissee, nii se lehti ei lankii lekkoo, mut varin huukun kera lentää pois. Se kaik näyttää, jot  vari  huuku  o n o  kerkiämp  ku  kylmä ja vari huuku ain lentää ylähälle. Kiussatus. Oppipertin huuku ono l ä m m e m p ku karidoran huuku. Avvaamma vähän oven ja p a a m m a liki maata palamaa tuuhuksen (kuva 36). Tuuhuksen lekko kääntiää oppipertin puulee. Se näyttää, 41

jot  kylmä huuku m ä n n ö öyvutsrponmlkjihgfedcbaZYVUTSRPONMLKJIHGEDC   alahittee. Nossamma tuuhuksen yllää, siis lekko kääntiää karidoran puulee, se näyttää jot (vari) lämmä ker­ kiämp huuku ono  ylähääl.  Luunnoos ain lämmä huuku noisoo kylmän huukun sijaa. Päivyt lämmättää maata,, lämmäst maast huuku varistuu. Lämmä, kerkiämp h u u k u noisoo yllääpäin, hänen sijaa tulloo kylmä huuku., Ja niin yhtäperrää tulloo huukun vaihto luunnoos.

Ensimäist  huukuseilaajat.  Kohota yllää, lentää huukuus— se ono inmihisen aikahiin meina­ miin. Siihe aikaa jo mättiisiit in­ mihist. Mut siis vaa inmihiin sai kohota yllää, kons saatii tiitää, jot \ \ yvutsrponmlkjihgfecbaXVUTSRPONMLKJIHA lämmä huuku ono kerkiämp kyl­ mää. 150 vuutta takas, Frantsinmaas, yhes piinees linnaas, veljäk^et Mongolfje tekkiit hoikast materist paperii! kleitetyn suuren pallon. Palloa piettii tulen pääl, varisettii huuku, Iastii nuura ja pallo pai­  Л kaal kohhois yllää ja lensi silmist. Se oli ensimäin pallon lento huu­ Kuva 36. K i u s s a t u s avatun oven luun. p e r r ä ä senen veljäkset Mon­ kuus golfje tehtii taas suur pallo, kum­ paas piti inmihisiin kohota yllää. Se oli suur pallo, varia huukuu täyn (kuva 37). 23 p. nojaprikuul 1783 vuuel suurel laksuul Parisin linnaas, tuhat­ tain inmihisiin silmiis huukupallo oli valmissutettu lentoo. H ä n n e e istuis 2 tiitomiist. Lastii nuura. Väen joukku mörni, pallo inmihisiin kera ain kohhois ylemmäs. Kiiree pallo kaikitee peittiis silmiin iist. Mikä tuli miihiin kera, kumpia vei pallo yllää? Vari h u u k u nois jäähtymää, tuli r a s k a h a m m a k s ja laskiis maan päälle. Se oli inmihisen ensimäin lento huukupallool. Perrää senen ussiat noisiit lentämää varil huukuul täytetyyl huukupallool. Mut n ä m ä t lennot tihtii loppuit tusal. Huukun varistumist vart niis pallo­ lois tehtii astias tuli ja sen peräst tihtii pallot palloit. Mut siis kiiree oli saautettu suur pallo kerkiän kaasin kera. Se gaasi oli kerkiärap huukua. Mokkoomat huukupallot hoituit tähän as.

42 •' •f YVUTRPONMLKJIEB

Huukupallo. zyvutsrponmlkjihgfedcbaZYVUTSRQPONMLKJIHGFEDCB Nykyhiin  huukupallo  o n o mätetty kerkiäl gaasil, kumpa ensikäa ei mää seiniin. Yli o n o kääritty verkool. Rlahaal ono ripussettu merta, k u m p a a ono pantu kraamit ja kum­ maas istuut inmihiset. Se pallo kohojaa yllää sentää, jot ono kerkiämp huukua (kuva 38). Mut tämä huukupallo ei oo mukkain sen­ peräst, jot hänt viip vaa tuuleel. Omil voi­ miil saap vaa kohota ja laskiissa maaha.

Huukulaiva.  K u v a 37. E n s i m ä i s i i n h u u k u ­

Huukulaiva tali dirizabl ono pitkulain. seiiaajiin huukupallo. Mokkoman forman mukkaa dirizabl leikka­ jaa huukua paremmast (kuva 39). Dirizablin sises ono gaasi ker­ kiämp huukua. Alahalle hänes ono kiinitetty mokkooma vene (gon­ doola) kus istuui inmihiset. Dirizablin sises ovat moottorit, ja sil saap aijaa kuhu tahot. Huukulaivaal saap paljo ja ettää kulkea. 1926 vuuveel yks suur tiitomiis Rmundsen dirizabliis lensi Pohjan polus'in yli. Hää oli huu­ kumatas 71 tunnin ja hyväst kääntis jällee. Meil ei olt tähä as dirizablija, mut nyt meijän maas niitä kera teh­ hää. Neet meille ovat kovast tarvikka­ hat meijän talohuves ja tiitoetsijöille, tiitotutkimuksii vart: Dirizablilooi o n o tarvis meijän raijoin vahtimist vart, mei­ jän viholaisist, kapitalistoist, k u m p a t evät voi nähhä meijän maan hyvvyyttä, ja valmistaat sottaa. Noisemma vahvis­­ t a m m a a meijän maata!

Kuva 38. Nykyhiin h u u k u p a l l o .

Kuva 39. Dirisabl.

43. 

Tuuli. zyvutsrponmlkjihgfedcbaZYVUTSRQPON Huuku  ei  konsaa  uu  rauhaas,  se  ain  liikkuu  etes.  Se  huukuu  lii­ kumiin  onkii  tuuli.  Tuuli  tuuloo  jokko  puulee.  Ono  lounattuuli,  ja  pohjatuuli  ja  muut.  Tihtii pittää tiitää, k u m p a a puulee tuuli tuuloo. Sitä saap tiiystää  tuulilipun mukkaa (kuva 40). Tuuli tuloo eri voimiil. Ono piini tuuli, se, kons tuuli vähäisen liikut­ taa puust lehtiä. Kova tuuli painaa puu oksia ja ulvoo ikkunan tak­ kaan. Ono voimakas tuuli, se piättää inmihisen käykistja painaa puut. Sitä saotaa  tormituuleks.  Viii ovat tuulet  uraganit. Se ono kammela tuuli — reppi puut juuriloittee, laottaa kotiloja. Sitä tuulta väki herviää. Se enemitte ono itämais, meil neet ovat harvaisest. Piin tuuli juuksoo 4 — 5 metriä sekunniis, kova tuuli — 1 1 — 1 5 met­ riä sekunniis. CJragani juuksoo selväst e n e m m ä n ku 35 metriä sekunniis. Luonnoos tuuli tekkoo paljo tyytä. Se kanteloo liivat ja savet paikast Kuva 40. Tuulilippu. toisee, rantoja myyt kopittuut kokonaist liiva­ mäet.  (dyynit) a liivikomais liivamättähät  (bar­ haanit). Liivamäet liikkuut etes ja sil tuuvat paljo tujua talon mänölöille ja senperäst niihe kera inmihiset pittäät voittelaa. Sentää issutettaa puita, pehkoloja, kumpat juurillaa piättäät liivan liikkumist.

Tuulen  tyy  talohuves.  flikahist ajoist inmihiin pani tyyhy tuulen o m a s talonmänölöissää. Hää mukkoittaa tuulta, ku liikuttavvaa voimaa. Viii vanhaal ajal in­ mihiin saautti itsellee  seililaivan. Tuuli tuuloo seilii ja sil lykkäjää laivan etes. Tuuli noisi soutajan sijaa. Entiseel ajal seililaivooi pietti suurees vaariis. Seililaivoil Kolumb ensimäiseks 1482 vuuveel tuli Euroopast Amerikkaa. Seililaivois ensimäiseks 1519 vuuveel Magellan mäni kulkomaa y m p ä ä r maailman. Kolmen vuuven seilaamisen per­ rää vaa yks Magellanin viiest laivaast tuli jällee omalle maalle. Se laiva käi kaik ympäär maailman, ympäär maapallon (kuva 41). Perrä senen ku oli saautettu höyrymassina oli sautettu „tulilaiva" niku enstää kutsuttii merilaivaa. Ja siint as seililaivat loussasiit tilan höyrylaivoille. Nykyhiil ajoil kera ovat viii seililaivat. Kuvas ono kuva­ tettu seililaiva „Tovaris" (kuva 42). Vast ei aikaa laiva „Tovaris"' tuli pitält matalt suurilt valtamerilt. Maan pääl inmihiin kera pani tuulen tyyhy. Entisiil ajoil olliit  tuu­ limyllyt (kuva 43). Tuuli pyyrittää myllyn siipii, ja siipiin pyyrimiin p a n n o o pyyrimää jauhokiven. Jauhokivi tekkoo jyvän jauhoks. 44

v

Kuva  41.  Magellanin  seililaiva. 

Nykyhiil  aioil  meil tehhää voimakkahatyvutsrponmlkjihgfedcbaZYVUTSRPONML   tuuliliikuttajat (kuva 44)J Tuuli pyyrittää 'liikuttajan siipii. Se liikuttammiin m ä n n ö ö massinaa ja massina saauttaa elektravoimaa, kumpa p a n n o o tyyhy ussian stan­ kan ja massinan. Niinviisii inmihiin mukkoittaa tuulen omis talon­ mänölöis. yvutsrponmlkjihgfecbaXVUTSRPONMLKJIHA

ж 

Kuva  42.  .Tovaris". 

yvutsrponmlkjifeaXVUSQPNKIHFA 45 

Kuva  43.  Tuulimylly. 

Kuva  44.  Tuuliliikuttaja.  yvutsrponm

Mist  ono  tekahunt  huuku.  Sen  kysymyksen  jot  mist  ono  jouttunt  huuku,  olliit  tiitomiihet  saa­ n e e t tiitää 150 vuutta takas. Oppimiihet toimittiit jot huuku o n o kahest gaasist. Yks niist gaasist avittaa palamist, sitä gaasia saotaa idslorodi (happi). Toin gaasi ei avita palamist — sitä gaasia saotaa asot (typpi). J a viii h u u k u s ono kolmas gaasi, sitä saota  hiiiihapoks*  Enstää tutussumma kislorodin ja hiilihapon omintuksen kera ja  siis  kaiken h u u k u n omintuksen kera.

Kislorodi  (happi). 

H u u k u u s kislorodi ono sekamittee asotin kera. Senperäst on ko­ vast raskas saauttaa puhast kislorodia. Myy s a a u t a m m a hänt toiseel yvu у   viisii  (kuva  45).  yvutsr Kiussatus.  Pa­ .  a m m a  klasitrup­ kaa  pohjan  kera  yhen  lusikan  mar­ ganssihapanta  ka­ lia.  Klasitrupkan  tukimma  propkaal,  kumpan  otsaa  o h o  pantu töine hoikka klasitrupka. Sen Kuva 45. Kuin s a a u t e t t a a kislorodia. trupkan otsa o n o

pantu  stokanaa,  kumpa  veen  kera  ono  pantu  alassuin  vesiastiaa.  Pir­ tun  lekol  noisemma  suurempa  klasitrupkaa  varistammaa. Enstää vet­ tee trupkast lähtöötyvutsrponmlkjihgfedcbaZYVUTSRPONMLKJIHGEDCA   huukurakot ja siis noissoot tulomaa  kislorodin.  Se gaasi kohojaa yllää ja aijaa veen pois. Stokanaas korjahuu ain e n e m m ä n gaasia ja vettä j ä ä p vähemmän. Ku vesi m ä n n ö ö kaik pois, o t a m m a k a a m m a stokanan paperiil ja jäilee p a a m m a seisomaa kan­ nelle. Nyt otamma hiileel palavan pärreen ja lasemrna stokkanan sissee. Päre järkenää noisoo lekol palamaa. Se näyttää jot  kislorodi­gaasi  avittaa  palamist, ja puhtahaises gaasis päre palla paremmast, ku huukaas.  Kislorodi  antaa  e n e m m ä n  voimaa  Iekolle  Kislorodi  o n o  tarvis  henkäämist  vart. J o s p a a m m a elokahan hii­ ren ^lasiastian alle, ja siin loppuu kislorodi, niin hiiri hukkahuu. Se sama tapahtuui inmihisen kera. Raskahille läsiville tohtorit antaat henkäämist vart puhast kislorodia.

Hiilihappo­ Huukus on viii hiilihappo­gaasia. Sitä on vähän. 1.  Kiussatus. Putelii p a a m m a melan (valaskiven) tykkylöjä ja päälle valamma millaist ikkee happoa, esimerkiks uksust ja selväst tukimma sen propkaal kiin, kumpaa ono pantu klasitrupka. Klasitrupka ono otsast painettu ja lastu stokanaa veen kera (kuva 46). Vettee pylkäh­ täijät gaasirakot, sitä gaasia saotaa hiilihapoks, Se ono  ilman  kuvvaa  j a  läpinäkцvä.  Jos trupkan otsan lasemma astiaa, k u m p a a s ono puhas läpinäkövä kalkkivesi, nii se kalkkivesi paikaal sommeltuu. Se näyttää, jot  hii­ lihappo  sommeluttaa  kalkkiveen.  Nyt trupkan otsan p a a m m a tyhjää stokanaa, siil korjahuu sitä gaasia ja jos pistämmä sinne palakkahan pärreen, niin se ärestää s a m m u u . Siis saotaa, jot  hiilihappo  ei  avita  palamist.  Nyt sitä gaasia saap vallaa toisee stokanaa, niku vettä ja palavaal pärreel koveroittaa sen. Kumpaa stokanaa valoimma gaasia, siil päre sam­ muu. Se näyttää jot sitä gaasia saap valella sto­ kanast stokanaa, niku vettä. Sitä saap tähä sen­ peräst, jot  se  hiilihappo  gaasi  o n o  raskahamp,  ku  huuku..  Hiilihappoa gaasia ono jokka paikaas, mut e n e m m ä n sitä ono siin, kus korjahuu paljo väk­ Kuva 46. Kuin saautet­ kiä. Meijän oppipertiis ono paljo sitä gaasia. taa hiilihappoa. 47

Paamma  astian läpinäkövän kalkkiveen kera, nii yli vähän ajan vesi sommeltuu. Se näyttää jot huukuu s hiilihappo sommelsi veen. Miks sitä gaasia ono e n e m m ä n ello huunilöis? yvutsrponmlkjihgfedcbaZYVUTSR 1.  Kiussatus. Otamma stokanan läpinäkövää kalkkivettä. Nyt kla­ sitrupkan läpi h e n k ä ä m m ä vettee, vesi sommeltuu, se näyttää jot myy h e n k ä ä m m ä pois hiilihapon. 2.  Kiussatus. Stokanan pohjaa lasemma tuuhuksen, kumpa o n o pantu palamaa ja katamma stokanan klasil. Enstää t u u h u s pallaa ja siis paikaal s a m m u u , se näyttää jot stokanan sises loppui kislorodi. Siis tuuhuksen otamma pois, valamma kalkkivettä ja h ä m m e n n ä m m ä . Vesi stokanaas sommeltuu. Se näyttää, jot palamisest huukuu tulloo hiilihappoa. Nyt ono arvattava jot se gaasi tulloo palamisest ja Jien­ käämisest.

Kiussatus,  kumpa  näyttää  mitä  omintust  ono  huukuus.  Kiussatus. Leviää klasiastiaa valamma läpinäkövän kalkkiveen. Veen pääle p a a m m a propkan, kumpa ono kiinitetty palavan tuuhuk­ sen otsaa. Tuuhuk­ sen katamma pute­ • liil, kumpaal ei oo pohjaa ja toisest ot­ yvutsrponmlkjihgfecbaXVUTSRPONMLKJIHA л  sast tukimma prop­ kaal kiin. lLT:f f  Tuuhus puttelin si­ ses pallaa, sentää jot puteliis ono huukun Kuva  47.  Kiussatus,  k u m p a näyttää mitä o m i n t u s t ono huukuus. seas kislorodia. Ku loppuu puteliis kis­ lorodi, niin tuuhus s a m m u u . Se näyttää jot puteliin ono jäänt hii­ lihappo. Sitä korjahuu niin paljo, kuin oli hukattu kislorodia. Hiili­ hapon luikkais kalkkivesi, sentää vesi vähän koheni yllä ja otti pute­ list tillaa 1IB osan. Niin paljo oli h u u k u u s kislorodia. J ä ä n n ö s 4/E os­ saa tilast puteliis ottaa asotti. Se kiussatus näyttää jot h u u k u u s o n o kaks gaasia ja yht kislorodia 1 / 6 osa, ja asottia — 4/s ossaa.

f

\

IV.  Elektravoima  luunnoos.  Kaikille on tuttova jyryn kuva. Mussat pilvet kattaat taivast, vihmaa sattaa, lyyp valkiaa ja kuuluu suur jyry hervittellöö vähätiitoist väk­ kiä. Entiin väki meinajaat jot jyryn laskoo jyrynjummala. Suuttuu jummala ja laittaa maan päälle jyryn ja valkian. Nykyhiil ajoil kirjat­ tomat inmihiset meinajaat jot taivaas lilja liukuu taivast myyt vank­ kuriloil ja viskooi valkiaa, a m p u u . Onokse niin? fVUTSRPONMLKIGE 48

Mikä  ono  jyry  ja  valkian  lyykki.  zyvutsrponmlkjihgfedcbaZY Kesäl 1752 vuuveel tiitomiis Franklin jyryn aikaan tuli pellolle ja laski lentoo oman smeikan. Hää reknais tiiystää miks lyyp val­ kiaa. Hänen smeikka oli tehty suurest sulkkuisest korvuksest. Korvuksen ylähäisee otsaa oli pan­ tu terävä metalliotsain, toisee ot­ saa oli siottu liinarihma, k u m p a n otsaa oli taas siottu metalliavvain ja avvaimee oli siottu sulkkuin korvus, mist Franklin piti sitä smeikkaa, Kons pilvi mäni smeikan kohast, Franklin kertti sormeel avaint. Avvaimest hypähti elektrikippuna ja oli kuulunt piin jyryn räskä­ Kuva  48.  Valkialyymiis  yyl.  miin. Niin enskertaa 180 vuutta takas tiitomiis Franklin sai tiiystää jot valkia ono suur elektri­kippuna, a jyry ono suur räskämiin siint kipunast (kuva 48). Sen peräst oppimiihet jo tiiyssiit jot valkia lyyp ja jyrisöö yhte aikaa. Myy n ä ä m m ä , jot enstää lyyp valkia, siis jyrisöö—se ono sen­ tää, jot valkia tulloo meille kiiremmäs ku jyryn kuulumiin. Ku oppimiihet saauttiit tiion jyryymisest, niin rikkoit kaik turhat kirkon jutot jyryst ja valkian lyymisest.

Jyryn  itseheevetäjä. 

4 » . З Й 5

& 

Kuva  49.  Jyryn i t s e h e e v e t ä j ä f a a b r i k a n truvas.

Jyryn aikaa valkiaa isköö kahen pilven välis, tali pilven ja maan välis. Valkia is­ kiees maaha voip panna palamaa koin, voip tappaa inmihist. J o t hoittiissa val­ kian iskemisest pittää laatii jyryn itsehee­ vetäjä. Sen oli tuumaist tiitomiis Franklin. Hää teki mokkoman kiussatuksen. Hän iski syvvää maaha metallikepin. Jyryn aikaa valkia löi siihe keppii ja mäni kep­ piä myyt allaa maan sissee. Se oli ensi­ mäin jyryn itsehevetäjä. Franklin nevvoi yvutsrpon 49

laatimaa  mokkoimat itsehevetäjä korkehii kotiloja vart. Kons noistii p a n o m a a niitä kotiloin luuks, nii valkia löi ain siihe jyryn itsehee­ vetäjää ja senen läpi mäni m a a n sissee. Eristää niitä noistii laatimaa flmerikas, siis Euroopaas ja nyt jokko paikas niit mukkoitettaa (kuva 49). Kus ovat jyryn itsehevetäjät, siin valkia ei hervitä, myy siint valkiaa k ä ä n ä m m ä toisee paikkaa, maan sissee. yvutsrponmlkjihgfedcbaZYVUTSRPONMLKJIHGEDCA

Elektravoima  kansantalohuves.  Nykyhiil ajoil paljo myy saauttama elektravoimaa meijän kansan­ talohuves. Meil o n o paljo rakennettu elektrastantsiooi, kumpiis tek­ kööt tyytä veen ja tuulen voima, kumpiis saautettaa elektravoimaa talonmänöloja vart. Toisees pätiletkaas meijän pittää elektran saaut­ tamisees aijaa etes kaikist maailman maist. Myy p a i n a m m a tyyhy elektravoiman kirjan ja tehnikan avul. Käskytyy. Elektravoiman saap saauttaa hiuttamisen mukka. J o s pimmiäs komnatis suet kuivii hiuksia, nii saap nähhä kipunoja ja kuuluu prakkaniin. Se näyttää, jot hiuttamisest saavvaa elektrivoi­ maa. Mokkomat suuret massinat, kera hiuttamisen perästä saaut­ taat paljo voimakast elektravoimaa.

V.  KASVON  ELÄMIIN.  Kuin  varraa  keväest  elläät  kasvot.  Tuli kevät, Ain e n e m m ä n lämmittää keväen päivyt. Puut ja pe­ hot seisoot paljahaan, heis ei oo viii lehtiä ei kukkaa, mut  urvat  n o i s o o t  p a k s u m m a k s ja kiiree jouttuut kukat ja lehet.

Cirvat. 

Otamma p u s i n a p u u n oksan. Siin ono paljo urpia. (kuva 50). Urvat evät uu yhenlaajaist: yhet ovat sorriat, toiset hiinommat. Sor­ riat ovat  lehtiurvat, toiset, hii­ nomat ovat  kukkaurvat.  Noisemma avvaammaa lehti­ urpia. PäältyvutsrponmlkjihgfecbaXVUT   и г р а   ono  katettu  koval  kuureel ja  sises ono  putken  alku  ja lehtiä. Lehen urvastsiis kasvaa koko oksa lehtilöin kera. Kukkaurvaas kera päält ono kuuri ja sises ono kukan alku, Kuva 50. Urvat iis a v a h u m i s e s t ja s e n aikaan, kumpast siis kasvaat kukat. 50 

• 

' 

• 

Kuin  meijän  puut  ja  pehot  noisoot  kattiimaa  lehel.  zyvutsrponmlk Eristää urvat männööt paksuks, paisettuut. Kuuri katot avahuut ja sisest mättiää roho. CIrvat avahuut. CIrvast näyttiäät niiprislehet. Hyy vähin levenööt ja viimeen tulloot mokkomaks, ku myy niitä n ä ä m m ä puis ja pehkolois. Kasvot kattiaat lehel. Siis saotaa, jot kasvot ovat lehes.

Kukkimus.  Monikkahat puut ja pehot alkaat kukkia jo varraa keväest. Kuvi­ iois ono näytetty meijän puut ja pehkoloje kukat, kumpat pätkähtäät

Kuva 51. P a j u n kukat.

Kuva 52. P ä ä h k ä n ä n kukat.

varraa keväest: pajun urvat ja p ä ä k k ä n ä n ja toppolin {kuvat 51, 52, 53). Nämät kasvot alkaat kukkia lehtiin laskomisen iis.

tiltukkaist

Ensimäist  kevväen  kukat.  Varraa keväest kukkiit monikkahat heinät. Mitkä siis enstää ke­ väest kukkiit? Varraa keväest savikkahas kyntömaas kasvaat  maatsalehet (kuva 54, 55). Se kakkii lehtiin laskomisen iis. Kukat ovat keltaist. Lehet j o u t u u t myöhemmäs. Lehti ono mokkooma: ylempäi päälys ono rohhoin ja lakkia, mut alupäälys katettu niku valkiaal huuvaal. Ylä­ p ä ä l y s ono kylmä, mut alu puulest o n o l ä m m e m p . J u u r e t täi rohol 4*

51

Kuva  53.  T o p p o l i n  k u k a t . 

Kuva  54.  Matsalehti  v a r r a a k e v ä j ä s L

ovat paksut ja haarikkahat, senperäst jot heis ono peitetty toittoai­ neet. Mokkoomat juuret ja haarat ovat toisilkii kasvoil, k u m p a t varraa kukkiit. Varahist kukat selväst kukkiit, sentää heitä nähhä; aikahee. Kesäl heitä et nää. yvutsr

Kuin  jyväst  kasvaat  kasvot.  Keväest koko Sojusan pelto­ loil tehhää kylvöä. Se k a m p p a ­ nia ono hyväst piettävä vaariis­ Kylvetyist jyvist kasvaat kasvot,, kumpist uutellaa tuloa. Kons. ono tavallisest lämmä, jyvä immöö vettä, paisettuu ja ittää. J a k k a siimenees ono sikiö, k u m ­ past alkaa  kasvamiin.  J o s katsoa kassettua herneen siiment, ottaa päält kuuren j a Kuva 55. Matsalehti kesäl. harottaa kahelle puuleel, ni sill kahen puulen välis ono sikiö, kumpa toittiaa siimenen sisukseel j a siis hänest kasvaa kasvo. 52 «

Kiussatus.zyvutsrponmlkjihgfedcbaZYVUTSRQPONMLKJIHGFEDCBA   Jot nähä kuin ittää siimen, kuin siimenist kasvaa n u u r t kasvoo, pittää tehhä piokkooma kiussatus. O t a m m a kaks kla­ sistokanaa, jokka stokkanan siomma marlihohlaal paalt. Molompii

'Kuva 56. R u k e h e n siimeniin itämiin.

stokanoihe valamma vettä. Yhtee stokanaa p a a m m a hernehen, toi­ s e e rukehenjyvän tali vehnän. Ajast­ aikaa noisemma lissämää vettä ja noisemma katsomaa, kuin ittäät silmenet. (kuva 56.)

Kuva 57. Kuin siimetskan juuri m ä n n ö ö k y n t ö m a a h s .

Kasvon  juuret.  Kons siimen ittää, sen roskat toittiaat sil toituul, mikä ono siime­ Tien sises. Visattii siimenet pellolle, neet ittiit, tuli nuur kasvo. Kasvon juuret männiit syvvää pöyhkiää kyntömaaha, ja kyntömaa kattiis rohoiseel orahaal. Kuin ja mil toittiaa nyt nuur kasvo? 53

Kasvo  saauttaa  vettä ja toist toittua kyntömaast. Hän saauttaa sitä juuriloil. Pittää tiiystää, millaist ovat kasvool juuret ja kuin hyy ovat tekahunneet. Siimetskaal ono yks paras juuri, se iaskoo haarit. Mokkoomia juuriloja saotaayvutsrponmlkjihgfedcbaZYVUTSRPONMLKJIHGEDCA   rankajuureks.  Vöklääl kera ovat mokkoomat juuret, mut paras juuri ono p a k s u , h ä n e s ovat hoijoos toitto­mänöt kasvoa vart.

i