Teoksia. I osa

Citation preview

l

~

'


Ul

Z

>

~

>

en

0

~

:>

~

rJ'J

~

0

tTj

~

Q

Z

C

~

I

trj

rJ)

~

0

:>

s::

LUKIJALLE

Teoksen on suomentanut T. Lehen

:,,~ , ~.

.1

I

~

,

.\

I,

~, KIRJAPAtNO SANAN TIE

Tampere 1958

j . ""

;1

\

\I

Suomennos on tehty vuosina 1952-1953 Moskovassa Hmes­ tyneesta Mao Tse-tungin Valittujen teosten veniijankieliaestli. laitoksesta, kayttaen apuna englannin- ja saksankielisia kaan­ noksiii. Jokainen kirjoitus on varustettu selventavilla huomautuk~ silla. Kirjoitusten aiheeseen liittyvat selitykset esitetaan niiden alussa petiitilla painettuina. Toiset, poliittis- ja tQimitusluon­ toiset huomautukset, joihin tekstissa esiintyvat numerot viit.. taavat, on liitetty jokaisen kirjoituksen loppuun. Lil?ii.ksi on suomennoksessa otettu huomioon myos ne venajankielisessa laitoksessa alaviitteina esiintyvat huomautukset, jotka selit­ tavat eraita Kiinan oloja tuntemattomille lukijoille outoja sanoja ja lauseita. Taman laitoksen ensimmii.isen osan loppuun liitetiUin myos kiinalaisia raha- ja mittayksikoita selittava taulukko. 5

I ~

i ,.,'

) (.:

;

Tiihan kahtena osana ilmestyviiin suomenkieliseen laitokseen sisaltyvat kirjoitukset ja puheet on otettu vuonna 1951 Pekin­ gissa julkaistuista Mao Tse-tungin Valituista teoksista. Tahan laitokseen otetut teokset, jotka kasittavat suunnilleen puolet Valittujen teosten yhteisestii sivumiUirastii, on koetettu valita niin, etta suomalainen lukija saisi niiden avulla mahdollisimman taydellisen yleiskuvan Kiinan kansan suureen vapaustaisteluun liittyneista tapahtumista ja ongelmista.

/

Kiinalaislen erisnimien kirjoittamisessa ei ole katsottu voita­ van yhtyi mihinldiAn. viell kokeiluasteella olevista ja toisis­ taan buomattavasti poikkeavista uusista kirjoitustavoista, vaan sekaannuksen vllttlmiseksi on pyritty noudattamaan Suomessa yleisimmin vakiintunutta kirjoitustapaa.

,,

Kustantaja ENSIMMAISEN VALLANKUMOUKSELLISEN KANSALAISSODAN KAUSI

r~ I

•

;1 ~~

~

,jI;

6

ti

~¥,

":;.­ ,f)

J

KDNALAISEN YH'l'EISKUNNAN LUOKIS'l'A

'I

!,

} I I; !,

!} ~i r'

I

!

IIJ'I

') I

I !~

() I

(MaaUskuu 1926)

Tlima Mao Tse-tungin kirjoitus suuntautui kahta silloin puolueessa esiintynytUI. poikkeamaa vastaan. Ensimmaisen poikkeaman kannattajat, joita edusti Ti§en Tu-hsiu, pyrkivat yhteistyohon vain kuomintang-puolueen kanssa, mutta unoh­ tivat talonpoikaiston. Se oli oikeisto-opportunismia. Toisen poikkeaman kannattajat, joita edusti T§ang Kuo-tao, kiinnit­

tivat huomiota vain tyovaenliikkeeseen ja niinikaan unohti­

vat talonpoikaiston. Se oli »vasemmisto»-opportunismia.

Kummankin opportunistisen virtauksen kannattajat tajusivat

vallankumouksen puolella taistelleiden voimien riittamatto­

myyden, mutta eivat tieUi.neet. mista tarpeellisia voimia oli

etsittlivli, mistli liittolaisjoukko oli loydettlivissli. Mao Tse­

tung osoitti, etta Kiinan proletariaatin suurilukuisin ja uskol­

lisin liittolainen on talonpoikaisto, ja ratkaisi siten Kiinan vai­ lankumouksen mita tarkeimman kysymyksen liittolais­ kysymyksen. Samalla hlin naki ennakolta, etta kansallisen porvariston, joka siihen aikaan oli horjuva luokka, riveissa tulee vallankumouksen nousukaudella tapahtumaan kahtia­ jako ja etta sen oikea sivusta luisuu imperialismin leiriin. Vuoden 1927 tapahtumat nayttavat tliman toteen.

Ketkii ovat vihollisiamme ja ketka ystiiviamme? Slinii ky­ symys, jolla vallankumouksessa on ensiarvoinen merkitys. Pe­ russyy, minkiivuoksi kaikki Kiinassa aikaisemmin kiiydyt val­ lankumoustaistelut tuottivat vain hyvin viihiiisia tuloksia, oli

1 9

t

siina, etta valIankumoukselliset eivat osanneet iiittaa ympa­ riIleen todellisia ystaviaan iskeakseen todellisia vihollisiaan. Vallankumouksellinen puolue on joukkojen johtaja, eika his­ toriassa ole tapausta, jolloin vallankumous, jota kumouspuolue on johtanut vaaraa tieta, ei olisi karsinyt tappiota. Saadaksem­ me varmuuden siita, etta me emme johda vallankumousta vaii­ raa tieta ja saavutamme ehdottomasti menestyksen,meidan on osattava iiittiia ympiiriIlemme todelliset ystaviimme antaak­ semme iskun todellisille vihollisillem.me. Voidaksemme erottaa todelliset ystaviit todeIlisista vihollisista on paiipiirtein eritel­ tiiva kiinalaisen yhteiskunnan luokkien taloudellinen asema ja niiden suhde vallankumoukseen. Mitka ovat kiinalaisen yhteiskunnan eri luokkien luonteen­ omaiset piirteet? Tilanherrojen Inokka ja comprador-porvaristo. Taloudelli­ sesti takapajuisessa, puolisiirlomaan asemassa olevassa Kii­ nassa ovat tilanherrat ja comprador-porvaristo kansainvalisen porvariston vasalleja sanan taYQessii mielessa. Niiiden luok­ kien olemassaolo ja kehitys riippuvat imperialismin eduista. Nama luokat edustavat kaikkein takapajuisimpia ja taantu­ muksellisimpia tuotantosuhteita ja ovat esteenii Kiinan tuo­ tantovoimien kehitykselle. Niiden edut eiviit mitenkiian kay yhteen Kiinan vallankumouksen tavoitteiden kanssa. Tamii kos­ kee varsinkin suuria tilanherroja ja suuria compradoreja, jotka ovat aina imperialismin puolella ja ovat aarimmii.isen vastaval­ lankumouksellinen voima. Heidiin poliittisia edustajiaan ovat natsionalistit 1 ja oikeisto-kuomintangilaiset. Keskiporvaristo. Se edustaa kapitaIistisia tuotantosuhteita Kiinassa. Sen suhde Kiinan vallankumoukseen on ristiriitainen: tuntien kipeiisti -itseensa kohdistuneet ulkolIllPsen pii.ii.oman is­ kut ja militaristien sorron se nakee etujensa vaativan val.Ian­ kumousta ja suhtautuu hyviiksyvasti imperialismia ja milita­

10

risteja- vastaan 8uuntantu!Vaan vallank:um,oukselliseen- litkk~e­ seen; mutta beti kun kotimaan proletariaatti. alkaa . roh}teasti ja·paattiivastiosallistuavallankumoukseen,< kunkansainvlUi­ nen proletariaatti. alkaa antaa. vallankumoukseUe . ~tiivista apua ulkoapain, kun keskiporvaristo alkaa tuntea, etta sen.- kal-: leiminanunelman toteutuminen,...,.. kohoaminen'suurporvaris­ ton asemaan - on uhan .alainen,· syntyy siina epiirointia val­ lankumouksen suhteen. .Keskiporvaristo on niin sanottua kan­ salUsta porvaristoa. Sen poUittinen tavoite on yhden. luokan - kansallisen porvariston - halIitsema valUo. . Eras, joka nimittaa itseaan Tai Tsi-taon 2 »oikeauskoiseksi kannattajaksb, on julistanut pekingiliiisessa TsenPao lahdes­ sa: S »Nostan vasemman kateni murskaamaan imperialismia ja oikean murskaamaan kommunistista puoluetta». .Nama sa­ nat ilmaisevat selkealla tavalla kansalIisen porvariston ristirii­ taisen asenteen ja sen kokeman pelon. Tama luokka vastustaa Kansan menestysta koskevan kuomintangin periaatteen tulkit­ semista luokkataistelun opin nakokulmasta, kuomintangin iiit­ topolitiikkaa Venajan kanssa seka kommunistien 4 ja vasem­ mistoainesten paiistamista kuomintangiin. Mutta taman luo­ kan pyrkimys kansallisen porvariston hallitseman valtion pe­ rustamiseen ei ole mitenkaan toteutettavissa, silla nykyiselle kansamvaiiselle tilanteelle on ominaista maailmassa kaynnissa oleva ankara taistelu kahden jiittimii.isen voiman, vallankumo­ uksen ja vastavallankumouksen, valilla. Nama kaksi jatti­ mii.iBta voimaa ovat nostaneet kaksi lippua: toinen nUsta on vallankumouksen punainen lippu, jonka ill Internatjonale on kohottanut korkealle, kutsuen maailman kaikkia sorrettuja luokkia yhtym.ii.ii.n lippunsa alle; toinen on vastavallankumouk­ sen valkoinen lippu, jonka Kansainliitto on nostanut, kutsuen maailman kaikkia vastavallankumouksellisia voimia yhtymii.8.n lippunsa aIle. Valiluokkien keskuudessa tapahtuu valttamatta hyvin pian kahtiajako: toiset menevat vasemmalle - vallan­ 11

kumoukseen, toiset oikealle - vastavallankumoukseen. Niiden on mahdotonta ottaa »itseniiistii» asennetta. Senvuoksi Kiinan keskiporvariston ajatus »itseniiisestii» vallankumouksesta, jos­ sa tiimii luokka esilntyisi piAtekijiinii, on pelkkiiii harhakuvi­ telmaa. . Plkkuporvari~~ Siihen kuuluvat sellaiset viiestokerrokset kuin itseniiiset talonpojat 5, kiisityoliikkeiden omistajat, alem­ mat sivistyneistok_el!0kset - ylioppilaat, keski- ja alkeiskoulu­ jen opettajat, pikkuvirkamiehet, alemmat toimistovirkailijat, pienet asianajajat ja pikkukauppiaat. Pikkuporvaristo ansait­ see vakavaa huomiota niin lukumiAriinsii kuin myos luokka­ luonteensa vuoksi. Sekli itseniiiset talonpojat ettii kiisityijliik­ keiden omistajat harjoittavat taloutta, jolle ovat ominaisia tuo­ tannon viihiiiset mittasuhteet. Vaikka pikkuporvariston eri kerrokset ovat yhtiilaisessli, pikkuporvaristolle ominaisessa ta­ loudellisessa asemassa, ne jakautuvat siitii huolimatta kolmeen ryhmliiin. Ensimmaisen ryhmiin muodostavat ihmiset, joilla on jonkin­ laista varallisuutta; toisin sanoen heilIe jiiii omien tarpeiden tyydyttiimisen jiilkeen piiivittiiin tietty yUjliiimii heidiin ruu­ miillisen tai henkisen tyonsii tuottamasta tulosta. Niiillii ihmi­ silla. on pyrkimys rikastumiseen erittiiin voimakas, ja he ovat kaikkein innokkaimpia kumartamassa »hiinen ylhliisyyttiiiin» Tsao Kung-mingia 6. Unelmoimatta suuresta rikkaudesta he pyrkiviit kuitenkin nousemaan keskiporvariston asemaan. Niih­ dessiiiin vauraita, arvonantoa nauttivia isiintiimiehiii heilIe useinkin tulee sylki suuhun kateudesta. Niimii ihmiset ovat pel­ kureita: he pelkiiiiviit viranomaisia, mutta myos vallankumous­ tao Ollen taloudelliselta asemaltaan hyvin liihellii keskiporva­ ristoa he ovat taipuvaisia uskomaan keskiporvariston propa­ gandaan ja suhtautuvat vallankumoukseen epiiluuloisesti. Ta­ mii ryhmii muodostaa pikkuporvariston viihiiisen osan ja sen oikeistosiiven.

12

Toiseen ryhmiiin kuuluu sellainen viiki, jonka taloudellinen asema suo mahdollisuuden tyydyttiiii piiiipiirteissiiiin oroat tar­ peet. Niimii ihmiset eroavat huomattavasti ensimmiiiseen ryh­ miiiin kuuluvista. Hekin haaveilevat rikastumisesta, mutta Tsao Kung-ming ei sitii salli, ja imperialismin, .militaristien, feodaalitilanherrojen ja suuren comprador-porvariston viime aikoina huomattavasti tehostama sorto on saanut heidiit tun­ temaan, ettii entiset ajat ovat olleet ja menneet. He oivalta­ vat, ettii tehdessiiiin nykyisin yhtii paljon tyotii kuin aikaisem­ minkin, he tulevat tointuskln toimeen. Nyt heidiin tiiytyy sitii varten pidentiiii tyopiiiviiiinsii, raataa aamuhiimiiriistii iltahii­ miiriiin, kaksinkertaistaa ponnistuksensa. Ja he alkavat napis­ ta: nimitteleviit ulkomaalaisia »merentakaisiksi piruiksb, mi­ litaristeja »piiiirosvoiksi», tuhaoja ja lesenejii * »nylkyreiksi». Mitii imperialismin- ja militarisminvastaiseen liikkeeseen tulee, niin he suhtautuvat epiiroivisti timlin liikkeen lopulliseen me­ nestykseen (ulkomaalaisten ja militaristien mahti on muka liian suuri) ja uskaltamatta osallistua siihen pitiiviit viisaam­ pana pysyii puolueettomuuden kannalla, mutta eiviit suinkaan esiinny vallankumousta vastaan. Tiimii ryhmii on hyvin moni­ lukuinen: se muodostaa noin puolet koko pikkuporvaristosta. Kolmanteen ryhmiiiin kuuluu sellainen viiki, jonka elinehdot huononevat piiivii piiivliitii. Suuri osa niiistii ihmisistii on jos­ kus yleensii puhuen ollut aineellisesti turvatussa asemassa, mut­ .. Tuhao ja lesen - tilanherroja ja maalaisporhoja, Klinan ta­ lonpoikaiston s!Ui.Um1i.ttomimpia riistii.jiii. ja sortajia. Riistii.en talonpoiltia - vuokra- ja puol1vuokraviljelijoitii., ollen kUnteitssti. yhteydessti. paikallisiin taantumuksellisiin viranomaisiin, tuhaot ja l~nit olivat todellisia valtiaita, jotka kliytteJivlit tuomio­ ja rankaisuvaltaa vanhan Kiinan maaseudulla kenenkli.li.n valvo­ Matta. »MUltaristit, byrokraatit, tuhaot ja lesenlt - klrjolttaa Mao Tse­ tung teoksessaan »Mlten luokka-asema maaseudulla on mliii.riteltii.­ vii» - ovat tllanherraluokan poliittisia edustajla ja kaikkein kata­ limpia tUanherrojen joukossa.»

13

ts heidan . 'toimeentulonsa. on· tullut yha vaike~aksi :ja nyt he ova! painum8Ssa. pohjaan. Joka kerta,' kun hevuoden 10­ pussa tekevat tilinpaat6sta. taloudellise.sta toiminnastaan, he .huudahtavatkauhuissaan!:· »Voi, taaskin tappiota!» J.e. kun he aikaisemmin olivat elaneet siedettavbti, mutta pf.l,inuivat sitten vllosi vuodelta yhfi. aiemmaksi, velkaantuivat ja joutuivat vihdain elamaan kurjuudessa, niin heille, kutensanotaan, »pelk­ ka ajatuskin tulevaisuudesta nostaa otsalle kylman hien». Na­ m.a ihmiset kokevat erittain suuria moraalisia karsimyksia sen­ vuoksi; etta heilla on elavatmuistot menneista paivista, jotka olivat niinerilaisia kuin nykyiset. He esittavat tarkeaa osaa vallankumousliikkeessa, sills heita on aika paljon. Se on pikku­ porvarlstonvasemmistosiipi. Rauhan aikana nuo pikkuporvariston kolme ryhmM suhtau­ tuvatvallankumoukseen eri tavoin, mutta kun tulee sota-aika, ts. vallankumouksen nousukausi ja voiton sarastus on jo naky­ visaa, nUn vallankumoukseen osallistuvat pikkuporvariston va­ semm.isto8.inesten ohella sen keskustakerroksetkin; jopa oikeis­ toainestenkin, jotka proletariaatin ja pikkuporvariston vasem­ mistoainesten kumousaalto tempaa mukaansa, on pakko liittya vallankumoukseen. Vuoden 1925 toukokuun 30 paivan liik­ keen 7 ja eri paikoilla saatu talonpoikaisliikkeen kokemus osoit­ taa taman vaitteen oikeaksi.. Puoliproletariaatti. Puoliproletariaatin joukkoon katsomme tasaa kuuluviksi: 1) puolivuokraviljelijiiin 8 valtavan enem­ miston; 2) koyhat talonpojat; 3) pienet kasityOlaiset; 4) kauppa-apulaiset 9; 5) katukaupustelijat. Puolivuokraviljeli­ jain valtavaenemmistO mUQdostaa yhdessa koyhien talonpoi­ kien kanssa hyvin suurilukuisen joukon. Ja se mita sanotaan talonpoikaiskysymykseksi, on paaasiassa niiiden vaestokerros­ ten kysymys. Puolivuokraviljelijiiin, koyhien talonpoikien ja pienten kiisityOlaisten taloudelle ova,t ominaisia vieUikin' pie­ nemmat tuotannon mittasuhteet. Vaikka puolivuokl'aviljelijiiin

14

·samoin kuin koyhien talonpoikien valtava eneromisto on puoli­ proletariaattia, niin. nama kaksi ryhm.ii.ii. .yhdessa jakautuvat puolestaan taloudelliseltaasemaltaan ylemp8.8.n. keskj- ja alim­ paan ryhmaan.. PuoliVllokraviljelijain ... elama on. raskaampaa kuinitsenaisten talonpoikien, silla' heilUiriittaa omaa viljaa, .. ta­ valIisesti vain noin puoleksi vuodeksi, ja lisavarojen saamiseksi heidlin on pakko vuokrata Haaa vierasta maa~a tal .osittain myyda tyovoimaansa tahi vihdoin harjoittaa. pikkukauppaa. Kevaan lopussaja keaan alkaessa,jolloin vanha sato on 10­ pUssa jauusi viela kasvamassa, heidlin on lainattava .rahaa kiskurikoroilla ja ostettava elintarvikkeita korkeilla hinnoilla. Tama osa talonpoikaistoa on luonnollisestikin vaikeammassa asen'iassa kuin itsenii.iset talonpojat, jotkaeivat ole kenestakaan riippuvaisia, m.utta puolivuokraviljelijain toimeentulo. on kui­ tenkin parempi kuin koyhien talonpoikien. Koyhat talonpojat, . joilla ei ole omaa maata, vaan joiden on viljeltavavierasta maata, saavat tyostiiiin vain puolet taman maan antamastasa­ dosta tal vieliikin viibemman. Vaikka puolivuokraviljelijat .saa­ vat samoin vain puolet tai vieliikin vahemman vuokralle otta­ .mansa lisamaan sadosta, niin omasta maastaan he saavat koko sadon. Taman vuoksi' puolivuokraviljelijit ovat mieleltaan val­ lankumouksellisempia kuin itseniiiset talonpojat, mutta vahem­ man vallankumouksellisia kuin koyhit talonpojat. K6yhit talonpojat ovat tilanherrojen riistimUl. 'vuokravilje­ lij6iti. Taloudelliselta asemaltaan voidaan koyhit talonpojat jakaa kahteen ryhmiil:l.n. Ensimmaisella ryhmiilll:l. on suhteel­ lisen riittaviisti maatalouskalustoa ja jonkin verran rahavaro­ ja. Nama talonpojat saavat sadosta osan, joka joskus nousee puoleen heidiin tyonsa tuoton yhteismii.i:i.rasta. Puuttuvat va­ rat he hankkivat erilaisten toisarvoisten kasviksien viljelyllii, kalastuksella, siipikarjaa ja sikoja kasvattamalla ja tyovoiman­ sa osittaisella myynnillii, hankkien niiin jotenkuten toimeentu­ lonsa. Vaikeissa aineellisissa olosuhteissa elaen he ajattelevat

15

vain, miten voisivat kestii§ uuteen satoon saakka. Heidiin elii.­ miinsa on raskaampaa kuin puolivuokraviljelijain. mutta kui­ tenkin helpompaa kuin koyhien talonpoikien toisen ryhmiin. Toiseen ryhmUn kuuluvilla koyhillii. talonpojilla ei ole nittii­ viia maatalouskalustoa eika rahavaroja, heilIa on puute lan­ noitteista, he saavat niukkoja satoja ja vuokransa .maksettuaan heille ei jU juuri mitUn jaljelle. Taman vuoksi heidiin on vie­ lakin useammin turvauduttava ty6voimansa myyntiin. NiiIkii­ vuosina ja vaikeina kuukausina he pyytiivat sukulaisiltaan ja ystiiviltiian lainaksi joitakin mittoja viljaa kestil.iikseen edes muutaman p8.iviin; velat kasvavat yhii ja muuttuvat sietiimiit­ Wmii.ksi taakaksi. Tama koyhien talonpoikien ryhma muodos­ taa talonpoikaiston kaikkein kovaosaisimman joukon. Se on hyvin altis vallankumoukselliselle propagandalle. Puoliproletariaattiin laskemme kuuluvaksi myos pienet kiisi­ tyol8.iset, silla vaikka heillii onkin alkeelliset tuotannonviiIineet ja heitii pidetiiiin »vapaiden» ammattien harjoittajina, niin hei­ dankin on usein pakko myydii. tyovoimaansa; heidii.n ~0l:lI;J:~!~ linen asemansa vastaa likipitiitm koyhien talonpoikien asemaa. Perheen elatusmenojen raskas taakka, juopa ansiotulojen ja viiIttiimiittomien elinkustannusten valillii., ainainen puute ja pelko tyon menettiimisestii kaikki tiimii.kin lii.hentU heitii koyhiin talonpoikiin. Kauppa-apulaiset ovat liikelaitosten palkkatyontekijoitii, jot­ ka ylliipitiivat perheitiian vaatimattomalla palkaUa; mutta kun tavaroiden hinnat kohoavat vuodesta vuoteen ja palkkaa koro­ tetaan useinkin vain kerran muutamassa vuodessa, valittavat nama ihmiset alituisesti kohtaloaan. Heidiin asemansa ei eroa mitenkUn koyhien talonpoikien ja pienten kasityoUiisten ase­ masta, ja he ovat hyvin alttiita vallankumoukselliselle propa­ gandalle. KatukaupustelijoiUa, niin kulkukauppiailla kuin tiskeiltii myyjillii.kin, on mitiittoman pieni pUoma ja he ansaitsevat niin

vii.han, ettii se ei riitii toimeentuloon. He ovat likipitiien saman­ laisessa asemassa kuin koyhiit talonpojat ja yhtiiIaisesti kiin­ nostuneet vallankumouksesta, joka muuttaisi vallitsevan asiain­ tilan. Proletariaatti. Kiinan nykyinen teollisuusproletariaatti kasit­ taa noin kaksi miljoonaa henkeii. Nykyisen teollisuusproletari­ aatin vii.hiiIukuisuus johtuu maan taloudellisesta takapajuisuu­ desta. Nama tyolaiset toimivat piiaasiassa viidelli alalla ­ rautatieliikenteessa, vuoriteollisuudessa, meriliikenteessa, teks­ tiili- ja laivanrakennusteollisuudessa. Huomattava osa heista on ulkomaalaisten yrittiijien orjuudessa. Ja vaikka teollisuus­ proletariaatin lukumiiiira ei olekaan suuri, niin juuri se olennoi uusia tuotantosuhteita ja on nykyisen Kiinan edistyksellisin luokka, josta on tullut vallankumousliikkeen johtava voima. Tutkittaessa neljan viime vuoden kuluessa tapahtuneita Iak­ koja, esimerkiksi merimiesten 111, rautatielii.isten 11, Kailanin hiilikaivostyoUiisten ja Tsiaotson 12 kaivostyol8.isten lakkoja, Samienin 13 lakkoja, samoin Sanghaissa ja Hongkongissa 14 vuoden 1925 toukokuun 30 paivan tapahtumien jalkeen kayty­ ja suuria lakkotaisteluja, saadaan vakuuttava kuva teollisuus­ proletariaatin suuresta merkityksestii Kiinan vallankumoukses­ sa. Sellaista osaa teollisuusproletarlaatti voi esittu ensinn8.­ kin keskittyneisyytensa ansiosta; mikiiiin muu ihmisryhmii ei vedii sille vertoja keskittyneisyyden asteessa. Toiseksi se voi esittu sellaista osaa siitii syystii, ettii teollisuustyOl8.iset ovat kaikkein vaikeimmassa taloudelIisessa asemassa. Heillii ei ole tuotannonviiIineitii, heille on jiianyt vain ty6voimansa; heillii ei ole minkUnlaista toivoa rikastumisesta; imperlalistit, mili­ taristit ja porvaristo kohtelevat heitii Urimmaisen kovakou­ raisesti, ja tiimiin vuoksi he ovat erittiiin kykenevili taisteluun. Kaupunkien kulien voimat ansaitsevat myos vakavaa huomiota. Tiiman ryhman enemmiston muodostavat satamatyOl8.iset ja rikSat; siihen kuuluvat ihmiset eivat omista mitun muuta

16

2 -

Mao Tse·tungln teoksia I

17

kuin tyovoimansa. Taloudelliselta asemaltaan he ovat Ui.hemi. teollisuustyOliiisiii ja jiiaviit niiista jalkeen vain keskittynei­ syytensii asteessa ja tuotannossa esittiimiinsa osan tiirkeydessii. Uudenaikainen kapitalistinen maatalous on Kiinassa vieUi heikosti kehittynyt. Maalaisproletariaatilla tarkoitetaan joko vakinaisina tahi kuukausi- tai piiivapalkalla tyoskentelevia pal­ kollisia. Niiillii palkollisilla ei ole maata eika maatalouskalus­ toa, ei my6skaan minkaiinlaisia rahavaroja, ja he voivat tulIa toimeen vain myymiilUi. tyovoimaansa. Tyopiiiviin pituuteen, ansioiden pienuuteen, kurjiin tyoohtoihin ja vakinaisen tyon­ saannin epiivarmuuteen nahden he ovat vieUi.kin huonommassa asemassa kuin muut tyoUi.iset. Tamii maaseutuviieston ryhmii kiirsii mit§. raskainta puutetta ja sen asema talonpoikaisliik­ keessii on yhtii tiirkeii kuin koyhien talonpoikienkin. Lisiiksi on vielii melkoinen ryhma raiteiltaan suistuneita ai­ neksia. Niiihin kuuluvat maansa menettaneet talonpojat ja kii­ sityoliiiset, joilla ei ole mahdollisuutta tyonsaantiin. He kuu­ luvat yhteiskunnan kovaosaisimpiin aineksiin. HeilUi. on kaikkialla salaisia jiirjestojii. Sellaiset seurat kuin »Kolminaisuus» (»Sanhohuei») Fukienin ja Kuantungin maa­ kunnissa, »Veljesseura» (»Kolaohuei») Hunanin, Hupen, Kuei­ tsoun ja SetSuanin maakunnissa, »Suurten miekkojen seura» (»Tataohuei») Anhuein, Honanin ja aantungin maakunnissa, »Siveellisyyden seura» (»Tsailihuei») Tsilin maakunnassa ja kolmessa itaisessii maakunnassa, »Sininen yhteisO» (»Tsing­ pang») aanghaissa ja erailla toisilla paikkakunnilla 15, olivat keskiniiisapujiirjestojii valtiollisessa ja taloudellisessa taistelus­ sa. Tiiman ryhmiin asioiden jarjestiiminen on eras Kiinan vai­ keimmista ongelmista. Nuo ihmiset pystyviit mitii rohkeim­ paan taisteluun, mutta heillii on taipumusta tuhotOihin. Jos heitii johdetaan oikein, saattaa heistii tulIa vallankumoukselli­ nen voima.

18

Kaikesta edelU!. sanotusta niikyy, ettii kaikki militaristit, by­ rokraatit, compradorit ja suuret tilanherrat, jotka vetiivat yhtii k6yttl imperialistien kanssa, samuin heistii riippuvainen sivis­ tynelsWn taantumuksellinen osa ovat vihollisiamme. Teolli­ Iuulproletariaatti on vallankumouksemme johtava voima. Koko proletariaatti ja pikkuporvaristo ovat lahimpiii ystiiviam­ me. Horjuvan keskiporvariston oikeistosiipi voi oIla viholli­ lemme, Ben vasen siipi ystiiviimme. Meidan on kuitenkin oltava aina varuillamme eika annettava keskiporvaristolle tilaisuutta hajolttaa rintamaamme. Huomautuksia. 1 Kysymys on kourallisesta fasistimieliBia politlkoitsijoita, jotka ollvat perustaneet Kiinan natsionaIistisen nuorisoliiton, joka myo­ hemmln muutti nimensil. Nuorkiinalaiseksi puolueeksi. Sasden ra­ halllita avultusta erilalsilta va.llassa oUeilta taantumuksellisilta ryh­ mlltll. leldL lmperia.listeilta natsionalistit erikoistulvat vastavallan­ kumouklelllsiln esiintymis1in Kiinan Kommunistista puoluetta ja NIUVOltoUlttoa vastaan. I Tal Til-tao - erlis kuomlntangln vanhoista ju.senistii., harjoittl ybdlHl Tilan, Kal·lekln kanssa porssikeinottelua. Sun Jat-senin kuoltua v. 1921S ola.lUstul ajojahtiln Kiinan Kommunistista puoluetta "..tun, valmlltellen v. 1927 tapahtunutta Tliang Kai-Aekln vallan­ ~Ult&. Tiki itlemurhan helmikuussa 1949, n§.hdeasa.an Tliang ICU- lin ,,&1Iu. vlUltlmll.tWmli.n tuhon ja oman asemansa mahdot­

-.uudln. "fttIl Pao -

ptkln&1ua julka.lstu 08. »Tutkimusryhman» Tlml polllttlnen ryhmltkunta kannatti pohjoisia ( 1III1n) mDltartlteja. • VUcmna 1928 tekt Sun J'at-aen Kiinan Kommunistiaen puolueen l'ft)'ttI"aikutukHlla pUt6ksen kuomlntangin uudestijii.rjestiimises­ ti, Icuom1ntaniln yhtelsty6stll. kommunistisen puolueen kansaa ja kommunlltlen ottamf8esta kuomlntangin riveihln. Tammikuusaa 182' Kantonl8118 kokoontuneessa kuomintangin 1. edustajakokouk­ Itna muotolltlln kolme poliitUsta peruslinjaa: liitto Venii.jlin kans­ la, Ilitto kommunlstisen puolueen kansaa sekii. talonpoikien ja tyo­ Iliiten tukemlnen. Tiimlin kokouksen tyohon osallistuivat toverit Mao Tie-tung, Li Ta-tlao, Lln Po-tAu ja Tliu Tliu-po. Heidil.n. OI&lIlltumlsellaan 011 tirkea. merkitys senvuoksl, ettu. se auttoi kuo­ mlntanila pltltsem8.li.n siinli. vaiheessa vallankumoukselliselle tieUe. ~..ttt,ja.

19

Silloin heidlit myos valittiin kuomintangin toimeenpanevan keskus­ komitean jli.seniksi tai varajliseniksi. ,; Mao Tse-tung tarkoittaa tli.ssli omalla maallaan maataloustuo­ tantoa harjoittavia talonpoikia. 6 Tiao Kung-ming rikkauden jumala kiinala.isessa kansan­ tarustoasa. 7 Tarkoitetaan ka.ikkialle maahan levinnyttli. imperialisminvas­ taista liikettli., joka puhkesi vastalauseeksi englantilaisen poliisin sanghaissa toukokuun 30 pnli 1925 kiinalaiseen vli.estl:l6n kohdista­ mien petomaisten vainotoimenpiteiden johdosta. Toukokuussa 1925 useissa Tsingtaon ja sanghain japanilaisissa tekstiilitehtaiasa puh­ jenneen suuren lakkotaistelun tukahduttivat japanilaiset imperia­ listit ja heidiin apurinsa, Peijangin militaristit. Toukokuun 15 pnli sanghain japanilaisissa tekstiilitehtaiasa tyonantajien jlirjestl!mlissi! hy6kkliyksessli tapettiin ty6mies Ku Tieng-hung ja tOistakymmenti! tyolll.istii. haavoittui. Toukokuun 28 pnli tapettiin taantumuksellis­ ten viranomaisten kliskysti! 8 ty611iistli. Tsingtaossa. Toukokuun 30 pnli kolmatta tuhatta sanghain ylioppilasta aloitti ulkomaisten toimilupien alueella agitaation lakoasa olleiden ty611l.isten tukemi­ seksi ja tolmilupien peruuttamiseksi. Taman jlilkeen englantilaisen poliisihallinnon rakennuksen edustalle kokoontui noin 10.000 shang­ hain asukasta. Mielenosoittajat huutelivat liiinekkli.listi tunnuksia: :!oAlas imperialismi!», »Llity yhteen, Kiinan kansa!:!o jne. Englan­ tilainen pollisl avasi tulen, monet ylioppilaat saivat surmansa ja haavoittuivat. Nli.mli. tapahtumat tulivat tunnetuiksi :!otoukokuun 30 pli.iviin veristen tapahtumien:!o nimellli. Tlimli petomainen verityo heriitti koko Kiinan kansan suuttumuksen, tyolliisten, ylioppilaiden ja kauppiaiden mielenosoitusten ja lakkojen aalto vyoryi yli koko maan ja siiti! mUodostui laaja imper1alisminvastalnen lUke. S Mao Tse-tung tarkoittaa tli.ssli talonpoikia, joiden on oman maan riittli.mlitWmyyden vuoksi otettava vuokralle vierasta lisi!­ maata. II Kauppa-apulaiset jakautuvat Kiinassa erila.isessa asemassa ole­ viin ryhmiin. Tlissii. tarkoitetaan kauppa-apulaisten enemmistoli.. Muut, alempaan ryhmli.iin kuuluvat kauppa-apulaiset ovat saman­ laisessa aineellisessa asemassa kuin proletaarit. 10 Tarkoitetaan merimieslakkoa Hongkongissa ja jokiliikenne­ tyolliisten lakkoa Jangtsejoella vuoden 1922 alussa. Hongkongin merimieslakko kesti 8 viikkoa. Ankaran ja verisen taistelun jal­ keen oli Hongkongin englantilaisten viranomaisten pakko tyydyt­ tlili lakkolaisten vaatimukset palkankorotuksesta, ammatillisten jli.r­ jest6jen toimintavapaudesta, vangittujen tyoliiisten vapauttamises­ ta seki! klirsimli.an joutuneiden tyoUl.isten ja surmansa saaneiden perheiden avustamisesta. Taman jlUkeen Jangtse-joen laivamiehet ja satamatyolliiset aloittivat lakon, joka kesti kaksi viikkoa ja paattyi niinikii.iin lakkolaisten voittoon. 11 Kiinan kommunistinen puolue aloittl vuonna 1921 tapahtuneen perustamisensa jlUkeen rautatieli!.isten jll.rjest!i.misen. Vv. 1922 ja 1923 alkol paaradoilla lakkotaistelu, jota puolue johti. Tunnetuin

20

nlUstli. lakoista on Peking - Hankoun rautatien tyoliiisten yleis­ lakko, joka alkoi helmikuun 4 pnli 1923. Helmikuun 7 pnli englan­ tilaisen imperialismin kIlskylliiset, Peijangln militaristit Vu Pei-fu ja Hsiao Jao-nan jarjestiv!l.t lakkolaisten keskuudessa verillSylyn, joka tunnetaan »helmikuun 7 pll.ivan veristen tapahtumien» nimell!l.. 12 Kailanin hiilikaivokset yhteinen nimitys Kaipingissa ja Luant!loussa Hopein maakunnassa sijaitseville hiilikaivoksille, joissa on yU 50.000 tyol!l.isti!. Kun englantilaiset imperialistit olivat vuo­ den 1900 bokseri-liikkeen aikana anastaneet Kaipingin hiilikaivok­ set, kiinalaiset yrittaj!l.t perustivat Luant!loun hiiliyhtion. Sittem­ min asetettiin Kaipingin ja Luant!loun kaivoksUle yhteinen hallinto, ja molemmat siirtyiv!l.t tli.ydellisesti englantilaisten imperialistien omistukseen. Naiden kaivosten tyoUi.isten lakko oli lokakuussa 1922. Tsiaotson hiilikaivokset kuuluivat aikaisemmin Honanin maakun­ taan, mutta nykyisin Pingjuanin maakunnan llinsiosaan. Tsiaotson lakko kesti keslikuun 1 paivlist!l. elokuun 9 pli.ivaan 1925. 13 samien entinen englantilaisten toimilupa-alue Kantonissa. Heinlikuussa 1924 samienlssa isli.nnoineet englantila.iset kltskiviit noudattaa uusia pOliisisliiintoja, joiden mukaan kiinalaisten oli toimilupa-alueelle tullessaan ja sielti! l!l.htiessli!l.n esitettii.vii. valo­ kuvalla varustettu henkilotodistus. Ulkomaalaisia ei tli.mli. vaati· mus koskenut. Heiniikuun 15 pnli. samienin tyiSlil.iset julistivat la­ kon vastalauseeksi tiitli. erottelua vastaan. Englantilaisten oli pak­ ko peruuttaa poliisisliiintOnsa. 14 Vuoden 1925 toukokuun 30 piiivin tapahtumienjlUkeen pub­ kesi sanghaissa keslikuun 1 pna yleislakko ja keslikuun 19 pna al­ kol yleislakko Hongkongissa. sanghain lakkoon osallistui yli 200.000 ty6l!l.lstli. ja Hongkongin lakkoon 250.000. Hongkongin yleislakko, jota koko Kiinan kansa tuki ja joka kesti vuoden ja nelj!l. kuu­ kautta, oli pitklia.ikaisin lakko maailman ty6vll.enliikkeen histo­ riassa. 15 Nli.ma. seurat ovat alkeeIlisia salajlirjestoja. Niihin kuulul pM­ asiassa tiloiltaan sortuneita talonpoikia, tyottomiksi joutuneita k§.­ sltym§.isili. sekli ryysykoyhlUistH§.. Feodaalisella kaudella olivat us­ konnolliset ennakkoluulot kaikkia niiitli. aineksia yhdistll.vll.na poh­ jana. Niissli. vallitsi ankara arvoj!l.rjestys. Eriiilla niista oli aseita­ kin. Seurojen jlisenet pyrkivli.t saamaan nUden kautta jlirjestetyksi keskinaisapua ja tiettyinli. hetkinli. nitta kaytettiin taistelussa sor­ tajia byrokraatteja ja tilanherroja vastaan. Osallistuminen nli.ihin takapajuisiin jarjest6ihin ei kuitenkaan voinut pelastaa ta­ lonpoikia ja kli.sityoliiisili heidlin asemastaan. Tilanherrat ja muut taantumukselliset saivat useissa tapauksissa valvontaansa nli.m§. jllrjest6t ja k!l.yttivli.t niitll. tarkoituksilnsa. Tiiang Kai-Iek k§.ytti nUtli. vuonna 1927 tOimeenpanemassaan vallankaappauksessa vli.li­ kappaleinaan. Nykyisen teollisuusproletariaatin voimien valtavasti kaavaessa talonpoikaisto alkol tyovli.enluokan johdolla vli.hiteUen luocia omia aivan uusia jli.rjesWjliiin, jolloin nuo alkeelliset ja taka­ pajuiset jli.rjest6t menettivlit merkityksensli..

21

Talonpoikaiskysymyksen vakavuus

SELOSTUS TALONPOIKAISLUKKEEN TUTKIMUKSESTA HUNANIN MAAKUNNASSA (Maaliskuu 1927)

Tama kirjoitus on vastaus nUbin moitteisiin ja hytikkailyi­ hin, joita puolueen keskuudessa ja sen ulkopuolella tehtiin talonpoikaiston vallankumoustaistelua vastaan. Vastatakseen naihin moitteisiin ja hytikkayksiin Mao Tse­ tung kavi Hunanin maakunnassa, suoritti siella tutkimuksia kolmenkymmenen kahden paivan ajan ja kirjoitti sitten ta­ man selostuksen. Siihen aikaan puolueen riveissa esiintyneet. Tsen Tu-hsiun johtamat oikeisto-opportunistit eivat halun­ neet hyv!i.ksya Mao Tse-tungin kantaa ja pitMi.t sitkeasti kiinni virheellisist!i. katsomuksistaan. Heidli.n pli.!i.virheensa oli siin!i., etta he kuomintangilaisen taantumusaallon s!i.ikahdyt­ t!i.minll. eivat uskaltaneet tukea jo alkaneita ja alkamassa olleita talonpoikaiston esiintymisia sen 'suuressa vallankumo­ uksellisessa taistelussa. Kuomintangin mieliksi he pitivat pa­ rempana torjua luotaan p!i.liliittolaisen, talonpoikaiston. ja saattoivat siten tytivaenluokan ja kommunistisen puolueen eristettyyn asemaan. Kun kuomintang uskalsi kes!i.lUl. 1927 lahtea petoksen tielle, aloittaa »puolueen puhdistuksen» ja sodan kansaa vastaan, niin se johtui ennen kaikkea siita, etta sen onnistui kliytt!i.li hyvlikseen juuri tata kommunistisen puolueen heikkoa kohtaa.

22

Kaydessiini iiskettiiin Hunanin maakunnassa 1 tutkin siella. tilannetta viidessa piirikunnassa - Siangtanissa, Siangsiangis­ sa, Hengsanissa, Lilingissa ja Tsangsassa. 32 piiiviin kuluessa, tammikuun 4 piiivasta. helmikuun 5 piiivaiin, keriiilin kylissa ja piirikuntakeskuksissa suuren ela.miinkokemuksen omaavia talonpoikia ja talonpoikaisliikkeen tyontekijoitii keskusteluihin, kuunnellen tarkasti heidiin antamiaan tietoja; sain tiillii tavoin runsaasti aineistoa. Monet talonpoikaisliikkeestii taiillii saama­ ni tiedot olivat tiiydellinen vastakohta sille, mitii olin kuullut sensiltii * Hankoussa ja Tsangi§assa. Niiin ja kuulin paljon ihmeellistii, sellaista mita en ollut aikaisemmin joutunut nake­ miilin enka kuulemaan. Luulen, ettii samanlaisia ilmioitli on havaittavissa hyvin monin paikoin. Meidiin on mahdollisimman pian tehtiivli loppu kaikenlaisista talonpoikaisliikettii vastaan suunnatuista puheista, korjattava mahdollisimman pian kaikki vallankumouksellisten viran­ omaisten taman liikkeen suhteen tekemat virheet. Vain silla tavoin voidaan edistaii vallankumouksen jatkuvaa eteenpliin­ menoa. Talonpoikaisliikkeen nousulla on nykytilanteessa mitii luurln merkitys. Hyvin pienen ajan kuluessa nousevat sadat mlljoonat talonpojat kaiklssa keski-. etelii- ja pohjois-Kiinan

...nll _

P'eodaaUa,jan Kllna.ssa muodostunut omalaatuinen saa­

ty. ..nll (Iananmukalsestl »virkamiehen vytit!i. kantavat miehet»),

»nlmekklUI.t mlehet» on se osa maalaispohattoja, joilla useinkin oli erlkol.l••a va,ltlontutkinnoissa saatuja »oppiarvoja» ja jotka virka­ patkkoja, hallussaan pitlien muodostivat vanhan kiinalaisen kylll.n ha,llltsevan huippukerroksen. leniii-slUUy ei ollut yhtenainen. Siihen kuuIui talonpoikien sa!i.li­ mll.ttBmimpili riist!i.jia lesenej1i (sananmukaisesti »haijyja iieniiej!i.», kts. alaviitettli edelliseen kirjoitukseen), lesenien ja piiri­ kuntaviranomaisten ymparille ryhmittyneit1l. keskisuuria tilanomis­ tajia ja pohattoja sekli pienia tat ktiyhtyneita tllanomistajia ja Kitnan vanhaa sivistyneistlia. ~ensi-nimitys kaannettiin aikaisem­ min englanniksi sanalla »gentry».

23

maakunnissa. He nousevat rajusti ja vastustamattomasti kuin hirmumyrsky, eikii. mikaan voima voi heita pidiittiiii. He rik­ kovat kaikki kahleensa ja pyrkiviit vapauteen. He kaivavat hautaa kaikenlaisille imperialisteille, militarlsteille, virkaher­ roille, yleisten varojen kavaltajille ja lahjustenottajille, tuhaoil­ Ie ja leseneille. He ottavat selvan kaikista vallankumoukselli­ sista puolueista ja ryhmistii, kaikista vallankumousmiehistii joko hyvaksyiikseen tai hyljatiikseen heidiit. Onko asetuttava heidan edelleen, heita johtamaan? Onko jaatava heidan taakseen huitomaan tyhjaa ja arvostelemaan heita? Vai onko noustava heidiin tielleen taistelemaan heita vastaan? Jokaisen kiinalaisen on valittava jokin naistii kolmesta ties­ tii, mutta tapahtumien kulku pakottaa jokaista kiirehtimaan valintaa.

He jiirjestiiytyvat Talonpoikaisliikkeen kehitys Hunanissa, jos puhutaan maa­ kunnan keski- ja etelaosan piirikunnista, missa se on jo paiis­ syt vauhtiin, voidaan paapiirteittliin jakaa kahteen vaiheeseen. Ensimrn8.inen vaihe, vilme woden tammikuusta syyskuuhun, oli jarjestiiytymisvaihe. Tamii vaihe jakaantuu illegaaliseen kauteen, tammikuusta kesakuuhun, ja heinakuusta syyskuuhun kestaneeseen julkisen toiminnan kauteen, jolloin vallankumous­ armeija karkotti kenraali Tliao Heng-tin 2. Talonpoikaisliitois­ sa oli sUhen aikaan kaikkiaan 300.000-400.000 jasentii, ja nU­ den valittomiisti johtama joukko oli toista miljoonaa ihmistii. Taistelu maaseudulia ei ollut viela alkanut, ja tiistii johtui, ettii talonpoikaisliitot eivat vieUi joutuneet erilaisten yhteis­ kuntakerrosten arvostelun kohteeksi. Kun talonpoikaisliitto­ jen jasenet auttoivat Pohjoiseen sotaretkeen osallistunutta ar­

24

melJaa, toimien oppaina, tiedustelijoina ja kantajina, niin ar­ meijan upseerit useinkin lausuivat heista kiittiivia sanoja. Viime vuoden lokakuun ja tiimiin vuoden tammikuun vali­ nen aika kasittiiii talonpoikaisliikkeen toisen vaiheen, vallan­ kumouksellisen toiminnan vaiheen. Talonpoikaisliittojen jasen­ maara nousi nopeasti 2 miljoonaan ja nUden valittOmasti joh­ tamien joukkojen lukumaara 10 miljoonaan henkeen. Kun ta­ lonpoikaisliittoihin ilmoittauduttaessa merkittiin luetteloihin useimmissa tapauksissa vain yksi henkilo perheesta, nlin jasen­ mliiiriin ollessa 2 miljoonaa liittojen piiriin kuuluva joukko oli yhteensa kymmenisen miljoonaa. Liittoihin yhtyi llihes puolet kaikista Hunanin maakunnan talonpojista, ja sellaisissa piiri­ kunnissa kuin Siangtan, Siangsiang, Liujang, Tsangaa, Liling, Ningsiang, Pingkiang, Siangjin, Hengaan, Hengjang, Leijang, Tliensiang ja Anhua melkein kaikki talonpojat liittyivat talon­ poikaisliittoihin ja ovat niiden johdettavina. Muodostettuaan laajan jarjestOverkoston talonpojat ryhtyivat toimintaan, ja 4 kuukauden kuluessa on Hunanissa piiiissyt vauhtiin maaseudul­ la ennenniikemattOmiin laaja vallankumousliike.

Tuhaon ja lesenin kukistaminen, kaiken vallan siirtyminen talonpoikaislUtoille Talonpoikien isku suuntautui ensi sijassa tuhaoita ja leseneja vastaan, ilkivaltaa harjoittaneita tilanherroja vastaan ja sen ohella se kohdistui myos kaikenlaiseen patriarkalliseen ideolo­ giaan ja patriarkaUiseen jiirjestykseen, yhteisUi varoja kavalta­ neisiin ja lahjuksia ottaneisiin virkamiehiin kaupungeissa sekii huonoihin tottumuksiin maaseudulla. Tama isku oli viikevii kuin hirmumyrsky, jonka edessa kaiken oli joko taivuttava tai tuhouduttava. Siinii menivat pirstoiksi feodaalitilanherrojen tu­ hatvuotiset etuoikeudet. Heidan entinen arvovaltansa ja mah­

25

tavuutensa muuttui tomuksi. Tilanherrojen vallan kukistuttua tuli talonpoikaisliitoista ainoita vallan elimiii. Ne toteuttivat tunnuksen: »Kaikki yalta talonpoikaisliitoille!» Nyt vedotaan talonpoikaisliittoihin sellaisissakin pikkuasioissa kuin miehen ja vaimon keskiniiisissii riidoissa. Ainoatakaan asiaa ei rat­ kaista ilman talonpoikaisliiton edustajia. Talonpoikaisliitot hallitsevat maaseudulla kirjaimellisesti kaikkea, siellii tehdiiiin niinkuin kiisketiiiin. Ja sivullistenkin on myonnettiivii, ettii lii­ tot ovat hyviii, niistii ei voida sanoa pahaa sanaa. Tuhaot, le­ senit ja omavaltaiset virkamiehet on jiitetty vaille iiiinioikeut­ ta, kukaan heislli ei uskalla iiniihlliiikiiiin. Suurimmat tuhaot ja lesenit livistiviit talonpoikaisliittoja peliiten i:;hanghaihin, vii­ hemmiin suuret Hankouhun, pienehkot Tsangsaan ja vielii pie­ nemmiit piirikuntakeskuksiin, mutta kaikkein pienimmiit tiimiin lajin oliot jiiiviit kyliin ja antautuivat talonpoikaisliittojen ar­ moille. Pikku-Iesen pyytiiii: »Minii maksan kymmenen juania, kun piiiistiitte liittoon!» »Kuka sinun saastaisia rahojasi tarvitsee!» nelle talonpojat.

vastaavat hii­

Monet keskisuuret ja pienet tilanomistajat, rikkaat ja keski­ varakkaat talonpojat, jotka aikaisemmin olivat esiintyneet ta­ lonpoikaisliittoja vastaan, olisivat nyt onnellisia piiiistessiiiin liittoon. Tapasin usein eri paikkakunnilla sellaisia ihmisiii, ja he esittiviit minulle pyynnon: »Pyydiimme teitii maakunta­ keskuksen valtuutettuna takaamaan meitii». Tsing-suvun hallituskaudella * laadittiin viienlaskussa kaksi luetteloa, perusluettelo ja erikoisluettelo. Luotettavat ihmiset merkittiin perusluetteloon, rosvot ja kaikenlaiset epiiilyttiiviit ainekset erikoisluetteloon. Noiden aikojen esimerkin mukaan talonpojat joillakin paikkakunnilla pelottelevat aikaisempia ta­

* Tsingin (mant!!urialainen) suku hallitsi Kiinaa vuodesta 1644 vuoteen 1911. 26

lonpoikaisliittojen vRstustajia: »Heidiit merkitiiiin erikoisluet­ teloon!» Ne jotka pelkiiiiviit joutuvansa »erikoisluetteloon», pyrkiviit kaikin keinoin piiiisemiiiin talonpoikaisliittoon ja rauhoittuvat vasta sitten, kun heidiit on merkitty liiton jiisenluetteloon. Usein talonpoikaisliitot kuitenkin torjuvat jyrkiisti heidiin ano­ muksensa ja he eliiviit alituisessa pel ossa. Jiiiidessiiiin talon­ poikaisliittojen ovien ulkopuolelle he tuntevat olevansa koditto­ mia erakkoja. Kylissii heitii on tiimiin perusteella nimitetty »harhaileviksi sieluiksi». Sanalla sanoen: ne samat talonpoi­ kaisliitot, joihin monet vielii neljii kuukautta sitten suhtautui­ vat ylenkatseellisesti, saavat nyt osakseen mitii suurinta arvon­ antoa. Kaikki jotka aikaisemmin kumarsivat syviiiin senSien vallan edessii, kumartavat nyt talonpoikien valtaa. Ei ole ai­ noatakaan, joka ei myontiiisi, ettii viime vuoden lokakuusta on tullut kahden maailman rajapyykki.

»Hyvin kurjaa» ja »oikein hyvaa»

Talonpoikaiskapinat maaseudulla pilasivat senSien makean unen. Heti kun tiedot maaseudulta kiiriviit kaupunkiin, alkoi kaupunkilais-sensien keskuudessa hiimminki. Tsangsaan saa­ puessani kohtasin erilaisia ihmisiii ja sain kuulla monenlaista jiirkeilyii. Yhteiskunnan keski- ja huippukerrosten edustajat sekii oikeisto-kuomintangilaiset luonnehtivat tilannetta yhteen iiiineen sanoilla: »Hyvin kurjaa!» Niiiden »hyvin kurjasta» tilanteesta puhuvien kaupunkilaisten luoman ilmapiirin vaiku­ tuksesta monet vallankumouksellisestikin ajattelevat ihmiset ummistivat silmiinsii ja maaseudun tilannetta ajatellessaan menettiviit rohkeutensa eiviitkii katsoneet voivansa kieltiiii tilanteen »kurjuutta». Jopa hyvin edistyksellisetkin ihmiset piiiityiviit viiittiimiiiin: »Vallankumouksen aikana tuollainen on 27

kiert8.mlitont8., vaikka se onkin kurjaa». Yleensli puhuen, ku­ kaan ei katsonut mahdolliseksi kokonaan kieltlili tuota »kur­ juutta». Todellisuudessa on kysymys kuitenkin snt8. etta, kuten jo edellii sanottiin, laajat talonpoikaisjoukot ovat nousseet t8.ytt8.­ m1ii1n historiallista tehtliviiiinsli. Maaseudun kansanvaltaiset voimat ovat nousseet kukistaakseen sen feodaaliset voimat. Feodaalis.patriarkalliset tuhaot ja lesenit sekll. ilkivaltaa har­ joittavat virkamiehet ovat vuosituhansia kestlineen itsevaltiu­ den perusta, imperialistien, miltaristien sekll. yleisill. varoja ros­ voavien ja lahjuksia ottavien virkamiesten tuki. NiUden feodaa­ listen voimien kukistaminen onkin kansallisen vallankumouk­ sen todellinen tarkoitus. Sun Jat-sen antoi neljlinkymmenen vuoden kuluessa kaikki voimansa kansalliselle vallankumouk­ selle, mutta sen mihin hlin pyrki ja mitll. hlin ei voinut viedli p1ii1tokseen, talonpojat toteuttivat muutamassa kuukaudessa. Se on verraton urotyo, jota aikaisemmin ei ollut voitu suorit­ taa neljlisslikymmenessli vuodessa eika vuosituhansissakaan. Se on oikein hyva. Eika. sUnii ole mit8.lin »kurjaa», eika. lain­ kaan »hyvin kurjaa». Aivan ilmeist8. on, ett8. tuo »hyvin kurjaa» on sellaisten ihmisten arviota, jotka taistelevat piilinsli pystyyn nostaneita talonpoikia vastaan tilanherrojen etujen puolesta. TImeistli on, ettii se on vanhaa feodaalista ja.rjestyst8. sliilyttiimii.lin ja uuden kansanvaltaisen jl!.rjestelmlin voimaansaattamista est8.­ m1ilin pyrkiviin tilanherraluokan arviota; se on aivan selv1ii1 vastavallankumouksellista arviota. Ei yhdenkiill.n vallanku­ mouksellisen toverin pidli toistella tuota lorua. Jos teillii. on vakiintuneet vallankumoukselliset mielipiteet ja jos joudutte sen lisliksi vaikkapa vain kerrankin kl!.ym1ii1n maalaiskyllissli ja nii.kem1ill.n mit8. siellii tapahtuu, nUn teidlin tliytyy Uetenkin kokea tavatonta iloa: orjuutettujen talonpoikien monimiljoo­ nainen joukko selvittelee sielll!. vlilejlilin pahimpien vihollis­ 28

tensa, verenimijliin kanssa. Talonpojat toimivat taysin oikein, he menettelevat oikein hyvin. »Oikein hyvli.» sellainen on talonpoikien ja muiden vallankumouksen kannattajien arvio. Kaikkien vallankumouksellisten tovereiden on ymmlirrett8.vii., ettll. kansallinen vallankumous vaaUi suurta mullistusta maa­ seudulla. Tatli mullistusta ei suoritettu Sinhain vallankumouk­ sen 3 aikana, ja siitli syystli se kll.rsi tappion. Nyt sellainen mullistus on kliynnissli ja se on tlirkeii. tekijii, viilttiimii.ton val­ lankumouksen menestykselliselle loppuunviemiselle. Kaikkien vallankumouksellisten tovereiden on tuettava tlitli mullistusta, mUUBsa tapauksessa he joutuvat vastavallankumouksen leiriin.

Niin sanottujen »aarimmii.isyyksien» ongelma Jotkut sanovat: »Talonpoikaisliittoja on perustettava, mutta nyt ne taitavat menna liian pitkiille». NUn tuumivat »keskitien» kannattajat. Mitll. sitten todellisuudessa tapahtuu? Talonpojat toimivat tosiaankin kylissa aikalailla »kursailematta». Kor­ keimmaksi vallaksi tultuaan talonpoikaisliitot eivii.t anna Ulan­ herrojen avata suutaankaan; ne ovat muuttaneet tilanherrojen tunnoilen arvovallan tomuksi - aivan kuin olisivat kaataneet tlllDhtrra maaha ja l1dkli vielA survoisivat hlintli jalallaan. Ubata _rkltl tuhaot ja le.enit »eriko1sluetteloon» talonpojat mllrllYit heille ukkoja ja veroja, eivAt anna heidlin kliyttllll. katotuoltja. TalonpoikalslUttoja vastaan esiintyvien tuhaoiden ja lennien taloihln tunkeutuu vii.kijoukkoja: tapetaan sikoja, otetaan vlljaa. Joskus talonpojat tulevat tuhaon ja lesenin luo ja helttAytyvAt pitkii.kseen heidlin tytt8.riensii ja miniOittelUlli. huolell1sesti koristettuihin vuoteisiin. Monasti he ottavat tuhaon ja lesenin kiinni, panevat heidan paiihlinsa korkeat myssyt ja taluttavat pitkin kylill.. Talonpojat tekevlit mitli tahtovat ja sanovat: »Nyt sinll. saat tuntea meid8.t, lesen!» Kaikki on nyt 29

kiiiintynyt ylOsalaisin. Maaseudulla syntyy i~gorin ilmapiiri. Tiimii onkin sitii mitii jotkut nimittiiviit »iiiirimmiiisyyksiksi», »ylilyonneiksi» ja ilkivaltaisuuksiksi». Piiiiltii katsoen heidiin jiirkeilynsii niiyttaviit mielekkiiiltii, mutta todellisuudessa ovat nekin virheellisiii. Ensiksikin ovat tuhaot, lesenit ja ilkivaltaa harjoittaneet vir­ kamiehet itse saattaneet talonpojat noin menettelemaan. Ta­ lonpojat ovat nousseet piiiittiiviiiin vastarintaan vain sen vuoksi, ettii tuhaot, lesenit ja ilkivaltaiset virkamiehet ovat ikimuis­ toisista ajoista hallinneet maaseudulla ja piinanneet talonpoi­ kia viikivaltaan turvautuen. Talonpoikien esiintymiset saavat piiiittiivimmiin luonteen ja levottomuudet piiiiseviit voimak­ kaimpaan vauhtiin juuri siellii, missii tuhaot, lesenit ja ilkival­ taiset virkamiehet olivat esiintyneet julmimmin. Talonpojan silmii ei erehdy. Talonpojat ovat erittiiin hyvin selvillii siitii, kuka on vahingollinen, kuka ei, kuka on ollut erikoisen julma, kuka hiukan lempeiimpi, ketii on rangaistava ankarasti, ketii lievemmin. Harvoin sattuu niin, ettii rangaistus ei olisi syylli­ syyden mUkaista. Toiseksi. Yallankumo~_s ei _()le juhlapiiiviillistii eikii kirjallis­ taiteellista luomistyotii, ei piirtelemistii eikii koruompelua. Se ei voi tapahtua niin tyylikkiiiisti, levollisesti ja hienovaraisesti, niin arvokkaasti ja kohteliaasti. Vallankumous on viikivaltainen tapahtuma, sellaisen luokan siiiilimiitontii toimintaa, joka on kukistamassa toisen luokan valtaa. Vallankumous maaseudulla on talonpoikaiston suorittamaa feodaali-tilanherrojen vallan kaatamista. Talonpoikaisto ei pysty ilman iiiirimmiiisiii ponnis­ tuksia kukistamaan vuosituhansien varrella sitkeiisti juurtu­ nutta tilanherrojen valtaa. Vain viikevii kumouksellinen innos­ tus pystyy saamaan maaseudulla talonpoikien miljoonajoukot liikkeelle ja synnyttiimiiiin nuo suuret voimanponnistukset. »Aiirimmiiisyydet», joista edellii oli puhe, syntyviit talonpoi­ kien vOimainponnistuksista, jotka voimakas kumouksellinen in­

30

nostus maaseudulla aiheuttaa. Talonpoikaisliikkeen toisella kaudella (vallankumouksellisen toiminnan kaudella) ne ovat aivan viilttiimiittomiii. Tiillii kaudella on pystytettiivii talonpoi­ kien rajoittamaton Yalta, ei ole sallittava vihamielisiii hyokkiii­ lyjii talonpoikaisliittoja vastaan, on tiiydellisesti kumottava sensien Yalta, itse sensit kaadettava maahan ja vielii survottava jalallakin. Toisella kaudella on kaikilla »iiiirimmiiisyyksillii» val­ lankumouksellinen merkitys. Yksinkertaisesti puhuen, jokai­ sessa kyliissii tarvitaan lyhytaikaista terrorin kautta. Piiinvas­ taisessa tapauksessa on aivan mahdotonta tUkahduttaa maa­ seudun vastavallankumouksellisten ainesten toilIlintaa, kukistaa sensien valtaa. Jotta voisi oikaista, on viiiiristettiivii; ellei vaa­ ristii, ei oikaisemisestakaan tule mitiiii.n 4. Vaikka »iiiirimmiiisyyksiii» arvostelevien henkiloiden mieli­ piteet niienniiisesti eroavatkin ensimmiiisen ryhmiin mielipiteis­ tii, niin itse asiassa ne ovat liihtoisin samasta katsantokan­ nasta: se on samaa etuoikeutettujen luokkien etuja valvovaa tilanherrateoriaa. Tiitii teoriaa, joka haittaa talonpoikaisliik­ keen nousua ja lopulta vahingoittaa vallankumousta, on meidiin piiiittiiviisti vastustettava.

Niin sanottu »irtolaisten liike» Oikeisto-kuomintangilaiset sanovat: »Talonpoikaisliike on irtolaisten liikettii, laiskureiden liikettii». Tsangsassa on tiil­ lainen juttelu kiiynnissii. laajassa mitassa. Kylissii sain kuulla sensien sanovan: »Talonpoikaisliittoja voidaan perustaa, mutta niissii nyt tyoskenteleviit ihmiset eiviit kelpaa, ihmisiii on muu­ tettava!» Tiillaiset puheet eiviit eroa mitenkiiiin oikeisto-kuo­ mintangilaisten hyokkiiilystii: kaikessa on kysymys siitii, ettii talonpoikaisliikettii saa kyllii jiirjestiiii (kun se on jo alkanut, ei kukaan uskalla sanoa, ettii sitii ei saisi jiirjestiiii), mutta

31

talonpoikaisliiketti nykyisin johtavat henkilot eivii.t kelpaa. sensit subtautuvat vihamielisesti varsinkin talonpoikaisliittojen perusjarjestOjen tyontekijOihin, nimittaen heiti kaikkia »irto­ laisiksi». Niin, kaikki ne, joita senSit ennen halveksivat, joita poljettiin lokaan, joilla ei ollut paikkaa yhteiskunnassa, ei ollut oikeutta sanoa sanaakaan, ovat nyt yhtakkia nostaneet paansa eiki:l. siina kaikki, vaan ovat ottaneet vallan kasOOsa. Kun­ tien talonpoikaisliitoissa (perusjarjestoissii) he ovat tilanteen herroja. Liitot ovat heidiin kasissiian tulleet pelottavaksi voi­ maksi. He ovat nostaneet tyon kovettamat katensa sensien piiitten yli. He sitovat senseja koysOO, panevat nliiden piilihan korkeita myssyja ja taluttavat heita ympari kuntaa (Siangta­ nissa ja Siangsiangissa siti sanotaan »kylilla kuljettamiseksi», Lilingissa taas »pellonpientareilla kuljettamiseksi»). Talonpoi­ kien esittamiit aii.nekk8.ii.t ja s8.ii.limi:l.ttomat syytokset kantau­ tuvat joka paiva sensien komin. Talonpojat maariiiiviit kai­ kesta. Ennen he olivat kaikkien alapuolella, nyt he ovat nous­ seet kaikkien yliipuolelle. Tiimanvuoksi sanotaankin, etti kaikki on kiiii.ntynyt ylOsalaisin.

Vastakkaiset arviot jostakin HmiOsti tal ihmisesti johtuvat niiden subteen omaksutuista vastakkaisista katsomuksista. Esi­ merkkeinii. tasti ovat sellaiset arnot kuin »hyvin kurjaa» ja »oikein hyvaii.» , »irtolaiset» ja »vallankumouksellinen etu­ joukko». Edella pUhuttiin jo siiti, etta talonpojat suorittivat vallan­ kumouksellisen teon, jonka toteuttaminen ei ollut onnistunut monen pitkii.n vuoden kuluessa, etti talonpojat tekiviit tirkeii.n tyon kansallisen vallankumouksen toteuttamisessa. Mutta ow­ listuiko koko talonpoikaisto tihiin suureen vallankumoukselli­

seen tekoon, tlihii.n tirkeii.ii.n vallankumoukselliseen tyohOn? Ei. Talonpojat jakautuvat varakkaisiin, keskitalonpoikiin ja koyhiin talonpoikiin. Nama kolme ryhm8.ii., jotka asemansa puolesta eroavat toisistaan, subtautuvat en tavoin vallan­ kumoukseen. Ensimmaisellii kaudella tulivat varakkaat talon­ pojat, jotka olivat kuulleet, etti Pohjoisen sotaretken armeija oli muka kii.rsinyt musertavan tappion Kiangsissa, etta TSiang Kai-sek oli muka haavoittunut jalkaan 5 ja lentii.nyt takaisin Kuantungin maakuntaan 6 ja etta Vu Pei-fu 1 oli muka uudelleen vallannut JotBoun kaupungin, siihen johtop8.ii.tokseen, etti talonpoikaisliitot eivat varmastikaan voi kauan piW puo­ liaan ja etti myosk8.ii.n kolmesta kansan periaatteesta' ei tule mit8.ii.n, silla mitaii.n sellaista ei ole koskaan ollutkaan. Ja kun talonpoikaisliittojen tyontekijat (joista useimmat olivat niin sanottuja »irtolaisia») tulivat liiton jasenluettelo mukanaan varakkaan talonpojan luokse ja sanoivat hii.nelle: »Kehoitam­ me teiti liittymaan talonpoikaisliittoon», niin mitii tuo varakas talonpoika tihii.n vastasi? »Talonpoikaisliittoonko? Mina olen asunut UUilUi. kymmenia vuosia, olen vuosikymmeniii viljellyt maatani enkii ole nlihnyt minkaii.nlaisia talonpoikaisliittoja, ja kuitenkin saan elatukseni. Neuvoisin teiti pysym8.ii.n erossa tuollaisista puuhista.» Niin vastasivat jonkin verran suvaitse­ vallet varakkaat talonpojat. Mutta vihamieliset talolliset sa­ Dolvat: • Val viell tIuI talonpolkalsliitto? Niiden liitto, joiden pitta ruvetaan katkomaan! AlklUl. johtako ihmisiA turmioon!» Mutta kumma kylll, talonpoikaisliitot ovat pysyneet pya­ tyeel vlell!. monia kuukausia, uskaltavatpa esOOtya sen§eja vas­ taankin. Talonpoikaisliitot vangitsevat paikallisia senieja, jotka kieltiytyvat luovuttamasta oopiumi-piippujaan, ja taluttavat heiti ihmisten huviksi pitkin kyliA. Piirikuntakeskuksissa teloitettiinkin suuria senSeja, kuten esimerkiksi lenii Jen Jung­ tiiu Siangtanissa ja J ang nilz-tse Ningsiangissa. J okaisessa kunnassa llihti kymmenisen tubatta talonpoikaa lippuineen,

32

3 -

Vallankumouksellinen etujoukko

Mao Tse-tungin teoksia I

33

korennot ja kuokat IdI.sissaan, jiirjestynein rivein, keskeyty­ mi.tWmin8 ja i.i.nekki.i.nii. virtana joukkomielenosoituksiin Lokakuun vallankumouksen vuosipaivani., se osallistui englan­ tilaisvastaisiin joukkokokouksiin ja Pohjoisen sotaretken me­ nestyksen johdosta vietettyihin juhliin. Vasta silloin tulivat varakkaat talonpojat levottomiksi. Pohjoisen sotaretken me­ nestysten johdosta jti.rjestetyissa juhlissa he saivat kuulla, etta Kiukiang on vallattu, TAiang Kai-Aek ei olekaan haavoittunut ja etta Vu Pei-fu on vihdoinkin tullut lyOdyksi. Sitii.paitsi he nakivti.t punaiselle ja vihreti.lle paperille selvasti kirjoitettuja tunnuslauseita: »Kolme kansan periaatetta vansui!», »Talon­ poikaisliitot vansui!», »Talonpojat vansui!» jne. Silloin varak­ kaat talonpojat tulivat hirvean levottomiksi: »Talonpojatko vansui 1 J oko nekin nyt ovat vansui 1» * Talonpoikaisliitot tunsivat olevansa aseman herroja. Talon­ poikaisliittojen tyontekijat alkoivat selittii.i varakkaille talon­ pojille: »Me merkitsemme teidl:i.t erikoisluetteloon» tai »Kun vielti. kuukausi kuluu, niin saatte maksaa liittymismaksua 10 juania.» Vasta silloin varakkaat talonpojat alkoivat viihitellen liittyti. talonpoikaisliittoihin 9, erii.ii.t heistii. maksoivat liittymis­ maksua puoli juania, vieli.pti. koko juaninkin (vaikka olisi tar­ vinnut ainoastaan 100 vonia), toiset taas pyrkiviit tuttaviensa viilityksella saamaan luvan liittya jaseniksi. On kyllii paljon kovakalloisia varakkaita talonpoikia, jotka eivat vieliildi.8.n ole liittyneet liittoon. Suurin osa liittoon tulleista varakkaista talonpojista pelkaii. tulevansa otetuksi armeijaan ja liihettii.i senvuoksi perheistaii.n 60-70 vuoden vanhoja ukkoja liiton jii.seniksi. Liiton jiiseniksi pii.ii.styi.i.n varakkaat talonpojat ei­ '" »Vansui» merkitsee sananmukaisesti »10 tuhatta vuotta». Sita kiiytetiUi.n eliikOOn-huutona. Samaa sanaa kti.ytettiin aikaiseInIriin keisaria puhuteltaessa, jolloin se merkitsi »teidti.n majesteettinne». Tli.stli. sana.leikki: »Ta.lonpojatko vansui ?», ts. »onko talonpojista jo tullut keisareita ?»

34

vat Moita halua osallistua sen tyohon ja pysyttelevi.t aina p.uUvlsina. Entl keBkitalonpojat 1 He epiraivlt, ollen sita mielta, ettl vallankumous ei tuota helie erityisti. hyotyii. Heilli. on aina katt11oi8Saan riisii., eiIdl. kukaan koputtele oisin heidan ovilleen velkaansa takaisin vaatien: Hekin miettiviit, onko aikaisemmin oUut mitlln Wlaista, ja ollessaan yksiniiln he arvailevat kul­ makarvojaan rypistaen: »Mutta kestii.iko tuo talonpoikais­ lUtto todellakin 1 Tuleeko noista kolmesta kansan periaatteesta mltii.ln tolkkua1» »Tuskinpa!» he piiiittelevi.t. Ollen sita mielta, ettl kaikki riippuu taivaan tahdosta, he ajattelevat: »Noita talonpoikaisliittoja perustetaan... mutta ken tietU., onko se taivaalle otollista 1» EnsimmiUselli. kaudella, kun talonpoikais­ lIittojen tyBntekijiit tulivat luetteloineen keskitalonpoikien Iuo sanoen: »Kehoitamme teitl liittymii8.n talonpoikaisliittoon". nlmii. vastasivat: ».lUkii.ii. pitii.kB kiirettii.!» Talonpoikaisliittoi­ hin he alkoivat liittyii vasta toisella kaudella, jolloin liitolsta oli jo tullut suuri voima. Liitoi8Sa he kiiyttaytyiviit paremmin kuin varakkaat talonpojat, mutta eiviit toistaiseksi ole kovin aktUvisia ja vilkuilevat vielii ympiirilleen. Talonpoikaisliittojen on vllttimAtti taisteltava keskitalonpoikien mukaanvetii.mi­ leksi ja tehostettava selostustyota heidl:i.n keskuudessaan. PIUl.voimana maaseudulla kiiytii.vassa ankarassa ja sitkeassit talstelussa ovat k6yhi.t talonpojat. SeIdl. illegaaiisen kauden keatii.essii. etta julkisen toiminnan kaudella he ovat kiiyneet akt11vista taistelua. He kulkevat halukkaimmin puolueen mu­ kana. He ovat tuhaoiden ja lesenien katkeria vihollisia ja vii­ hUkWin horjumatta rynnitkoivii.t nitid.en leiria. He sanovat va­ rakkallle talonpojille: »Me olemme jo aikoja aitten liittyneet talonpoikaisliittoon, mitii. te vieli. viivyttelette1» Ja saavat pil­ . kallisen vastauksen: »MiIdl.s teidl:i.n on liittyessa talonpoikais­ Illttoon! Eihln teilla ole pii.ii.nne pii.ii.llii yhtii.ln kattotiilia eikit 311kojenne alIa edes sen vertaa maata, etta voisi neulan pis­ 35

tiii.!» Ja todellaldn, k6yhilla. talonpojilla ei ole mitaan menetet­ tii.vana. Monilla heistii. ei todellakaan ole kattotiilen palasta­ kaan piiiinsa piiiilla eikii. jalkojensaalla sen vertaa maata, ettii. voisi neulan pistiiii. Miksipii. he eivat liittyisi talonpoikaisliit­ toihin? Tutkimuksessa saatujen tietojen mukaan k6yhii.t talonpojat muodostavat Tsangsan piirikunnassa 70 % maalaisvaestostii., keskitalonpojat 20 %, tilanhertat ja varakkaat talonpojat 10 %. Koyhat talonpojat, jotka muodostavat 70 %, jakautuvat kahteen ryhmiian - kurjalistoon 10 ja koyhalistOon 11. Kurja­ listo, johon kuuluu 20 % kylien asukkaita on vakea, jolla ei ole minkiiiiniaista tointa, ei maata, ei rahaa eikii. minkiiiiniaisia tol­ meentulovii.lineitii. ja jonka on pakko mennii. sotavakeen, lilhtea muualle ansiotoitii. etsimiiiin tabi sortua poljettavaksi. Koyha­ listoon, joka muodostaa 50 % kylien vii.estostii., kuuluvat kiisi­ tyOlii.iset, vuokraviljelijat (paitsi rikkaita vuokraviljelij6itii.) ja puolivuokraviljelijiit. Heilla on tyotii. vain osaksi; toisin sanoen, heilla on vilhan maata tai vilhan varoja, mutta heidan tyonsa tuotto ei riitii. heid8.n elatukseensa: he viettavii.t koko vuoden raskaiden huolien painamina. Valtavan suuri koyhaliston jouk­ ko, joka kiisittiiii. 70 % maaseudun vii.estOstii., on talonpoikais­ liittojen ydinjoukko, etujoukko feodaalisten voimien kukista­ mista tarkoittavaasa taistelussa ja kunniakas tienraivaaja siina suuressa vallankumouksellisessa tyossii., joka oli monina vuo­ sina jiianyt suorittamatta. TIman k6yhii.listOa (»irtolaisia», ku­ ten SenSu heitii. nimittii.vat) ei vallankumous olisi maaseudulla milloinkaan paiissyt nykyiseen vauhtiin; ilman sitii. olisi ollut mahdotonta kukistaa tuhaota ja lesenii ja suorittaa demo­ kraattista vallankumousta. Maalaiskoyhiilisto, kaikkein val­ lankumouksellisin aines, tuli johtavaan asemaan talon­ poikaisliitoissa. Ensimmiiisellii. ja toisella kaudella kuuluivat miltei kaikki talonpoikaisliittojen perusjiirjestojen puheenjoh­ tajat ja johtokuntien jiisenet koyhHn talonpoikiin (HengSanin

36

piirlkunnassa on 50 % kuntien talonpoikaisliittojen tyonteki­ j6iati kurjalistoa, 40 % k6yhii.listaa ja 10 % puutteessa elii.viia atvistyneistoii). sellainen koyhii.list6n johtava osuus talonpoi­ kBisliitossa on aivan viilttii.mii.tiSn. TIman talonpoikaiskoyhiilis­ Wi!. ei olisi vallankumoustakaan. Ellei tunnusteta koyhii.listoii., ei tunnusteta vallankumousta, jos koyhii.listoii. lyOdii.iI.n, lyo­ di!.l!.n vallankumousta. Koyhii.listOn toteuttama yleinen vallankumouksellinen suun­ taus on ollut epailemiittii. oikea. Se on jiirkytti\nyt tuhaon ja lesenin arvovaltaa, kaatanut mwan suuret sekii. pienet tuhaot ja lesenit ja survonut heitii. jalallaan. Useat sen niin sanotut »l!.iI.rimmiiisyydet» vallankumouksellisen toiminnan kestii.essii. olivat itse asiassa suoranaista vallankumouksellista vii.lttii.mii.t­ t6myyttii.. Erii.issii Hunanin maakunnan piirikunnissa ovat piiri­ kuntaviranomaiset, puoluekomiteat 12 ja talonpoikaisliitot teh­ neet jo monia virheitii; eriiii t niistii. ovat menneet niin pitkiille, ettl!. ovat tilanherrojen pyynnostii. liihetti\neet sotilaita vangit­ semaan talonpoikaisliittojen perusjarjestojen tyontekijoitii.. Hengsanin ja Siangsiangin piirikunnissa on teljetty vankiloihin monia talonpoikaisliiton kuntajiirjestOjen puheenjohtajia ja johtokunnan jiiseniii. Se on hyvin paba virhe, joka hyOdyttii.ii. taantumuksellisia. Tullakseen vakuuttuneeksi siitii., ettii se on virhe, on vain katsottava, millaisen hurmion valtaan paikalliset bil.ijyt tilanherrat tulevat ja kuinka taantumuksellinen iIma­ pUrl tihenee silloin, kun talonpoikaisliiton puheenjohtaja tai jobtokunnan jiisen vangitaan. Meidan on vastustettava vasta­ vallankumouksellisia puheita »irtolaisten liikkeestii.» ja »lais­ kureiden liikkeestii.» ja varsinkin varottava tekemiista virheitii., jotka auttavat tuhaoita ja lesenejii taistelemaan maaiaiskoyhl!.­ 1I1t61 vastaan. Totta on, ettii. talonpoikaisliitoissa johtoasemissa olleiden kO)"blen talonpoikien joukossa on ollut ihmisiii., joilla on ollut

37

vikoja, mutta nyt on suurin osa heista parantanut tapansa. He vastustavat itse tarmokkaasti uhkapelejii ja hivittaviit rosvo­ joukkioita. Talonpoikaisliittojen vahvistuminen on johtanut uhkapeUen lopettamiseen ja rosvoliikkeen hivilim.iseen. On seu­ tuja, missii »tiellii ei viedii sita miki on kadotettu eildi. olsin Jukita ovia». Hengianin piirikunnassa suoritetuiasa tutkimuk­ sissa saatujen tietojen mukaan on 85 prosentista koyhii talon­ poikia, jotka sielli ovat joMoasemassa, tullut varsin myon­ teisti vike§., pystyviii ja tarmokkaita johtajia, ja vain 15 % heisti ei ole viel§. kokonaan vapautunut vanhoista pahoista tot­ tumuksista. Viimemainitut on laskettava kuuluviksi v§.hiilu­ kuisten ep§.terveiden ainesten joukkoon, mutta aivan sopima­ tonta on nimitelli heita tuhaoiden ja lesenien periissi summa­ mutikassa »irtolaisiksi». On vain yksi tie, jolla kysymys niista »vihiilukuisista epiterveista aineksistal> voidaan ratkaista: talonpoikaisliittojen kurin lujittamisen nimessii on tehtivi joukkotyota, kasvatettava tuota vikei, saatava aikaan kuri ja jirjestys talonpoikaisliitoissa, mutta ei missain tapauksessa lihetettivi omin piin sotilaita vangitsemaan noita ihmisii, ei ole horjutettava talonpoikaiskoyhiiliston arvovaltaa, ei ole va­ lettava vetti tuhaoiden ja lesenien myllyyn. Tihin on kiinni­ tettiivii erityisti huomiota.

NeJjitoista suurta saavutusta Talonpoikaisliittoja moittivat ihmiset sanovat, etta niimii. Iii­ tot ovat tehneet paljon pahaa. Olen jo maininnut, etti tuhao­ ta .ja leseniii. lyodessiiin talonpojat tekevit vallankumouksel­ lista tyoti, eiki siinii· ole mitlUin tuomittavaa. Talonpojat ovat tehneet hyvin paljon, ja jotta voisimme vastata heidin moitti­ joilleen on meidin tarkoin tutkittava kaikkia heidin tekojaan ja katsottava, mihin niimii. teot johtavat. Teen nyt yhteenvetoa 38

talonpoikien toiminnasta muutamilta viime kuukausilta. Talon­ poikaisliittojen johdolla talonpojat ovat hankkineet seuraavat 14 suurta saavutusta.

1. T a Ion poi k i e n j i r j est ii. y t y min e n t a I 0 n­ poikaisliittoihin Tiimii. on talonpoikien ensimmiinen suuri saavutus. Ensi sijalla tissa suhteessa ovat piirikunnat Siangtan, Siangsiang ja Hengaan, missii miltei kaikki talonpojat ovat jiirjestyneet ja missa tuskin on »syrjiikulmia», joissa talonpojat eiviit olisi vielii nousseet. Toisella sijalla ovat piirikunnat Jijang ja HusSung, missii talonpoikien enemmisto on jiirjestynyt, mutta on vielii viihiinen miiiri jiirjestymattomiii.. Kolmannella sijalla ovat pii­ rikunnat Taengpu ja Lingling. missii talonpoikien vihemmisto on jiirjestynyt, mutta enemmisto on vielii jiirjestymatontii.. Nel­ jiinneiUi sijalla on Juan Tsu-mingin 13 vallassa oleva seutu Hu­ nanin maakunnan liinsiosassa, minne talonpoikaisliittojen agi­ taatio ei ole vielii. piiissyt tunkeutumaan ja missii talonpoi­ kaisto monissa piirikunnissa ei ole vieli lainkaan jiirjestynyt. Yleensa puhuen ovat jiirjestyneisyydessii kaikkia edellii Huna­ nin maakunnan keskiosan piirikunnat, joiden keskus on Tsang­ la, sitten tulevat Hunanin eteliosan piirikunnat; linsiosassa on jirjestyminen vasta alkamassa. Maakunnan talonpoikaisliiton antamien tietojen mukaan vii­ me vuoden marraskuulta Hunanin maakunnan 75 piirikunnasta on 37 :ssii perustettu talonpoikaisliittoja, joiden yhteinen jasen­ miiirii on 1.367.727 henkeii. Niista noin miljoona tuli liittoihin vltme vuoden lokakuussa ja marraskuussa, talonpoikaisliitto­ jen . voiman rajun kasvun kaudella. mutta syyskuuhun men­ ness' oli jiirjestyneita talonpoikia vain 300.000-400.000. Jou­ lukuussa ja tammikuussa oli havaittavissa voimakasta talon­

39

poikaisliikkeen nousua ja tammikuun loppuun mennessli Oll talonpoikaisllittojen jil.aenm§Jirii. kohonnut ainakin 2 miljoo­ naan. Kun jil.seneksi liityttaessli kustakin perheestil. merkitil.il.n jasenluetteloihin tavallisesti vain ykai henkilo, niin perheen jil.senmil.il.riI.n ollessa keskimil.il.rin 5 henkeii on liittojen kil.sit­ tiI.mii joukko noin 10 miljoona.a. henkea. Juuri tilmii hammas­ tyttil.vil., yha nopeampi talonpoikaisliittojen kasvu aiheutti, etta tuhaot ja lesenit seka yleisia varoja rosvoavat ja lahjuksia ottavat virkamiehet joutuivat eristykseen ja yhteiskunta niiki ihmeekseen, etta vanhan maailman tilalle oli ilmaantunut uusi maailma ja etta maaseudulla oli alkanut suuri vallankumous. Se oli talonpoikien ensimmiiinen suuri saavutus talonpoikais­ liittojen johdolla.

2. P

0

Ii i t ti n e n i sku til an her r

0

j a vas t a an

Jarjestonsa perustettuaan talonpojat ryhtylvat ensi tyok­ seen jil.rkyttil.mM.n tilanherraluokan, varsinkin tuhaoiden ja lesenien poliittista arvovaltaa, ts. kukistamaan tilanherrojen valtaa, joka perustuu heidlin yhteiskunnalliseen asemaa.nsa maaseudulla, ja saattamaan voimaan talonpoikien vallan. Se on vakavin ja tarkein taistelumuoto. Silla on perustava mer­ kitys toisella kaudella, ta. vallankumouksellisen toiminnan kau­ della. Ilman til.ssli taistelussa saavutettua voittoa ei voitto ole mahdollinen myoskM.n taloudellisessa taistelussa, taistelussa vuokramaksun ja lainankoron alenta.misen, maan seka muiden tuotannonvaIineiden saa.nnin jne. puolesta. On aivan ilmeista, etta monissa osissa Hunanin ma.a.kuntaa, esim. Siangsiangin, Hengianin ja Siangtanin piirikunnissa on sa.a.tettu voimaan ta­ lonpoikien rajoittamaton valta ja tilanherrojen valta on tay­ dellisesti kukistettu. Mutta Lilingin piirikunnassa ja eriiissa toisissa piirikunnissa on vielii paikkakuntia (esim. Lilingin pit­

40

rikunnan llinsi- ja etelaosissa), missa tilanherrojen valta naen­ naisesti vaistyy talonpoikien vallan tieltil., mutta todellisuudes­ sa esiintyy peitettyna talonpoikien valtaa vastaan senvuoksi, ettil. poliittinen taistelu ei siella ole vielii. saavuttanut riittavaa karkevyytta. Ei voida sanoa, etta talonpojat olisivat nailla seuduilla jo saavuttaneet poliittisen voiton; taalla on poliit­ tista taistelua kaytil.va kaksinkertaisella voiInalla siihen sa.a.k­ ka. kunnes talonpojat kukistavat tilanherrojen vallan lopulli­ sestL Menetelm8.t. joiden avu1la talonpojat antavat tilanherroille poliittisia. iskuja, ovat yleensii seuraavanlaisia: Tarkastukset. Paikallisia yleisUi. varoja hoitaessaan tuhaot ja lesenit kahmivat niitil. useimmiten kaikessa hiljaisuudessa ja sotkivat tilinpidon. Nyt talonpojat panevat toimeen tarkas­ tuksia selvittaakaeen valinsa monien tuhaoiden ja lesenien kanssa. Usein paikoin on perustettu tarkastusvaliokuntia var­ tavasten tuhaoiden ja lesenien saattamiseksi vastuuseen. Tu­ haoiden ja lesenien tarvitsee vain nahdii sellainen valiokunta, kun he jo alkavat varista. Tarkastuskamppailu on piiassyt hyvaan vauhtiin kaikissa niissa piirikunnissa, joissa talonpoi­ kaisliike on kehittynyt. Sen tarkoitukaena ei ole vain puuttu­ vien rahasummien periminen, vaan ennen kaikkea tuhaoiden ja lesenien rikosten saattaminen yleiseen tietoon heidiin poliitti­ sen ja yhteiskunnallisen vaikutuksensa lopettamiseksi. Sakot. Tarkastukset ovat tuoneet paivlinvaloon vaarinkay­ tokaia, talonpoikien julmaa kohtelua menneisyydessa, myyran­ tyiStil. talonpoikaisliittoja vastaan nykyisyydessli, uhkapelia koskevan kiellon ja oopiumipiippujen luovutusta koskevan mlUl.rayksen rikkomisia. Naihin rikoksiin syyllisiksi paljaste­ tuUle talonpojat julistavat tuomionsa: tuo tuhao saa sakkoa niin ja niin paljon, tuo lesen niin ja niin paljon. Sakkosummat vaihtelevat kymmenista tuhansiin juaneihin. ltaestalin selvaa

41

on, ettii.· talonpoikien sakottamat tuhaot ja lesenit menettivit lopullisesti mameensa kylissi. Verotus. Ahnaihin ja julmiin tilanherroihin sovelletaan ra­ haverotusta. Silli tavoin kootut rahavarat menevit koyhien avustamiseen, osuuskauppojen ja talonpoikien lainakassojen perustamiseen seki muihin tarpeisiin. Rahaverotus on myOs eriinlamen rangaistus, vaikkakin jonkin verran lievempi kuin sakko. On paljon tilanherroja, jotka ikavyyksii viltti:i.ikseen tuovat vapaaehtoisesti rahat talonpoikaisliitoiIle. »Kuulustelut». Mitii. tulee henkiloihin, jotka eivlit ole kovin raskaasti syyllistyneet talonpoikaisliittojen vahingoittamiseen teoin tai sanoin, nUn talonpojat painuvat ryhmissa heidAn ko­ teihinsa ja panevat toimeen kuulusteluja - ei kovin ankaras­ sa muodossa. Tuloksena on, ettii. useimmat tuollaiset henkilot kirjoittavat »katumuskirjeen», jossa sitoutuvat lopettamaan kaikenlaiset esiintymiset talonpoikaisliittoja vastaan ja niiden arvovallan horjuttamiseen tii.hti:i.ivin toiminnan. »Voimanosoitukset». Usein jarjesteti:i.in talonpoikaisliittoi­ hin vihamieUsesti suhtautuneiden tuhaoiden ja lesenien talois­ sa joukkoluontoisia voimanosoituksia. Talonpojat saapuvat jarjestyneena joukkona naiden henkilOiden kotiin ja vaativat kestitystii.. Nii.issii. tapauksissa ei kaihdeta sikojen teurasta­ mista eika varastojen penkomista. Makiahon kyllissli Siangta­ nin piirikunnassa 15-tuhantinen vlikijoukko selvitti liskettii.in silla tavoin tilinsli 6 lesenin kanssa. Neljin pliivan aikana nailtii. teurastettiin yli 130 sikaa. Tamlintapaiset mielenosoituk­ set pi:i.ittyvlit useimmissa tapauksissa vieUi sakottamiseen. »Talutus korkeissa myssyissii». Tlitii. toimenpidettii. sovelle­ taan kaikkialla hyvin usein. Tuhaon tai lesenin pi:i.ihlin pan­ naan korkea paperimyssy, johon on kirjoitettu: tuhao Sejase tabi lesen Sejase ja hintli talutetaan nuorasta suuren viki­ joukon saattamana. Huomion kiinnittii.miseksi tii.hin kulkuee­ seen kumautellaan gongeja ja kannetaan lippuja. Sellainen 42

rangaistus pelottaa tuhaota. ja lesenii eniten. Kenen piihin kerran on pantu korkeamyssy, hin menetti:i.i 10pul1j.sesti ar­ vonantonsa, hintii. ei enii pideta ihmiseni. Timinvuokai po­ hatat tavallisesti maksavat mieluummin sakon kuin antavat panna myssyn. piihinsii.. Erliin kunnan talonpoikaisliitto me­ netteli hyvin llykkiiAsti. Se piditti erliin .1esenin ja selitti tal­ Ie, ettii. hinen piibinsa pannaan tinliin myssy. Lesen tuU kauhusta mustaksi. Mutta Bitten talonpoikaisliitto pi:i.ittikin olla panematta hinelle myssya. samana paivinii., arvellen, ettii. jos myssy pannaan hinen piihansa tlinain, nUn han kimpaan­ tuu heti ja lakkaa pelki:i.imastii. rangaistusta; on parempi piiAs­ ti:i.i hinet kotiin ja lykatii. rangaistuksen taytlintoonpanoa. Kun ti:i.mi. lesen nain jiii epatietoiseksi siitii., milloin myssy hli.~ nen pi.lihinsi. pannaan, ei hin saanut rauhaa pliiviksiklilin ja joutui aivan ymmlille. Pidii.tys pUrlknntien vankiloihin. Tama rangaistus on viela­ kin raskaampi kuin myssyn pali.hin paneminen. Pidatetyt tu­ haot ja lesenit libeteti:i.in piirikuntaballintojen vankiloihin ja piirikuntapWlikot velvoitetaan ottamaan heidat vartioitaviksi ja rangaistaviksi. Nyt on vankiloihin pidi.tyksen laita toisin kuin ennen: ennen adit lahettivi.t vankilaan talonpoikia, nyt talonpojat lli.hettavat sinne i!enaeja. Karkotus. Torkeitii. rikoksia tehneiti:i. tuhaoita ja leseneja eivat talonpojat ole halukkaita karkottamaan, vaan pyrkivat vangitsemaan tai teloittamaan heidit. Pidii.tystii. tai teloitusta peUl.tessaiin sellaiset tuhaot ja lesenit pelastautuvat karkaa­ malla. Piirikunnista, joissa talonpoikaisliike on pi:i.issyt vauh­ tiin, libes kaikki suuret tuhaot ja lesenit ovat karanneet, miki. merkitsee sarnaa kuin karkotus. Suurimrnat tuhaot ja lese­ nit ovat karanneet aanghaihin, suurehkot Hankouhun, pienem­ mli.t TSangsaan ja vieUl pienemmlit piirikuntakeskuksiin. Par­ haaseen turvaan ovat pi:i.isseet ne tuhaot ja lesenit, jotka ovat paenneet aanghaihin.Niinpa Hankoussa pidi.tettiin ja palau­ 43

tettiin kotiseudulleen kolme Huaiungin piirikunnasta karan­ nutta lesenUi. TAangaaan paenneiden asema .on vieHikin vai­ keampi: heitli uhkaa alituinenvaara joutua omista piirikun­ nistaan kotoisin olevien, Tsangeassa opiskelevien ylioppilaiden kasiin. Tsangeassa ollessani niiin, kun kaksi lesenia otettiin kiinni. Piirikuntakeskuksiin ovat piilottautuneet kaikkein pie­ nimmat tuhaot ja lesenit. Heidiit on varsin helppo lOytiUi, sil­ la siella on hyvin paljon talonpoikaiskorvia ja -silmiii. Todis­ teena siita, etta talonpojat eivat sieda tuhaoiden ja lesenien oleskelua maaseuduIla, ovat myos Hunanin maakunnan raha­ asiain elinten valitukset niiden vaikeuksien johdosta, joita ne­ saavat kokea varojen hankkimisessa, kun talonpojat ovat kar­ kottaneet pohatat kylistii. Ampuminen. Tatii rangaistusta talonpojat soveltavat yhdes­ sa muun vaestOn kanssa vain hyvin suuriin tuhaoihin ja lese­ neihin. Niinpa talonpoikien ja toisten vaestOkerrosten painos­ tuksesta viranomaiset ammuttivat Jang Tii-teen (Ningsiangin. piirikunta), Tiou Tsia-kanin (Jojangin piirikunta), Fu Tao­ nanin ja Sun Po-tSun (Huaaungin piirikunta). Siangtanin piirikunnassa piirikuntapaallikko luovutti talonpoikien ja toia­ ten vaestokerrosten painostuksesta vankilassa istuneen Jen aung-tsiun, ja talonpojat ampuivat hiinet itse. Ningsiangln piirikunnassa talonpojat surmasivat itse Liu Tsaon. Peng Tai­ fan (Lilingin piirikunta), Teou Tien-tiue ja Taao Jun (Ji­ jangin piirikunta) odottavat parhaillaan »tuhaoiden ja lese­ nien asioita tutkivan erikoisoikeuden» tuomiota. Yhden sel­ laisen suuren lesenin tai tuhaon ampuminen nostattaa liikkee­ seen koko piirikunnan ja edistlia feodaalisen saastan havittli­ mistii. Jokaisessa piirikunnassa on muutamia sellaisia tuhaoita ja leseneitli, eraissii kymmeniiikin. Jokaisessa piirikunnassa on ammuttava vaikkapa muutamia kaikkein julmimroista ja ri­ kollisimmista tuhaoista ja leseneistii. Vain se on tehokas keino taantumuksen kukistamiseen. Kun voima oli tuhaoiden ja le­ 44

senien puolella, he tappoivat talonpoikia silmaa rapiiyttiimit­ ta. SinkangtSenin kunnassa (TSangean piirikunta) mintua­ nien* paallil!:ko Ho Mal-than komensi mintuan-joukkoja kym­ menen vuoden ajan. Hanen kiidestiiiin sai surmansa tuhatkun­ to. koyhaa talonpoikaa, jotka tapettiin »rosvojen hiivittiimisen» tekosyylla. JintientSenin kunnassa minunkotipiirikunnassani Siangtanisso. mintuanien piiiillikot Tang Taun~jen ja Lo au-lin tappoivo.t 14 vuoden aikana vuodesto. 1913 liihtien yli 50 ih­ mistii jo. sen lisli.ksi hautasivat neljii eliiviiltii. Ensimmiiisini tapettiin kaksi taysin syytantii kerjiiliiistii. Tang Taun-jen sa­ nol: »Nyt avataan till niiille kahdelle raasyn!ekalle». Sillii ta­ yoin kaksi ihmistii paasi hengestalin. Ja kun tuhaot ja lesenit menneisyydessii ovo.t osoittaneet tuollaista julmuutta, kun he ovat harjoittaneet maalaiskylissii valkoista terroria, niin miten yoidaan moittia talonpoikia slitii, ettii he nyt ovo.t ampuneet muutamia tuhaoita ja lesenejii ja harjoittavat hyvin pienessii mitassa terroria vastavallankumouksen kukistamiseksi?

3. Tal 0 u dell i n e n i sku til a n her r vastaan

0

ja

KielletlUi.n riisin poiskuljettaminen js sen bintojen keinote­ koinen korottaminen. kielletlUi.n osta.rnasts riisiii yksiin DSiin js. piilottamasta. siti. keinottelutarkoltuksesss.. TIinUi. on Hu­ nanin talonpoikien suuri saavutus vilme kuukausino. kiiydyssli taloudellisesso. taistelussa. Viime vuoden lokakuusta alkaen maalaiskoyhiilistO ei ole antanut tilanherrojen ja varakkaiden talonpoikien viedii riisiii muualle, se on kieltiinyt korottamasta riisin hintoja ja piilottamasta sitli keinottelutarkoituksessa. '" M1ntuan - tilanherrojen varoilla yllapidettyja aseellisia jouk­ koja., joita tilanherrat kayttivat etujensa Buojelemiseen ja talon­ poikaisliikkeen tukahduttamiseen. 45

Tuloksena on, etti maalaiskoyhli.listO on saavuttanut tarkoi­ tuksensa tiydellisesti: rlisin virtaaminen pois kylisti on tiy­ de11isesti ·loppunut, hinnat ovat huomattavasU alentuneet ja riisin piilottamisesta on tehty loppu. Kielletiin korottamasta DlII&D vuokra- ja takausmaksuja ja tehdiin agltaa.tlota niiden alentamisen puolesta.Viime vuoden heinii.- ja elokuussa, jolloin talonpoikaisliitot olivat vie­ Iii heikkoja, ilmoittivat vanhojen siUUimiittomien riistomenetel­ mien mukaisesti toimivat tilanherrat toinen toisensa jaIkeen vuokraviljelijoille, etti he tulevat ehdottomasti korottamaan maan vuokra- ja takausmaksuja. Mutta lokakuusta alka.en, jolloin talonpoikaisliittojen vaikutus oli huomattavuti lisiUi.n­ tynyt ja talonpojat alkoivat yksimielisesti esiintyii vuokra­ ja takausmaksujen korotusta vutaan, tilanherrat eiviit ole eniiii uskaltaneet siiti hiiskahtaakaan. Marraskuun jiilkeen, kun talonpojat olivat tulleet tilanherroja voimakkaammiksi, he meniviit vieliikin pidemmaIle ja aloittivat agitaation vuokra­ ja. takausmaksujen alentamisen puolesta. Talonpojat sanovat: »Miki vahinko, etteiviit talonpoikaisliitot viime syksynii vuokraa maksettaessa ol1eet vieli nllin voimakkaita, muuten olisi vuokramaksu saatu jo silloin alennetuksi». Nyt he har­ joittavat laajaa agitaatiota timan vuoden syksylUi maksetta­ van vuokran alentamisen puolesta. Tilanherrat puolestaan koettavat saada tietoonsa, miten vuokramaksun alentaminen pannaan toimeen. Hengianissa ja eriiissli. toisissa piirikunnissa pannaan nykyisin jo tiytlintoon maan takausmaksujenkin alen­ taminen. Kielletilin ottaniasta vuokraviljeDjoUtii. pois· heidin vuok­ raamaansa maata. Vielli viime vuoden heina- .ja elokuussa ti­ lanherrat ottivat usein maan pois vuokraviljelijoilti slirtien sen toisille. Lokakuun jaIkeen ei . kukaan enlili uskalia niin menete11i. Nyt ei voi oilS. puhettakaanmaan· pOisottamisesta. 46

ja sen siirtiimisesti toisille vuokraviljelijoille. Vaikeuksia il­ maantuu vain niissa tapauksissa, jolloin tilanherra kieltili vuokraviljelijaIti maan kayton viljellikseen siti omin voimin. ErIiilUi seuduilla talonpojat kleltlvat tilanherraa ottamuta maata pois vuokraviljelijalti sliniikin tapauksessa, etti tilan­ herra haluaa itse sita viljellii. Toisilla seuduilla talonpojat sal­ livat sen tapahtua, jos tiIanomistaja todellakin itse viljelee maataan, mutta silloin vuokraviljelijOiti uhkaa tyottomyys. Tlissa kysymyksessii ei ole vielii lOydetty yhtenliista ratkaisua. Lalnauskoron alentaminen. Anhuan piirikunnassa on lainaus­ korkoa jo kaikkialla alennettu, ja niin tehdiiiin toisissakin pii­ rikunnissa. Mutt.. sielli, missli talonpoikaisliitot ovat hyvin voimakkaita, kieltiytyvat »omaisuuden sosialisoimista» pelkaa­ vat tilanherrat yleensli antamasta talonpojille lainoja, ja kylis­ sli ei lainanantoa juuri lainkaan tapahdu. Nykyisin ulotetaan lainauskoron alentaminen vain vanhoihin velkoihin. Ei tyydytii vain alentamaan korkoa, vaan luotonantajia jopa kielletaan pakottamasta velallisia maksamaan velkaansa. Koyha talon­ poika sanaa: »Ei ole kliretti, olet odottanut monta vuotta, odotat vieHi tulevaan vuoteen saakka».

4. T u h a 0 n j a I e sen i n f e 0 d a a Ii her r u u den kukistaminen - aluepiirien ja kuntien vanhojen vallanelinten lopettaminen Vanhat vallanelimet aluepiirissli (»tu») ja kunnassa (»tuan» ) 14, varsinkin aluepiirissi piirikunnan jilkeen lahin­ nli suurimmusa hallinnollisessa yksikossi - olivat miltei ko­ konaan tuhaoiden ja lesenien hallussa. Aluepiirien vallanelin­ ten hallittavana oli vaestOl!. 10 tuhannesta aina 50-60 tuhan­ teen. Aluepiireilll!. oli omat asevoimansa, mlntuan, nillll!. oli oi­ keus maarita itseniiisesti vliestolle veroja, esimerkiksi maa­

47

maksua 15 ymS.,· niillii oli oma oikeudenkiiytWnsii - niinpii he voivat oman harkintansa mukaan pidiittiiii talonpoikia, Iiihet­ tiiii heitii vankiloihin, kuuIustella ja rangaista. Niiissii valIan­ elimissii istuvat lesenit olivat kirjaimellisesti pikkukeisareita maaseudulla. Talonpojat piittasivat viihemmiin tasavallan pre­ sidentistii, tutsuneista 16 ja piirikuntapiiiiIlikoistii kuin niiistii paikallisista valtiaista. Vain he olivat todellinen ~esivalta». Kun sellainen »esivalta» vain yskiiisikin, nUn talonpojat tiesi­ viit jo, ettii heidiin on oltava varuillaan. Nyt sitiivastoin on maaseudulla tapahtunut kansannousu tehnyt kaikkialla lopun tilanherrojen mahdista. Luonnollista on, ettii myOs kaikki tu­ haoiden ja lesenien hallussa olleet hallintoelimet ovat kukis­ tuneet. Aluepiirien ja kuntien paiillikot ovat piiloutuneet ei­ viitkii uskalla pistiiii neniiiinsii ulos. Kun ihmiset kaiintyviit tiillaisten piiiillikoiden puoleen jossakin paikallisessa asiassa, kehoittavat niimii heltii menemiiiin talonpoikaisliiton puheille selittiien: »Se asia ei kuulu minulIe». Kun niiistii piiiillikoistii tulee puhe keskusteluissa, talonpojat sanovat suuttumuksen vallassa: »Ne lurjuksetko? Niiden Iau­ lu on laulettu». Tuo sanonta - »niiden laulu on laulettu~ - kuvaa tiismiil­ lisimmin vanhojen halIintoeIinten asemaa niillii seuduilla, joi­ den kautta vallankumousaa.lto on vyorynyt.

5. T il a n her r 0 j e n a s e v 0 i m i e n h ii v itt ii min en ja talonpoikien asevoimien perustaminen Tilanherrojen asevoimat ovat Hunanin maakunnan keski­ osassa verraten viihiilukuiset, liinsi- ja eteliiosassa niitii on enemmiin. Kun lasketaan keskimiiiirin 600 kiviiiiriii piirikun­ 48

taa kohden, saadaan siitii 75 piirikunnassa 45.000. Todellisuu­ dessa niitii voi kuitenkin olia enemmiin. Hunanin maakunnan keski- ja eteliiosasaa, ta. kehittyneen talonpoikaisliikkeen seu­ duilla, kuten esimerkiksi Ningsiangin, Pingkiangin, Liujangin, Tsangsan, Lilingin, Siangtanin, Siangsiangin, Anhuan, Heng­ sanin ja Hengjangin piirikunnissa talonpoikaisto nousi nUn val­ tavalla voimalla, etta tilanherrat eiviit mahtaneet sille mi­ tiiiin, ja niiiden aseelliset joukot slirtyiviit enimmiikseen talon­ poikaisliittojen puolelle ja ryhtyiviit puolustamaan niiden etu­ ja. Viihiiinen osa tilanherrojen joukoista pysyy puolueettoma­ na, mutta on taipuvainen antautumaan talonpojille, esimerkikBi Paokingin piiriktimiassa ym. Niiden joukkojen· toinen pieni osa on talonpoikaisiUttoihin niihden vihamielisellii kannalla (ItSangin, Linvun ja Kiahon piirikunnat), mutta saavat nykyi­ sin tuntuvia iskuja talonpojilta ja tulevat luultavasti liihiaika­ na tuhotuiksi. Taantumuksellisilta tilanherroilta pois otetut ase­ voimat jiirjestetiiiin uudelleen vakinaiseksi talonostoviieksi 17, joka tulee olemaan maaseudun uuBien itsehallintoelinten, ta­ lonpoikaiston valtaa toteuttavien kyliihallintoelinten alaisena. Tiimiin tyon toinen ja uusi puoli on »sopjaotuin» - keihiin aseistettujen joukkojen - perustaminen talonpoikaisliittojen yhteyteen. »Sopjao»-keihas on pitkii seivas, jonka piiiihiin on kiinnitetty kaksiteriiinen veitsi. Yksistiiiin Singsiangin piirikun­ nassa on 100.000 sellaista keihiistii. Toisissa piirikunnissa Siangtanissa, Hengaanissa, Lilingissa ja TiangSassa) niiden lukumiiiirii vaihtelee 30--40 tuhannen ja 70--80 tuhannen viilillii piirikuntaa kohden. Kaikissa talonpoikaisliikkeeseen mukaan tulleissa piirikunnissa »sopjaotui»-joukkojen miiiim kasvaa nopeasti. Keihiiin aseistetut talonpoikaisjoukot muo­ dostavat ei-vakinaisen talonostovii.en. Nama valtavan suuret keihiiin aseistetut joukot ovat voimakkaampia kuin edelliimai­ nitut vanhat aseelliset joukot, ja tiimii uusi kasvava voima saa jo kaikki tuhaot ja lesenit vavistuksen valtaan. Hunanin maaMao Tse-tungin teoksia I

49

kunnan vallankumouselinten on todenteolla ulotettava t.a.ma asevoimien jti.rjestomuoto kalkkien 75 piirikunnan yli 20-miljoo­ naiseen vaestOon; jokaisella nuorukaisella ja jokaisella aikui­ sella talonpojalla pitti.a olla kemas. Ei ole rajoitettava joukko­ jen vahwutta senwoksi, ettti. se voi jotakin pelottaa. Tti.ytyy olla liian suuri pelkuri joutuakseen kauhun valtaan sellaiset joukot nlilidessti.ti.n. Niitti. pelkaavli.t vain tuhaot ja lesenit, val­ lankumouksellisilla ei niissli. ole mitti.ti.n pelkti.ti.mista.

6. Her rap ii r i k u n tap a a 11 i k 0 n j a han en a p u­ riensa vallan kukistuminen Piirikunnan hallintokoneisto voidaan puhdistaa vain silla ehdolla, ettti. talonpojat nousevat itse. Sen osoitti jo Haifengin piirikunnan kokemus Kuantungin maakunnassa ja viela sel­ vemmin sen todistaa Hunanin nykyinen esimerkki. Piirikun­ nissa, joissa tuhaot ja lesenit ovat kaapanneet vallan, tulee jokaisesta piirikuntapli.aIlikostti. miltei aina yleisten varojen kavaltaja ja lahjustenottaja; niissii. piirikunnissa, joissa talon­ pojat ovat nousseet, toimitaan rehellisesti, olkoon paaIlikkona. kuka tahansa. Muutamissa piirikunnissa, joissa kiivin, piiri­ kuntapaaIlikot kysyvli.t aina neuvoa jokaisessa asiassa ennen kaikkea talonpoikaisliitoilta. Piirikunnissa, joissa talonpoikais­ liike on erityisen voimakas, on talonpoikaisliiton nimellii. suo­ ranainen taikavoima. J os liitto vaatii aamulla jonkun tuhaon tai lesenin vangittavaksi, ei piirikuntapli.aIlikko uskalla lykli.ta asiaa puoleenpaiviiiin saakka. Jos liitto vaatii vangitse­ mista puolenpiiivli.n aikaan, ei pti.ti.llikko uskalla lykli.tti. pidii­ tystti. iltaan. Talonpoikien vallan voimaansaattamisen alkuvaiheessa piiri­ kuntapaallikot olivat yhteisymmarryksessli. tuhaoiden ja lese­ nien kanssa ja esiintyivli.t yhdessli. talonpoikia vastaan. Kun

50

talonpoikien yalta tuli voimiltaan tasapainoon tilanherrojen voimien kanssa, piirikuntapWlikot ottivat kaksinaisen asen­ teen: joitakin talonpoikaisliittojen paatOksIa he hyvaksyivit, toisia hylkasivli.t. Se mitti. puhuin edella talonpoikaisliiton nimen taikavoimasta kuulun jo siihen aikaan, jolloin talonpoikien yalta on tti.ydellisesti kukistanut tilanherrojen vallan. Nykyisin on tilanne vallanelinten suhteen Siangsiangin, Siangtanin, Lilingin ja Hengaanin piirikunnissa seuraavanlainen: 1. Kaikki asiat ratkaistaan piirikuntapWlikon ja vallan­ kumouksellisten joukkojarjestojen edustajien yhteisissii neu­ vottelukokouksissa. Niimii neuvottelukokoukset, jotka piiri­ kuntapWlikko kutsuu kokoon, pidetti.1i.n piirikuntahallinnossa. Eriiissii. piirikunnissa niitli. nimitewn »yhteiskunnallisten ja hallintoelinten yhteisiksi neuvottelukokouksiksi», toisissa »neu­ votteluiksi piirikunnan asioista». Sellaisissa neuvottelukokouk­ sissa ovat lasnli. paitsi piirikuntapli.aIlikkoii erilaisten yhteis­ kunnallisten jiirjestOjen edustajat: piirikunnan talonpoikais­ liiton, piirikunnan ammattiliittoneuvoston, piirikunnan kaup­ piaiden liiton, piirikunnan naisten liiton, piirikunnan opettajien ja oppikoulujen toimihenkil6iden liiton, piirikunnan ylioppilai­ den liiton ja kuomintangin piirikuntakomitean 18. Niiiden neu­ vottelukokousten kestti.essa yhteiskun:nallisten joukkojli.rjest6­ jen edustajat painostavat lausunnoillaan piirikuntapaaIlikkoa ja tti.ma alistuu aina heidli.n tahtoonsa. Nain ollen on ilmeistti., etta Hunanin maakunnassa voldaan _piirikuntien vallanelimissa toteuttaa kollegio-tyyppinen kansanvaltainen hallintojli.rjestel­ ma. Nykyiset piirikuntien vallanelimet ovat sekli. muodoltaan ettti. olemukseltaan huomattavassa mti.ti.rin kansanvaltaistuneet. Sellainen asiaintila on saatettu voimaan parin kolmen vilme kuukauden kuluessa, ts. sen jiilkeen, kun kaikkialla maaseu­ dulla nOllSSut talonpoikaisto kukisti tuhaoiden ja lesenien val­ Ian. Vasta kun piirikuntapi.li.llikot niikivat, ettti. vanha tuki oli lyoty pois heidiin jalkojensa alta ja ettti. he eivat pysy virka­

51

paikoissaanelleivat.I9ydi l,1utta tukea.,he alkoivat esiintyii jollkkojarjestOjen'mieliksi, minkli. t1110sta edellii. kuvatun tilan­ teen muodostuminen OD. 2. Tuomarit. joutuivat toimettomiksi.. Oikeuslmtos Hunanin maakunnassa on jarjestetty niin, ettll. oikeudenkll.yttOli. hoitaa vielli. piirikuntapii.ii.llikko oman virkansa ohella, ja tuomari auttaa h!i.ntii oikeudenkli.yntiasioissa.. Piirikuntapii.ii.llikot ja heid!i.n apulaisensa olivat rikastuneet vaiirinkll.ytOksillii verojen ja maksujen kannossa, erilaisilla huijaustempuilla kiiytett8.essli. viiestoa armeijan tarpeita palveleviin rasibiksiin, samoin vii.ii.­ rennyksillii ja kiristyksellil. siviili- ja rikosjuttujen kii.sittelyn yhteydessli..Viimemainittu seikka oli heille pysyyin ja luotet­ favin' rikastumisIii.hde. Viime kuukausina ovat tuhaoiden ja Iesenien kukistumisen. mukana kadonneet myos oikeusasioissa ammattilaisina toimineet uskotut miehet. Ja kun kaikki talon­ poikien asiat, niin suuret kuin pienetkin, ltii.siteUii.ii.n talonpoi­ kaisliitoissa, ovat piirikuntaMllinnon tuomarit jii.a.neet kirjai~ mellisesti toimettomiksi. Siangsiangin piirikWllian tuomari sanoi minul1e: »Kun talonpoikaisliittoja ei vielii. ollut, saapui piiri­ kuntapli.ii.llikon kansliaan keskimii.ii.rin 60 siviili- ja' rikosasiaa pii.ivii.ssii., mutta liittojen ilm8.a.nnuttua saapui vain asia.a:». Piirikuntapii.ii.llikoiden ja heidiin apulaistensa on mukauduttava sillien, ettii heidan kukkaronsa on tyhjii.. 3. Kaikki· valtiollisen poliisin miehet, jii.rjestyspoliisit ja piirikuntahallintojen virkamiehet ovat piilottautuneet eivatkii. uskalla enii.ii. kuIkea kylissii. kiristystii harjoittamassa. Ennen maalaiset pelkasivli.t kaupunkilaisia, nyt kaupunkilaiset peIkii.ii.­ vii.t .maalaisia. Nii.itii peIkiili.· varsinkin piirikuntaviranomaisten syottiimli. poliisitln, urkkijain .ja virkamiesten iljettiivA joukkio. He eivat uskalla' kulkea ympii.ri kyliii., ja jos niissii. kiiyviitkin, niin. eivii.t rohkene enii.ii. harjoittaa kiristystii: he. vapisevat kauhustanii.hdessii.ii.n talonpoikien keihii.ii.t.

52

7. Sukuvallan -efiti.lslen temppelin j.a suvunpii.iimiesten vallan kuk:istumi­ . De n; u sk onn \) n vallan henkien; taupun gi n s u 0 j e lu he ng en j a p a.i k a 11 i s ten henkien vallan- kukistuminen: avio­ miehen vallan kukistuDlinen Miehet ovat Kiinassa tavallisesti kolmen,kokonaisia hierar­ kisia jiirjestelmiii. edustavan voiman hallitsemia. Nii.m!i. voimat ovat: 1) valtiollinen jiirjestelmll. - yleisvaltakunnalUset, maa­ kunnalliset, piirikunnalliset ja kunnalliset vallanelimet (valtio­ va.J.ta); 2) sukujllrjestelma - pii!i.suvun esi-isien temppeli, sukuhaaran esi-isien temppeli, perheen piUimies (sukuvalta); 3) uskonnollinen valta, jota edustavat: a) maanalaiset voimat - helvetin ylin valtias, henget - kaupunkien suojelushenget ja paikalliset heriget seka b)taivaalliset voimat - jumalat ja pyhimykset, taivaan ylimmli.stii valtiaasta kaikkiin mahdollisiin henkiin saakka. Kaikki namii yhdessa mUodostavat tuonpuo­ leisten voimien jiirjestelmiin (uskonnon yalta). Nainen on kai­ ken taman lisiiksi vielii. miehen vallassa (aviomiehen yalta). Niima neljii vallan lajia - valtio-, suku-, uskonnon ja avio­ miehen yalta - kuvastavat feodaalis-patriarkallista' ideolo­ giaa ja jarjestystii ja ovat kauhistuttavia siteitii, jotka kahlit­ sevat Kiinan kansas, varsinkin talonpoikaistoa. Edells. on jo kuvailtu, miten talonpojat kukistavat maaseu:­ dulla tilanherrojen vallan. Tilanherrojen yalta on se. runko, joka pitii.ii. koossa kaikkia mainittuja voimia. Tilanherrojen vallan kukistuessa luhistuvat seka sukuvalta etta my(Ss uskon­ non ja aviomiehen yalta. Siellii. missiitalonpoikaisliittojen vai­ kutus on voimakas eivat suvun piimiehet ja esi-isien temppe­ lin varojen hoitajat uskalla enii.ii. sortaa suvun nuorempia jii.se­ niii. eiviUkii rosvota esi-isien temppelien varoja. Kaikkein hii.i­ jyimmiit heistii. ovat jo kukistuneet· yhdessii. tuhaoiden' ja lese­ 33

Dien kanssa. He eivat uskalla enaa soveltaa aikaisemmin kay­ tettyja julmia ruumiillisia rangaistuksia eika teloitusta ihmisten pieksemi$ta, hukuttamista ja elavaIta hautaamista. Havitetty on myos vanha tapa, jonka mukaan naiset ja koyhat talonpojat eivat saaneet osallistua sukutemppeliss8. pidettyibin syominkeihin. Paikuo-nimisella paikkakunnalla Hengsanin piiri­ kunnassa naiset saapuivat suurena joukkona temppeliin. kavi­ vat kursailematta istumaan ja osallistuivat ateriaan. eika kun­ nianarvoisille SUVun vanhimmille jaanyt neuvoksi muuta kuin antaa naisten tehda mita tahtoivat. Toisella paikkakunnalla koyhat talonpojat ilmaisivat vastalauseensa samaa kieltoa vastaan tunkeutumalla suurena joukkona temppeliin ja pane­ malla pystyyn sellaiset kemut. etta tuhaot ja lesenit kaikki arvonsa tuntevia herroja pitkissa viitoissa pakenivat pelois­ saan. Uskonnon yalta jarkkyy talonpoikaisliikkeen kehittyessa kaikkialla. Useilla paikkakunnilla talonpoikaisliitot valtaavat temppeleita ja kayttavat niita liittojen toimipaikkoina. Paikal­ liset talonpoikaisliitot vaativat kaikkialla temppelien omaisuu­ den ottamista talonpoikaiskoulujen perustamiseen ja talonpoi­ kaisliittojen menojen peittamiseen. nimittaen naita varoja »tai­ kauskolta saaduiksi tuloiksi». Lilingin piirikunnassa on levin­ nyt melko laajalle liike taikauskoisten menojen kieltamisen ja jumalankuvien havittamisen puolesta. Tamlin piirikunnan poh­ joisosissa talonpojat kieltavat kantamasta koteihin jumalan­ kuvia ja keraamasta siin8. yhteydessa lahjoituksia. Lukoun aluepiirissa Fupoling-nimisen kylakunnan temppelissa, jossa ei oUut riittavasti tilaa kuomintangin aluepiirikomitean huoneis­ toksi, heitettiin kaikki jumalankuvat yhteen l8.jaan temppelin nurkkaan, eika se aiheuttanut talonpoikien taholta minkaan­ laisia vastaviUtteita. Taman jalkeen vaheDi huomattavasti nU­ den ihmisten maarii, joiden on tapana jarjestiiii jumalanpalve­ luksia sukulaisten kuoleman johdosta (henkien kumartamista, 54

rukouksia, sielun saattoa). Aloitteentekijiinii t8.ssa asiassa oli talonpoikaisliiton puheenjohtaja Sun Hsiao-san, jota paikalli­ set papit nyt katkerasti vihaavat. Kolmannessa pohjoisessa aluepiirissa Lunfenganin kyliikunnan talonpojat ja alkeiskoulun opettajat hakkasivat puiset jumalankuvat polttopuiksi. EteliU­ sessa aluepiirissa Tungfusin temppelissa ylioppilaat polttivat yhdessa talonpoikien kanssa yli kolmekymmenta puupatsasta. Tuholta saastyi vain kaksi pienta »Kunnioitettavan Pao-kun­ gin»* veistokuvaa ne sieppasi vanha talonpoika. »Alkaa. tehko pyhiiinhaviiistystii!» han sanoi. Siem!. missa talonpojat ovat saaneet yliotteen, ovat enaa vain vanhat miehet ja naiset uskovaisia. Nuoriso ja keski-ikiUset miehet ovat lakanneet uskomasta. Ja kun talonpoikaisliitot ovat kaikkialla nuorison ja aikuisten miesten kiisissa, niin nama suorittavatkin kaik­ kialla tyota uskonnon ja taikauskon vallan havittamiseksi. Aviomiehen yalta on koyhalistoperheissa aina ollut vahiU­ sernpi, sillii sellaisissa perheissa pakottaa maalaiskoyhiiliston taloudellinen aserna naiset osallistumaan tyohon suuremmassa miiiirassa kuin varakkaiden luokkien naiset, ja siitii syystii he saavat useammin perheessaan aiinioikeuden - ratkaisevankin. Viime vuosina. maatalouden joutuessa yha suuremmassa maa.­ rin rappiolle, on jarkkynyt se perusta, jone miehen miiiirays­ yalta naiseen nahden rakentuu. Viime aikoina ovat naiset ny­ kyisen talonpoikaisliikkeen muodostuessa perustaneet rnonin paikoin talonpoikaisnaisten liittoja. Heillekin on koittanut aika, jonoin he voivat nostaa piiiitaan, ja aviomiehen yalta heikkenee piUvii piiivaIta. Sanalla sanoen: talonpoikien vallan kasvu on horjuttanut kaikkea feodaalis-patriarkallista ajatustapaa ja jarjestysta. Nyt suuntautuvat talonpoikien paaponnistukset kuitenkin tilanherrojen valtiollisen vallan musertamiseen. * Pao-kung XI vuosisadalla eUinyt tuomari, joka oli kuuluisa lahjomattomasta rehellisyydestlUin. Hlinta kunnioitettiin oikeuden­ mukaisuuden jumalaisolentona.

55

SlellA niissi tlml tehtivl on jo' ratkaistu ovat talonpojat aloittaneet hyokklyksen myOs sukujirjestelm.ll vastaan, samoin uskontoa sekl miehen ja naisen viilillA perheessiyallit­ sevia suhteita vastaan.. ·Heidin hyokkiiykSensii on ' kiIitenkin vasta alkuvaiheessaan, silli nlimi kolme pahaa voidaan lopettaa vasta sitten, kun talonpojat ovat saaneet tiydellisen voiton taloudellisessa taistelussa. Sen vuoksi meidin on nyt ohjatta­ va talonpoikia piittaviin poliittiseen taisteluun tilanherrojen vallan lopullisen kukistamisen puolesta. Timin ohella on vii­ pymii.tti aloitettava taloudellinen taistelu ratkaistaksemme perusteellisesti maakysymyksen ja muut maalaiskoyhiliston taloudelliset ongelmat. Sukujirjestelmi, uskonnolliset taikaluulot seki miehen ja naisen vllillii. perheessi vallitsevat vlii.rii.t suhteet katoavat itsestaan valtiollisessa ja taloudellisessa taistelussa saadun voiton mukana. Mutta jos ryhdymme hivittli.miin tltl kaik­ kea liian rajusti ja karkeasti, mistlin vllittlmlttii, nun tu­ hoot ja leseniteivii.t jitl klyttiimittl tilaisuutta vahingoit­ taakseen talonpoikaisliikettl ja huutavat vastavallankumouk­ sellista agitaatiota harjoittaessaan, ettii. »talonpoikaisliitot ei­ vit kunnioita esi-isiii,», »talonpoikaisliitot pilkkaavat jumalia ja hii.vittii.vat uskonnon», »talonpoikaisliitot haluavat vaimo­ jen yhteisyyttii.». Selviinii esimerkkinii tisti ovat iskeiset tapaukset, jolloin tilanherrat kiiyttivat hyvii.kseen talonpoikia taistelussa jumalankuvien hiivittimistii. vastaan Siangsiangin piirikunnassa Hunanin maakunnassa ja Jangsinin piirikunnas­ sa Hupen maakunnassa. Talonpojat ovat itse pystyttlneet na­ mii patsaat ja tulee aika, jolloin he itse myos ne omin kiisin heittaviit pois - ennenaikainen puuttuminen sivultapiin ei tiS­ sii. ole paikallaan. Kommunistien on agitaatiossaan tissl ky­ symyksessi noudatettava linjaa: .»Jiinniti jousta, mutta nuol­ ta ili piistii.!» 19 On piiistivi siihen, ettl talonpojat itse heit­ tii.vit pois jumalaDkuvat ja hii.vittivii.t miestensa mukana hau­ 56

talUi liib.teneiden uskoliisten lesltien temppelit,. samoin myos sivellle ja noYrille vaimome pystytetyt kunniakaaret, /niutta falonpoikien sijasta. . on vii8.rin esUntyl mssa. .

"

asiassa

,

'

.

Minunkin on pitiinyt esiintyi maaseudulla taikauskoisuutta vastaan. Olen sanonut: »Horoskooppeihin uskoessaan ihmiset toivovat parempaa kohtaloa; geomantiaail* uskoessaail ihmiset toivovatonnea, jonka esi-isien haudat heme tuovat. Tina vuonna ovat talon­ pojat muutamassa kuukaudessa kaataneet tuhaoiden, lesenien sekl yhteisii varoja varaatelevien ja lahjuksia ottavien virka­ miesten vallan. Onkohan nim, etti kohtalo on muutamassa kuukaudessa ii.kkii pettiinyt kaikkia tuhaoita, lesenejii. ja lah­ jottavia virkamiehiii. ja esi-isien haudat ovat ikkHi lakanneet tuottamasta heilIe onnea, jos kohtalo aikaisemmin suosi heitii. ja haudat toivat onnea? Tuhaot ja lesenit puhuvat talonpoi­ kaisliitoistamme tiihiin tapaan: 'Kummallista! Maailma on nykyisin muuttunut komitea-ihmisten maailmaksi. SyIKeepii mihin tahansa, nlin se osuu aina komitea-ihmiseen'. Ja todel­ lakin,kaupungissa, maalla, ammattiliitoissa, talonpoikaislii­ toissa, kuomintangissa, kommunistisessa puolueessa kaik­ kiana on omien toimeenpanevien komiteoiden jiiseniii. Maail­ masta on tosiaankin tullut komitea-ihmisten maailma. MUtta johtuukohan timikin kohtalosta ja esi-isien haudoista? Kum­ mallista! Kohtalo on alkanut yhtiikkHi suosia maaseudun koy­ himyksiii ja esi-isien haudatkin ovat yllattiien alkaneet tuoda heille onnea. Miti jumaliin tulee, niin voittehan te niitii kun­ nioittaa, mutta. voidaanko tuhaot ja lesenit kukistaa ilman ta­ lonpoikaisliittoja, vain urhoollisuuden jumalan ja laupeuden ju­ malattaren avulla ?Ne ovat viheliiiisiii jumalia ja viheliiisiii

* Geomantia taikauskoinen kasityskanta paikan ja ilman­ suuntien vaikutuksesta ihmisen kohtaloon. Geomantian' saarnaa­ jien apuun on Kiinassa turvauduttu valittaessa haudan, talon jne paikkaa. 57

jumalattaria. Te olette palvoneet niitii satoja vuosia, mutta ne eivat ole kukistaneet teidiin tiihtenne ainoatakaan tuhao­ ta eivatka ainoatakaan leseniii! Nyt te tahdotte saada vuok­ ramaksun alenemaan; mutta haluaisin tietiia, miten te aiotte sen toteuttaa - uskolla jumaliin vaiko uskolla talonpoikais­ liittoihm ?» Nama sanat saivat talonpojat nauramaan.

8.

Poliittisen agitaation kehitys

Olisikohan voitu, vaikka otisi perustettu kymmenen tuhatta poliittista koulua, valistaa niin lyhyessii ajassa poliittisesti kaikkia miehiii ja naisia, nuoria ja vanhoja mita syrjiiisimmilla seuduilla kuin talonpoikaisliitot ovat nyt tehneet? Luulen, et­ tei olisi. Poliittiset tunnuslauseet: »Alas imperialismi!», »Alas militaristit!», »Alas varastelevat ja lahjuksia ottavat virka­ miehet!», »Alas tuhaot ja lesenit!» lentiivat totisesti ilman sii­ pia. Ne koskettavat lenta.essaan valtavan suuria ihmisjoukko­ ja, maalaisnuorisoa, aikuisia, vanhuksia, lapsia ja naisia, tun­ keutuvat niiiden tietoisuuteen ja sitten ilmestyvat heidiin huu­ lilleen. Jos niiette ryhmiin leikkiviii lapsia ja joku heista hyok­ ka.a. silma kovana, jalkaansa polkien ja kattiiiin heristaen vi­ haisena toisen kimppuun, saatte varmasti kuulla kimakan huu­ don: »Alas imperialismi!» Lehmiii paimentavat lapset Siangtanin aluepiirissa ryhtyivat kerran leikkimaan sotaa. Eras heistii oli olevinaan Tang seng­ tSih, tomen Je !{ai-hsm 20. Ja sitten tomen karsi taPpion ja toi­ nen ryhtyi ajamaan hanta takaa. Takaa-ajajana oli Tang seng-tsih ja takaa-ajettuna Je !{ai-hsm. Laulua »Alas impe­ rialistivallat!» laulavat, kuten tiedetaan, melkem kaikki kau­ punkilaislapset ja hyvin monet lapset maaseudullakin.

58

Maaseudulla on talonpoikia, jotka osaavat Sun Jat-senin tes­ tamentin ulkoa. Sopivissa ja sopimattomissa yhteyksissii he kayttiivat jokapiiiviiisesaa. ellimasaa. sellaisia testamentin sa­ nontoja kuin »vapaus», »tasa-arvoisuus», »kolme kansan peri­ aatetta», »epayhdenvertaiset sopimukseb. Kerran eras mies, BenSi naoltaan, tuli polulla talonpoikaa vastaan, eika mahtiaan nayttiiakseen halunnut antaa tiille tietii. Talonpoika sanoi vi­ haisesti: »Sinii tuhao, lesen! Oletko kuullut kolmesta kansan periaatteesta?» Tsangaan ymparistOn vihannestarhurit saivat ennen aina klirsia loukkauksia poliisin taholta viedessiiiin vi­ hanneksia kaupunkiin myytiivaksi. Mutta nyt he ovat loytii­ neet suojakeinon, ja se on kolme kansan periaatetta. Kun poliisit ryhtyviit pieksemiiiin ja haukkumaan vihannestarhu­ reita, nama ottavat heti esiin suojakseen kolme kansan peri­ aatetta - eika poliiseilla ole vastaansanomista. Kun Siang­ tanin piirikunnassa eraan aluepiirin talonpoikaisliitto joutui jostakin syystii riitaan kunnan talonpoikaisliiton kanssa, niin viimemainitun puheenjohtaja selitti: »Me vastustamme epa­ yhdenvertaisia sopimuksia, joita aluepiirin talonpoikaisliitto meille tyrkyttaa». Poliittisen agitaation leviaminen maalaiskylissii on yksin­ omaan kommunistisen puolueen ja talonpoikaisliittojen anslo­ tao Laajalle levinneet ja helposti tajuttavat yksinkertaiset ku­ vajulisteet, piirrokset ja suulliset esitykset vaikuttavat talon­ poikiin niin kasvattavasti kuin he opiskelisivat poliittisessa koulussa. Maaseudulla toimivien toverien antamien tietojen mukaan on laajaa poliittista agitaatiota harjoitettu kolmessa joukkokamppailussa englantilaisvastaisissa mielenosoituk­ sissa, Lokakuun vallankumouksen vuosipaivan vietossa ja Poh­ joisen sotaretken menestysten johdosta vietetyissii juhlissa. Niiissii kamppailuissa on poliittinen agitaatio, jota on harjoi­ tettu kaikkialla missa. on talonpoikaisliittoja, saanut liikkeelle kokonaisia kylia ja tuottanut suuria tuloksia. Vastaisuudessa 59

on kiiiUritettava' huOiniota jokaiseen aiheeseen, johon tarttu­ m.alla voidaan tliyttlili entistli konkreettisemmaUa sisiill ja »lyhyet nui­ jab> keriiiintyviit sadoittain heti ensimmiiisestii kutsusta. 2. Talonpoikaisliikkeen kehittyessii ovat riisin hinnat jyr­ kiisti alentuneet: viime vuoden keviiiillii 1 tan riisiii (puhdis­ tamatonta) maksoi 6 juania, mutta talvella vain 2 juania. Elintarviketilanne on suuresti helpottunut. 3. Salaseurojen jiisenet 23 ovat liittyneet talonpoikaisliittoi­ hin ja osoittavat niissii avoimesti ja laillisella tavalla rohkeut­ taan ja tuovat ilmi patoutuneen tyytymiittomyytensii. »Vuor­ ten, temppelien, pyhiin savun ja vesiem salajiirjestOt 24 ovat niiin ollen kiiyneet tarpeettomiksi. Talonpojat ovat jo saaneet tarpeeksi purkaa suuttumustaan heitii sortaneisiin tuhaoihin ja leseneihin, miiiiriiten heille raskaita veroja ja sakkoja sekii teurastamalla heidiin sikojaan ja lampaitaan. 4. Armeijaan miehiii viirviittiiessii ovat monet »hurjapiiiib> menneet sotaviikeen. Tiimiin kaiken johdosta on rosvoliike kokonaan kadonnut ta­ lonpoikaisliikkeen esiintyessii. Jopa senSit ja pohatatkin hy­ viiksyviit tiiman puolen talonpoikaisliittojen toiminnasta. He sanovat: »Talonpoikaisliitot? On niistii totta puhuen jotain hyotyiikin» . Kieltiimiillii uhkapelit ja oopiuminpolton sekii lopettamalla rosvoliikkeen ovat talonpoikaisIiitot valloittaneet yleisen myo­ tiitunnon. 66

11. R ask aid e n v e r 0 j e n jam a k s u j e n

peruuttaminen

Niin kauan kuin maata ei ole vielii yhdistetty, kun imperia­ lismin ja militaristien voimia ei ole kukistettu, on mahdotonta vapauttaa talonpoikia valtionverojen raskaasta taakasta, ts. vallankumousarmeijan sotilasmenojen rasituksesta. Mutta ta­ lonpoikaisliikkeen noustessa ja tuhaoiden ja lesenien vallan ku­ kistuessa on peruutettu tai ainakin alennettu sellaiset raskaat maksut kuin esimerkiksi maamaksu, jolla talonpoikia verotet­ tiin kyliihallinnon ollessa tuhaoilla ja leseneillii. Tiimiikin on katsottava eriiiiksi talonpoikaisIiittojen ansioista.

12. K u Itt u uri Iii k e Kulttuuri on Kiinassa ammoisista ajoista saakka ollut tilan­ herrojen omistuksessa, talonpojat eiviit ole piiiisseet siitii osal­ lisiksi. Mutta koko tuo tilanherrojen kulttuuri on saanut kiit­ tiiii olemassaolostaan talonpoikia, sillii kaikki se, mistii se on muodostunut, on luotu talonpoikien verellii ja hiellii. 90 pro­ senttia Kiinan viiestostii ei ole piiiissyt kulttuurista osallisek­ si, ei ole saanut minkiiiinlaista oppia. Valtaosa tiistii viiestii kuuluu talonpoikaistoon. Tilanherrojen vallan kukistuttua maaseudulla alkoi talonpoi­ kien kulttuuriliike. Katsokaa, millii innostuksella talonpojat, jotka olivat aina vihanneet kouluja, perustavat nyt iltakouluja. Aikaisemmin eiviit talonpojat voineet sietiiii »merentakaisia kouluja». Kun opiskeluaikanani kiivin kotiseudullani huoma­ sin talonpoikien vastustavan »merentakaisia kouluja», mutta vedin silloin samaa nuottia kaikkien »merentakaistem opiske­ lijain ja »merentakaisten» opettajien kanssa ja puolustelin noi­ ta kouluja. Minusta niiytti, ettii talonpojat olivat hiukan viiii­

67

\

'

rassa. Vasta vuonna 1925, jolloin vietin maalla puolisen vuot­ ta ja olin jo marxilaisen maailmankatsomuksen omaksunut kommunisti, ymmarsin, etta olin erehtynyt ja etta talonpojat olivat oikeassa. Maaseudun alkeiskouluissa kaytettavat oppi­ kirjat olivat kokonaan kaupunkilaisaiheisia eivatka vastanneet maaseudun tarpeita. Alkeiskoulujen opettajat suhtautuivat ta­ lonpoikiin hyvin huonosti: he eivat auttaneet talonpoikia, vaan nostattivat kayttaytymiselIaan talonpojat itseaan vastaan. Ta­ manvuoksi talonpojat pitivat vanhanmallisia yksityiskouluja (niiita kouluja he nimittivii.t »kiinalaisiksi») parempina kuin virallisia kouluja (joita he nimittivat »merentakaisiksi»), ja yksityisopettajia parempina kuin virallisten alkeiskoulujen opettajia. Nyt talonpojat perustavat kaikkialla iltakoulujaan, nimit­ taen niita talonpoikaiskouluiksi. Toisilla paikkakunnilla sel­ laisia kouluja on jo avattu, toisilla valmistellaan niiden avaa­ mista. Jokaista kuntaa kohden tulee keskimaarin yksi koulu. 'falonpojat perustavat niita suuren inn08tuksen vallassa, ja vain sellaisia kouluja he pitavat todella ominaan. Iltakoulujen yllapitoon tarvittavat varat otetaan »taikauskolta saaduista tu­ loista», esi-isien temppelien varoista seka yhteismaiden ja yh­ teisomaisuuden tuottamista tuloista. Piirikuntien valistusosas­ tot aikoivat kii.yttaii. nama varat virallisiin, ts. »merentakai­ siin» kouluihin, jotka eivat vastaa talonpoikien tarpeita; ta­ lonpojat sitavastoin halusivat kayttaii. ne talonpoikaiskoului­ hin. Kaytyjen kiistojen jalkeen varat on jaettu osapuolten kesken, ja erailla paikkakunnilla ne on annettu kokonaisuudes­ saan talonpojille. Talonpoikien sivistystaso on talonpoikais­ liikkeen kehittyessil. nopeasti kohonnut. Aika, joHoin maakun­ nassa syntyy kymmeniil. tuhansia kylii.kouluja, ei ole kaukana. Se ei ole eniiil. intellektuellien ja »kansanvalistajien» laverte­ lua »yleisesta oppivelvollisuudesta», joka oli jii.anyt tyhjaksi sananhelinaksi, nUn paljon kun siita aanta pidettiinkin. 68

1~

Osuustoiminta

Talonpojilla on todellinen polttava tarve osuuskuntien, var­ sinkin kulutus-, myynti- ja luotto-osuuskuntien perustamiseen. Tavaroita O8taessaan talonpoika joutuu kauppiaan riistetta­ vaksi ja taloutensa tuotteita myydessaan han on saman kaup­ piaan puristuksessa; ottaessaan lainaa riisin tai rahan muodos­ sa han joutuu koronkiskurin saalimattoman riiston kohteeksi. Talonpojan elinedut vaativat niiin ollen O8to-, myynti- ja luot­ to-ongelman ratkaisua. Viime talvena, jolloin kauppayhteydet Jangtse-joella kaytyjen taisteluiden johd08ta olivat katken­ neet ja suolan hinta Hunanin maakunnassa nousi, talonpojat perustivat monia osuuskuntia tyydyttaii.kseen suolantarpeensa. Sen johdosta, ettii tilanherrat kieltiiytyviit antamasta talon­ pojille lainoja, yritetiian monilla paikkakunnilla perustaa laina­ kassoja. Paavaikeus on nyt siita, ettei ole yksityiskohtaisia mallisaantojii tallaisille jiirjestoille. Ne jarjestot, joita eri paikkakunnilla talonpoikien aloitteesta perustetaan, eiviit usein­ kaan vastaa osuustoiminnan periaatteita, minkavuoksi talon­ poikaisliikkeen tyontekijil.t vaativat jatkuvasti saantoja. Asian vaatimalla tavalla johdettuna voi osuustoiminta kehittyil. kaik­ kialla talonpoikaisliittojen kasvun mukaan.

14. Teiden ja patojen korjaus Tamakin tyo on talonpoikaisliittojen ansiota. Ennen talon­ poikaisliittojen perustamista olivat tiet maaseutupaikkakunnil­ la aivan rappiotilassa. Teiden korjaus oli varojen puuttuessa mahdotonta, pohatat eivat antaneet rahaa, tiet vaurioituivat. Jos jonkinlaista korjaustyota sieHa til.alUi. tehtiinkin, niin se tapahtui hyvantekevaisyyden muod08sa: ihmisilta, jotka halu­ sivat tehda :l>haudantakaisessa maailmassa palkittavan hyvan

69

tyon», anottiin ropoja, ja nailla rovoilla sitten raivattiin kapei­ ta ja huonoja teitli. Talonpoikaisliittojen muodostuttua annet­ too maarliys, joka velvoitti jokaisen tilanherran korjauttamaan tiluksOOsa liittyvan tieosuuden, ja paikallisista tarpeista riip­ puen saadettiin kussakin tapauksessa tien leveys, - kolme tSita., viisi tSita., seitseman tSitli tahi yksi tsang. Kun maarliys on annettu, kuka uskaltaa olla sita. noudattamatta? Pian il­ mestyi paljon mukavia teitli. Se ei ole enlia hyv§.ntekevaisyyt­ ta, vaan pakkoa, mutta ta.lla pienella pakkokeinolla piilistiin aika hyviin tuloksiin. Samoin meneteltiin patojen suhteen. Epliinhimillinen tilan­ herra oli ajatellut vain, miten saisi puserretuksi vuokravilje­ lijasta mahdollisimman paljon irti eika halunnut uhrata pien­ ta summaa padon korjaukseen, saattaen siten lammikot kui­ vumaan ja syosten vuokraviljelijlit nalklikuoleman partaalle. Hanelle oli ta.rkeata. vain vuokramaksun saanti. Mutta sit­ ten ilmestyivat talonpoikaisliitot, jotka siekailematta alkoivat antaa tilanherroille kaskyjli patojen korjauttamisesta. Jos ti­ lanherra kieltliytyy, talonpoikaisliitto ilmoittaa hanelle tyynes­ ti: »Hyvii on! Kun ette halua itse korjauttaa, tuokaa sitten riisia, yksi tou yhden miehen jokaista tyopaivaa kohden!» Mutta se on tilanherralle epiiedullista, ja han kiirnhtaa itse korjauttamaan padon. Tiillii tavoin on Monet rappiolle joutu­ neet padot saatettu kayttokelpoisiksi. Tallaisia ovat ne 14 saavutusta, joihin talonpojat ovat ta­ lonpoikaisliittojen johdolla paasseet. Ajattelepa itse, hyva lu­ kija, onko niissa. ainoassakaan mitaan pahaa, niiden hengen ja vallankumouksellisen merkityksen kannalta katsoen? Luulen, etta vain tuhaot ja lesenit suhtautuvat niihin kielteisesti! Varsin kummalliselta kuulostaa NantSangista saatu tieto 25, jonka mukaan herrat Tsiang Kai-sek ja Tsang Tsing-tsiang 211 suhtautuvat Hunanin maakunnan talonpoikien toimenpiteisiin 70

paheksuvasti, ja Hunanin maakunnan oikeistolaisten johtaja Liu Jo-tSi 27 ja hanen kumppaninsa ovat edelll!. mainittujen her­ rojen kanssa samaa mielta., julistaen: »Tuohan on selvaa bol­ sevisointia ! » Minun mielestiini on asia n8.in: voitaisiinkohan puhua kansallisesta vallankumouksesta, ellei tuota v§.himmais­ maaraa bolsevisointia olisi? Eiko jokapiiivainen »kansanjouk­ kojen heralimiseen» kehoittava sananhelinli ja nliiden joukko­ jen todellisen nousun aiheuttama kauhu muistuta tunnettua kertomusta Je-kungin mieltymyksesta. lohikaarmeihin? 28.

Huomautnksia I Hunanin maakunta oli siihen aikaan talonpoikaisliikkeen piUt­ pesake Kiinassa. 2 T~ao Heng-ti oli Peijangin militaristikoplan asiamies ja hallitsi Hunanin maakuntaa. Vuonna 1926 hanen valtansa kukistui Pohjoi­ sen sotaretken yhteydessa. 3 Sinhain vallankumous, ts. vuoden 1911 vallankumous, johti Tsingin (mantsulaisen) itsevaltaisen hallitsijasuvun kUkistumi­ seen. Lokakuun 10 pnli 1911 porvarillisten ja pikkuporvarillisten vallankumouksellisten jarjestojen vaikutuksen alaisena ollut Uuden armeijan osa kapinoi Vutsangissa. Kapina levisi maakunnasta toi­ seen. Tammikuun 1 pna 1912 Nankingissa perustettiin Kiinan tasa­ vallan viiliaikainen hallitus; Sun Jat-sen valittiin Kiinan tasavallan vl1liaikaiseksi presidentiksi. Tl1ma vallankumous voitti siksi, etta porvaristo oli liitossa talonpoikaiston, tyOlaisten ja kaupunkien pik­ kuporvariston kanssa. Mutta liittoutuma ei antanut talonpojille mitaan todellisia tuloksia ja myontyi imperialismin ja feodaalisten voimien painostukseen. Valta siirtyi peijangilaiselle militaristille Juan Si-kaille ja vallankumous karsi tappion. 4 Sananparsi »Oikaista, vaaristaa ...» merkitsee, etta ihmiset virheitaan korjatessaan menevat liian pitkalle. Aikaisemmin tata sananpartta. kaytettiin siina mielessa, etta vanhojen tottumusten puitteissa tapahtuva toiminta oli »oikeata», vanhojen kaavojen murtaminen :l>vaaristiimista:l>, l>liiaksi taivuttamista». Mao Tse-tung tuomitsee tassii tuollaiset reformistiset ja opportunistiset teoriat. »Jotta voisi oikaista, on vaaristettava; jos et viiarista. et oikaise­ kaan» merkitsee tassii yhteydessa: jotta voitaisiin tehda loppu van­ hasta feodaalisesta jiirjestelmasta, on sovenettava joukkojen ku­ mouksellisen toiminnan menetelmaa, eika reformistisia paikkailu­ menetelmia. 5 Talvella 1926 ja kevaallii, 1'927, jolloin Pohjoisen sotaretken

71

a.rmeija piUl.si Jangtse-joelle, ei Tiiang Kai-iekin vastavallanku­ mouksellisuus ollut \Ti.elli riittlivlisti paljastunut. Talonpojat pitivlit hii.ntii. vallankumouksellisena. Tilanherrat ja varakkaat talonpojat olivat hti.neen tyytymlittomili ja le\Ti.ttivlit huhua, etta Pohjoisen so­ taretken armeija kiirsii tappioita ja Tsiang Kai-iek on haavoittunut jalkaan. Tiiang Kai-iekin vastavallankumoUksellisuus paljastui tliydelli­ sesti vasta senjiUkeen, kun han huhtikuun 27 pnli. 1927 pani toimeen vallankaappauksen $anghaissa, alkoi vainota tyolliisUi., tukahdut­ taa talonpoikaisliikettli ja vainota kommunistista puoluetta. Tastli hetkesta alkaen tilanherrat ja varakkaat talonpojat alkoivat tukea Tsiang Kai-iekia. 6 Kuantungin maakunta oli vallankumouksen ensimmliinen tuki­ alue ensimmaisen vallankumouksellisen kansalaissodan kaudella. 7 Vu Pel-fu Peijangin militaristikoplan tunnettu edustaja. Sa­ moinkuin Tsao Kun, joka v. 1923 lahjontaa kayttlien pli.li.si presi­ dentiksi, Vu Pel-fu kuului tsili1aiseen militaristikoplaan. Hti.n nosti Tsao Kunia tlimti.n koplan johtajaksi. Aikalaiset antoivat heille yh­ teisen nimen »Tsao Vu». Tuotettuaan v. 1920 tappion Anhuein mili­ taristikoplaan kuuluneelle Tuan Tii-iuille Vu Pei-fu piiasi johtoase­ maan Peijangin militaristien hallituksessa, toimien englantilais­ amerikkalaisen imperialismin asiamiehena. Helmikuun 7 pnli. 1923 hti.n pani toimeen veriloylyn Pekingin-Hankoun rautatien lakossa olleiden tyoliiisten keskuudessa. Vuonna 1924 han karsi tappion Tiilin-Mukdenin sisi!.1lissodassa TSang Tao-Until. vastaan ja menetti valtansa Pekingissli.. Vuonna 1926 han astui japanilaisten ja eng­ lantilaisten imperlalistien painostuksesta jalleen nli.yttl1mCllle liit­ toutuen Tiang Tao-linin kanssa. Vu Pei-fu oli ensimmainen viholli­ nen, jonka Pohjoisen sotaretken armeija loi llihdettyaan liikkeeUe Kuantungin maakunnasta v. 1926. a Kolme kansan periaatetta - paaperiaatteet Sun Jat-senin Kil­ nan porvarillis-demokraattiselle vallankumoukselle esittamlissa oh­ jelmassa: kansallismielisyys, kansanvalta ja kansan menestys. Vuonna 1924 laatimassaan »Kuomintangin ensimmliisen yleiskiina­ laisen edustajakokouksen manifestissa» Sun Jat-sen antoi n!1ille periaatteille uuden tulkinnan selittaen, ett!1 kansallismielisyys mer­ kitsee taistelua imperialismia vastaan. SamaHa han katsoi viilttli­ mattomiiksi tukea aktiivisesti tyoliiisten ja talonpoikien liiketta. Nliin oDen kolme vanhaa kansan periaatetta muuttui kolmeksi uudeksi kansan periaatteeksi, jotka ilmaisevat kolmea poliittista peruslinjaa liittoa Veniijiin kanssa, liittoa kommunistisen puo­ lueen kanssa sekii talonpoikien ja tyoliiisten tukemista. Niiistli peri­ aatteista tuli Kiinan kommunistisen puolueen ja kuomintangin yh­ teistyon perusta ensimmiUsen vallankumoukseHisen kansalaissodan kaudella. 9 Varakkaita talonpoikia ei olisi pitiinyt palistaa talonpoikais­ liittoihin. Vuonna 1927 talonpoikaisjoukot eiviit tiita \Ti.elii tiettiJleet. 10 »Kurjalistoon» kuluvat maalaisproletaarit ja raiteiltaan suis­ tuneet maaseudun ainekset.

72

Tlissii tarkoitetaan maaseudun puoliproletaareja. Kysymys on senaikaisista kuomintangin piirikomiteoista. 13 Juan Tsu-ming kueitSoulainen militaristi, joka silloin isannOi Hunanin maakunnan lansiosassa. B »Tu» ja »tuan» Huanin maakunnassa merkitsevlit vastaavasti aluepiiria ja kuntaa. 15 Tilanherrojen klisissa olleet vallanelimet eiviit tyytyneet vain siiiidetyn maanvuokran ottamiseen, vaan maariisiviit vielii lisiimak­ sun. 16 »Tutsuneikst» nimitettiin sotilaspaallikOita, joita hallitseva Pei­ jangin militaristien kopla asetti jokaiseen maakuntaan. He olivat tosiasiallisia diktaattoreita maakunnassa. 17 Talonostoviien vakinaiset joukkueet olivat eriis sen ajan aseel­ listen jiirjestojen muoto maaseudulla. Nimi »talonostovaki» johtuu silta, etta melkein jokaisen talon oli osallistuttava nostovakeen. Vallankumouksen tappion jiilkeen v. 1927 talonostovaki joutui mo­ nin paikoin tilanherrojen kasiin ja muuttui vastavallankumouksel­ liseksi aseelliseksi jarjestoksi. 18 Kuomintangin piirikomiteat toimivat silloin monin paikoin kuo­ mintangin Vuhanin toimeenpanevan keskuskomitean johdolla. Mo­ net niista noudattivat Sun-Jat-senin kolmea poliittista linjaa ja oli­ vat kommunistien, kuomintangin vasemmiston ja muiden vallanku­ mouksellisten ainesten vallankumouksellisen liittoutuman elimili. 19 Nain on sanonut Meng Tse (kiinalainen filosofi IV vuosisadaUa e.m.a.a.) Se tarkoittaa, ettli kokenut jousimies jiinnittaii vain jousta toisia opettaessaan, mutta ei paast!1 nuolta lentoon, vaikka onkin niin tekevinaan. Tekijii tahtoo sanoa, etta kommunistien on ensin heratett!1va. talonpoikien tietoisuus ja odotettava, kUnnes talonpojat itse vapaaehtoisesti ja omasta aloitteestaan hylkaavat taikauskon ja muut vahingolliset tottumukset ja ennakkoluulot, mutta ei py­ ritt!1va siihen kiiskyilla ja ohjeilla. 2(1 Tang Seng-t!ii kenraali, joka Pohjoisen sotaretken aikana taisteli vallankumouksellisten puolella; Je Kat-hsin - Peijangin mi­ Utaristikoplaan kuuluva kenraali, joka taisteli vallankumousta vas­ taan. 21 Sun Tiuan-fang militaristi, joka siihen aikaan haUitsi viitta kaakkois-Kiinan maakuntaa, sanghain tyOla.isten kapinan kukista­ nut pyoveli. Pohjoisen sotaretken armeija lOi hti.nen paavoimansa hajalle talveUa 1926 NanUangin - Kiukiangin seudulla (Kiangsin maakunta). 22 »Idti.n kulttuurin omintakeisuuden» teoria taantumukseUi­ nen oppi, jonka kannattajat pitavat kiinni Idti.n takapajuisesta maa­ taloustuotannon ja feodaalisen kulttuurin siiilyttii.misestii. ja vastus­ tavat uudenaikaisen tieteen saavutusten soveltamista. 23 Kts. huomautusta 15 kirjoitukseen »Kiinalaisen yhteiskunnan luokista». 24 »san» (vuori), »tang» (temppeli), »siang» (pyha savu) ja »sui» (vesi) - sanoja, jotka esiintyvlit erliiden vanhoihin salaseu­ roihin kuuluneiden lahkokuntien nimissii. II

12

73

25 NanUlangin kaupungin valtasi Pohjoisen sotaretken annelJa marraskuussa 1'926. Tlliang Kai-Ilek sijoitti sinne pii!i.majansa. Koot­ tuaan oikeisto-kuomintangilaisia ja er!uta Peijangin koplakuntaan kuuluneita militaristeja han sopi imperialistien kanssa ja valmisteli vastavallankumouksellista ,salaliittoa noustakseen vallankumouksel­ lista Vuhania vastaan. Huhtikuun 27 pna han pani sanghaissa toi­ meen vastavallankumouksellisen kaappauksen ja petti vallanku­ mouksen. 26 Tllang Tsing-tlliang eras oikeisto-kuomintangilaisten johto­ miehista ja Tlliang Kai-Ilekin pii.ii.neuvonantaja. 27 Liu Jo-Ui »Tso§e»-seuran, silloin Hunanin maakunnassa toimineen tarkeimman kommunisminvastaisen jiirjeston johtomies. 28 Liu Hsiangin teoksessa »Hsin Hsu», joka on kirjoitettu Hanin hallitsijasuvun aikana, on kertomus lohikitarmeihin mieltyneesta Je-Kungista: »Je-kung piti lohikaarmeista: hanen aseensa, tyokalunsa ja talonsa koristeleikkaukset - kaikki oli tehty lohikaarmeiden nakoisiksi. Oikea lohikaarme sai tietaa taman, laskeutui alas taivaasta ja kat­ seli akkunan lapi Je-Kungia, pistaen hantansii. ovesta sisaan. Lohi­ kiiii.rmeen nahdessaan Je-Kung heitti kaiken ja lahti karkuun kau­ husta suunniltaan, maailma musteni hiinen silmissaan. Osoittautui etta Je-Kung ei ollutkaan mielistynyt lohikaarmeihin, vaan kaik­ keen sellaiseen, mika muistutti lohikii.ii.rmeitli». Mao Tse-tung vertaa tassii Je-Kungia tlliangkaiSekiliiisiin, jotka jaarittelivat vallankumouksesta, mutta todellisuudessa pelkasivat vallankumousta, vastustivat sita.

74

TOISEN VALLANKUMOUKSELLISEN

KANSALAISSODAN KAUSI

MIKSI PUNAINEN VALTA ON KDNASSA MAHDOLLINEN?

(5. lokaknuta 1928)

Mao Tse-tungin kirjoittamasta Hunanin ja Kiangsin Raja­ alueen toisen puoluekonferenssin piUitoslauseImasta. Tiimii paatBslauseIma oIi otsikoitu: »Raja-ruueen puoluejarjestojen poliittiset kysymykset ja tehtiivat».

1. V a I ti 0 IIi n e n til ann e m a ass a Nykyinen uusien, kuomintangilaisten militaristien valta on entiseen tapaan eomprador-porvariston valtaa kaupungeissa seki tuhaoiden ja lesenien valtaa maaseudulla. Ulkopolitiikassa se merkitsee antautumista imperialisteille, sisapolitiikassa van­ hojen militaristien vaihtamista uusiin seki tyoliisten ja talonpoikien taloudellisen riiston ja valtiollisen sorron jatku­ vaa tehostumista. Compradorit, tuhaot ja lesenit kaappasivat puolitiessi kisiinsa Kuantungissa alkaneen porvarillis-demo­ kraattisen vallankumouksen johdon ja kiii.nsivit sen heti vas­ tavallankumouksen raiteille. Kiinan tyoliiset ja talonpojat, tavallinen kansa kokonaisuudessaan, jopa porvaristokin 1 Baa entiseen tapaan kokea vastavallankumouksellisen valtakomen­ non sortoa, saavuttamatta vii.hiisimmissakian maarassii. val­ tiollista ja taloudellista vapautta. 77

Pekingin ja Tientsinin valtaamiseen saakka vallitsi neljan uuden kuominta.ngi.laisen militaristikoplan - kuangsilaisten, Tsiang Kai-aekin, Feng Ju-hsiangin ja Jen Hsi-sanin 2 valilla v8.liaikainen liitto Tsang Tso-linia vastaan 3. Pekingin ja Tient­ sinin valtaamisen j8.lkeen heidan liittonsa hajosi heti, ja nai­ den ne1jiin koplakunnan keskeD: alkoi ankara taistelu, onpa syt­ tymassa sotakin Tsiang Kai-l3ekin ja kuangsilaisen koplakun­ nan v8.lilla. Ristiriidat ja taistelu erilaisten militaristikopla­ kuntien viililla Kiinassa heijastelee imperialististen valtioiden viilisia ristiriitoja ja taistelua. Tastii. johtuu, etta niin kauan kuin Kiina on jakautuneena eri maiden imperialistien valisen taistelun vuoksi, ei yhteisymmarrys militarististen koplakun­ tien v8.lilla ole mitenkli.iin mahdollinen ja kaikenlaiset komp­ romissit niiden valill8. tulevat olemaan vain v8.liaikaisia. Nyt saavutettu valiaikainen kompromissi uhkaa paattya uuteen ja vielakin suurempaan sotaan. Porvarillis-demokraattinen vallankumous on Kiinalle aivan v8.lttamiitOn, ja se voidaan toteuttaa vain proletarlaatin joh­ dolla. Kun proletariaatti ei osoittanut paattii.vaisyytta johto­ asemansa toteuttamisessa, kaappasivat compradorit, tuhaot ja lesenit vuosina 1926-1927 Kuantungin maakunnasta J angtse­ joen varsille levinneen vallankumouksen johdon, ja vallanku­ mouksen tilaHe tuli vastavallankumous. Porvarillis-demokraat­ tinen vallankumous karsi valiaikaisen tappion. Tama tappio oli kova isku Kiinan proletariaatille ja talonpoikaistolle. Se oli isku myos kiinalaiselle porvaristolle (mutta ei compradoreille, tuhaoille eika leseneille). Viime kuukausien kuluessa on etela­ ja pohjois-Kiinassa kuitenkin kommunistisen puolueen johdolla puhjennut jarjestettyja tyolaisten lakkoja kaupungeissa ja ta­ lonpoikien kapinoita kyllss8.. Militaristien armeijoiden sotilai­ den keskuudessa on n8.lan vuoksi syntymassi!. vakavia levotto­ muuksia. Vang Taing-vein ja Tsen Kung-Pon ryhmakunnan kannustama porvaristo kehittaa samanaikaisesti laajaa liiketta 78

uudistusten puolesta 4 rannikkoseuduilla ja Jangtse-joen var­ silla. Taman liikkeen kehitys on uusi ilmio. Kominternin ja Kiinan Kommunistisen puolueen Keskusko­ mitean suuntaviivoja vastaavasti demokraattisen vallankumouk­ sen sis8.ltona Kiinassa on imperialismin ja sen viilikappaleen - militaristien - vallan kukistaminen, kansallisen vallanku­ mouksen suorittaminen ja agraarivallankumous, joka tekee 10­ pun tuhaoiden ja lesenien harjoittamasta talonpoikaiston feo­ daalisesta riistosta. Tiiliainen vallankumousliike alkoi kaytan­ nOssa laajentua paiva paiv8.lta vuoden 1928 toukokuussa Tsi­ nanissa sattuneiden veristen tapahtumien jalkeen 5. 2. Pun a i sen vall a n s y n n y n j a olon syyt Kiinassa

0

I e mas s a ­

Sellainen ilmio, etta maassa on yksi tai useampi punaisen vallan alue, joka on kaikilta tahoilta valkoisen vallan hallit­ seman maa-alueen ymparoima, on maailmanhistoriassa ennen­ niikemiiton. Sellaisen epatavallisen ilmion syntyyn tarvitaan erikoisia syitii., ja se voi sailya ja kehittyii. vain vastaavien 010­ suhteiden vallitessa. 1. Se ei voi syntya ainoassakaan imperialistisessa valtiossa eika ainoassakaan jonkun imperialistivallan suoranaisessa val­ lanalaisuudessa olevassa siirtomaassa 7. Se voi syntya vain toisen epatavallisen ilmion valkoisen vallan eri ryhmitty­ mien viilisen sodan seuralaisena. Puolisiirtomaan ase­ Massa olevan Kiinan erikoisuuksia ovat tasavallan olemassa­ olon ensimmaisesta vuodesta * alkaen keskeytymatta kaydyt sodat imperialistien ja compradorien, tuhaoiden ja lesenien tu­ kemien erilaisten uusien ja vanhojen militaristikoplien valillii.. Sellaista ilmiotii. emme havaitse maailman ainoassakaan impe­ ... Vuosi 1912. 79

rialistisessa valtiossa, emme liioin yhdessakiUin imperialismin viilittomassB. vallassa olevassa siirtomaassa. Se on havaitta­ vissa vain Kiinan tapaisessa, imperialismin v8.lillisen herruuden alaisessa maassa. Tama ilmio on syntynyt kahdesta syysta: ensiksikin maan pirstoutuneisuudesta toisistaan eristyneihin maatalousalueihin (meill8. ei ole koko maata kasittiivaa yhte­ niiista kapitalistista taloutta) ja toiseksi imperialistisesta ha­ joitus- ja riistopolitiikasta, joka jakaa Kiinan vaikutuspiirei­ hin. Pitkaaikainen riita ja sodat valkoisen vall an leirissa ovat luoneet olosuhteet, joissa yksi tai useampi kommunistisen puo­ lueen johtama pienehko punainen alue voi syntya ja kestaa, vaikka se onkin kaikilta tahoilta valkoisen valta-alueen ympa­ roima. Erillinen alue Hunanin ja Kiangsin maakuntien raja­ seu.dulla on eras monista sellaisista pienehkoistii alueista. Eraat toverit alkavat vaikeina ja vaarallisina hetkinii usein epiiilla sellaisen punaisen vallan olemassaolon mahdollisuutta ja vai­ puvat epatoivoon. Tamii johtuu siita, etta he eivat ole osan­ neet loytaa oikeata selitystii taman punaisen vallan synnyn ja olemassaolon syihin. Kun tekee itselleen selvaksi, ettii riitai­ suudet ja sodat valkoisen vallan leirissii Kiinassa ovat kroo­ nillista laatua, ei punaisen vallan synnyn, olemassaolon ja jat­ kuvan kehityksen mahdollisuus aiheuta mitiiiin epiiilyksiii. 2. Punainen valta Kiinassa ei synny ensi sijassa eikii voi pysyii kauan pystyssii niilUi alueilla, jotka eiviit ole kokeneet demokraattisen vallankumouksen vaikutusta, esimerkiksi Se­ tSuanin, KueitSoun, Junnanin tai pohjoisissa maakunnissa, vaan se syntyy ja pysyy ennen kaikkea siellii missii vuosina 1926-1927 porvarillis-demokraattisen vallankumouksen kes­ taessii. tapahtui voimakasta tyoliiis-, talonpoikais- ja sotilas­ joukkojen nousua, kuten esimerkiksi Hunanin, Kuantungin, Hupen, Kiangsin ym. maakunnissa. Niiiden maakuntien mo­ nilla seuduilla oli aikoinaan laaja ammatillisten jiirjestojen ja talonpoikaisliittojen verkosto, kehitettiin laajaa tyoUiisten ja

talonpoikien poliittista ja taloudellista taistelua tilanherroja, tuhaoita, leseneitii ja porvaristoa vaataan 8. Tiimlin vuoksi Kantonissa syntynyt kansanvalta kesti kolme piiivaa, mutta Kuangtungin maakunnan Haifengin ja Lufengin piirikunnissa, Hunanin maakunnan ita- ja etelaseuduilla, Hunanin ja Kiangsin maakuntien rajamailla ja Hupen maakunnan Huanganin pUrl­ kunnassa ovat talonpoikien perustamat vallankumoukselliset tukialueet siiilyneet. Mitii Punaiseen armeijaan tulee, niin se on liihtOisin kansallis-vallankumouksellisesta armeijasta, joka oli saanut poliittista koulutusta demokraattisessa hengessii ja ollut tyoliiis- ja talonpoikaisjoukkojen vaikutuksen alaisena. Sellaiset sotajoukot kuin Jen Hsi-sanin ja Tsang Tso-linin ar­ meijat, jotka eiviit olE:: lainkaan saaneet mainitunlaista kansan­ valtaisessa hengessa tapahtunutta kasvatusta eiviitkii tunte­ neet tyoH!.is- ja talonpoikaisjoukkojen vaikutusta, eiviit ny­ kyaan pysty lainkaan antamaan ihmismateriaalia Punaisen ar­ meijan joukko-osastoja muodostettaessa.

80

6 -

3. ~ysYl!!y~!;~_nLy()~~}{~san~kkojel!_ valta siiilyii pien~~: koilla al:t!~i!I_3:p!>~kiinajan,rat>ltaisu rii)?puu siita, kehitty:yko val­ lankumouksellinen tilanne koko maassa. Vallankumouksellisen .. ___·..... _ tiIanteen kehittyessB. koko maassa ei pienehkojen punaisten alueiden olemassaolon mahdollisuus heriitii epiiilyjii. Ne muo­ dostuvat piiinvastoin eriiiiksi nUstii monista voimista, jotka ta­ kaavat vallanoton koko maassa. Jos sitavastoin vallankumouk­ sellinen tiIanne ei kehity koko maassa, vaan tulee verraten pit­ kiiaikainen pysiihdystila, niin pienehkojen punaisten alueiden olemassaolo kiiy mahdottomaksi. Nykyisin, jolloin rUtaisuu­ det ja sodat compradorien, tuhaoiden ja lesenien leirissii sa­ moinkuin kansainv8.lisen porvaristonkin leirissii jatkuvat, kehit­ tyy Kiinassa vallankumouksellinen tiIanne edelleenkin. Tiimiin­ vuoksi ei pienehkojen punaisten alueiden pitkiiaikainen ole­ massaolo heriitii epiiilyjii. Ne tulevat piiinvastoin laajenemaan, ""~."

·_·",,.~~,u,

Mao Tse-tungin teoksia I

81

ne tuovat vahitellen Hihemmaksi sen paivan, jolloin me otamme vallan koko maassa. 4. Voimakkaan saannollisen Punaisen armeijan olemassaolo on punaisen vallan sailymisen valttamaton ehto. Pelkilla Pu­ naisen kaartin 9 paikallisilla joukoilla, ilman saannollista Pu­ naista armeijaa, voidaan suoriutua vain tilanherrojen talojouk­ kueista, mutta ei saannollisesta valkoisesta sotavaesta. SUna­ kin tapauksessa, etta tyOlais- ja talonpoikaisjoukot ovat aktii­ visia, mutta ei ole rUttavan voimakkaita saannoIlisia asevoimia, on mahdotonta perustaa vallankumouksellisia tukialueita ja si­ takin mahdottomampaa turvata niiden pitkaaikainen olemassa­ 010 ja jatkuva kehitys. Tamanvuoksi on ajatus vallankumouk­ sellisten tukialueiden perustamisesta ja nliden varmistamisesta tyoHiisten ja talonpoikien asevoimilla erittain tarkea, ja tama ajatus on kaikkien kommunistien ja kaikkien vallankumouk­ ~ellisilla tukialueilla olevien tyOlais- ja talonpoikaisjoukkojen omaksuttava. 5. Punaisen vallan pitkaaikaisen olemassaolon ja kehitty­ misen mahdoIlisuus rtippuu, paitsi jo mainituista ehdoista, vie­ la eraasta tarkeasta ehdosta: on vaIttamatonta, etta kommu­ nistisen puolueen jarjesto on voimakas ja sen politlikka oikea.

keytyksiakin. Joka kerta, kun valkoinen yalta jossakin maa­ kunnassa tai joissakin maakunnissa tilapaisesti vakautuu, yhtyvat taman maakunnan tai naiden maakuntien hallit­ sevat luokat varmasti ja heittavat kaikki voimansa punai­ sen vallan tuhoamiseen. Ja siella missa ei vieHi ole kaikkia valttamattomUi edellytyksia punaisen vallan perustamiselle ja varmistamiselle, muodostuu vaara, etta vihollinen kukistaa sen. Juuri tasta syysta punainen Yalta, joka olisi syntynyt suo­ tuisina hetkina taman vuoden huhtikuuhun mennessa Kanto­ nissa, Haifengissa ja Lufengissa, Hunanin ja Kiangsin maa­ kuntien rajaseudulla, Hunanin maakunnan etelaosassa, Lilingin ja Huanganin piirikunnissa, tuhottiin valkoisen vallan voimin. Vallankumouksellisen tukialueen muodostaminen Hunanin ja Kiangsin maakuntien rajamailla huhtikuun jaIkeen tapahtui hallitsevien luokkien valiaikaisesti vakaantuessa etelassa. Hu­ nanin ja Kiangsin maakunnista Hihetettyihin »rankaisuretki­ kuntiin» kuului tavallisesti vahintaan 8-9 rykmenttia, toisi­ naan 18 rykmenttia. MuUa meidan asevoimamme, joihin ei kuu­ lunut neljaakaan rykmenttUi, taistelivat vihollisia vastaan 4 kuukauden ajan, laajentaen paivasta paivaan tukialuetta, sy­ ventaen agraarivallankumousta, laajentaen kansanjoukkojen vallan jarjestoa, lisaten Punaisen armeijan ja Punaisen kaartin miesvahvuutta. Kaikki tama oli tulosta puoluejarjestojen (pai­ kallisten ja armeijain jarjestojen) oikeasta politiikasta Hunanin -Kiangsin raja-alueella. Erikoisen puoluekomitean ja armeijan puoluekomitean politiikkaan sisaItyi silloin: paattava taistelu vihoIlisia vastaan; vallanelinten perustaminen Losiaosanin vuo­ rijonon keskiosassa10 ; taistelu panlikkimielialoja vastaan; ag­ raarivallankumouksen syventaminen vallankumouksellisella tu­ kialueella; armeijan puoluejarjestojen apu paikallisille puolue­ jarjestoille naiden kasvun edistamiseksi; saannollisen sota­ vaen apu paikallisten asevoimien kehiUamisessa; Punaisen armeijan joukko-osastojen asevoimien kehittaminen iskujen an­

3. Vall a n k u m 0 u k sell i sen t u k i a I u e e n

perustaminen Hunanin ja Kiangsin

maakuntien rajamaille ja elokuun

tappio

Riitaisuudet ja sodat militaristien valilla ovat johtaneet val­ koisen vallan heikentymiseen. Tama teki mahdolliseksi punai­ sen vallan syntymisen pienehkoilla alueilla ja tarjosi siihen suotuisat hetket. Mutta militaristien valisissa sodissa on kes­

82

83

...

tamiseksi hyokkUv§JJ.e viholliselle sopivalla hetkelUi; taistelu sotavaen voimien pirstoutuneisuutta vastaan, jotta vihollinen ei voisi lyocUi. niiti viihin erin; aaltomaisen etenemistaktiikan soveltaminen tukialueen laajentamiseksi; taistelu harkitsema­ tonta huimapiiisti hyokkiiystaktllkkaa vastaan jne. Vain na­ mii oikeat taktUliset ohjeet yhdessa taistelulle otolIisten maas­ tosuhteiden ja Hunanin ja Kiangsin maakunnista hyokiinnei­ den vastustajan joukkojen heikon yhteistoiminnan kanssa tuot­ tivat meille neljiin kuukauden kestiessii - huhtikuusta hei­ niikuuhun monia sotilaallisia voittoja. Vaikka vastustajalla oli moninkertainen ylivoima, se ei pystynyt tuhoamaan vallan­ kumouksellista tUkialuetta eikii edes estimiiiin sen laajenemis­ ta, ja timi.n tukialueen vaikutus Hunanin ja Kiangsin maa­ kuntiin kasvoi paiva piiivlUti. Elokuun tappion ainoa syy oli se, ettii osa tovereita ei ymmiirtiinyt, ettii siihen aikaan val­ litsi hallitsevien luokkien leirissii viiIiaikainen vakaantuminen, vaan sovelsi strategiaa, jota on sovellettava pollittisen hajaan­ nUksen vallitessa hallitsevien luokkien Ieirissii, ja ryhtyi uhka­ rohkeaan hyokkiiykseen keskittimi.ttomin voimin. Se johti tappioon sekii raja-alueella ettii Hunanin maakunnan etela­ osassa. Puolueen Hunanin maakuntakomitean edustaja toveri Tu Hsiu-t§ing, joka ei tutustunut silloin vallinneeseen tilan­ tee seen eikii piitannut puolueen erikoiskomitean, armeijakomi­ tean eika Jungsinin piirikuntakomitean yhteisen istunnon pail.­ toksestii, ei halunnut kuullakaan mistiian muusta kuin Huna­ nin maakuntakomitean antaman ohjeen kirjaimellisesta tiiytti.­ misesta, antautuen taistelua viilttamaiin ja kotiseuduilleen pa­ laamaan pyrkineen Punaisen armeijan 29. rykmentin mielialo­ jen johdettavaksi. Se oli mitii karkein virhe. Tappion aiheut­ tama vaarallinen tilanne saatiin korjatuksi vasta toimenpiteil­ la, joihin puolueen erikoiskomitea ja armeijakomitea ryhtyivat syyskuun jiilkeen tehdyn virheen oikaisemiseksi.

84

4. Hun ani n - Kia n g sin vall a n k u m 0 U k s e 1 ­ 1 i sen t u k i a 1 u e e n mer kit YsHu nan i n, Hupen ja Kiangsin maakunnille Hunanin Kiangsin raja-alueen luominen Ningkangissa olevine keskuksineen ja sen varmistaminen tyoliiisten ja talon­ poikien asevoimin ei ole suinkaan tarkea vain muutamille raja­ piirikunnille. TIUUi tosiasialla on valtavan suuri merkitys Hu­ nanin, Hupen ja Kiangsin maakuntien tyolaisten ja talonpoikien kapinan kehittymiselle vallan ottamiseksi niiissii kolmessa maa­ kunnassa. On levitettivii raja-alueen agraarivallankumouksen ja kansan vallan vaikutusta Hunanin ja Kiangsin maakuntien pohjoisille seuduille, myos Hupen maakuntaan, lisiittava jat­ kuvasti Punaisen armeijan miesvahvuutta ja parannettava sitii laadullisesti taisteluiden kestiessii, jotta se voisi tiiyttiiii teh­ tiiviinsii liihestyviissii yleisessii kapinaannousussa noissa kol­ Messa maakunnassa. On lisattiiva paikallisten asevoimien mies­ vahvuutta ja parannettava niiden laatua piirikunnissa - Pu­ naista kaartia sekii tyoliiisten ja talonpoikien kapinallisia jouk­ koja, jotta ne pystyisiviit nykyisin taistelemaan tUanherrojen talojoukkueita ja pieniii sotaviienosastoja vastaan ja tulevai­ suudessa suojelemaan valtaa raja-alueella. On aste asteelta viihennettiivii paikallisten kaadereiden riippuvaisuutta Punaisen armeijan tyontekijoistii, jotta niimii kaaderit voisivat toimia aivan itseniiisesti, jotta ne itse suorittaisivat raja-alueella teh­ tiiviin tyon ja myohemmin voisivat tiiydentiiii Punaisen armei­ jan kaadereita ja luovuttaa tyontekijoitii vallankumouksellisen tukialueen uusille seuduille. Sellaisia ovat raja-alueen puolue­ jiirjeston tiirkeimmi.t tehtiiviit kapinaliikkeen kehittiimisessa Hunanin, Hupen ja Kiangsin maakunnissa.

85

5.

Tal 0 u dell i n e n k y s y m y s

Oltaessa joka puolelta valkoisten voimien saartamina on viilt­ tiimiittijmyystarvikkeiden ja kiiteisrahan puuttuminen muodos­ tunut mita vaikeimmaksi ongelmaksi niin armeijassa kuin viies­ tonkin keskuudessa. Sellaisten viilttiimatt5myystarvikkeiden kuin suolan, kankaiden ja liiiikkeiden alituinen puute ja huo­ mattava hintojen kallistuminen punaisen vallan Raja-alueella ovat vihollisen toimeenpaneman saarron johdosta viimeksi ku­ luneen vuoden aikana johtaneet siihen, etta ty5liiis- ja talon­ pOikaisjoukkojen sekii pikkuporvariston 11 toimeentulo samoin­ kuin Punaisen armeijan toimeentulo vaikeutuu ~oskus aiirim­ milleen. Punaisen armeijan taytyy kayda taisteluja ja saman­ aikaisesti hankkia itselleen elintarvikkeita. Varoja ei riitii edes siihen, etta voitaisiin antaa sotilaille piiiviWiin 5 fenia siirvinai­ neita varten riiein lisiiksi. Ravinto on riittiimat5n ja armeijassa on paljon sairaita. Varsinkin sairaaloissa oIevat sotilaat joutu­ vat kiirsimaiin. Nama vaikeudet ovat tietenkin vaistamiittomia siihen saakka, kunnes olemme ottaneet vallan koko maassa, mutta on aivan viilttamat5ntii pyrkiii mahdollisuuksien mukaan voittamaan ne ja parantamaan elinehtoja, erityisesti paranta­ maan Punaisen armeijan huoltoa niin paljon kuin se on suinkin mahdollista. Jos raja-alueen puoluejiirjest5 ei loyda talouskysy­ mykseen sopivaa ratkaisua ja jos vihollisvoimien vakaantumi­ sen kausi kestaa suhteellisen kauan, niin taman alueen varmis­ tamisessa tullaan kohtaamaan hyvin suuria vaikeuksia. Jokai­ sen kommunistin on keskitettavii todenteolla koko huomionsa talouskysymyksen oikeaan ratkaisuun.

6.

Kysymys sotilaallisista tukialueista

Raja-alueen puoluejarjestOlla on viela eras tehtiiva: sotilaal­ listen tukialueiden lujittaminen Vutsingin 12 ja Kiulungin seu­ 86

duilla. Vutsingin vuoristoalue Jungsinin, Linghsianin, Ning­ kangin ja SuitSuanin piirikuntien yhtymiikohdassa, samoin Kiulungin vuoristoalue Jungsinin, Ningkangin, Tsalingin ja Lienhuan piirikuntien rajoilla ovat suurenmoista maastoa, var­ sinkin Vutsing, missii seutu on hyvin vaikeakulkuista ja missii kansanjoukkojen kannatus armeijalle on taattu. Ne eivat ole vain tiirkeitii sotilaallisia tukikohtia nykyisin, raja-alueen ollessa kysymyksesa, vaan ne ovat tiirkeitii sotilaallisia tuki­ alueita tulevaisuudessakin, jolloin kapinaliike piiiisee vauhtiin kolmessa maakunnassa - Hunanissa, Hupessa ja Kiangsissa. Niiiden tukikohtien lujittamiseksi on viilttiimat5ntii: 1) raken­ taa luotettavia puolustuslaitteita.; 2) hankkia riittavii maara elintarvikkeita. ja 3) perustaa hyvin huollettu sairaala Punaista armeijaa varten. Raja-alueen puoluejarjest5n on ponnistettava kaikki voiman­ sa naiden kolmen tehtaviin ratkaisemiseen.

Huomautuksia 1 Mao Tse-tung tarkolttaa tiissii kansallista porvaristoa. Kansalli­ sen porvariston ja suurporvariston, comprador-porvariston, vaIistii eroa on han selvitellyt klrjoituksissaan :I>Japanilaista imperialismia vastaan kaytavan taistelun taktiikasta» (joulukuu 1935) ja »Kii­ nan vallankumous ja Kiinan kommunlstinen puolue» (joulukuu 1939). 2 T§iang Kai-i:lekin, Kuangsin militaristien (jolta Li Tsung­ sen ja Pai T!!ung-hsi johtivat), Feng Jui-hsianginja !!ansilaisen mili­ taristin Jen Hsi-§anin koplat kiivivat yhdessli sotaa T§ang Tso­ linia vastaan ja valtasivat kesakuussa 1928 Pekingin ja Tientsinin. 3 T!!ang Tso-lin Fengtienin (mukdenilaisen) militaristikoplan paamies, oIl japanilaisten imperialistien kuuliainen valikappale. Vu Pet-fun karsittya tappion toisessa Fengtienin ja T!!ilin militaristien vanlla kaydyssii sodassa (v. 1924) T!!ang Tso-linista tuli pohjois­ Kiinan mahtavin militaristi. Vuonna 1'926 han valtasi Pekingin Iii­ tossa Vu Pel-fun kanssa. Kesiikuussa 1928 hanen oli pakko luopua Pekingista. Han liihti takaisin koilliseen pain, mutta sai matkalla surmansa junassaan, joka rajaytettiin japanilaisten imperialistien toimesta.

87

4 Japanilaisten val1attua 3 pna toukokuuta 1928 Tsinanin kau­ pungin, Tiliang Kai-ilek alkoi lUi.pei.mattlSmasti sopuilla japanilais­ ten kanssa. Silloin osa kansallista porvaristoa, joka oli tukenut vuo­ den '1927 vastava.IlankumoukseUista kaappausta, nousi vlihitellen op­ positioon Tiiiang Kal-ilekin valtaa vastaan, omia etujaan tavoitel­ len. Tlissli seurassa hliliri poliittisten keinottelijain Vang Tiling­ vein, Tilen Kung-pon ym. vastavalIankumoukselIinen ryhmlikunta, joka perusti kuomlntangin keskuuteen »uuden jiirjestyksen:!> kop­ Ian. 6 Vuonna 1928 Tiliang Kai-ilek llihU englantilais-amerikkalaisten imperialistien tukemana pohjois-Kiinaan antaakseen iskun Tiiang Tso-linille. Yrittaen estaa englantilais-amerikka.Iaisen vaikutuksen levilimistl1 pohjois-Kiinaan japanilaiset valtasivat i1Iantungin maa­ kunnan plilikaupungin Tsinanin ja katkaisivat Tientsinin-Pukoun radan. Toukokuun 3 pnli japanilaiset panivat Tsinanissa tolmeen hirvittiivlin veril5ylyn. 6 Punainen yalta Kiinassa oli jlirjestlSmuodoltaan llihellli neuvos­ tovaltaa. Kiinan vallankumouksen karslttyii tappion v. 1927, jolIoin tapahtul monin paikoin kansanjoukkojen vallankumouksellisia kapi­ noita Kiinan Kommunistisen puolueen ja Mao Tse-tungin johdolla, sai kansanjoukkojen valta niiden valitsemien edustajien kokousten muodon. Mutta vallankumouksen nykyisessll. vaiheessa tlimii yalta on luonteeltaan kansan demokraattista dlktatuuria, joka suorittaa imperialismin- ja feodalisminvastaista uusdemokraattista vallan­ kumousta proletariaatin johdolla. Tiissa se eroaa Neuvostoliiton val­ tiovallasta, joka on luonteeltaan proletariaatin diktatuuria. 7 Toisen maailmansodan aikana joutuivat useat Kaukoidlin maat, jotka aikaisemmin olivat olleet englantilaisen, amerikkalaisen, rans­ kalaisen ja hollantilaisen imperialismin vallassa, japanilaisten im­ perialistien haltuun. Niiiden maiden tyi:SUiiset, talonpojat, kaupun­ kien pikkuporvaristo ja osa kansallista porvaristoa jiirjestiviit, kayttiien hyvakseen mainittujen imperialistivaltojen ja japanilaisen imperialismin viilisiii ristiriitoja, kommunististen puolueiden joh­ dolla laajan yhteisen taistelurlntaman, perustivat japanilaisvastai­ sia tukialueita ja klivivat sitkelisti sissisotaa japanilaisia vastaan. Tamil oli alkua toisen maailmansodan edell!!. vallinneen tilanteen muuttumiselle. Sodan piilittyessli japanilaiset imperialistit karkoi­ tettiin noista siirtomaista, mutta amerikkalaiset, englantilaiset, ranskalaiset ja hollantilaiset imperialistit pyrkivat sailyttlimliiin niissa entisen siirtomaaherruutensa. Siirtomaiden kansat loivat kui­ tenkin japanilaisvastaisen sodan kestaessii melkoiset asevoimat ei­ vlitkii halua elaii vanhaan tapaan. Neuvostoliiton voiman lujittumi­ nen, imperialistivaltojen, paitsi USA:n, luhistuminen tai heikenty­ minen sodassa sekli Kiinan vallankumouksen voitto, joka johti imperialistisen rlntaman murtumiseen Kiinassa, on pahasti jiirkyt­ tanyt imperialistista maallmanjarjestelmliii. Idlin siirtomaakan­ soille, ainakin eriiille niistii, on nl1in ollen kliynyt mahdolliseksi sai­ lyttiia melkein samoin kuin Kiinassakin pitklin ajan kuluessa suu­ rempia tai pienempiii vallankumouksellisia tuldalueita ja Yalta, kiiyda sitkelisti pitkaaikaista valIankumoussotaa, ympl1rOida kau­

88

punkeja kapinaannousseella maaseuduUa ja siirtyii viihitellen kau­ punlden valtaamiseen ja taydellisen voiton saavuttamiseen. Taml1 uusi tilanne aiheuttaa muutoksen Mao Tse-tungin vuonna 1928 tekemliiin arvioon vallankumouksellisen va.Ilan mahdollisuudesta imperialistien suoranaisen herruuden alaisissa siirtomaissa. 8 TarkoUetaan niitii vastaiskuja, joita kommunistisen puolueen johtamat kansanjoukot antoivat monin paikoin vastavallankumouk­ sellisille voimille v. 1927 tapahtuneen Tiliang Kai-ilekin petoksen ja sita seuranneen Vang Tiiing-vein petoksen jiilkeisenli aikana. Jou­ lukuun 11 pnli 1927 tyoliiiset ja vallankumoukselliset sotilaat nou­ sivat kapinaan Kantonissa, ottivat vallan kansalle ja kaviviit anka­ ria taisteluja imperialistien viilitt5masti tukemia vastavallanku­ mouksellisia sotavoimia vastaan. Tama kansannousu klirsi kuiten­ kin tappion vastustajan suuren yUvoiman vuoksi. Jo vuosina'1923­ 1925 oUvat Haifengin ja Lufengin piirikuntien talonpojat Kuang­ tungin maakunnan itiiosan rannikkoalueella kehittaneet kommu­ nisti Peng Pain johdolla laajan liikkeen, joka antoi Kantonin kan­ sa.Ills-vallankumoukselliselle armeijalle varsln oleellista apua sen kahdessa sotaretkessa Tilen Tiliung-mingin vastavallankumouksel­ lista koplaa vastaan. Huhtikuun 12 pnli 1927 tapahtuneen Tiliang Kai-ilekin vallankaappauksen jalkeen naiden alueiden talonpojat nousivat kolmasti kaplnaan - huhUkuussa, syyskuussa ja lokakuus­ sa - ja perustivat Haifengin ja Lufengin piirikuntiin vallanku­ moilksellisen vallan, joka piti puoliaan v. 1928 huhtikuuhun saakka. Syyskuussa 1'927 kapinaan nousseet Hunanin maakunnan sisiiosan talonpojat valtasivat Liujangin, Pinldangin, Lilingin ja Tilutiloun piirikunnat kiisittavlin alueen. Samaan aikaan nousivat useat kym­ menettuhannet talonpojat kapinaan Siaokanin, Mati!iengin ja Huan­ ganin piirikunnissa Hupen maakunnan koillisosassa ja pitivlit Huan­ ganin piirikuntakeskusta hallussaan yli 30 piUviill.. Hunanin maa­ kunnan etelliosassa kapinaan nousseet ltilangin, T§entiloun, Leijan­ gin, Junghingin ja Tsehingin piirikuntien talonpojat perustivat tam­ mikuussa 1928 vallankumouksellisen vallan, joka kesti kolme kuu­ kautta. 9 Punainen kaarti kansan asevoimia vallankumouksellisilla tukialueilla. Punakaartilaiset suorittivat palvelusta taloudessa teke­ mlins!!. ty5n ohelIa. 10 Losiaoilan suuri vuorijono Kiangsin ja Hunanin maakuntien rajalla. Sen keskeisen osan muodostavat T§ingkang§an-vuoret. II Plkkuporvaristolla tarkoitetaan paitsi talonpoikaistoa myos klisUyOIliisiii, pikkukauppiaita, vapaiden ammattien harjoittajia ja pikkuporvaristosta lahtoisin olevan sivistyneist5n edustajia. 12 Vutsingin Tilingkangiianin vuoristoseudulla tarkoitetaan Tatsingin - Siaotsingin - Santsingin - Tilungtsingin Sitsin­ gin aluetta.

89

TALOUSPOLlTIIKKAMME

(23. tammikuuta 1934)

Mao Tsc-tungin sclostus tammikuussa 1934 suikinissa Kiangsin maakunnassa pidetyssa tyovaen ja talonpoikien edustajien II kongressissa.

Vain julkeat kuomintangilaiset militaristit, jotka hallitse­ mallaan alueella ovat syosseet kansan kurjuuteen ja niiannyt­ tiineet talouden, saattavat levittaa parjaavia viiitteita punai­ silla alueilla muka vallitsevasta taydellisesta rappiotilasta. Imperialistit ja kuomintang asettavat tehtavakseen punaisten alueiden havittamisen, vapautensa saavuttaneiden monimiljoo­ naisten tyOlais- ja talonpoikaisjoukkojen hyvinvoinnin tuhoami­ sen. Siksi he eivat ole vain perustaneet asevoimia sotilaallisten »marssien» jarjestiimiseksi, vaan harjoittavat myos saalimii­ tontii taloudellisen saarron politiikkaa. Johtaessamme laajoja kansanjoukkoja ja Punaista armeijaa me olemme lyoneet ha­ jalle monia vastustajan »marsseja» ja teemme lisiiksi taloudel­ lisessa rakennustyossa kaiken mika on mahdollista ja valtta­ miitonta saattaaksemme hapeaan kavalat suunnitelmat, jotka tahtaiivat meidan kuristamiseemme taloudellisella saarrolla. Tiihan suuntaan kulkiessamme me saavutamme menestyksen toisensa j1ilkeen. Meidiin talouspolitiikkamme periaatteet ovat seuraavanlai­ set: On tehtava kaikki mahdollinen ja valttamaton taloudellisen 90

rakennustyon alalIa; on pantava liikkeelle taIoudelliset voima­ varat rintaman huoltamiseksi ja samalla kansanjoukkojen elin­ ehtojen parantamiseksi mahdollisimman suuressa maariissa; Iujitettava tyOlaisten ja talonpoikien taloudellista liittoyhteyt­ ta; pyrittava saavuttamaan kansantalouden valtionsektorin johtoasema yksityissektorin suhteen ja Iuomaan edellytykset sosialismiin siirtymiselle tulevaisuudessa. Taloudellisen rakennustyomme keskeisiii kysymyksia ovat maataloustuotannon kehittaminen, teollisuustuotannon kehitta­ minen, ulkomaankaupan ja osuustoiminnan kehittaminen. Punaisten alueiden maatalous on nykyisin epiiilematta nou­ susuunnassa. Maataloustuotannon Iisliys Kiangsin maakunnan eteIaosassa ja Fukienin maakunnan Iiinsiosassa oli vuonna 1933 15 % vuoteen 1932 verraten ja Fukienin - Tsekiangin Kiangsin raja-alueella 20 %. Ensimmaisten 1-2 vuoden kes­ taessa punaisten alueiden perustamisen jalkeen havaittiin usein tiettya maataloustuotannon laskua 1. Mutta maanjaon jiilkeen, kun talonpoikien oikeudet maahan oli selvasti maaritelty ja me ryhdyimme kannustamaan tuotannon laajentamista, talon­ poikien tyOinnostus kasvoi ja tuotanto alkoi kohota entiselleen. Nykyisin on maataloustuotannon sodanedellinen taso eriiillli alueilla saavutettu ja ohitettu. Eriiilla seuduilla on vallanku­ moustaistelujen aikana viljelematta jaiineet maat otettu ji:illeen viIjelykseen ja lisa.ksi raivattu uusia maita. MonilIa paikkakun­ nilla on tyovoiman kiiyton ja.rjestelyii varten perustettu keski­ niiisiii tyoapuosuuskuntia ja kyntoprikaateja. Tyojuhtien riit­ tamattomyydesta aiheutuvien vaikeuksien voittamiseksi on perustettu osuuskuntia vetovoiman yhteista kayttoa varten. Naiset ovat suurin joukoin tarttuneet tuotannolliseen tyohOn. Kuomintangin halIitessa ei tallainen asiantila olisi ollut lain­ kaan mahdoIIinen. Maa kuului silloin tilanherroille, talonpojat eivat halunneet eivatka voineetkaan oroin voimin kohottaa maan hedelm1illisyytta. Vasta sitten kun me olimme jakaneet 91

maan talonpoikien kesken ja alkaneet kannustaa heidiin tuo­ tannollista toimintaansa, heidAt valtasi tyoinnostus ja suuret saavutukset maataloustuotannon alalia kavivat mahdolIisiksi. Tassa on sanottava, etta maataloustuotannon Iaajentaminen on nykyoloissa taloudellisen rakennustyomme ensiarvoinen teh­ tava. Sen on ratkaistava paitsl mita tarkeinta elintarvikekysy­ mysta myos kysymys raaka-aineesta viilttamattOmyystarvik­ keiden, vaatetuksen, sokerin, paperin jne. tuotannolle, ts. tuo­ tettava riittaviisti puuvillaa, hamppua, sokeriruokoa, bambu­ ruokoa jne. Tarkeita tehtavia maatalouden alalIa ovat nlinikaan metsanistutus ja karjakannan lisaaminen. Maataloudelliselle pikkutuotannolle rakentuvan talouselaman vallitessa el ole vain mahdollista, vaan on valttamatontakin laatia vastaavat tuotan­ tosuunnitelmat tarkeimpien maataloustuotteiden kohdalta ja saada talonpojat liikkeelle taistelemaan naiden suunnitelmien puolesta. Vastaisuudessa on meidan kiinnitettava tahiin tehta­ vaan vieliikin enemman huomiota ja voimia. Mita tulee vaikeuksiin, joita kohdataan valttamattomien edellytysten luomisessa maataloustuotannolle, esimerkiksi tyO­ voiman, vetojuhtien,lannoitteiden ja siementen hankkimisessa seka kastelun jarjestamisessa, niin meidAn on tarmokkaasti autettava talonpoikia naiden vaikeuksien voittamista tarkoit­ tavassa taistelussa. paatehtaviii.mme maataloustuotannon alalIa ovat tyovoiman kiiyton saiitely ja naisten mukaanvetaminen maataloustuotantoon. Tyoapuosuuskuntien ja kyntOprikaa­ tien muodostaminen 2, kylan koko viiestOn jalkeille saaminen ja sen johtaminen kiireimpina tyokausina - kevat- ja kesiikyn­ non aikana - sellaisia ovat tyovoimakysymyksen ratkaisemi­ selle viilttamiittOmiit toimenpiteet. Monet talonpojat (noin 24 %) kiirsiviit tyojuhtien puutetta, ja sekin on hyvin vaikea ongelma. Meidiin on kiinnitettiivii huomiota osuuskuntien perus­ tamiseen keskiniiisapua varten tyojuhtien kiiytossii ja kehoitet­ tava tyojuhtia vailla olevia talonpoikia hankkimaan juhtia jou­

92

kolla yhteista kayttoii varten. Mahdollisimman suurta huomiota on kiinnitettava kastel~un, jonka merkitys maataloudeile on elintarkea. Nykyisin ei tietenkiian voida viela nostaa esiin kysy­ mysta valtiontilojen ja kollektiivitaJouksien perustamisesta, mutta maatalouden kehityksen jouduttamiseksi on perustetta­ va kaikkialla pienehkojii koetalouksia sekii. jarjestettavii agro­ teknillisia kursseja ja maatalousniiyttelyjii. Vastustajan toimeenpanema saarto vaikeuttaa tavaroidemme vientia. Taman johdosta ovat punaisilla alueilla monet koti­ teollisuuden alat surkastuneet, varsinkin tupakan ja paperin valmistus. Mutta nama viennin kohtaamat vaikeudet eiviit ole kuitenkaan aivan voittamattomia. Laajojen viiestOjoukkojen tarpeet luovat meilla omat laajat markkinat. Meidan on suun­ nitelmallisesti kunnostettava ja kehitettava kotityotuotantoa ja eraita teollisuuden aloja - ennen kaikkea omien tarpeittemme tyydyttamiseksi, ja sitten myos vientiii varten. Kahden viime vuoden kuluessa, varsinkin vuoden 1933 ensimmiiiselta puolis­ kolta alkaen, ovat monet kotityon lajit ja eriiat teollisuuden alat alkaneet heriita jiilleen eIoon, ensiksikin senvuoksi, etta me olemme jo alkaneet kiinnittaa niihin huomiota ja toiseksi tuo­ tanto-osuuskuntien lukumaariin asteittaisen lisiiiintymisen joh­ dosta. Kysymys on paaasiassa tupakan, paperin, kamferin, maatalouskaluston ja lannoitteiden (kalkin ym.) tuotannosta sekii wolfram-malmin kaivamisesta. Nykytilanteessa ei voida myoskaan vaheksya kankaiden, HUl.kkelden ja sokerin omaa val­ mistusta. Fukienin - Tsekiangin Kiangsin raja-alueella el menneisyydessa milloinkaan valmistettu esimerkiksi paperia, kankaita eika. sokeria. Nykyisin niiden tuotanto kehittyy, ja tamii kehitys tuottaa taysin tyydyttaviii tuloksia. Keittosuolan puutteen poistamiseksi on siella ryhdytty vaImistamaan suolaa salpietarista. Teollisuustuotanto on suunniteltava asian vaatimalla tavalla. Taydellinen ja tasmiillinen suunnlttelu el hajallaan sijaitsevan 93

kotiteollisuustuotannon pohjalla ole tietenkaan mahdollista. Enemmiin tai viihemmiin tasmallinen suunnittelu on kuitenkin aivan valttamaton eriiille tiirkeimmille tuotannon aloille, var­ sinkin valtion tai osuuskuntien hallinnassa oleville. Jokaisen valtiolle tai osuuskunnalle kuuluvan tuotantolaitoksen on toi­ mintansa alusta liihtien pidettiivii tarkkaa liikelaskentaa raaka­ aineHihteistii ja menekkimarkkinoista sekii vastustajan alueilla etta omilla alueilla. Nykyisin meille on hyvin valttamatontii saMella vaeston kaupankayntiii valkoisten alueiden kanssa, ja valtion on otet­ tava valittomasti haltuunsa eriiiden vaIttamattomien tavaroi­ den, esimerkiksi suolan ja kankaiden tuonti, elintarvikkeiden ja wolfram-malmin vienti, samoin elintarvikekaupan saately kotimarkkinoilla. Fukienin - Tsekiangin - Kiangsin raja­ alueella Hima tyo aloitettiin jonkin verran aikaisemmin, kes­ kusta-alueella kevaalla 1933. Ulkomaankauppahallinnon ja toisten eIinten perustamisen jaIkeen on tiilla alalla saavutettu ensimmiiiset menestykset. Nyt kansantalouteemme kuuluu kolme sektoria - valtion, osuuskunnallinen ja yksityinen. Valtion hoidossa ovat vain ne taloudelliset yritykset, joiden johtaminen valtion taholta on nyt mahdollista ja valttiimiiton­ ta. Valtionteollisuuden ja -kaupan sektori on jo alkanut kas­ vaa, ja sille avautuvat aarettomat tulevaisuudenniikoalat. Me emme suinkaan aseta esteitii yksityistaloudelliselle toi­ minnalle, vaan kannustamme ja edistamme sita, jos yksityis­ yrittajat eivat riko hallituksen saatamiii lakeja. Yksityistalou­ den kehittiimistii vaatii nyt valtion ja kansan etu. Nykyisin on yksityistalous ehdottomasti vallitsevana ja se tulee epiiilemiitta sailyttamaiin tiiman vallitsevan asemansa viela pitkan aikaa. Yksityistaloutta edustavat punaisilla alueilla nykyisin pikku­ yritykset. 94

Osuustoiminnallinen sektori kehittyy hyvin nopeasti. Tilas­ tojen mukaan oli Kiangsin ja Fukienin maakuntien 17 piirikun­ nassa vuoden 1933 syyskuuhun mennessii yhteensa 1423 eri­ laista osuuskuntaa, joiden osuuspaaoma oli yli 300.000 juania. PisimmaIle olivat kehittyneet kulutus- ja elintarvikeosuuskun­ nat, niiden jalkeen tulevat tuotanto-osuuskunnat. Luotto-osuus­ kuntien toiminta on vasta alkanut. Ybdessa toimiessaan osuus­ kunnat ja valtion tuotantolaitokset tulevat aikaa myoten val­ tavaksi taloudelliseksi voimaksi, piiiisevat viihitellen yksityis­ talouden edelle ja alkavat esittiia siihen niihden johtavaa osaa. Taman vuoksi on samanaikaisesti yksityiskaupan kannustami­ sen kanssa kehitettiiva kaikin tavoin valtion tuotantolaitoksia ja laajennettava huomattavasti osuustoiminnallisia tuotantolai­ toksia. Kehittaaksemme valtion tuotantolaitoksia ja auttaaksemme osuustoiminnallisia tuotantolaitoksia laskimme kansanjoukko­ jen tukemina liikkeelle 3 miljoonan juanin taloudellisen raken­ nustyon lainan. Ainoa mahdollinen varaliihde taloudellisen ra­ kennustyon rahoittamiseen on nykyisin vaeston varoihin tur­ vautuminen. Tulojemme lisiiaminen kansantaloutta kehittamalla siina on finanssipolitiikkamme perussuuntaus, joka on jo tuottanut niikyvia tuloksia Fukienin Tsekiangin Kiangsin raja­ alueella ja alkanut kantaa hedelmiii myos Keskusta-alueella. Taman suuntauksen paattiiva toteuttaminen on finanssi- ja ta­ louselintemme tehtiivana. Tassa yhteydessii on kiinnitettava erityista huomiota siihen, etta Valtionpankki rahamerkkejii liikkeelle laskiessaan pitiiisi ensisijaisena liihtokohtanaan kan­ santalouden kehittamisen vaatimuksia ja jattiiisi puhtaasti raha-taloudelliset tarpeet toiselle sijalle. Varojen kaytossii on siiiistiiviiisyyttii pidettiivii perusohjeena. Kaikkien hallituselinten tyontekijiiin tiiytyy ymmiirtiia, ettii vaa­ rinkaytokset ja tuhlaus ovat mitii suurin rikos. Taistelu viiarin­

95

kaytoksia ja tuhlausta vastaan on menneina aikoina tuottanut tiettyja tuloksia, ja tiihan suuntaan on toimittava edelleenkin. On saastettava jokainen kolikko sodan ja vallankumouksen tarpeisiin, taloudelliselle rakennustyollemme - sellainen on kir­ janpitomme periaate. Niiden menetelmien, joita me sovellamme valtionvarojen kay­ tossa, pitaa erota perinpohjin kuomintangin menetelmista. Hetkella, jolloin Kiina on syosty mita raskaimpaan taloudel­ liseen hataan, jolloin sadat miljoonat ihmiset karsivat vilua ja nalkaa, on kansanhallituksemme kaikista vaikeuksista huoli­ Matta tarttunut todenteolla taloudelliseen rakennustyohon val­ lankumouksellisen sodan ja kansakunnan etujen nimessa. Tay­ sin selvaa on, etta vain meidan voittomme imperialismista ja kuomintangista, ainoastaan suunnitelmallinen ja hyvin jarjes­ tetty taloudellinen rakennustyo voivat pelastaa koko kansam­ me ennennakemattomasta hadiista.

ENEMMA.N HUOLENPITOA KANSAN ELAMASTA,

ENEMMliN HUOmOTA TYUMENETELMIIN

(27. tammikuuta 1934)

Mao Tse-tungin loppulausunnosta tammikuussa 1934 Sui­ kinissa Kiangsin maakunnassa pidetyssa tyovaen ja talon­ poikien edustajien II Yleiskiinalaisessa kongressissa.

1 Parin ensimmalsen vuoden kuluessa punaisten alueiden perus­ tamisen jalkeen havaittiin usein maataloustuotannon laskua, mika selittyy paaasiassa siita, etta maanjaon yhteydessa ei talonpoikien oikeutta maahan maaritelty selvasti eika uusi taloudellinen jarjes­ tys oBut paassyt viela normaaliin uomaansa. 2 Tyoapu-osuuskunnat ja kyntoprikaatit keskinaisapujarjes­ tOja, joita talonpojat perustivat punaisilla alueilla yksityistalouden vallitessa. Osallistuminen naihin jarjestoihin oli vapaaehtoista ja se perustui keskinaiseen etuun: tehdysta tyosta maksettiin tyopli.ivien luvun mukaan. Jli.senilleen antamansa avun ohella osuuskunnat aut­ toivat myos Punaisen armeijan sotilaiden perheitli., orpoja ja van­ huksia. Nama jli.rjestot esittivli.t tli.rkeli.li. osaa tuotannossa ja sai­ vat vli.eston lampimli.n kannatuksen.

On kaksi kysymysta, joihin toverit eivat kiinnittaneet kes­ kustelussa riittavan vakavaa huomiota. Haluan kosketella eri­ koisesti naita kahta kysymysta. Ensimmainen niista koskee kansanjoukkojen elamaa. Nyt on perustehtavamme laajojen kansanjoukkojen mobili­ sointi osallistumaan vallankumoukselliseen sotaan, imperialis­ min ja kuomintangin nujertaminen vallankumouksellisessa so­ dassa, vallankumouksen levittaminen koko maahan ja imperia­ listien karkoittaminen Kiinasta. Ken aliarvioi tata perusteh­ tavaa, han on huono vallankumouksellinen tyontekija. Jos to­ verimme selvittavat todenteolla taman perustehtavan itselleen, jos he ymmartavat, etta vallankumous on hinnalla milIa tahan­ sa levitettava koko maahan, ei meilla tule ilmenemaan viihai­ sintakaan piittaamattomuutta laajojen kansanjoukkojen elin­ etujen ja elinehtojen subteen, ei tule olemaan naiden etujen ja ehtojen vahaisintakaan aliarviointia. y~llan~':l:IIl~~~s_e~l~~_~..!~ta on kansanjoukkojen sotaa, sita voidaan kayda vain saattamaIla ------ -_._--"-"-_..._- _._.­ kansanjoukot liikkeelle, kansanjoukkoihin nojaten.

96

7 -

Huomautuksia

Mao Tse-tungin teoksia I

97

Pystyrnmeko me voittamaan vihollisen, jos tyydymme vain kansan mobilisointiin sodankayntia varten emmeka tee min­ kaanlaista muuta tyolli? Emme tietenkaan. Jos haluamme voit­ taa, on meidan tehtava viela hyvin paljon. Meidan on johdettava talonpoikaistoa taistelussa maansaannin puolesta ja annettava talonpojille maata; meidan on kohotettava talonpoikien tyoin­ nostusta ja kehitettava maataloustuotantoa, puolustettava tyo­ l3.isten etuja, perustettava osuuskuntia, kehitettava ulkomaan­ kauppaa, ratkaistava kansanjoukkojen huoltaminen vaatteilla, elintarvikkeilla, asunnoilla, valtllimattomyystarvikkeilla seka terveydenhoitoa ja avioliittoa koskevat kysyrnykset. Sanalla sa­ noen, meidan on kiinnitettava milli suurinta huomiota kaikkiin kansan jokapaivaisen elaman kysyrnyksiin. Jos kiinnitamme huomiomme naihin kysymyksiin ja ratkaisemme ne, jos tyydy­ t~!!l_rn~ ___~_~!iI~j~!l~_~?je.Il:. . !.!':l]l.~et, niin meista tulee todellisia kansan elaman jarjesllijia ja joukot liittyvat todenteolla ym­ parillemme ja kannattavat meita lampimasti. Toverit, pystyrn­ meko silloin nostamaan kansanjoukot osallistumaan vallanku­ moukselliseen sotaan? Pystymme ehdottomasti. Tyontekijoillemme on joskus kaynyt niin, etta he ovat huo­ lehtineet vain Punaisen armeijan miesvoiman lisaamiseslli, kuljetusjoukkojen suurentamisesta, maanvuokran perimisesta ja lainan merkinnasta. Mutta miten on ollut kaiken muun lai­ ta? Muusta he eivat ole huolehtineet, toisinaan eivat huolehti­ neet mistaan. Niinpa TingtSoun kaupungin toimeenpaneva ko­ mitea harrasti yhteen aikaan vain Punaisen armeijan miesvoi­ man lisaamista ja mobilisointia kuljetusjoukkoihin, mutta kan­ sanjoukkojen elaman kysymykset eivat silli lainkaan kiinnos­ taneet. TingtSoun vaesWlla ei ollut polttoainetta, se ei voinut hankkia suolaa, jonka kapitalistit olivat piilottaneet, osalla vaestoa ei ollut asuntoja, kaupungissa oli puutetta riisislli, sen hinta oli korkea. Sellaisia olivat TingtSoun vaeston pruvanpolt­ tavat kysymykset, joiden ratkaisemiseen se toivoi hartaasti saa­ 98

vansa meillli apua. Mutta TingtSoun kaupungin toimeenpaneva komitea ei edes ottanut esille naita kysymyksia. TyOlrusten ja talonpoikien edustajien kokouksen uusintavaalien jalkeen Ting­ tSoussa toistasataa edustajaa lakkasi kayrnaslli istunnoissa, kun niissa kasiteltiin vain Punaisen armeijan miesvoiman li­ saamista ja kuljetusjoukkoihin mobilisointia, eika kansan ela­ maan kiinnitetty millian huomiota. Istuntojen kokoonkutsumi­ nen kavi nain ollen mahdottomaksi. Juuri llislli syyslli tyo Pu­ naisen armeijan miesvahvuuden lisaamiseksi ja mobilisointi kul­ jetusjoukkoihin tuotti niin niukkoja tuloksia. Sellainen on ku­ va eraalta paikkakunnalta. Toverit, olette kai lukeneet teille jaetun kirjasen kahdesta mallikelpoisesta kunnasta. Niissa on kuva aivan toisenlainen. Kuinka runsaslukuisen lliydennyksen antoivatkaan Punaiselle armeijalle Tsangkangin 1 kunta Kiangsin maakunnassa ja Tsaikin 2 kunta Fukienin maakunnassa! Tsangkangin kunnassa liittyi Punaisen armeijan riveihin 80 % koko nuorisosta, lliysi­ ikaisislli miehista ja naisista, Tsaikin kunnassa liittyi Punai­ seen armeijaan 88 %. Suurta menestyslli saavutettiin myos lainan merkinnassa: Tsangkangin kunnassa, jossa on 1500 asu­ kasta, merkittiin lainaa 4500 juanin arvosta. Muillakin toimin­ nan aloilla on siella saavutettu eritlliin hyvia tuloksia. Miten sellainen seikka on selitettavissii.? Osoitan taman muutamalla esimerkilla. Kun eraailli Tsangkangin kunnan koyhailli talon­ pojalta paloi osa taloa, suoritti kunnan toimeenpaneva komi­ tea vaeston keskuudessa kerayksen hanen auttamisekseen. Kun kolme asukasta oli jaanyt toimeentuloa vaille, kerasi toi­ meenpaneva komitea yhdessa keskinaisapuyhdistyksen kanssa viipyrnatta riisia ja auttoi puutteessa olevia. Viimekesaisen osittaisen kadon johdosta osti toimeenpaneva komitea riisia Kungluen 3 piirikunnasta, joka sijaitsee yli 200 lin paassa Tsangkangista, ja auttoi siten vaestoa. Samanlaista tyolli teh­ tiin eritlliin hyvin myos Tsaikin kunnassa. Siina on todella mal­ 99

likelpoisia vall an elimia. Niiden johtamismenetelmat eroavat perinpohjin TingtSoun toimeenpanevan kaupunkikomitean vir­ kavaltaisista johtamismenetelmista. Meidiin taytyy ottaa opo pia Tsangkangin ja Tsaikin kuntien tovereilta ja taistella sel­ laista virkavaltaista johtoa_'1/'~~~!-!l' jollainen TingtSoussa val­ Utsee. Kiinnitan vakavasti kokouksen huomiota siihen, kuinka valt­ tamatonta on syventya kansanjoukkojen elaman jokapiiivaisiin kysymyksiin, maa- ja tyokysymyksista tarvikehuoltoon saak­ ka. Naiset haluavat oppia kyntamaan ja aestamiiiin. Kuka sita heille opettaa? Lapset haluavat opiskella. Onko heille perus­ tettu kouluja? LiihistoIla oleva silta on niin kapea, ettii siita voi pudota. Eiko olisi aika korjata se? Ihmiset potevat erilai­ sia tauteja. Miten heidat parannetaan? Kaikkien naiden elin­ kysymysten tulee aina oIla piiiviijiirjestyksessa. Niita pitaa kii­ sitelIii, tehda piiiitoksiii, panna piiiitokset tiiytiintoon ja tar­ kistaa, miten ne on taytetty. Laajojen kansanjoukkojen tay­ tyy saada ymmiirtiiii, etta me edustamme niiden etua, elamo me niiden kanssa samaa eliimiiii. Ne on tamiin perusteella saatava selvittamaan its eIleen vielii korkeammat tehtavlit, joita me esitiimme, vallankumoukselli­ sen sodan tehtavat, tukemaan vallankumousta, levittiimli.lin si­ ta koko maahan ja meidan poliittisia kehoituksiamme seura­ ten taistelemaan loppuun saakka vallankumouksen voiton puo­ lesta. TSangkangin kunnan viiesto sanoo: »Kommunistit ovat mainioita ihmisili., he huolehtivat meista kaikessa». Kunnia Tsangkangin kunnan mallikelpoisille tyontekijoille! He ovat valloittaneet kansan vilpiW:iman kUntymyksen ja heidiin kehoi­ tuksensa sotaanliihdCista saa laajojen kansanjoukkojen kanna­ tuksen. Haluatteko saada joukkojen tuen? Haluatteko, etta joukot antavat rintaman hyvaksi kaikki voimansa? Tata var­ ten pitiiii olla joukkojen mukana, kohottaa niiden aktiivisuutta, syventyli niiden tarpeisiin, palvella joukkojen etuja kaikella

100

syd1i.mellMn ja kaikilla ajatuksillaan, ratkaista joukkojen tyo­ hOn ja elinehtoihin liittyvli.t kysymykset - kysymykset suo­ lasta, riisista, asunnosta, vaatetuksesta, iiitien ja lasten huol­ tamisesta - sanalla sanoen kaikki kansan eliimlia koskevat kysymykset. Jos niin toimimme, tukevat laajat kansanjoukot meitli. varmasti, ja vallankumous muodostuu heille eliimiin asiaksi, korkeimman kunnian lipuksi. Jos kuomintang yrittiiii hyokatli. punaisille alueille, niin laajat kansanjoukot astuvat henkeiiiin sMstiimiitta piiiittli.vaan taisteluun. Tll.man suhteen ei voi olla mitaiin epailyjii. Emmeko me tosiaankin ole lyoneet hajalle niin ensimmiiista, toista, kolmatta kuin myos neljll.tta vihollisen »marssia»? Kuomintang soveltaa nykyisin korsutaktiikkaa 4, se pystyt­ tali. vaella ja voimalla »kilpikonniaan» luottaen niihin kuin mur­ tumattomaan muuriin. Mutta onkohan tuo muuri niin murtuma­ ton, toverit? Ei ensinkaiin. Katsokaahan. Eivatko keisarien lin­ nanmuurit ja palatsit kestaneet tuhansia vuosia? Mutta ne ku­ kistuivat toinen toisensa jiilkeen, kun kansanjoukot nousivat. Venajiin tsaari oli eras maailman julmimmista hallitsijoista, mutta pysyiko tama tsaari pystyssli., kun proletariaatti ja ta­ lonpoikaisto nousivat vallankumoukseen? Ei pysynyt. Enta ne murtumattomat muurit? Ne luhistuivat. Mikli. sitten on todel­ linen murtumaton muuri, toverit? Kansa, monimiljoonaiset kansanjoukot, jotka kaikesta syd1i.mestiiiin ja kaikilla ajatuk­ sillaan tukevat vallankumousta. Se on oikea murtumaton muuri, jota mikMn voima ei voi milloinkaan Mvittiiii. Vastavallan­ kumous ei pysty meita nujertamaan, me nujerramme sen. Liit­ tiien monimiljoonaiset kansanjoukot vallankumoushallituksen ympiirille ja laajentaen vallankumouksellista sow me kyke­ nemme tuhoamaan vastavallankumouksen taydellisesti, va­ pauttamaan koko KUnan. Toinen kysymys koskee tyomenetelmia.

101

Me olemme vallankumoukselIisen sodan johtajia ja jll.rjes­ tiijill. ja olemme samaHa joukkojen eliimll.n johtajia ja jlirjes­ tiijiii. Vallankumouksellisen sodan jiirjestiiminen ja joukkojen elinehtojen parantaminen ovat meidiin kaksi suurta tehtiiviiim.­ me. Ja tiissa nousee kaikessa vakavuudessaan esiin kysymys tyomenetelmistiimme. Meidiin ei ole vain esitettiivii tehtiivii, meidiin on myos ratkaistava kysymys niiiden tehtiivien rat­ kaisumenetelmistii. Meidiin on esimerkiksi piiii.stiiva joen yli, mutta jos meilla ei ole siltaa eikii venettii, emme voi sitii teh­ diL Jos silta- ja venekysymystii ei saada ratkaistuksi, jiiiiviit kaikki puheet toiselle rannalle piiiisemisestii tyhjiksi sanoiksi. Ellei menetelmiikysymystii ratkaista, on tehtiiviin tiiyttiiminen pelkkiiii jaarittelua. Ellei kiinnitetii huomiota siihen, miten Pu­ naisen armeijan miesvahvuuden lisiiiimistii on johdettava eikii kehitetii asian vaatimia menetelmiii, ei menestystii saavuteta, vaikka siitii puhuttaisiin tuhannesti. Jos me miss§. muussa tyos­ maanjaon tarkistuksessa, taloudellisessa raken­ sii wansa nustyossii, valistustyossii tai raja-alueilla ja uusilla alueilla suoritettavassa tyossii - asetamme vain tehtiiviii, mutta em­ me kiinnitii huomiota niiiden tehtiivien tiiytiintoonpanomenetel­ miin, jos emme taistele virkavaltaisia tyomenetelmiii vastaan emmekii kiiytii tehokkaita konkreettisia menetelmiii., jos emme hylkiiii jiiykkiii hallintomenetelmia emmekii sovella kiirsiviil­ lisen vakuuttamisen menetelmiiii, niin emme voi tiiyttiiii. ainoa­ takaan tehtiiviiii. Hsingkuon piirikunnasaa toverimme tekivat ensiluokkaista tyotii ja ansaitsivat sillii mallikelpoisten tyontekijiiin kunniani­ men. Hyvin ja luovalla tavalla ovat toverimme toimineet myos Kiangsin maakunnan koillisosassa ja he ansaitsevat kiitoksem­ me mallikelpoisina tyontekijoinii.. Kiangsin maakunnan koillis­ osassa olevan Hsingkuon piirikunnan tyontekijiit ovat yhdistii­ neet joukkojen eliimiin vallankumoukselliseen sodankayntiin ja ratkaisseet samalla menetelmakysymyksen ja kysymyksen val­ 102

lankumouksellisen tyon tehtiivistii. He tyoskenteleviit vaka­ vasti, ratkaisevat kysymykset harkiten, tayttaviit tOOenteolla velvollisuutensa vallankumousta kohtaan. He ovat mainioita vallankumouksellisen sOOan jiirjestiijiii ja johtajia ja samaHa mainioita joukkojen eliimiin jlirjestiijiii ja johtajia. Ja mo­ nilla muilla seuduilla, esimerkiksi erli.illii sanghangin, Tsang­ tingin ja Jungtingin piirikuntien alueilla Fukienin maakun­ nassa, Sikiangissa ja muilla alueilla Kiangsin maakunnan eteUi­ osassa, eriiilla Tsalingin, Jungsinin ja Kianin piirikuntien alueiI­ la Hunanin Kiangsin raja-alueella, eriiillii Jangsinin piirikun­ nan seuduilla Hunanin - Hupen - Kiangsin raja-alueella, sa­ moin useiden Kiangsin maakunnan piirikuntien aluepiireissii ja kunnissa seka viilittomiisti keskuksen alaisessa suikinin piiri­ kunnassa toverit tekeviit mallikelpoista tyotii ja ansaitsevat samoin kiitoksemme. Hallitsemamme alueen kaikissa osissa on epiiilemiitta paljon­ kin joukkojen keskuudesta nousseita toimeliaita, hyvUI. tyonte­ kijoitii. Niiiden toverien tehtiiviinii on auttaa siellii., missa tyo on heikkoa, auttaa kokemattomia tovereita tyon jiirjestiimi­ sessa. Meidiin on kiiytiivii suuri vallankumouksellinen sota, mei­ dan on lyotavii hajalle vihol1isen suurisuuntainen »marasi», on levitettiivii vallankumous koko maahan. Kaikilla vallankumouk­ selIisilla tyoritekijoillii on suuri vastuu. Tiimiin edustajakokouk­ sen jiilkeen meidan tiiytyy ryhtyii tehokkaisiin toimenpiteisiin tyomme parantamiseksi. Pisimmii.lle kehittyneiden alueiden tiiytyy piiiistii yha eteenpiiin ja takapajuisten edella kulkevien rinnalle. On luotava tuhansia Tsangkangin tapaisia kuntia, kym­ meniii Hsingkuon tapaisia piirikuntia. Ne ovat meidiin vahvoja asemiamme. Tiillaiset asemat miehitettyiimme me lahdemme niistii liikkeelle murskataksemme vastustajan »marssib ja ku­ kistaaksemme imperialismin ja kuomintangin vallan koko Kii­ nassa.

103

Huomautuksia 1 Tlliangkang kunta Hsingkuon piirikunnassa Kiangsin maakun~ nassa. 2 Tsaiki kunta !11Ianghangin piirikunnassa Fukienin maakun~ nassa. 3 Kunglue piirikunta punaisella alueeIla Kiangsin maakunnas­ sa. Lokakuussa 1951 tliAlla kaatui Punaisen armeijan 8. armeija­ kunnan komentaja Huang Kung-Iue. Hanen muistokseen muodostet­ tiin hanen nimelleen omistettu piirikunta. 4 Heinakuussa 1988 Luianin vuorella (Kiangsin maaltunnassa) pidetyssa sotaneuvottelussa Tlliiang Kai-i\\ek plii!.tti soveltaa viiden­ nella »marssilla» uutta taktiikkaa, punaisen alueen saartarnista korsulinnakkeilla. Vuoden 1984 tarnmikuun loppuun mennessa las­ kettiin Kiangsin maakunnassa rakennetun 2900 korsua. Sarnaa tak­ tiikkaa kiiyttivat myBhemmin japanilaiset taistellessaan 8. ja Uut­ ta 4. armeijaa vastaan. Mao Tse-tungin kehittlima kansansodan strategia osoittaa tliysin mahdolliseksi menestyksellisen taistelun vastavallankumouksellisten voimien korsutaktiikkaa vastaan, ja ta­ pahtumien kulku on sen nayttanyt toteen.

104

JAPANILAISTA IMPERIALISMIA VASTAAN KAYTAVliN TAISTELUN TAKTIIKASTA (27. joulukuuta 1935)

Puolueen aktiivijasenten neuvottelussa Vajaopaossa Eiensin maakunnan pohjoisosassa pidetty selostus. Mao Tse-tung piti tliman selostuksen Kiinan Kommunistisen puolueen Keskus­ komitean poliittisen toimikunnan kokouksen jalkccn, joka pi­ dettiin Vajaopaossa joUlukuussa 1985. Tassa erittain tarkeas­ sa kokouksessa oli arvosteltavana se puolueessa esiintynyt virheellinen mielipide, etta Kiinan kansallinen porvaristo ei kykene kliymaan taistelua japanilaista imperialismia vastaan liitossa ty61iiisten ja talGnpoikien kanssa. Tassa kokouksessa hyvaksyttiin kansallisen yhteisrintarnan taktiikka. Selostuk­ sessaan Mao T~tung selvitti tyhjentavasti porvariston kans­ sa mUodostettavan uuden yhteisrintaman mahdollisuuden ja tlirkeyden Kiinan kaydessa sotaa Japania vastaan. Han tah­ densi kommunistisen puolueen ja Punaisen armeijan johtavaa osuutta tiissa yhteisrintamassa, osoitti Kiinan vallankumouk­ sen pitkiUlisen luonteen, tuomitsi puoluecn keskuudessa pit­ kan aikaa vallinneen ahtaan-lahkolaisuudenja iiia:J.ifsen-kii­ rehHrriIsEln valiaiikum'ouksellisessa' tOiminnassa, jotka ()if-vat pentssylta puolueen ja Punaisen armeijan vakavifii' vastoin­ k!i:ymisiin toisen vallankumouksellisen kansalaissodan kau­ della. Samalla Mao Tse-tung kehoitti puoluetta ottamaan oppia vuoden 1927 tapahtumista, jolloin Ti\\en Tu-hsiun oikeis­ 1!>I!tL.Y.a!!,a,IlkuJ.llo1!!tsen~. ::ta.ipI~ii,:Edelieen han viittasi siihen, etta Tlliiang Kai-i\\ek pyrkii varmasti murs­ kaamaan vallankumouksen voimat. Mao Tse-tung antoi siten

105

puolueelle selv1:i.n suuntauksen vallankumouksen voumen suojelemiseen mahdollisilta menetyksilt1:i. nUden petosten ja aseellisten hyokk1:i.ysten johdosta, jollaisiin T!iang Kai-l!iek oli turvautunut. Kiinan Kommunistisen puolueen Keskuskomi­ tean laajennettu neuvottelukokous, joka pidettiin tammikuus­ sa 1935 Tsunjissa KueitAoun maakunnassa, erotti puolueen entisen »vasemmisto»-opportunistisen johdon ja muodosti uu­ den johdon, jonka, k1:i.rkeen tuli Mao Tse-tung. Mutta t1:i.mli neuvottelukokous pidettiin Punaisen armeijan Pitk1:i.n mars­ sin aikana, mistil. syysUt se saattoi tehd1:i. plill.toksiii vain kaik­ kein ajankohtaisimmista sotilaallisista ja jil.rjestollisist1:i. ky­ symyksistli. Vasta Punaisen armeijan siirryttya sensin maa­ kunnan pohjoisosaan sai Keskuskomitea tilaisuuden kaikkien poliittisen taktiikan kysymysten perinpohjaiseen selvittiimi­ seen. Juuri n1:i.it1:i. kysymyksi1:i. Mao Tse-tung eritteleekin tas­ sa selostuksessaan.

Nykyisen poliittisen tilanteen erikoisuudet Toverit! Poliittisessa tilanteessa on nyt tapahtunut suuria muutoksia. Tata muuttunutta tilannetta vastaavasti on puolueemme maa­ ritellyt tehtavansi. Mika on nykyise11e tilantee11e luonteenomaista? Nykyisen tilanteen peruserikoisuus on siinii, etta japanilai­ pyrkii~kemaan KiiIla~tl!.,!,ii~!9!l!I!f!!!I:Il!L'

~en iID.p_~x:!~I_i~Dli,

Tunnettua on, ettii Kiina oIl~liiJlElI! ~1!~~Il~"'l1g,.~tt:l!l:__ .~~~!I.Yt~~~ena. jll.... sisaiset syyt niiden perusta, ja etta ulkoiset syyt vaikuttavat sisaisten syid~!l:..}~~~ta:_ Muna muuttuu tietyn lampomiUiran saatuaan kananpoikaseksi, mutta Himpo ei voi muuttaa kivea kananpoi­ kaseksi, silla niilla on erilainen perusta. Eri kansat vaikuttavat toisiinsa alituisesti. Kapitalismin aikakaudella, varsinkin impe­ rialismin ja proletaaristen vallankumousten aikakaudella, on eri valtioiden keskinainen poliittinen. taloudellinen ja sivistyk­ selIinen vuorovaikutus valtava. Lokakuun sosialistinen vallan­ kumous avasi uuden aikakauden koko ma.~I!l18ll, eika vain Ve­ najan historiassa. Se on vaikuttanut eri maiden sisiiisiin muu­ toksiin ja erityisen voimakkaasti se on vaikuttanut Kiinassa tapahtuneihin sisaisiin muutoksiin. Mutta nama muutokset ovat niin muissa maissa kuin Kiinassakin tapahtuneet noiden mai­ den ja Kiinan sisaisten lainmukaisuuksien kautta. §!!la,iset syyt maariiiivaLvl?i~~l!_ja .. ~.a:pRion. Voitto on tulosta armeijan voi­ masta tai sen oikeasta johtamisesta; tappio johtuu armeijan heikkoudesta tai johdon virheista; ulkoiset syrt. ya!.1r.uttavll! sisaisten kaut!a. Vuonna 1927 johtui Kiinan porvariston pro-I letariaatille tuottama tappio Kiinan proletariaatin (Kiinan:l Kommunistisen puolueen) keskuudessa esiintyneesta opportu-; nismista. Kun me teimme lopun opportunismista, alkoi Kiinanl vallankumous jalleen ~ulkea noususuuntaan. Sitten Kiinan Val-l lankumous sai uudelleen karsia vakavasti vihollisen iskuista -I tiilla kertaa puolueemme keskuuteen ilmaantuneiden seikkailu-' henkisten tendenssien vuoksi. Mutta kun me teimme lopun seikkailuhengestii, alkoi asiamme jalleen edistya. Jotta sUs voi­ simme vieda vallankumouksen voittoon, tulee puolueen nojata oikeaan poliittiseen linjaan ja jiirjestonsa kestiivyyteen. Dialektinen kiisitys maailmasta syntyi niin Kiinassa kuin Euroopassakin jo hyvin varhaisella ajalla. Mutta vanhan ajan edustajien dialektiikka oli luonteeltaan vaistonvaraista, alkeel­ ~_"

•. ""'",_'.n·

',.

",-,....

.'.". _ "

205

lista: sen ajan yhteiskunnallisten ja historiallisten olosuhtei­ den vuoksi se ei voinut vielii saada kehittynyttii muotoa. Tiistii syystii se ei pystynyt selittiimiiiin maailmaa kaikilta puolin, ja myohemmin sen tHalIe astui metafysiikka. Tunnettu saksalai­ nen filosofi Hegel, joka eli XVllI vuosisadan lopussa ja XIX vuosisadan alussa, antoi dialektiikkaan hyvin tiirkean panok­ sen, mutta hiinen dialektiikkansa oli idealistista. Vasta sen jiilkeen kun proletaarisen liikkeen suuret edustajat Marx ja Engels olivat yleistiineet ihmiskunnan tiedon kehityksen myonteiset tulokset ja erityisesti omaksuneet arvostellen He­ gelin dialektiikan jarkiperiiiset ainekset ja luoneet dialektisen ja historiallisen materialismin suuren teorian, alkoi inhimillisen tiedon historiassa mitii suurin vallankumous. Lenin ja Stalin kehittiviit myohemmin tiitii teoriaa. Heti kun tiima teoria oli loytiinyt tiensa Kiinaan, se aiheutti tiiillii suuria muutoksia ihmisten mielissa. Dialektinen maailmankisitys opettaa ihmisiii. ennen kaikkea taitavasti tutlrlmaan ja erittelemUn ristiriitojen liikuntaa eri­ laisissa olioissa ja ilmioissa ja tiimiin erittelyn pohjalla mii.iirit­ telemaiin ristiriitojen ratkaisemismenetelmiit. Tiimiin vuoksi olioille ominaisen ristiriidan lain konkreettinen ymmiirtiiminen on meille eriWiin tiirkeii.ii. 2.

R i s t i r ii dan y 1 e i s y y s

Esityksen helpottamiseksi koskettelen ensin ristiriidan ylei­ syyttii ja vasta sitten sen omalaatuisuutta. Kysymys on siitii, ettii sen jiilkeen kun marxilaisuuden suuret perustanlaskijat Marx ja Engels ja heidiin tyonsa jatkajat Lenin ja Stalin oli­ vat kehittiineet dialektisen ja materialistisen maailmankatso­ muksen, on materialistista dialektiikkaa sovellettu mitii suu­ rimmalla menestyksellii monilIa ihmiskunnan historian ja luon­ nonhistorian tutkimuksen aloilla, monilla yhteiskunnan uudis­ tamisen ja luonnon uudistamisen aloilla (esimerkiksi Neuvosto­

206

liitossa). Ristiriidan yleisyyden myontiivat jo hyvin monet, ja siitii syystii ei taman kysymyksen selvittiimiseen tarvita paljon sanoja. Mitii taas tulee ristiriidan omalaatuisuuteen, nUn monet toverit, varsinkin dogmaatikot, eivat ole siita vieUi selvillii. He eiviit ymmiirra, ettii ristiriidoissa esiintyy yleinen erityisessii. He eiviit ymmiirrii myoskiiiin sitii, kuinka tiirkeii merkitys val­ lankumouksellisen kaytiintomme johtamistyossii on sen seikan tutkimisella, mika ristiriidoissa on omalaatuista, meidan aikam­ me konkreettisille olioille ja ilmioille ominaista. Tiimiinvuoksi kysymys omalaatuisuudesta ristiriidoissa vaatii vakavaa tut­ kimista ja sen kasittelylle on annettava riittiiva sija. Tastii syystii me, tutkiessamme olioille ja ilmioille ominaisen ristirii­ dan lakia, otamme aluksi selviiii ristiriidan yleisyyttii koske­ vasta kysymyksestii, erittelemme sitten yksityiskohtaisesti ky­ symystii ristiriidan omalaatuisuudesta ja palaamme sitten uudelleen yleisyytta koskevaan kysymykseen. Kysymyksellii ristiriidan yleisestii eli absoluuttisesta luon­ teesta on kaksi puolta! ensiksi, ristiriidat ovat olemassa kaik­ kien olioiden ja ilmioiden kehitysprosesseissa, ja toiseksi, jokai­ sen olion ja jokaisen ilmion kehitysprosessissa on ristiriitojen liikunta olemassa alusta loppuun saakka. Engels sanDo: ~liikunta itse on ristiriitaa ...» 5. Leninin mii.ii­ ritelma vastakohtien yhteyden laista sanoo, etta se on », •• kes­ keniiiin ristiriitaisten, toisensa poissulkevien, vastakkaisten tendenssien myBntaminen (loytiiminen) kaikissa luonnon (ja sen mukaan myos hengen ja yhteiskunnan) ilmioissii ja proses­ seissa~ 6.

Ovatko nama lausunnot oikeita? Ovat. Jokaiselle ilmiBIle ominaisten vastakohtien keskinainen riippuvaisuus ja taistelu miiiriiavat kaikkien olioiden ja ilmioiden elaman, vieviit eteen­ piiin kaikkien olioiden ja ilmioiden kehitystii. Ei ole oliota, johon ei sisiilly ristiriitaa. Ellei ristiriitaa oliai, ei olisi maail­ mankaikkeuden kehitystii.

207

Ristiriita on liikunnan yksinkertaisten muotojen (esimerkik­ si mekaanisen liikunnan) perusta ja sita suuremmalla syylla monitahoisten muotojen perusta. Engels selitti ristiriidan yleisyyden seuraavalla tavalla: »Jos jo yksinkertainen mekaaninen liikunta sisaltaa itsessaan ristiriidan, niin sitakin enemman sisaItavat sen materian kor­ keammat liikuntamuodot ja erittainkin orgaaninen elama ja sen kehitys . " eUima on lahinna sita, etta olio jollakin hetkella on yksi ja sarna ja kuitenkin jotakin toista. Elama on siis nUn­ ikiian itse olioissa ja tapahtumissa oleva, alati syntyvii ja rat­ keava ristiriita, ja heti kun tamii ristiriita lakkaa olemasta, lakkaa myos elama, tulee kuolema. Sarnoin niiimme, kuinka ajat­ telun alallakaan emme voi viilttaa ristiriitoja, ja kuinka esimer­ kiksi ristiriita sisaisesti rajoittamattoman inhimillisen tietoa­ miskyvyn ja sen todellisen toteutumisen valillii pelkiistaan ul­ koisesti rajoitetuissa ja rajoitetusti tietoavissa ihmisissa rat­ keaa meille ainakin kaytannollisesti loppumattomassa sukupol­ vien sarjassa, paattymattOmassa edistyksessa ... korkeammalla matematiikalla on yhtena paaperusteistaan ristiriita ... Mutta jo alemmassakin matematiikassa vilisee ristiriitoja» 7. Lenin selitti samalla tavoin ristiriidan yleisyyden: »Matema­ tiikassa + ja - . Differentiaali ja integraali. Mekaniikassa voima ja vastavoima. Fysiikassa positiivinen ja negatiivinen siihko. Kemiassa atomien yhdistyminen ja hajautuminen. Yb­ teiskuntatieteessa luokkataistelu» 8. Sodassa hyokkays ja puolustus, eteneminen ja peraantymi­ nen, voitto ja tappio - kaikki nama ovat keskenaan ristiriitai­ sia ilmi5ita. TIman toista puolta ei ole toistakaan. Niiiden kah­ den eri puolen taistelu ja keskinainen yhteys muodostavat sodan kokonaisuuden, ne vievat eteenpiiin sodan kehitysta ja ratkai­ sevat sen lopputuloksen. Kaikenlaista ihmisten kasitteissa esiintyvaa eroavuutta on tarkasteltava objektiivisten ristiriitojen heijastumana. Subjek­

tiivisessa ajattelussa kuvastuvat objektiiviset ristiriidat muo­ dostavat kasitteiden ristiriitaisen liikunnan, vievat eteenpain inhimillisen ajattelun kohteeksi nousevia kysymyksia. Puolueessa ilmaantuu alituisesti erilaisten katsomusten vas­ takkaisuutta ja taistelua, ja tiima on yhteiskunnassa esiintyvien ~uokkaristiriitojen sekii uuden ja vanhan vaIisten ristiriitojen heijastelua puolueessa. Jos puolueessa ei ole katsomusten risti­ riitaa ja taistelua, jonka kuluessa ristiriidat voitetaan, loppuu puolueen elama. Niiin olemme todenneet, etta kaikkialla ja kaikessa tapahtu­ massa on ristiriitoja, niin yksinkertaisissa kuin morutahoisis­ sakin liikunnan muodoissa, ruin objektiivisessa maailmassa kuin ihmisten tajunnassakin. Mutta onko ristiriita olemassa myos jokaisen prosessin alkuvaiheessa? Onko jokaisen olion ja ilmion kehitysprosessi ristiriitainen alusta loppuun saakka? Kuten kay selville kirjoituksista, joissa neuvostofilosofit arvostelevat Deborinin koulukuntaa, pitaa tiimii koulukunta kiin­ ni kasityksesta, ettii ristiriita ei esiinny prosessin alussa, vaan ilmaantuu sen tietyssa kehitysvaiheessa. Prosessin kehitys ta­ pahtuisi siis sita ennen ulkoisten eika sisiiisten syiden vaiku­ tuksesta. Silla tavoin Deborin luisuu ulkoisen sysayksen_meta­ m~!!!.i!El.en J:eo~.!IAn..~ekanis.!lliin. Katsellessaan tuolta niiko.. kannalta konkreettisia ongelmia deborinilaiset paiitteliviit, etta kulakkien ja taJonpoikaisjoukkojen viilillii on neuvosto-oloissa vain eroavuuksia, mutta ei riistiriitoja, ja yhtyiviit taydellisesti Buharinin kantaan. Tarkastellessaan Ranskan vallankumousta he olivat sita mielta, etta kolmannessa saadyssa, johon tyolaiset, talonpojat ja porvaristo kuuluivat, oli ennen vaJIankumousta niinikiian vain eroavuuksia, mutta ei ristiriitoja. Tama Debori­ run koulukunnan kiisitys on marxilaisvastainen. Deborinilaiset eiviit ymmartaneet, etta jokaiseen eroavuuteen sisaltyy jo risti­ riita, etta eroavuus on ristiriitaa. Jo porvariston ja proletariaa­ tin ilmaantumisen ensimmiiisista ajoista saakka lahtien syntyi 14 -

208

Mao Tse·tungin teoksia I

209

tyon ja paaoman vii.1inen ristiriita, valkka se ei ollut viela kii.rjis­ tynyt. Tyolii.isten ja talonpoikien valilla on eroavuus jopa Neu­ y;'!t()IJit()nk~· ~iSkiirul~i~i;sa oloissa. Niiden v~iinen eroa­ vuus~~ ristiriita, joka ei kuitenkaan voi karjistya ja muuttua antag