Afaan Oromoo. Qajeelcha Barsiistotaa. Kutaa 3 9789994423224

Citation preview

Afaan Oromoo Qajeelcha Barsiistotaa Kutaa 3

Qopheessitoota: Addunyaa Barkeessaa Caaltuu Tashoomaa Hasan Waaqayyoo Malkaamuu Takiluu Margaa Dabaloo Nagaasaa Hundee Taammanaa Kitilaa (Ph.D.) Tolamaaram Fufaa (Ph.D.)

Rippaabiliika Dimookiraatawaa Federaalawaa Itoophiyaatti Ministeera Barnootaa

Kitaabni kun deeggarsa maallaqaafi teekinikaa ummata Ameerikaarraa karaa Dhaabbata ’USAID’tiin argameen walta’iinsa Ministeera Barnootaa, Biiroo Barnootaa Oromiyaafi Piroojektii ’READ TA’ tiin kan qophaa’edha. Baasiin maxxansa kitaaba kanaammoo Sagantaa Mirkaneeffannaa Qulqullina Barnootaa Waliigalaa (GEQIP II) keessaa kan ba’edha. Mirgi abbummaa kitaaba kanaa @ bara 2006 kan Ministeera Barnootaafi Biiroo Barnootaa Oromiyaati.

ISBN: 978-99944-2-322-4

Torban

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14

Matadureewwan

Fuula

Seensa

iii

Akaakuuwwan Dhukkubootaa Dhukkubootaafi Amaloota Isaanii Dhibee Garaa Kaasaa Dhukkubsachuun Dura of Eeggachuu Gifira Qufaa Namni Namaaf Qoricha Nama Eedsiin Qabame Kunuunsuu Dhukkubsataa Wal’aanu Ollaa Bara Beelaa Ollaa Gaarii Boonsaa, Abbaa Firaa Birmannaa Gaafa Rakkinaa Warra Walii Gale Faayidaa Ollaa Gaarii Aadde Dureettiifi Dargaggeeyyii Lamaan Ga’ee Manguddootaa Jaarsolii Biyyaa Sardiidoofi Daakiyyee Afoola Akaakuuwwan Afoolaa Faayidaa Afoolaa Gorsa Gaarii Jireenya Gamtaa Tooftaalee Seenessuu Afoolaa Aabba Guddaafi Allaattii Tapha Hibboo Barattoota Qaxalee Itti Fayyadama Yeroo Yeroon Qilleensa Sagantaa Qo’annaa Barataa Cimaa Obboleeyyan Ciccimoo Shamarran Bibilchaatoo Sagantaa Milkaa’inaa Mudannoo Ayishaa Nageenya Tiraafikii Seera Tiraafikii Barsiisuu Hojiirra Oolmaa Seera Tiraafikii Seera Tiraafikii Hubannoo Seera Tiraafikii Barattuu Seera Tiraafikii Kabachiistu

1 1 1 12 12 13 23 23 23 35 35 35 46 46 46 57 57 57 67 67 67 77 77 78 88 88 88 99 99 99 111 111 111 120 120 121 127 127 128 138 138 138

15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30

Ittisa Balaa Konkolaataa Sababoota Balaa Konkolaataa Miidhaa Balaa Konkolaataa Jijjiirama Amalaa Amala Gaariifi Amala Badaa Tikseewwan Lamaan Seera Ittiin Bulmaataa Ijoollee Naamusa Qaban Gorsa Manguddoo Fakkeenya Gaarii Gorsa Barsiisaa Mirgaafi Dirqama Barataa Adeemsaafi Meeshaalee Oomisha Xaafii Qonnaan Bulaa Cimaa Meeshaalee Qonnaa Qonnaan Bultoota Ganda Tullubee Bu’aalee Lafa Qotuurraa Argaman Bu’aalee Beellada Horsiisuurraa Argaman Marii Oomisha Midhaanii Akaakuuwwan Midhaaniifi Haala Oomisha Isaanii

145 145 146

Obsa Dhabuu Akaakuuwwan Hojii

186 186

Hiriyoota Lamaan Hojii Baadiyaa

192 192

Bu’aalee Cimanii Hojjechuu Bu’aalee Barnootaa

198 198

Kadhatanii Fuudhuu Buna Qalaafi Akkaataa Qophii Isaa

204 204

Eebba Eebba Guyyaa Gaa’elaa

210 210

Barmaatilee Miidhaa Qaban Huuba Qoonqoo Muruu

215 215

Tumaalessa Hoolaafi Dubartii Cimtuu Dhaaba Bittaafi Gurgurtaa

220 220

Gochaawwan Gabaa Keessatti Raawwataman Gidduu Nyaattee

226 226

Faayidaa Gabaa Beellama Guyyaa Gabaa

232 232

Silabasii

238

Jibsoo

256

151 151 151 157 157 158 163 163 163 169 169 170 175 175 175 181 181

Seensa Xiyyeeffannoo Qajeelcha Barsiistotaa Qajeelchi barsiistotaa kun qaama sirna barnootaa afaan dhalootaati. Kunis haala hojiirra oolmaa kitaaba barattootaa irratti xiyyeeffata. Xiyyeeffannoo kanaan ijoolleen afaan isaaniitiin ogummaawwan dhaggeeffachuu, dubbachuu, dubbisuufi barreessuu haala gaariidhaan horachiisuuf kan fooyya’ee qophaa’edha. Bu’uurri qophii isaas qorannoo daa’imman haala kamiin ogummaawwan dubbisuufi barreessuu salphaatti horachuu danda’u? kan jedhuufi amaloota Afaan Oromooti. Qajeelchi barsiistotaa kun sirna barnootaa fooyya’e bu’uureffata. Mala baruu barsiisuufi meeshaalee deeggarsa barnoota kitaabicha keessatti dhiyaatanis barsiistotaaf odeeffannoo ga’aa kenna. Itti dabalees, barsiistonni barattota deggaruuf kitaaba barattootaatti akkamiin fayyadamuu akka qaban irratti qajeelfama ifa ta’e kenna. Akkasumas, adeemsi baruufi barsiisuu madaallii walirraa hincinne, dhimma kornayaafi hunda hammatoo giddugaleessa godhata. Dhuma qajeelcha barsiisotaa kanatti silabasiin Afaan Oromoo kutaa 3 maxxaneera. Silabsiin kunis xumura samisteeraatti dandeettii barattootarraa eegamu agarsiisa. Silabasichaatti aanee, jibsoon kennameera. Achi keessatti jechoonni barsiisotaaf haaraa ta’u jedhamanii yaadaman hiikamanii jiru.Isaan booda ammoo maalummaan gabaajeewwaniifi mallattoolee dhiyaatanii jiru. Caacculee Dubbisuu/Barreessuu Barattoonni dubbistootaafi barreessitoota ciccimoo akka ta’aniif, caacculee dubbisuu shanan guddifachuu qabu. Kanaaf barattoonni of danda’anii dubbistootaafi barreessitoota akka ta’an gargaaruuf caaccu shanan kanneen haala ifaafi sirnaawaa ta’een barachuu qabu. Haala sirnaaawaadhaan jechuun adeemsa baruufi barsiisuu keessatti qabxii barbaachisaa ta’erra osoo hinutaaliin salphaa irraa gara walxaxaatti deemu jechuudha. Caacculeen ogummaa shanan gonfachiisan kanneen armaan gadiiti. 1. Hubannoo sagalee dubbii 2. Hubannoo walitti dhufeenya sagalee dubbiifi qubee 3. Ga’umsaafi sirrummaa 4. Fayyadama jechootaa 5. Hubannoo Ergaa Hubannoo Sagalee Dubbii Sagalee afaaan dhalootaa dhaggeeffachuu, adda baafachuufi to’achuu danda’uun barattoota nigargaara. Kunis barbaachisaa kan ta’eef: ◊ Sagalee gabaabaafi dheeraa adda baafachuuf. Sagalee gabaabaan jecha keessatti qeentee ta’e argamuu dubbachiistuu yoo ilaallatu, sagalee, dheeraan ammoo jecha keessatti dacha (cimdii) ta’ee argamuu sagalee dubbachiistuu akaakuu tokkoo ilaallata. ◊ Sagalee jabaafi laafaa adda baafachuuf: Sagalee laafaan jecha keessatti dubbifamaa qeentee ta’ee argamu yoo ta’u, sagalee jabaan ammoo jecha gidduutti cimdii ta’ee argamuu dubbifamaa tokkooti. ◊ Sagaleefi qubee walsimsiisuuf,

iii

Afaan Oromoo Kutaa 3

◊ Dubbisuufi qubeessuu mijeessuuf. ◊ Qubeewwan lama walitti dhufuun sagalee tokko bakka bu’uun qubee dachaa ta’uu addaan baafachuuf. ◊ Dubbifamaan akaakuun lama yoo walitti aane dhufu irra butaa ta’uu hubachuuf Hubannoon sagalee dubbii gabbachuu kan danda’u, birsagoota jechootaafi, himoota sagaleessuuni. Akkasumas, walaloofi yeedaloodhaan shaakalsiisuuni. Kunis kan ta’uu danda’uu kutaa 1ffaa fi jalqaba kutaa 2ffaatti Hubannoo Walitti Dhufeenya Sagalee Dubbiifi Qubee ◊ Barattoonni sagalee jechoota keessa jiran sagaleessuuf gargaara. Kunis ofii isaanii of danda’anii akka dubbisuu danda’an isaan taasisa jechuudha. ◊ Qubeessuufis barattoota nigargaara. Kunis sagalee dhaggeeffatan jecha keessatti mallattoo boca isaa waliin waan walsimsiisaniifi. Hubannoon walitti dhufeenya sagalee dubbiifi qubee gabbachuu kan danda’u qubeewwan tokko tokkoon sagalee isaanii waliin barsiisuun barattoonni qaamolee jechaa walitti makuufi addaan qoqqooduu akka shaakalan taasisuun. Kutaa 3 keessatti xiyyeeffannoon qaamolee jechaa walitti makuufi addaan qoqqooduuf kennama. Qaamoleen walitti makamaniifi addaan qoqqoodaman kunneenis hiika qabeessa ta’uu qabu. Qubeewwan hunduu kutaa 1 fi 2 keessatti barataman. Duraa duuba qubeewwan sunneenii beekuunis barbaachisaadha. Qubeewwan kan barsiifaman haala kanaan dura barsiisamaa turaniin miti. Sirna barnoota kana keessatti tartiibni ittiin qubeewwan barsiisaman qubee si’a baay’ee jechoota Afaan Oromoo keessatti irra deddeebi’anii dhufanirra eegala. Tartiibni qubeewwan kitaabota kutaa 1 fi 2 keessatti ittiin barsiifamanis qajeelfamoota qorannoo irratti hundaa’an armaan gadii bu’uureffata. ◊ Sagalee/qubee tajaajila guddaa qabu,kan si’a baay’ee jecha keessatti mul’atu barsiisuurraa jalqaba ◊ Sagaleewwaniifi qubeewwan boca wal fakkaataa qaban walitti aansuun hinbarsiifamu. Kun ammoo wal fakkeenya boca qubeewwaniirraan kan ka’e rakkoo mudatu dhabamsiisa. ◊ Dubbachiiftonniifi dubbifamtoonni tartiibaan walitti aananii dhufuu qabu ◊ Qubeewwan bocaafi sagalee salphaa qaban kanneen sagalee ulfaatoo qaban dursanii dhufuu qabu Qajeelfamoonni kunneen barattoonni dafanii dubbisuu akka danada’an taasisu. Yoo dafanii dubbisuu danda’an immoo ogummaa dubbisuufi barreessuu dafanii gonfatu. Kutaa 1ffaa keessatti qubeewwan Afaan Oromoo hundi kan barataman yoo ta’u, qubeewwan ergisaa muraasni immoo torban jalaqabaa kutaa 2ffaa irratti baratamu. Ga’umsaafi Sirrummaa: Ga’umsi dubbisuu, dhimma dubbisichaa osoo hinirraanfatiin siruummaafi saffisaan dubbisuuf dandeettii barbaachisudha. Akkasumas, ga’umsi dubbisuu barreechanii dubbisuu (hiika barreeffamaa kanneen mul’isan kan akka bu’aa ba’ii sagaleefi caagochaafaa)dabalata. Ga’umsi yeroo dandeettiin gonfatamu barattoonni hubannoo qofaarratti akka xiyyeeffatan isaan gargaara. Xumura barnoota kutaa 3ffaa irratti barattoonni ga’umsaafi siruummaan dubbisuu danda’uu qabu. Afaan Oromoo Kutaa 3

iv

Ga’umsa dubbachuufi barreessuu jechuun qubeewwanitti gargaaramuun dubbiifi barreeffamaan haala gaariin of ibsuu danda’uu jechuudha. Kunis Afaan ofiiti sirriitti fayyadamanii haala ifa ta’een yaada ofii dubbiifi barreeffamaan dabarsuu dandeessisa. Ga’umsi dubbisuu kan dagaaguu danda’u hamma danda’ametti carraan shaakala hedduu, duub deebii waliin yoo kennamedha. Ga’umsi dubbachuufi barreessuu immoo kan guddachuu danda’an hamma danda’ametti carraa shaakala afaaniifi barreeffamaan of ibsuu duub-deebii waliin yoo kennamedha. Xumura barnoota kutaa 4ffaa irratti barattoonni tuqaaleefi qubguddeessa bakka barbaachisutti galchuun keeyyattoota 2-3 barreessuu danda’uu qabu. Fayyadama Jechootaa: Dandeettiin kun beekumsa jechoota haaraa, bifa itti fayyadamaafi hiika jechootaa kan ilaallatudha. Barattoonni jechoota muraasa beekan qofaa dubbisuu yoo danda’anillee, hiika kennuu irratti nirakkatu. Kanaaf ammooo akkaataa fayyadama jechootaa beekuun barbaachisaadha. Barbaachisummaan isaas: ◊ barattoonni hiika jechoota akka xiinxalan gargaara; kunis ga’umsa dubbisuu horachuuf nigumaacha. ◊ barattoonni waan dubbisaa jiran akka hubatan nigargaara. ◊ barattoonni yaada isaanii ifaan akka dabarsatan nidandeessisa. Itti fayyadamni jechootaa guddachuu kan danda’u barattoonni jechoota haarawaa hiika isaanii waliin yoo barsiifamanidha. Akkasumas, barattoonni yeroo dubbatan ykn barreessan jechoota haraawaatti akka fayyadaman jajjabeessuufi tooftaalee ittiin hiika jechootaa dubbisanii ykn dhaggeeffatanii adda baafatan dhiyeessuudha. Barattoonni kutaa 3ffaa: ◊ hiika jechootaa galumsarraa tilmaamu ◊ jechoota barnootaa kutaa 4ffaaf baay’ee barbaachisaa ta’an baratu. ◊ dhuunfaa dhuunfaan dubbisuun fayyadama jechootaa addaan baafatu. ◊ galmee jechootaatti fayyadamuun hiika jechootaa hubatu. ◊ jechoota haaraa baratan keeyyata 2-3 barreessuu keessatti fayyadamu. Hubannoo: Caaccuun dubbisuu kun barreeffamaafi dubbiin waan dhiyaate tokkoof kan ittiin hiika kennanidhaa. Akkasumas, hubannoon galma dubbisuufi barreessuuti. Dandeettiin kunis akkuma jirutti hubachuu, ykn odeeffannoo barreeffama keessatti tuqame yaadachuu; odeeffannoo kalattiitiin barreeffama keessatti hin dhiyaanne tokko (odeeffannoo aggaamsaa) hubachuu, tooftaalee hubannoo, ykn tooftaalee dubbistoonni barreeffama hubatanii hiika itti kennuuf fayyadaman of keessatti hammata. Hubannoon baay’ee barbaachisadha. Sababni isaas: ◊ barattoonni barreeffamoota adda addaa dubbisuun akka hubatan dandeessisa. Kun ammoo gosa biroo hubachuufis nigargaara. ◊ barattoonni ofiin of danda’anii dubbistoota akka dhaggeffatan taasisa. kanaaf, dandeetti kana odeeffannoo argachuufi ittiin barachuuf fayyadamu. Hubannoon kan horatamu gulantaalee dubbisuufi dhaggeeffachuu hunda keessattidha. Barattoonni dubbisaa tilmaamuu, hubannoo isaanii to’achuufi waan dubbisan ykn dhaggeeffatan madaaluu qabu. Barattoonni kutaa 4ffaa fuulachawwan galumsarraa tilmaamuuf isaan gargaaran itti fayyadamuu kan baratan:

v

Afaan Oromoo Kutaa 3

◊ Hubannoon isaanii gabbifachuuf ◊ Caacullee seeneffama tokkoo addaan baafachuuf ◊ Yaadolee barreeffamoota adda addaa lama dorgomsiisuun ibsuuf ◊ Giraafiiwwan, taatoowwaniifi gabateewwan dubbisuufi odeeffannoo dhiyaate hiikuuf. ◊ Hiika himootaafi keeyyattootaa addaan baafachuuf jechoota walta’iinsaatti gargaaramuuf kkf fayyada. Qabiyyee Barannoo Guyyaa Qabiyyeewwan barannoo caacculee dubbisuufi barreessuu guddisuuf qindaa’aniiru. Dagaaginni ogummaawwan afaanii afranis (dhaggeeffachuu, dubbachuu, dubbisuufi barreessuu) nihammata. Akkasumas, ogummaawwan kunneen yaada bu’uuraa gosa barnoota biroo waliin qindeeffamaniiru. Kana jechuunis: ◊ yaadoleen bu’uuraa, ijoollee ogummaa dubbisuu/barreessuu barsiisuuf akka meeshaatti fayyadu. ◊ Ogummaawwan afaanii afran kutaalee barumsaa dhiyeessuuf gargaara.

hunda keessatti qindoominaan

Kitaabni barattootaafi qajeelchi barsiisottaa barnoota torbanii irratti xiyyeeffatu. Torban tokkos barannoo shan qabata jedhame yaadama. Garuu dhaha mana barumsaa irratti hundaa’uudhaan barannoonni qophaa’e torban tokko caalaa fudhachuu danda’a. Barannoon kitaaba keessa jiru tokko tokkoon isaa mallattoo/boca kitaaba barattootaafi qajeelcha barsiisotaa keessatti ittiin agarsiisaman qaba. Tokko tokkoon qabiyyee immoo hojii tokko ykn lama kanneen barattoota waliin hojjetaman qabachuu mala. Qabiyyeen baay’een barannoo hunda keessatti mul’atu. Qabiyyee muraasni immoo barannoo tokko tokko keessatti mul’atu. Haa ta’u malee, cacculeen dubbisuu/barreessuufi ogummaawan afaanii afran torban torbaniin bakka tokkotti dhiyaachuun isaanii hinoolle. Qabiyyeen Barannoo, kanneen armaan gadiiti.



Barreeffama Dhaggeeffachuu

Kutaan kun ogummaa dhaggeeffachuu irratti xiyyeeffata. Gochaawwan yeroo dhaggeeffachuu daree keessatti raawwataman kanneen armaan gadiiti: ◊ barattoonni yeroo barsiisaan/tuun dubbisu/tu nidhaggeeffatu ◊ mata dureefi fakkii gargaaramanii waa’ee barreefamichaafi fakkichaa nitilmaamu ◊ gaaffiiwwan waan dhaggeeffatan irratti hundaa’eef deebii nikennu ◊ barreeffama irratti nimari’atu ◊ Qooddattoota ykn ta’iinsota wal dorgomsiisuu ◊ Rakkoofi furmaata seeneffama tokkoo ibsuu ◊ Yaada seeneffama tokkoo cuunfuu ◊ Barreeffamoota adda addaa lama ibsuufi waldorgomsiisuu ◊ Waa’ee mata duree tokkoo ibsuuf, jechoota walta’iinsaatti gargaaramuu.

Afaan Oromoo Kutaa 3

vi



Walitti Makuu /Addaan Qoqqooduu

Kutaan kun barattooni akka dubbisaniifi akka qubeessan cimsuuf qamoolee jechootaa walitti makuufi addaan qoqqooduu irratti xiyyeeffata. Gochaawwan kutaa kana keessatti raawwataman kanneen armaan gadiiti. ◊ Jechoota Walitti Makuu– sagaleewwan ykn qaamolee jechaa qofaa qofatti dubbisuu. Sana booda walitti makanii waamuu/dubbisuu; ◊ Jecha Addaan Qoqqooduu -jecha altakka wal qabsiisanii waamu. Sana booda, sagaleewwanitti ykn qaamolee jechaatti qoqqoodanii, adda adda waamuu. ◊ Qaamoolee jechaa hiika kennan adda baasanii barudha. ◊ Qaamolee jechootaa kamiyyuu walitti makuu ◊ Qaamolee jechootaa kamiyyuu addaan qoqqooduu- jecha dubbisuufi qaamolee isaaniitti addaan qoqqooduu.

Dhuunfaan Dubbisuu Kutaan kun himoota, seeneffama gabaabaa ykn dubbisa sagalee ol fuudhanii dubbisuu irratti xiyyeeffatudha. Dubbisanii hubachuu danda’uu irrattis nixiyyeeffata. Gochawwan kutaa kanaa kanneen armaan gadiiti. ◊ Barreeffama dubbisuu ◊ Gaaffii waa’ee dubbisicha deebisuu ◊ Ergaa dubbisichaa ibsuu ◊ Qooddattoota ykn ta’iinsota waldorgmsiisuu ◊ Rakkoofi furmaata seeneffama tokkoo ibsuu ◊ Yaadolee seeneffama tokkoo cuunfuu. ◊ Barreeffamoota adda addaa lama ibsuufi waldorgomsiisuu ◊ Waa’ee mata duree tokko ibsuuf jechoota walta’iinsaatti fayyadamuu ◊ Waa’ee dubbisichaa fakkii nikaasu ykn jechoota nibarreessu.



Fayyadama Jechootaa

Kutaan kun jechoota haaraa barachuufi itti fayyadamuu akkasumas, hiika isaanii kennuu irratti xiyyeeffata. Gochawwan kutaa kana keessatti raawwataman kanneen armaan gadiiti. ◊ Jechoota hiikaan ykn haala birootiin walitti firoomsuu ◊ Jechoota garee gareetti qoqqooduu\jecha tokkoof hiika ykn faallaa isaa kennuu ◊ Jechoota hima ykn keeyyata keessatti fayyadamuu ◊ Jechoota waliin deeman barbaaduu. ◊ Jechoota bu’uuraafi jechootaa barnootaa haarawaa ta’an barachuu ◊ Jechoota hiikaan ykn haala birootiin walitti firoomsuu ◊ Jechoota baratan hima ykn keeyyata ijaaruu keessatti itti fayyadamuu

vii

Afaan Oromoo Kutaa 3

◊ Hiika jecha tokkoo galumsa inni hima ykn dubbisa keessatti qaburraa tilmaamuu ◊ Hiika jechoota barreeffama keessatti argamanii addaan baafachuuf dhamjechootatti fayyadamuu. ◊ Hiika jechootaa murteessuuf galmee jechootaatti fayyadamuu ◊ Jechoota mataa isaanii walitti qabachuu

Barreessuu Kutaan kun qubee bocuu, jecha barreessuu, hima gabaabaa ijaaruu, sirriitti qubeessuufi yaada mataa ofii fakkiin ykn jechootaan ibsachuu irratti xiyyeeffata. Gochawwan kutaa kana keessatti raawwatan kanneen armaan gadiiti. ◊ Qubee akkamitti akka barreessan barachuu ◊ Qubeewwan barreessuu shaakaluu ◊ Qubeewwan barataniin jechoota barreessuu ◊ Waa’ee muuxannoo isaaniifi seeneffamaa fakkii kaasuu ◊ Jechoota barreessuufi qubeessuu shaakaluu ◊ Ibsa gabaabaafi abttallee qubeessuu ◊ Tuqaaleefi qubguddeessa bakka barbaachisuutti galchuun keeyyattoota 2-3 barreessuu Barnoonni torbanii dubbisa dhaggeeffachuufi dubbisuu giddugaleessa godhatu. Dubbisni kun immoo caccuulee dubbisuu/barreessuu akkasumas, ogummaawwan afaanii afran barsiisuuf gargaara. Barreeffamoonni kunneen torban murtaa’aniif yaada bu’uuraa/ ijoo dubbii irratti xiyyeeffatu. Barreeffamoonni dhaggeeffachuufi dubbisuu ogummaa dubbisuu barattoonni akka shaakalan fayyadudha. Jechoonni barreeffamoota keessaa ba’an gochaawwan hubannoowwan fayyadama jechootaafi walitti dhufeenya sagaleefi mallattoof oolu. Baranoowwan torbanii keessaa guyyaa shanaffaan keessa deebiifi madaalliif oola. Guyyaa kana waan barachaa turan akka keessa deebi’anii hubataniif barattoota keessaniif hojii daree akkasumas, tapha kennuufii qabdu. Kana malees, guyyaa kana madaalliiwwan idilee wal irraa hincinneef barattoota filachuu qabdu. Madaalliiwwan kunneenis galmeeffamanii hordoffidhaan ogummaawwan barattoota irraa eegaman agarsiisuu qabu. Akkasumas, guyyaa kanatti madaallii barattoota hundaa kanneen akka qomaan barreesisuun qubeessuu madaaluu ykn madaallii itti fufiinsa qabu geggeessuudha. Baruufi Barsiisuu Keessatti Qajeelfamoota Hordofamuu Qaban Nanhojjedha, Nihojjenna, Nihojjettu Malli baruu-barsiisuu sirna barnoota kana keessatti faayidaarra oolee jiru “ Nanhojjedha, Nihojjenna,NIhojjettu” ykn “moodeela suuta suuta of dandeessisuu” jedhamee waamama. Barattoonni waan gaafataman tokko hojjechuun dura wayita barsiisaan hojjetu ilaalu. Itti aansani barsiisaa waliin hojjetu. Dhumarratti, ofii isaanii shaakalu. Moodeelli kun gochawwan barachuu hedduutiif faayidaarra ooleera. Qajeelcha barsiisotaa keessattis qajeelfamoota barsiisotaaf kennaman irratti haaluma kanaan agariisameera. Malli kun barattoonni yeroo hojii haaraatti bobba’an ofitti amanuu isaanii ijaaruudhaan akka baratan gargaara.

Afaan Oromoo Kutaa 3

viii

Gamtaan Barachuu Gamtaan barachuun barattoonni hiriyoota isaanii waliin akka hojjetaniif carraa kenna. Odeeffannoo haaraa akka waliin qooddatan waan taasisuuf, barachuu jajjabeessa. Gamtaan barachuun daree bal’aa to’achuufis nigargaara. Duub-deebii Kennuu Hojii baruufi barsiisuu keessatti inni guddaan barattootaaf duub-deebii kennuudha. Yeroo tokko tokko barattootaaf duub-deebii osoo hin kenniin gocha xumuruu irratti xiyyeeffatama. Haata’u malee, duub deebii gaarii barattoonni yoo hinargatiin hafan, dogongoruu danda’u ykn waan dogongora ta’e tokko barachuu danda’u. Duub-deebiin haala gaariin akka hojiirra ooluuf, kanneen armaan gadiirratti xiyyeeffachuu barbaachisa. ◊ Deebiin barattootaa sirrii ykn dogongora ta’uu itti agarsiisa ◊ Deebichi maaliif sirrii ykn dogongora akka ta’es itti himaa ◊ Barattootatti waan isaan sirriitti hojjetan itti himaa ◊ Haala kamiin hojicha sirriitii xumuruu akka danda’an addeessuudhaan tooftaa isaa itti agarsiisaa. Haala kanaan, deebii sirrii ta’e qofaa fudhachuu osoo hinta’iin adeemsa barattoonni ittiin deebii sirrii irra ga’an irrattis xiyyeeffachuu qabu. Fakkeenyaaf, barattoonni muraasni jecha “buna” jedhu “buma” jedhanii yoo waaman “dogongorteetta” jechuurra “Sagalee isa calqabaafi isa lammaffa sirriitti wamteetta. Sagalee isa gidduu ammooo mee waliin haailaallu,” jechuu wayya. Barattuu qubeessaa diimaatti quba qabdee “qubeessaa adii” jettuuf duub-deebii gaarii ta’uu kan danda’u, “sirrii jetteetta, dhuguma qubeessaa agarsiisteetta. Haa ta’u malee, haalluun isaa diimaadha, adii miti” kan jedhu ta’a. Meeshaalee Deeggarsa Barnootaa Manneen barnootaa Itoophiyaa keessatti argaman baay’een isaanii meeshaa deeggarsa barnootaa hin qaban. Kanaafuu, adeemsi baruufi barsiisuu gufachuu mala. Amma garuu, qajeelchi barsiisotaa kun kan qophaa’e barsiisonni gabatee gurraachaafi boronqii adii, barattoonni immoo qubeessaafi dabtara yoo qabaatan adeemsa baruufi barsiisuu sirriitti gaggeessuu danda’u yaada jedhuuni. Haata’u malee, meeshaalee deegarsa barnootaa dhiyeenyatti argachuu danda’u yoo ta’e, ykn ofii isaanii qopheessuu danda’u yoo ta’e adeemsi baruu barsiisuu ciminaan itti fufuu danda’a. Meeshaaleen deeggarsa barnootaa sirna barnootaa kanaaf baay’ee kan fayyadan keessaa isaan armaan gadii muraasa. Kaardii Liphsuu: Kaardiin kun qubeewwan ykn jechoota barattoonni adda baafachuu qaban ykn dubbisan mul’isa. Kaardiin lipsuu yeroo gabaabaa keessatti qubeewwaniifi jechoota adda addaa wal jala fuudhanii agarsiisuuf fayyada: gabateerratti barreessuu, balleessuu, kkf osoo hinbarbaachisin. Kaardiin liphsuu waan fagootti mul’atuuf, daree guutuuf, garee barattootaaf akkasumas, dhuunfaaf nifayyada. Kaardiin kun duraan dursanii itti qophaa’uufi irra deebi’aniis itti fayyadamuuf nitajaajila. Chaartii Kiisii: kun huccuu baay’ina qabu ta’ee, kan ofirraa kiisiiwwan toora tooraan taa’an qabu yoo ta’u, kiisiiwwan kanneen keessa kaardiiwwan liphsuu taa’an barattoonni akka arganiif gargaara. Chaartiin kiisi altokkotti kardiiwwan liphsuu hedduu agarsiisuuf, wal keessa daddabarsuun itti fayyadamuf ykn barattoonni akka itti fayyadaman gochuuf akkasumas, himoota ittiin ijaaruuf ni fayyada.

ix

Afaan Oromoo Kutaa 3

Kitaabota Guguddaa: Kitaabonni guguddaan, barsiisonni sagalee olkaasanii yeroo dareef dubbisan kan barattoota hundatti mul’achuu danda’ani. Kitaabota guguddaa irraa dubbisuun barattoonni ilaalanii nama ga’umsaan dubbisu akka fakkeenya godhataniif gargaara. Akkasumas, dubbisuuf akka fedhii horatan taasisa. Kitaaba guddaa tokkorraa dubbisuun akka barattoonni barreeffamicha ilaalan taasisi. Kun ammooo saffisaan dubbisuuf moodela ta’un barattoonnis akka gammadan/dinqisiifatan taasisa. Madaallii Walirraa Hincinneefi Deeggarsa Madaallii walirraa hincinne jechuun akkaataa barattoonni itti dalagan irratti itti fufinsaan odeeffannoo argachuuf gocha raawwatamudha. Kun ammooo qabiyyeen barnootaa isaaniif galuu isaafi ogummaawwan barbaadaman gonfachuu isaanii addaan baafachuuf gargaara. Madaalliin walirra hincinne baay’ee barbaachisaadha. Sababni isaas, barsiisonni waan barsiisan irratti murtii akka kennan waan isaan gargaaruufi. Barsiisonni argannoo daawwannaa isaaniifi madaalli gaggeessan galmeessuudhaan jijjiirama barattoota irratti mulate hordofuu qabu. Kunis gama dandeettiiwwan barattooni simisteera tokko keessatti horachuu qabaniitiin walsimachuu qaba. Itti aansuun, qabxileen armaan gadii madaallii walirraa hincinneef, haxawwan walii galaa waan ta’aniif akkaataa hojii/raawwii barattoota keessanii madaaluuf isin gargaaru. Madaalli alidileefi madaallii idilee jalatti dhiyaatanii jiru Madaallii Alidilee kan Walirraa Hincinne Madaalliin alidilee hedduudha. Isaan keessaa muraasni akka kanaan gadiitti ibsamanii jiru. ◊ Daawwannaa: Barsiisonni daree keessa naanna’anii yeroo barattoonni shaakala barannoo NIHOJJENNA caalmaatiin ammoo NIHOJJETTU dalagan to’achuu qabu. Yeroo kana barattoota kamiif akka galeeruufi barattoonni kamfaa gargaarsa akka barbaadan arguu danda’u. ◊ Kaardii Xumura Barannoo: Barannoon guyyaa tokkoo osoo hinxumuramiin, barsiistonni gaaffii tokko gaafachuu ykn hojii gabaabduu kennuufiin xumuruudha. Barattoonni hundi deebii isaanii kaardii dhuunfaa dhuunfaa isaanii irratti barreessanii barsiisotaaf kennu. Barsiisonnis barattoonni hangam akka sirriitti hojjetanii xumuran keessa deebi’anii ilaalu. ◊ Kaardii Jechoota Agarsiisu: Barattoonni dhuunfaadhaan deebiisaanii muraa waraqataa irratti barreessanii barsiisonni akka arganitti fuuldura isaanii ka’u, fakkeenyaaf sagalee dhaga’aniif qubee barreessuu. Fakkeenyaaf, jechoota ati sagalee ol kaastee dubbattee barreessu. Madaalli Idilee Kan Walirraa Hincinnee Akaakuun madaallii kanaa gochaawwan daree keessatti raawwataman irratti xiyyeeffata. ◊ Gocha Dareefi Hoj-manee: Barsiisonni barreeffama gocha dareefi hoj-manee walitti qabuun ilaaluudhaan guddina hubannoowwan/dandeettiiwwan barattootaa hordofu. ◊ Battaleewwaniifi Yaaliiwwan: Barattoonni qabiyyee tokko sirriitti hubachuu isaanii adda baafachuuf, battaleewwaniifi yaaliiwwan nikennamu. ◊ Kutaa 4ffaa keessatti, battalleewwan gaggabaaboo kanneen akka qubeessuu, qomaan barreessisuu, gaaffilee huannootiif deebii gabaabaa barreessuufi wkf ta’a. Haa ta’u

Afaan Oromoo Kutaa 3

x

malee, ogummaawwan tokko tokkorratti ga’umsaafi sirrummaan dubbisanii ibsuu danda’uu barattootaa mirkaneeffachuuf, dhuunfaa dhuunfaanis madaaluu nidandeessa. Kunis, torbee torbeetti barattoota murtaa’an madaaluun ta’uu danda’a. ◊ Deggaruu jechuun maal jechuudha? Deggarsi gocha ykn jechaan barumsa barattootaa jajjabeessuuf kan raawwatudha. Kessumaayyuu, barattoota waan baratan hubachuuf tattaafatan ykn hindandeenye jajjabeessuuf gargaarsa godhamudha. Sababiiwwan madaalliin walirraa hincinne barbaachiseef keessa tokko barattoota deeggarsa dabalataa barbaadan ittiin adda baasuufi. Yeroo barattoonni NIHOJJENNA shaakalan, keessumaayyuu, barannoo NIHOJJETTU yeroo gaggeeffamu barattoota rakkoorra jiran battalumatti adda baafatanii deeggarsa barbaachisu gochuu dandeesisa. Karaan ittiin isin yeroo hunda barataa/ttuu dhuunfaafiis ta’ee gareef akkasumas, barattoota daree hundaaf gargaarsa kennuu dandeessanidha. Kana gochuufis fakkeenya dabalataa qopheessitanii shaakala NANHOJJEDHAfi/ NIHOJJENNA irra deebitanii hojjechuudha. Cimsuu jechuun maal jechuudha? Barattoonni tokko tokko daddafanii yaad-rimeewwan waan hubataniif, fedhii isaanii guutuuf gocha ulfaataa kennuufiin barbaachisaadha. Cimsuunis barattoota kanneeniif isa duraan beekanitti dabalanii odeeffannoo haaraa karaa haaraa ta’een akka itti fayyadamaniifi gochaawwan ciccimoo garagaraa kennuudha. Madaalliin walirraa hincinne barattoota gochaawwan itti salphataniifi kanneen caalaa dalagan ykn kanneen hojii ulfaata hojjechuu danda’an adda baasuudha. Barattoota kanneeniif qabiyyee cimsuu yoo kennuu dadhabdan, daree keessatti barachuuf fedhii dhabuu ykn tasgaaabbii dhabuu danda’u. Barattoonni kunneen karaalee lamaan beekumsa isaani dagaagfachuu danda’u. Tokko karaa shaakala dabalataan dubbisuuti (dubbisa dabalata kan kitaaba isaanii keessa hinjirre dhiyeessuun). Lammaffaan immoo karaa shaakala dabalataan barreessuuti (hojii barreessuu kan kitaaba isaanii keessa hinjirre dhiyeesuuni). Kitaabni dabalataa kan dubbisuuf oolu hinjiru yoo ta’e, barsiisonni dalagaa barreessuu kan kitaaba barattootaarra jiru waliin walfakkaatu qopheessuu dandeessu. Akkasumas, barattoonni ciccimoo ta’an barreeffamoota waliif dubbisanii duub-deebii waliif kennuu danda’u (kunis carraa dabalataan dubbisuu kennuu argamsiisa). Hubannoo Walitti Dhufeenya Sagalee Dubbiifi Qubee ◊ Hubannoo sagalee dubbii (kutaa keessatti sagalee dubbii irratti xiyyeeffatanii hojjechuu) Madaallii ◊ Yeroo ni HOJJETTUU barattoonni sagaleewwan birsgootaafi qaamolee jecha osoo walitti hinmakiin sirriitti sagaleessuu danda’uu isaanii mirkaneeffadhu. ◊ Barattoota keessaa tokko filadhuutii afaaniin sagaleewwan dubbii birsagootaa ykn qaamolee jechaa akka walitti maku addaan qoqqoodu ykn adda baasu gaafadhu. Deeggarsa ◊ Barattoonni jalqaba jechoota sasalphaa duraan hojjetaniin shaakaluu qabu. Itti aansuun jechoota haaraan shaakalsiisuu. ◊ Walitti makuufi addaan qoqqooduuf harka walitti rukutuu fayyadamaatii barattoota gargaaraa. Yoo barattoonni dogoggoran shaakala irratti jechoota isaan dogoggoranitti fayyadamaatii tooftaalee sadan (NANHOJJEDHA NIHOJJENNA NIHOJJETTU) hordofanii akka shaakalan taasisaa.

xi

Afaan Oromoo Kutaa 3

◊ Sagaleewwan adda baafachuu: yeroo dubbachiiftuun qubee tokko qofa ta’e barreeffamu (fkn. /a/) sagalee gabaabaa ta’uu isaa yookaan immoo dubbachiiftuun qubee walfakkaatu lama (fkn /aa/) walfaana barreeffamu sagalee dheeraa ta’uu, dubbifamaan barreeffamu ammooo tokko (fkn /m/ qofaa taanaan laafaa ta’uu isaa, dubbifamaan lama immoo (fkn /mm/)) yoo walfaana dhufe jabaa ta’uu barsiisuun barbaachisadha. Birsagoota adda baafachiisuu qabdu. Qubee baratamu irra deebi’aa achiis jecha (oota) irra deddeebi’aa. Yeroo kana sagalee calqabaa, gidduufi dhuma jecha irratti xiyyeeffadhaa barsiisaa. (Bakka kana sadanitti dubbachiistuun gosni tokko lama ta’uu malu. Dubbifamaan garuu gidduutti lama ta’uun argamu. Kanas xiyyeeffadha.) Cimsuu ◊ Barattootatti sagaleewwan, birsagootaafi qaamolee jechaa walitti makuu, addaan qoqqooduufi adda baafachuun itti salphateera yoo ta’e, jechoota haaraa dabalataan kennuufidhaan shaakalsiisuu. Walitti Makuu/Addaan Qoqqooduu Madaallii ◊ Yeroo nihojjettu barattoonni sagalee, birsaga, ykn qaamolee jechaa walitti makuu dura, tokko tokkoo sagalee waamanii shaakaluu isaanii mirkaneeffadhaa. ◊ Barattoota dhuunfaatiin kaasaa, jecha itti agarsiisuun qaamolee jechaa akka walitti makaniifi qoqqoodan taasisuun hubannoo isaanii mirkaneeffadha. Deeggarsa ◊ Barattoonni jechoota kanaan dura baratanitti fayyadamanii haa shaakalan. Itti aansuun jechoota haaraa haa shakalan. Cimsuu ◊ Barattoonni haala salphaadhaan sagaleewwan, birsagoota ykn qaamolee jechootaa bebbeekamoo fayyadamuun yoo walitti makan/addaan qoqqoodan, jechoota biroo akka shaakalaniif karaa saaqaa. Qubeessuu Madaalii ◊ Barattoonni jechoota dubbisuufi qubeessuun isaanirraa eegamu dubbisuu danda’uu isaaniifi qubeessuu danda’uu isaanii adda baafachuu. Deeggarsa ◊ Barattoonni sagaleewwan itti fayyadamanii jechoota qubeessuu hindanda’an yoo ta’e, tokkoo tokkoo sagalee akka waaman gaafachuufi qubee kamtu sagalee sana wajjiin akka walsimatu gaafadhaa. Yoo qubicha sagalicha wajjin walsimsiisuu dadhaban isin qubicha jedhaafii. ◊ Barattoonni qubbeessuu ykn sagaleessu rakkatu yoo ta’e, ofii keessanii tokko tokkoon qubeessuufi sagaleessuun itti agarsiisaa. ◊ Barattootatti jechoota xiyyeeffannoo qubeessuun yoo itti salphate, jechoota ulfaatan akka qubeessan dabalataan kennaafii (xiyyeeffanoodhuma birsagootaafi dhamjechoota walfakkaataniin)

Afaan Oromoo Kutaa 3

xii

Ga’umsaafi Sirrummaa- Dubbisa Dubbisuu Madaallii Dandeetti dhuunfaan dubbisuu barattootaa madaaluun baay’ee barbaachisa. Kana gochuuf torban torbaniin barattoota muraasa filadhaa. Keeyyata isaan kanaan dura hindubbisin itti agarsiisaa (jechoota isaan dubbisuu danda’an ykn jechoota agaree isaani baratan irra ta’uu qaba) akka isaan dubbisanis gaafadhaa. Adeemsa isaaniis karaalee laman to’achuu dandeessu. A. Sa’aatii qabaatii barattoonni yeroo hangamii keessatti akka dubbisanii xumuran ilaalaa. Daqiiqaa tokko keessatti jechoota meeqa akka dubbisuu danda’an herreegaa (Lakkoofsa jechoota lakkoofsa sakandootaaf hiraatii 60f baa’isaa) Kunis reetii sirrummaa agarsiisa. B. Barattoonni osoo hindhiphatiin akka dubbisan mirkaneeffadha. Kun waliigala ga’umsa dubbisuu barattootaa agarsiisa. Barattoonni dubbisa himoota gaggabaaboo qabu akka dubbisan agarsiisa. Erga dubbsianii booda, akka chaartii armaan gadiitiin sadarkaa kennuufi dandeessu. Kutaa 1ffaatti, barattoonni dhuma waggaarratti yoo xinnate sadarkaa lammaffa ga’uu qabu. Barattoonni kanneen sadarkaa tokkoffaa gadi jiran akka dubbistoota duraatti ilaalamu. C. Barattoonni kutaa 3ffaa semisteera 1ffaatti yoo xiqqaate sadarkaalee armaang adii keessa isa 7ffaa semisteera 2ffaatti ammoo isa 8ffaa irraa ga’uutu irraa eegama. Gabatee Fooyya’iinsa Ga’umsaan Dubbisuu Sadarkaa Ibsa

1

2

Yaadannoo

Barattoonni ◊ Jechoota tokko tokkoon nidubbisu (sagaleewwan jecha keessatti argaman hunda niwaamu) kutaa 1 dhuma samisteera ◊ Osoo hindhiphatiin jechoota irra deebi’anii dubbisu tokkooffatti ◊ Yoo xinnaate jechoota harka 90 sirriitti ni dubbisu; tarii sadarkaa kana suuta jedhanii ta’uu danda’a ga’uutu irraa ◊ Himoota gaggabaaboo qubeewwaniifi jechootaa eegama baratamaniifi jechoota agareerraa ijaaraman 80harka ga’umsaan dubbisu. ◊ Jecha jechaan dubbisuu eegalu Barattoonni ◊ Altakkatti jecha dubbisuu danda’u kutaa 1ffaa dhuma ◊ Gaaleewwan jecha lama ykn sadii qaban nidubbisu simisteera ta’a. (garuu hiika hubachuu dhiisuu danda’u) lammaffatti ◊ Tuqaafi mallattoo gaaffii dhuma himaatti fayyadamu sadarkaa kana (haala wal fakkaatuun ta’uu dhiisuu danda’a.) ga’uutu irraa ◊ Yoo xinnaate jechoota harka 90 sirriitti dubbisu (tarii eegama. suuta jedhanii dubbisuu) ◊ Keeyyata gabaabduu qubeewwaniifi jechoota barataniifi jechoota agareerraa ijaaraman harka 80 ga’umsaan dubbisu.

xiii

Afaan Oromoo Kutaa 3

3

4

5

Barattoonni ◊ Yeroo baay’ee gaaleewwan jechoota lama qaban altakkotti dubbisu. Gaalewwan muraasa jechoota sadii kutaa 2 dhuma ykn afur qabanis dubbisuu danda’u. simisteera tokkoffaatti ◊ Takka takkamoo jecha tokko tokkoon dubbisu sadarkaa kana ◊ Akkaataa isaan jechoota gareetti gurmeessan ta’uu ga’uutu irraa dhiisuu danda’a. Yaada ykn hiika dubbisicha irratti eegama. hinxiyyeeffatan ta’a. ◊ Tuqaafi mallattoo gaaffii fayyadamuu (tarii haala wal fakkaatuun ta’uu dhiisuu danda’a.) ◊ Yoo xinnaate jechoota harka 90 sirriitti dubbisu ◊ Himoota dhedheeroo jechoota baramaniifi jechoota agareerraa ijaaramuun dhawaataan guddachaa dhufan harka 80 ga’umsaan dubbisu. ◊ Keeyyata ykn seeneffama gaggabaaboo sadarkaa kalichaatti dhiyaate harka 90 sirrummaan dubbisu. Barattoonni ◊ Yeroo baay’ee garee galeewwan jechoota sadii ykn afur qabatee jiru altakkatti dubbisu. kutaa 2ffaa dhuma simisteera ◊ Jechootaafi himoota gareewwan xixiqootti lammaffaatti ramadaman dubbisu. sadarkaa ◊ Gaalewwan isaan dubbisanis haala barreeffamichaa kana bira waliin sirriiitti deemuu qabu. ga’u jedhame ◊ Seeneffamoonni tokko tokko cagocchaa, bu’aa ba’ii abdatama. sagaleefi afuura baafannaa sirrii ta’een dubbifamu qabu. ◊ Yoo xinnaate jechoota harka 95 sirriitti dubbisu ◊ Yoo xiqqaate jechoota kennaman keessaa 95harka sirriitti dubbisuu ◊ Himoota dhedheroo jechoota guyyuurraa ijaaraman siruummaa harka 95 dubbisu. ◊ Keeyyata ykn seeneffama gaggabaaboo sadarkaa kutichaatti kennaman siruummaa harka 95 dubbisu. Barattoonni ◊ Yeroo baay’ee gaalewwan gurguddoo hiika waliin dubbisu. kutaa 3ffaa dhuma simisteera ◊ Tarii dogoggora muraasa ykn irra deddeebii qabachuu tokkoffaatti danda’u, garuu kun hiika irratti dhiibbaa hinfidu. sadarkaa ◊ Seeneffamoonni baay’een ykn hundi caagochaa, bu’aa kana bira ga’u ba’iifi afuura baafannaa sirrii ta’een dubbifamu. jedhamee ◊ Yoo xiqqaate jechoota kennaman keessaa harka 95 eegama. sirriitti dubbisu. ◊ Himoota dhedheeroo dhawaataan guddachaa dhufan keessaa harka 95 sirriitti dubbisu. ◊ Keeyyata ykn seeneffama gaggabaaboo sadarkaa kutichaatti dhiyaate harka 95 sirriitti dubbisa.

Afaan Oromoo Kutaa 3

xiv

6

7

8

◊ Gareewwan gaalewwan dhedheeraafi hiika qabeessa ta’an nidubbisu. ◊ Yeroo dubbisan dogoggora ykn irra deebii xixiqqoo kan ergaa dubbisichaa hinjijjiirre uumuu malu. ◊ Dubbisa dhiyaate tokko caagocha, bu’aa ba’ii sagaleefi aargalfii barbaachisaa ta’aniin dubbisu. ◊ Jechoota dhiyaatan keessaa yoo xiqqaate harka 95 sirriitti dubbisu. ◊ Barreeffama akka himaafi keeyyataattii dubbisu akkuma nama dubbatuutti jechuudha. ◊ takka takka yoo suuta jedhaniilee ga’umsaa osoo hindhiphatiin dubbisu, Yoo ◊ xinnaate jechoota harka 95 sirriitti dubbisu ◊ Himoota dhedheeroo dhawaata guddachaa deemaniif jechoota guyyuuraa ijaaraman harka 95 sirriitti dubbisu. ◊ Keeyyata ykn seeneffama gaggabaaboo kan kutichaaf kennaman harka 95 sirriitti dubbisu ◊ Dubbisa keessaa himootaafi keeyyattoota jiran akkuma dubbii irratti dhageessisanitti dubbisu. ◊ Barreeffamicha haala salphaa ta’een ga’umsaan dubbisu. ◊ Jechoota kennaman keessaa yoo xiqqaate harka 95 sirriitti dubbisu. ◊ Himoota dhedheeroo dhawaatan guddachaa jechoota guyyuurraa guddachaa deeman keeessaa harka 95 sirriitti dubbisu. ◊ Keeyyata ykn seeneffama sadarkaa kutichaatti kennaman keessaa harka 95 sirriitti dubbisuu.

Xumura Semisteera 2ffaa kutaa 3ffaatti barattoonni sadarkaa kanarraa ga’u jedhame abdatama. Barattoonni kutaa 4ffaa dhuma simisteera 2ffaatti dandeetti kana argatu jedhamee abdatama.

Barattoonni kutaa 4 dhuma simisteera tokkoffaatti dandeetti kana argatu jedhamee abdatama.

Deeggarsa ◊ Barattoonni jecha dubbisuu irratti yoo rakkatu ta’e, jechicha gara sagaleewwaniifi birsagootaatti akka qoqqoodan gargaaraa, qubeewwaniifi birsagoota itti agarsiisaa. Yoo immoo qubeefi birsaga irratti rakkina qabu ta’e, itti himaatii akka irra deebi’anii waaman godhaa. Akka jechicha dubbisuu itti fufanis taasisaa. Yoo barattoonni jechoota agaree irratti rakkina qabu ta’e, jechicha itti himaatii akka irra deebi’an godhaa. ◊ Barattoonni of ibsuuf yeroo carraaqanitti hima isaan dubbisan keessaa filadhaatii akkaataa itti dubbisan itti agarsiisuun modeela ta’afii. Sana boodas haala isin dubbistaniin fakkeessanii akka isiniif dubbisan gaafadhaa. Cimsuu ◊ Barattoonni keeyyata xiyyeeffannoo sirriitti isiniif dubisu yoo ta’e, akka caalaatti of ibsan jajjabeessaa. Kun barattoota lama lamaan gaggeeffamuu danda’a. Dabareedhaan sagalee olkaasuun waliif dubbisaa duubdeebii waliif keennu ykn seeneffama sagalee ol kaasanii dubbisan fakkeessanii akka hojjetan godhaa.

xv

Afaan Oromoo Kutaa 3

Fayyadama Jechootaa Madaallii ◊ Yeroo barattoonni gaaffilee hubannoo hojjetani, hojii isaanii walitti qabaati xiinxaluun yaada itti kennaa. Deeggarsa ◊ Barattoonni jechoota garee gareetti qooduu irratti dogoggoraniiru yoo ta’e, hiika gareewwan lamaanii gaafadhaa (fakkeenyaaf “bineelda” fi “beelada”). Yoo hiika ibsuu irratti rakkatan, hiika isaa itti himaa, akkasumas jechi inni isaan dogoggoraan qoodan garee isa biroo keessatti ramadamuu akka qabus ibsaafii. ◊ Barattoonni jecha hubachuu yoo dadhaban, fakkeenya waliin hindeemne yoo kennan, ykn hiika hintaane yoo kennan, fakkeenyota addaddaa kan mataa keessanii kennaafii/ karaa adda ta’eenis ibsa kennaafii. Cimsuu ◊ Barattoonni hojiiwwan fayyadama jechootaa salphaatti yeroo hojjetan, fakkii akka kaasan ykn jechootaan hima akka ijaaran gaafadhaa. Hubannoo (Dhaggeeffachuufi Dubbisuu) Madaallii ◊ Dhuunfaadhaan barattoota kaasuun dubbisa dubbifame ykn dhaggeeffatame ilaalchise gaaffiifi deebii akka kennan gaafadhaa. ◊ Yeroo barattoonni hojiiwwan hubannoo hojjetan, hojii isaanii walitti qabaatii ilaalaafii. Deeggarsa ◊ Yoo barattoonni tilmaamuu irratti rakkina qabu ta’e, jechoota ijoo tilmaammiif gargaaran mata duree keessaa ykn fakkii keessaa itti agarsiisaa. Tilmaamni yeroo dubbisaatiif akka gargaaruuf ammooo ammaa ammaatti maaltu akka ta’e gaafadhaa. ◊ Barattoonni gaaffii deebisuuf yeroo carraaqan: ◊ Waan gaafataman hubachuu isaanii mirkaneessuuf: Gaaffiiwwan fayyadama jechootaa keessa deebi’aanii akka ilaalaan taasisuu. Keessumaayyuu, jechoota dubbisaa (kan akka “qooddataa” ykn “yoomessaa”) kutaa barreeffamaa gaafficha deebisuuf kan hulaa banu ykn akka duub-deebiitti kan gargaaru akka barbaadan barattoota gaafachuu. Barattoonni barbaadanii argachuu yoo dadhaban, itti agarsiisaa. Cimsuu ◊ Barattoonni afaaniin deebii kennuun yoo itti salphate, fakkii akka kaasan ykn deebii isaanii akka barreessan gaafadhaa. ◊ Barattoonni shaakala hubannoo haala salphaatiin dafanii yoo fixan: ◊ Barreeffamicha ilaalchisee gaaffiiwwan mataa isaanii (deebii wajjin) akka qopheessan gaafadhaa. ◊ Barreeffamicha ilaalchisee fakkii akka kaasan, kutaa barreeffamichaa isaanitti tole ykn yaada barreeffamicha irratti qaban akka barreessan gaafadhaa. Kornayaafi Barnoota Hundammatoo Barsiisuun fedhii barattoota seenduuba adda addaa qabaniif deebii kennu qaba. Addaddummaan barattoota gidduu jiru kornayaa, amantii, hiri’ina qaamaa, seenduuba

Afaan Oromoo Kutaa 3

xvi

gosaa, afaan, sadarkaa, dinagdee, kkf dabalata. Meeshaaleen barnootaafi malli barnootaa barattoota hunda hammachuu qaba. Yoo yaada dogoggoraa, barattoota wal caalsisu hordofna ta’e, barattooni dhiibbaan irra ga’e mana barumsaa keessa turuu ykn qabxii gaarii galmeessisuuf carraan qaban baay’ee gadi bu’aadha. Dhimmi kornayaafi hundammatoo silabasiifi meeshaalee barnootaa kanaaf qajeelfamoota bu’uraati. Kuni kanneen armaan gadii dabalata. ◊ Bakka bu’iinsa madaalamaa: Barreeffamootaafi fakkiiwwan keessatti dubartiifi dhiirri, namoonni miidhama qaamaa qaban, qooda fudhattoonni aadaafi amantii addaddaa seeneffamaafi fakkii keessatti qaban. Kunis, barattoonni garaagarumma kana akka jajaniifi kabajan isaan taasisa. Isaan keessaas tokko waliin waan of fakkeessaniif, bu’a qabeessa ta’a. ◊ Ittifayyadama afaanii: Afaan seeneffamoonni ittiin barreeffaman, qajeelfamoonniifi ibsoonni ittiin kennaman kan nama wal caalchisuufi kan garee tokko qofaaf loogu ta’uu hinqabu. ◊ Gahee kennuu: Barreeffama keessatti gaheen dubartiifi dhiiraaf kennamu yaada boodatti hafaa isa durii jajjabeessuu hinqabu. Dubartiifi dhiirri haala walqixa ta’een mana keessaafi alatti hojii irratti bobba’anii mul’achuu qabu. ◊ Qooddattummaa: Ijoolleen durbaa, dubartootaafi ijoollee dhiiraafi dhiiroonni gurguddoon eenyummaa gaarii calaqqisiisuu qabu malee, amalaafi eenyummaa boodatti hafaa mul’isuu hinqaban ◊ Fakkii: Kitaabilee barattootaa keessatti fakkiiwwan baay’een jiru. Isaanis baay’ee barbaachisu. Barattoota seenduuba adda addaatiin, shooraan, qooddachuutiin bakka bu’insa madaalamaa waan agarsiisaniif, hanga isaaniitiinis ta’e bakka itti galaniin xiyyeeffannoon kennameeraaf. Barnoota Kornayaa Ilaalcha keessa Galche Kitaabilee qofti naannoo barumsaa kornayaaf dhimmu uumuu hindanda’an. Haala barattoonni dhiiraafi durbaa keessa jiran hubattanii mala baruufi barsiisuu isa barattootaa hunda hirmaachisee qabxii gaarii akka agalmeessisan godhu filattani fayyadamuu qabdu. Barsiisonni daree keessatti dhimma kornayaaf qabxiiwwan armaan gadii irratti xiyyeeffanoo kennuu qabu. ◊ Itti fayyadama Afaanii: Waligalteen afaaaniiniifi qaamaan daree keessatti godhamu barattoota hundatti walqixummaan akka itti dhaga’amu kan taasisu ta’uu qaba; barattoota tokko tokko haamilee tuqee akka isaan hojii daree keessatti wal qixxummaan hinhirmaanne kan godhu ta’uu hinqabu. Fakkeenyaaf, • Afaan kornayaa hundaaf walqixa ta’etti fayyadamaa. Haala madaallii qabuun, yoo “isa” jettan “ishee”s jechu qabdu. |Yookiin, jecha dubartiifi dhiiraaf giddugaleessan fayyadutti gargaaramaa. • Jechoota barattoota jajjabeessanitti fayyadamaa, jechoota sodaachisaniifi humna dhowwan dhiisaa. • Sochii qaamaa barattoota humna fuudhan mul’isuu dhiisaa. Fakkeenyaaf yeroo barattoonni dubbatan barattootaa ilaaluu dhiiisanii waan biroo ilaaluu ykn irraa gargaluufaa. • Barattoota hundaaf xiyyeeffannoofi deebii walqixa ta’e kennaa.

xvii

Afaan Oromoo Kutaa 3

◊ Qindoomina Daree: Akkaataan taa’umsa barattootaa hirmaannaa isaanii irratti dhiibbbaa fiduu danda’a. Taa’umsi barattootaa, barattoonni akka marii irratti hirmaachuu danda’aniif mijaa’aa ta’uu qaba. Fakkeenyaaf, ijoolleen durbaa duuba taa’aniiru yoo ta’e, xiyyeeffannoo barsiisotaa dhabuu danda’u. Hamma danda’ametti, taa’umsi barattootaa akka isin keessa deemuudhaan adeemsa barattootaa daawwachuu dandeessanitti qindaa’uu qaba. Akka isaanii galeeruuufi akka hingalleef akka adda baafataniif. ◊ Walitti Dhufeenya Daree Keessaa: Daree keessatti barattootaafi barsiisota; akkasumas, barattoota gidduu walitti dhufeenyi adda addaa jiraachuu mala. Maloota baruu barsiisuu barattoota hirmaachisan addaaddaa kanneen akka shoora taphachuu, hojii garee gaggeessuudhaan ijoolleen dhiiraafi durbaa walqixa hirmaachuu isaanii mirkaneeffachuu dandeessu. Takka takka barattoota durbaafi warra fedhii addaa qabaniif yeroo isaan deebii deebisan yeroo kennuufi dandeessu. Akkasumas barattoonni tokko tokkoo hiriyyoota daree isaaanii keessatti ijoollee durbaa arrabsuudhaan, baacuudhaafi kkf yoo dhiibbaa irra geessisan irraa dhowuu qabdu. Barumsa Hundammatoo Ilaalchisee Barattoonni tokko tokkoo haala walqixa ta’een barumsa hordofuuf gargaarsa dabalataa barabadu. Kunis kan ta’u sababa miidhama qaamolee (dhaga’uu,argu kkfi dadhabuu) ta’uu mala. Akkasumas, barattoonni dandeetti cimaa qabachuun isaaniis sababa ta’uu danda’a. Kanaaf, qajeelchi barsiisotaa kun malleen addaddaa kanneen barattoota sadarkaa addaaddaa irra jiran xiyyeeffannoo keessa galchuun qophaa’e. Barsiisonnis tooftaawwan addaddaa gargaaramanii barsiisuu danda’u. Dabalataniis, kutaan kun, maloota waliigalaa daree keessatti barattoota fedhii addaa qaban ittiin gargaaruuf fayyadamtan isiniif tartiibeesseera. Xiyyeeffannoonis kan kenname barattoota rakkina yaadachuu, walii galuu, rakkina jechootaafi afaanii qabaniifi. ◊ Barattoonni qajeelfamoota ykn kallattiiwwan jechoota mataa isaanii fayyadamanii akka irra deebi’an gaafadhaa. Kun barattoota warra qajeelfama dagatanii hubachuufi deebii deebisuu irratti rakkina agarsiisaniif gargaarsa ta’a. Barattoonni waliif ykn isiniif qajeelfama irra deebi’uu danda’u. Isinis lakkoofsa qajeelfamootaa altokkotti kennamuu qaban daangessuu qabdu. ◊ Haala dhaabbii qabuun adeemsaafi yaada keessa deebi’uu: Guyyaa guyyaan dandeettiifi yaada yeroo darbee barsiistan keessa deebiin barnoota eegaluu dandeessu. Kunis barattoonni waan wayitii darbe barataniif odeeffannoo haaraa wal qabsiisuuf gargaara. ◊ Walquunnamtii addaaddaatti fayyadamaa: Odeeffannoo haala addaaddaan jechuun afaaniin agarsiisuun, akka hojjetan gochuun dabarsaaf. Fakkeenyaaf, weeddisaa sosso’uu dandeessuu. ◊ Adeemsa barumsa guyyaa hordofuu: Barattoonni rakkina qaban waan isaan irraa eegamu baruuf, hojjechuuf adeemsa barumsaa isin guyyaa guyyaatti hordofuun barsiifata godhatanidha. Kanaaf, waan guyyaa tokko hojjettan waraqaa irratti barreessitanii gabatee irratti ykn dhaaba daree irratti yookaan immoo minjaala barattoota irratti maxxansuun osoo barumsi hineegaliin akka yaadatan taasisaa. ◊ Yeroo baay’ee shaakalaafi abbaltii kennaa: Barattoota muraasaaf odeeffannoo haaraa yaadatti qabatan yaadachuun akkasumas, beekumsaafi dandeetti haaraa yeroo gabaabaa keessatti gonfachuun nirakkisaa ta’a. Kanaaf akka abbaltii isaanii fixaniif barattoota kanaaf yeroo dheeraa kennuu qabdu. Akkasumas, barattoota kanneeniif

Afaan Oromoo Kutaa 3

xviii

baay’ina hojii salphisuufi qabdu. Fakkeenyaaf, akka dubbisaniif himoota muraasa, hamma danda’ametti gargaarsa godhaaf. ◊ Mala gareetiin wal qo’achisuufi wal barsiisuu hojiirra oolchuu: Barattoonni dandeettiiwwan walfakkaatan ykn addaddaa qaban walitti makamanii yoo garee uuman akka walirraa baratan gargaaraa. Akkasumas, barattoonni akka wal kabajaniifi akka wal hubatan waan godhuuf, akka ofitti amananiifi akka waliin jireenya isaanii dagaagfatan gargaara. As irratti, barattoonni fedhii addaa qaban akka hirmaataniif akka gumaachan godha. ◊ Hojii tokko erga raawwatanii booda duub-deebii ifa, ta’e yeroodhaan kennaa: Barattoonni fedhii addaa qaban haal walfakkaatuun barattoota garee isaanii waliin adeemuu waan hindandeenyeef, akka dadhabaatti of ilaaluu danda’u. Kun immoo kaka’umsa isaaniif adeemsaafi barumsa isaanii irratti dhiibbaa godhuu danda’a. Haa ta’u malee, isin duubdeebii jajjabeessu kennuu hindagatinaa. Tooftaalee armaan olitti sirriitti fayyadamuuf, fedhiiwwaniifi dandeettiiwwan barattoota keessan hundaa beekuu qabdu. Manneen barumsaa keessattis barsiisonni barattoota fedhii addaa qaban barsiisuuf leenjii qabanitti gargaaramuun, fedhii addaaddaa barattoota keessanii hubattanii keessumeessuuf barsiisota kanneen waliin hojjechuu qabdu. Itti Fayyadama Qajeelcha Barsiisotaa Kanaa Qajeelchi barsiisotaa kun kitaaba barattootaa hordofa. Sagantaleen torbaniifi guyyoota kanneen kitaaba barattootaa waliin tokkicha. Torban tokko fuula xiyyeeffannoo torbanii kan barsiisonni kaayyoowwan torbanichaa ittiin beekan hammatuun calqaba. Barannoon guyyaa ammooo dandeettii/qabiyyee xiyyeeffannoo guyyichaatiin jalqaba. Mata dureen birkichaa mallatoon dandeettiwwanii qajeelcha barsiisaa keessa jiru kanneen kitaaba barataa keessaa waliin tokko. Kunis barannoo horodofuudhaan barattoonni waan barbaadan kitaaba isaanii keessaa akka dafanii argatan akka gargaartan isin taasisa. Birkiiwwan hundaaf, qajeelchi barsiisotaa gochawwan raawwatamuu qaban NANHOJJEDHA-NIHOJJENNA- NIOJJETTA/TTU horofuudhaan ni’addeessa. Barsiisonni hordofanii akka hojiirra oolchaniif qajeelfamoonni ifa ta’an kennamaniiru. Torban muraasa booda, akka barsiistonni gochawwan waliin wal baranitti, qajeelfamonni nigaggabaabbatu. Haata’u malee, yeroo kamiyyuu taanan torban boodatti deebi’anii hojii torban darbee ilaalanii akkataa gochwwanii yaadachuun nidanda’ama.

xix

Afaan Oromoo Kutaa 3

Torban 1: Xiyyeeffannoo Barannoowwan Torbanii Kaayyoo Barannoowwan Torbanii

Dubbisuu

Barattoonni:

Dhukkubootaafi Amaloota Isaanii Akaakonni dhukkubaafi amaloonni isaanii adda adda. Dhukkuboota keessaa tokko busaadha. Busaan nama hollachiisa. Dhukkubni biraan ammoo golfaadha. Golfaan dhiiga nama teessisa. Dhukkubni baay’ee yaaddessu immoo eedsiidha. Eedsiin dhukkuboota birootiif nama saaxila. Foonis qaamarraa fixa. Kan biraan qufaadha. Inni kun ammoo somba miidhee afuura baafachuu dhorka. [*** WAA’EE QUFAA MAAL HUBATTE?***] Fakkeenyaaf, waggaa darbe qufaan na qabee afuura baafachuu nadhorke. Dhukkubni biroon immoo gifira. Gifirri irra caalaa daa’imman miidha. Qaama isaanii irrattis shiftoo uuma. Gabaabumatti, dhukkuboonni asii olitti tarreeffaman amala adda addaa kan qabaniifi miidhaa kan namarraan gahanidha.

• fufii ‘-e’fi qaama jechaa walitti maku. • ergaa dubbisaa himu. • hiika jechaa kennu. • tuqaalee hima keessatti fayyadamu. • ergaa dubbisaa gabaabsanii barreessu. Yaada Bu’uuraa: Fayyaa Ijoo Dubbii: Akaakuuwwan Dhukkubaa

Dhaggeeffachuu Akaakuuwwan Dhukkubootaa Akaakuuwwan dhukkubootaa danuudha. Isaan keessaa tokko eedsiidha. Eedsiin dhukkuba yaaddessaadha. Dhukkubni kun foon qaamarraa fixee nama huqqisa. Humna nama oomishuus nidhabamsiisa. Dhukkubni kun baay’ina ummataas niyarsa. Eedsiin dhukkuboota kanneen birootiifis saaxilee lubbuu namaa baasa. Kun ammoo, adda isa taasisa.

Dhibee Garaa Kaasaa Gaaftokko galgala akkuman hirbaata koo nyaadheenan rafe. Waariin geenyaan garaa ciniinnaan hirribarraa na dammaqse. Baay’ee na sarde. Nan iyye, Haatiifi abbaan koo na’anii waan godhan wallaalan,”Maal taate?” naan jedhan. Ani garuu deebisuufii hindandeenye. Na fuudhanii gara buufata fayyaatti fiigan. Akkuma achi geenyeen, gara mana fincaaniittin, quba qabe. Na geessan. Dhiiga na teessise. Sana booda, ogeettii fayyaa bira na geessan. [*** ITTAANSEE MAALTU TA’A JETTEE YAADDA? ***] ”Maaltu si dhukkuba?” jettee na gaafatte. Ani garuu dubbachuu hindandeenye. Itti aansuun, ajaja ogeettittiin bobbaa koorraa xiqquma fuudhanii labiraatooriitti ilaalan. Bu’aan qorannoo kanas ameebaan akka na qabe agarsiise. Dhumarratti, harka koo osoon hindhiqatiin nyaachuu kootiin dhibeen kun na qabuun isaatu natti himame. Qorichis naaf kenname. Ergan liqimsee booda, nan fayye. Guyyaa sanaa kaasee harka koo osoon hindhiqatin nyaadhee hinbeeku.

Akaakuun dhukkubaa kanneen biroo ammoo busaa, golfaa, qufaafi gifira. Busaan nyaata nama dhorka. [*** HIIKNI JECHA ‘DHORKA’ JEDHUU MAALI?] Itti dabalees, afaan nama gogsa. Busaan haala kanaan dadhabsiisa. Dhukkubni biraan ammoo, qufaadha. Dhibeen kun nama qufaasisa; furriis funyaaniin nama yaasisa. Kana malees, dhukkubni biraan gifira. Gifirri irra caalaa daa’imman miidha. Qaama isaanii irrattis shiftoo baasa. Gabaabumatti, dhukkuboonni olitti tarreeffaman hundi fayyaa namaarratti miidhaa guddaa geessisu.

Afaan Oromoo Kutaa 3

1

Torban 1

Torban 1 Guyyaa 1 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Ergaa dubbisaa addeessuu • Fufii ‘e‘fi qaama jechaa walitti makuu • Jechoota kennamaniin bakka duwwaa guutuu • Yaada ijoo dubbisa dhaggeeffatanii himuu

Dhaggeeffachuu

(Daqiiqa 15)

Dhaggeeffachuun Dura Tilmaamuu Nanhojjedha Nihojjenna Nihojjettu Bs: Alana ammoo isintu hojjeta Bs: Mata dureen Bs: Amma ammoo Bs: Mata duree dhaggeeffannaa dhaggeeffannaa keenya waliin tilmaamna. har’aa irraa maali hubattu? har’aa maali? Fakkiirraa maal Bt: Akaakonni dhukkubaa hedduun Bs: Akaakuuwwan hubanna? jiraachuu. Dhukkubaa. Bs fi Bt: Dhukkuboota Bs: Sirriidha. Fakkii mata garaagaraafi nama Bs: Tole. Fakkii dhiyaaterraa hoo maal hubattu? duree wajjin dhiyaaterraa dhukubsatee maal hubanna? Bt: Nama mana yaalatti ogeessa yaalamaa jiru. fayyaatiin ilaalamaa jiru. Bs: Dhukkubsataa yaalamaa Bs: Sirriidha. jiru. Bs: Gaariidha. Kanarraa ka’uun Dhaggeeffannaa dubbisichi waa’ee maalii isin kana keessatti Bs: Yeroo muraasaaf waa’ee barsiisa? maal baranna? dhukkubaa haayaannu. Ani gosni dhukkubaa hedduu ta’uu isaaniin hubadha. Kanan dubbisuuf deemus, gosoota dhukkubaa kan tarreessu natti fakkaata.

Bs fi Bt: Akaakuuwwan dhukkubaafi dhiibbaa isaanii. Bs: Gaariidha.

Bt: Waa’ee namoota dhukkuba garagaraatiin qabamanii ta’uu mala. Bs: Yaalii gaariidha. Itti aansuun dubbisicha dhaggeeffadhaatii tilmaama keessaan mirkaneeffadhaa.

Yeroo Dhaggeeffannaa Ergaa Hubachuu Nanhojjedha Nihojjenna Nihojjettu Bs: Amma ammoo dubbisicha Bs: Dubbisicha yeroodhaaf Bs: Dubbisicha yeroodhaaf addaan kuttanii, hiika jecha addaan kunnee hiika jecha addaan kuteen hiika ‘dhorka’ jedhuu tilmaamtu. ‘dhorka’ jedhuu tilmaamna. jecha ‘dhorka’ jedhuun Bs: Hiikni jecha ‘dhorka’ Bs: Dhukkubni busaa fedhii tilmaama. jedhuu maali? nyaataa waan dhowwuuf, Bs: Busaan fedhii nyaataa hiikni jecha ‘dhorka’ jedhuu Bt: Dhowwa. waan xiqqeessuuf, maal ta’a? Bs: Gaariidha. Dubbisan itti hiikni jecha ‘dhorka’ fufaa dhaggeeffadhaatii Bs fi Bt: dhowwa jedhuu ‘dhowwa’ kan deebii keessan jedhu ta’uu hubadha. Bs: Sirriidha. mirkaneeffadhaa.

Afaan Oromoo Kutaa 3

2

Torban 1

Dhaggeeffachuun Booda Ergaa Hubachuu Nihojjenna Nihojjettu Bs: Amma waan dubbifame dhaggeeffannee xumurree jirra. Ittaansuun maqaa dhukkubootaafi Bs: Amma ammoo gaaffilee lakkofsa mallattoo isaanii walitti firoomsina. Kitaaba 3-4 irra walitti firoomsitu. keessan keessatti Hojii 1 jalatti jechoota Bs: ‘Gifirri’ kan jedhuuf mallattoon isaa dhiyaatan ilaalla. Jecha lakkoofsa 1 irratti kami? kennameef mallattoon isaa kan ‘B’ jalatti Bt: Qaamarratti shiftoo baasuu dhiyaatan keessaa kami? Bs: ‘eedsi’ kan jedhu maalitti firooma?

Bs: Gaariidha. ‘Qufaa’ kan jedhuhoo?

Bs fi Bt: ‘Foon qaamarraa fixuu’ kan jedhuudha.

Bt: Furrii funyaaniin yaasisuu

Bs: ‘Busaa’ kan jedhu hoo maalitti firooma?

Bs: Baay’ee gaariidha.

Bs fi Bt: Hollachiisuu Bs: sirriidha.

Walitti Makuu (Daqiiqaa 5) Nanhojjedha Bs: Amma akkaataa ani qaamolee jechaa walitti makuun jecha ijaaru ilaalaa.

Qaamolee Jechaa Walitti Makuu Nihojjettu Nihojjenna Bs: Amma ammoo ofii keessaniin Bs: Mee amma ammoo qaamolee jechaa walitti fiddu. kitaaba keessan Hojii

Bs: ‘qufa - -e → ‘qufa’e hargan- -e’→hargane’ (Bs: gabatee gurraacharratti barreessuun itti agarsiisi)

2 jala kan jiran waliin qaamolee jechaa walitti makna.

Bs: ‘furraa’- -e’ Bt: ‘furraa’e’

Bs: ‘Ilaal- -e’

Bs: Baay’ee gaariidha. ‘fiig- -e’ kan jedhuhoo?

Bt: ‘ilaale’

Bt: ‘fiige’

Bs: Baay’ee gaariidha.

Bs: Baay’ee gaariidha.

Dubbisuu (Daqiiqaa 15) Dubbisuun Dura Tilmaamuu Nanhojjedha Nihojjenna Bs: “Dhukkubootaafi Amala Bs: Mata duree “Dhukkubootaafi Isaanii” mata duree Amaloota Isaanii,” jedhurraa jedhurraa maal hubanna? maal hubanna? Bs fi Bt: Dhukkuboonni amala Bs: Dhukkuboonni miidhaa adda adda addaa qabaachuu addaa geessisuu isaanii. isaanii Bs: Fakkii dubbisicha jalatti Bs: Tole, fakkiin kunoo maal nu dhiyaate kanarraahoo maal hubachiisa? hubanna? Bs fi Bt: Nama baay’ee huqqate Bs: Nama baay’ee huqqate Bs: Dubbisicharraa maal Bs: Tole, kanarraa ka’uun baranna? dubbisichi dhukkubootafi Bs fi Bt: Akaakuuwwan mallattoo isaan namarratti dhukkubaafi amala isaanii baasan dhiyeessa jedheen ta’uu danda’a. yaada. Bs: Gaariidha. Afaan Oromoo Kutaa 3

3

Nihojjettu Bs: Mata dureefi fakkii kanarraa maal hubattu? Bt: Namoota dhukkuboota garagaraatiin qabamaniifi mallattoo dhukkuboota sanaa Bs: Dubbisichi waa’ee maalii dhiyeessa jettu? Bt: Dhukkubootaafi amalli isaanii maal akka ta’an. Bs: Mee tilmaamni keenya sirrii ta’uufi dhiisuu isaa dubbisnee haamirkaneeffannu. Torban 1

Yeroo Dubbisaa Ergaa Hubachuu Nihojjenna

Nanhojjedha Bs: Amma dubbisicha addaan kuteen waa’ee qufaa maal hubatte? gaaffii jedhu deebisa. Bs: Somba miidhee afuura baafannaa dhorka.

Bs: Yeroodhaaf dubbisicha addaan kunnee waa’ee qufaa maal hubanne? gaaffii jedhu deebifna. Bs fi Bt: Somba miidhee afuura baafannaa dhowwuu isaa hubanne. Bs: Bayeessa Itti fufnee dubbisna.

Nihojjettu

Bs: Yeroodhaaf dubbisicha addaan kuttanii waan hubattan himtu. Bs: Waa’ee qufaa maal hubattani? Bt: Akka somba miidhu; afuura baafannaa dhowwu hubanne. Bs: Baay’ee gaariidha. Itti fufuun dubbisaa tilmaama keessan mirkaneeffadhaa.

Dubbisuun Booda Ergaa Hubachuu Nihojjenna Nihojjettu Bs: Amma ammoo gaaffii 2ffaa Hojii 3 jalatti Bs: Amma dubbisnee xumurreerra. Itti aansuun dhiyaate deebisaa. dubbisicha keessaa gaaffilee bahan haadeebifnu. [Bt: Nideebisu.] Bs: Mallattooleen dhibee eedsii maalfa’i? Bs fi Bt: Annisaa ittisaa dhabamsiisa; foon qaamarraa fixa.

(Bs: Atis deebii isaanii harkaa fuudhi. Odeeffaannoo dubbisicha keessatti dhiyaaterratti hundaa’uun sirreessiif.)

Bs: Baay’ee gaariidha.

Fayyadama Jechootaa (Daqiiqaa 5) Nanhojjedha Bs: Amma jechoota kennamanitti fayyadamuun bakka duwwaan guuta. Bs: Mee fayyadama jechootaa Hojii 4 jalatti gaaffii 1ffaan hojjedhaa na hordofaa. Bs: Dhukkubni sombaa afuura baafannaa ________. Bakka duwwaa kana guutuu kan danda’u; ‘dhorka’ kan jedhu ta’a.

Afaan Oromoo Kutaa 3

Jechootaan Bakka Duwwaa Guutuu Nihojjenna

Nihojjettu

Bs: Jechootaan bakka duwwaa waliin guunna.

Bs: Jechootaan bakka duwwaa guuttu.

Bs: Eedsiin dhukkuba baay’ee _____________ dha.

Bt: ‘dhorka’

Bs fi Bt: ‘yaaddessaa’. Bs: Sirriidha.

Bs: Dhukkubni sombaa afuura baafannaa ______________. Bs: Gaariidha. Eedsiin dhukkuba baay’ee _____________ dha. Bt: ‘yaaddessaa’ Bs: Baay’ee gaariidha. Gaaffii Hojii 4 lakkoofsa 3 jalatti dhiyaate deebisaa. Bt: ‘Saaxila,’ Bs: Baay’ee gaariidha.

4

Torban 1

Torban 1 Guyyaa 2 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Ergaa ijoo dubbisaa himuu. • Fufii ‘-e’fi qaama jechaa addaan qoqqooduu • Hiika jechootaa galumsarraa himuu • Hima barreessuu

Addaan Qoqqooduu (Daqiiqaa 5) Jechoota Qaamolee Isaaniitti Addaan Qoqqooduu Nanhojjedha

Nihojjenna

Bs: Mee akkaataan itti jechoota qaamolee isaaniitti qoqqoodu hordofaa. Bs: ‘mure’ →’mur- -e’ ‘qufa’e’ →’qufa’- -e’

Bs: Mee amma ammoo waliin jechoota qaamolee isaaniitti qoqqoonna. Bs: ‘huqqadhe’kan jedhu akkamitti qoqqoodama?

Nihojjettu Bs: Jechoota qaamolee isaaniitti addaan qoqqoodaa. Bs: ‘huqqadhe’ Bt: ‘huqqadh- -e’ Bs: Sirriidha. Jechi ‘dadhabe’ jedhuhoo? Bt: ‘dadhab- -e’

Bs fi Bt: ‘huqqadh- -e’

Bs: Gaariidha. ‘rukute’ kan jedhuhoo?

Bs: Baay’ee gaariidha.

Bt: ‘rukut- -e’ Bs: Baay’ee gaariidha.

Dubbisuu (Daqiiqaa 15) Dubbisuun Dura Beekumsa Duraanii Kakaasuu Nanhojjedha

Nihojjenna

Bs: Osoo hindubbisin Bs: Mee amma ammoo waa’ee dura waa’ee dhukkubootaafi amala isaanii dhukkubootaafi waan beeknu walitti himna. amala isaanii waanin beekun Bs: Akaakonni dhukkubaa maalfa’i? isinitti hima. Bs fi Bt: Akaakonni dhukkubaa Bs: Busaan nama Eedsii, busaa, gifira, qufaafi roqomsiisa. wkf ta’uu danda’u. Qufaan ammoo Bs: Eedsiin akkam nama godha? nama qofaasisa. Bs fi Bt: Foon qaamarraa fixa. Lamaan Bs: Tole, busaanoo? isaaniiyyuu akaakuu Bs fi Bt: Nama roqomsiisa. dhukkubaati.

Afaan Oromoo Kutaa 3

5

Nihojjettu Bs: Mee waa’ee dhukkubootaafi amala isaanii waan beektan himaa. Bs: Akaakonni dhukkubaa, Eedsii, qufaa, busaafi gifirafa’i. Bs: Amalli isaaniihoo? Bt: Eedsiin foon qaamarraa fixa. Busaan nama roqomsiisa. Bs: Tole, amma immoo dubbisicha dubbifnee tilmaama keenya kana haamirkaneeffannu.

Torban 1

Dubbisuun Booda Ergaa Hubachuu Nihojjenna Bs: Amma dubbisnee xumurreerra. Mee gaaffilee dubbisicha keessaa bahan hojjenna.

Nihojjettu Bs: Amma ammoo gaaffii 2ffaa Hojii 2 jalaa dabtara keessan irratti barreeffadhaatii hojjedhaa.

Bs: Mallattoon gifiraa maali?

[Bt, hojjechuun deebii garaagaraa kennu.]

Bs fi Bt: Qaamarratti shiftoo baasa. Bs: Baay’ee gaariidha.

Fayyadama Jechootaa (Daqiiqaa 10) Hiika Jechootaa Akka Galumsaatti Kennuu Nanhojjedha Bs: Amma ammoo jechoota hima keessatti jala sararamaniif, ani akka galumsaatti hiika kenna. Bs: Gifirri qaama daa’immanii irratti mallattoo adda addaa uuma. Hiikni jecha jala sararamee ‘baasa’ kan jedhu ta’a.

Nihojjenna Nihojjettu Bs: Alana ammoo gaaffii itti Bs: Tole, amma ammoo hiika aanu waliin haahojjennu. jechoota uuma, hollachiisa’ jedhanii dabtara irratti Bs: Busaan nama barreeffadhaatii irra hollachiisa. Hiikni jecha deebi’aatii walitti himaa. jala sararamee maali? Bs fi Bt: ‘roqomsiisa’ kan jedhu ta’a. Bs: Baay’ee gaariidha.

(Bs, barattoonni hiika jechoota sanaa addaan baafachuu isaanii mirkaneef fadhu.)

Barreessuu (Daqiiqaa 10) Hima ijaaruu Nanhojjedha Bs: Mee amma jechoota duraa duubni isaanii walmakee jiru sirreessuudhaan hima ijaarra. Bs: Mana barumsaa Tolaan deeme ganama. Jechoonni kun akkamiin sirraa’anii hima ta’u? Bs fi Bt: Tolaan ganama mana barumsaa deeme. Bs: Baay’ee gaariidha.

Nihojjettu Bs: Amma ammoo Hojii 4 jalatti jechoota kennaman dabtara keessan irratti barreessuun sirreessaatii hima barreessaa. [Bt, duraa duuba jechaa sirreessuun hima ijaaruu]. (Bs, Barattoonni hundi hirmaachuu isaanii keessa deemuun mirkaneeffadhu. Deebii isaaniis tokko tokkoon dareetti akka himan taasisi. Haala armaan gadiin sirreessiif.) 1. Dhukkubni busaa nama roqomsiisa. 2. Kutaa meeqa baratta? jedhee na gaafate.

Torban 1 Guyyaa 3 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Hiika jechootaa kennuu • Fufii ‘-e’fi qaama jechaa walitti makuu • Ergaa ijoo dubbisaa himuu • Tuqaaleetti fayyadamuun barreessuu

Afaan Oromoo Kutaa 3

6

Torban 1

Dhaggeeffachuu (Daqiiqaa 10) Dhaggeeffachuun Booda Ergaa Hubachuu Nihojjenna

Nihojjettu Bs: Amma ammoo kan irra deebi’amee dubbifamu dhaggeeffadhaatii hiika jechoota achi keessaa bahanii himaa.

Bs: Dubbisa mata dureen isaa “Akaakuuwwan Dhukkubaa,” jedhu irra deebi’een dubbisa. Isin ammoo dhaggeeffadhaatii hiika jechoota achi keessaa ba’anii waliin kennina. Bs: ‘Miidhaa’ kan maali? Bs: Amma dubbisuus, dhaggeeffachuus, xumurree jirra. Hiikni jecha ‘dagatamuu’ jedhuu maali?

Bt: ‘hubaatii’

Bs fi Bt: ‘irraanfatamuu’.

Bt: ‘muraasa, xinnoo’

Bs: Baay’ee gaariidha.

Bs: Baay’ee gaariidha.

Bs: Gaariidha. Hiikni jecha ‘yaraa’ jedhuuhoo?

Walitti Makuu (Daqiiqaa 10) Qaamolee Jechootaa Walitti Makuu Nanhojjedha

Nihojjenna

Nihojjettu

Bs: Mee akkaataan ittiin qaamolee jechootaa gabatee gurraacharratti barreessuun walitti maku ilaalaa.

Bs: Alana ammoo qaamolee jechaa Hojii 2 jalaa walitti haamaknu.

Bs: ‘qal- -e → qale’

Bs: Sirriidha.

Bs: ‘guur- -e’ kan jedhu? yoo walitti makamu maal ta’a? Bs fi Bt: ‘guure’

Bs: Amma ammoo ofiin hojjedhaa. Bs: ‘guur- -e’ Bt: guure Bs: Sirriidha. ‘ciis- -e’ kan jedhuhoo? Bt: ‘ciise’ ta’a. Bs: Gaariidha.‘ga’- -e’ kan jedhu hoo? Bt: ‘ga’e’

‘tuf- -e → tufe’

Bs: Baay’ee gaariidha.

Dubbisuu (Daqiiqaa 15) Dubbisuun Dura Tilmaamuu Nanhojjedha Bs: Mata duree “Dhibee Garaa Kaasaa” jedhurraa maal hubanna? Bs: Dhukkuba nama teessisu ta’uu isaa. Bs: Fakkiin kunoo waa’ee maaliiti? Bs: Daa’ima garaa kaasaan qabe agarsiisa. Bs: Dubbisicharraa miidhaan garaa kaasaa maal akka ta’en bara jedheen yaada.

Afaan Oromoo Kutaa 3

Nihojjenna Bs: Mata dureefi fakkii dhiyaate kanarraa maal hubanna? Bs fi Bt: Dhibee garaa kaasaafi nama dhibichaan qabame. Bs: Tole, dubbisicharraa maal eegna? Bs fi Bt: Garaa kaasaafi dhiibbaa inni qabu nuu dhiyeessa jennee yaanna.

7

Nihojjettu Bs: Mata dureefi fakkii dhiyaaterraa maal hubattu? Bt: Miidhaa garaa kaasaafi daa’ima garaa kaasaan qabamte. Bs: Tole, dubbisicharraa maal maalfaa baranna jettanii yaaddu? Bt: Miidhaa garaa kaasaa, tooftaa ittisa garaa kaasaa… Bs: Gaariidha. Dubbisicha itti fufnee dubbisuun tilmaamni keenya sirrii ta’uufi dhiisuu haa ilaallu.

Torban 1

Yeroo Dubbisuu Ergaa Hubachuu Nanhojjedha Bs: Yeroodhaaf dubbisicha addaan kuteen, kitaaba koos cufeen waan itti aanee dhufu tilmaama. Itti aansee, ogeessatu qorannoo dhiigaa taasiseefin se’a.

Nihojjenna Bs: Dubbisicha yeroodhaaf addaan kunnee, kitaaba keenyas cufnee waan itti aanee dhufu tilmaamna.

Nihojjettu Bs: Dubbisicha yeroodhaaf addaan kutaatii, kitaaba keessanis cufaatii waan itti aanee dhufu tilmaamaa. Bs: Ittaansee maaltu ta’a jettanii yaaddu?

Bs: Ittaansee maaltu ta’a jennee yanna?

Bt: dhiigaafi boolii isaa laabiraatooriitti akka kennu ajajame.

Bs fi Bt: Qorannoo dhiigaatu taasifameef; dhukkuba isaatu barame fakkaata.

Bs: Baay’ee gaariidha. Mee tilmaama keenya kana mirkaneeffachuuf kitaaba keenya bannee dubbisuu itti haafufnu.

Bs: Gaariidha.

Dubbisuun Booda Ergaa Hubachuu Nihojjenna

Nihojjettu Bs: Amma dubbisicha xumurree jirra. Mee gaaffilee Bs: Dubbisicha xumurtanii jirtu. Mee gaaffilee dubbbisuun booda Hojii dubbisicha keessaa ba’an haadeebifnu. 3 jalatti dhiyaatan keessaa 2ffaa Bs: Nama garaa kaasaan qabe maaltu fayyisa? deebisaa. Bs fi Bt: Mana yaalaa deemuun dawaa fudhachuu Bt: nidu’a; nidhukkubsata. Bs: Sirriidha.

Bs: gaariidha.

Fayyadama Jechootaa (Daqiiqaa 5) Jechootaa Dhukkubootaafi Mallattoo Dhukkubootaa Agarsiisan Adda Baasuu Nanhojjedha Bs: Amma jechoota dhukkubootaafi mallattoo isaanii argisiisanin addaan qooda.

Nihojjenna Bs: Amma ammoo waliin hojjenna “ Qufaafi furreessuu” keessaa kemtu dhukkuba? Kamtu ammoo mallattoodha?

Bs: “Garaa kaasaan” dhukkuba. “Teessisuun ammoo mallattoo isaati.

Bs fi Bt: Qufaan dhukkuba. Furreessuun ammoo mallattoodha.

Afaan Oromoo Kutaa 3

8

Nihojjettu Bs: Alana ofii hojjedhaa kitaaba keessaan Hojii 4 jala ilaalaa. [Bt, ofiin jechoota dhukkubaafi mallattootti addaan qoodu.]

Torban 1

Torban 1 Guyyaa 4 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Fufii ‘-e’fi qaama jechaa addaan qoqqooduu • Ergaa dubbisaa ibsuu • Jechootaan bakka duwwaa guutuu • Tuqaaleetti fayyadamuun barreessuu • Gabaabsanii barreessuu

Addaan Qoqqooduu (Daqiiqaa 10) Qaamolee Jechaa Addaan Qoqqooduu Nanhojjedha Bs: Mee haalan ittiin jechoota qaamolee isaaniitti qoqqooduun gabatee gurraacha irratti barreessuun ilaalaa. Bs: ‘cire→ cir- -e’ Bs: ‘qote → qot- -e’

Nihojjenna Bs: Amma ammoo waliin addaan haaqoqqoodnu. Mee qaamolee jechaa Hojii 1 jalatti jechoota dhiyaatan haaqoqqoonnu.

Nihojjettu Bs: Mee amma ammoo ofii keessaniin jechoota hafan addaan qoqqoodaa. [Bt, addaan qoqqoodanii agarsiisu.]

Bs fi Bt: “daak--e”

(Bs, haala armaan gadiitiin qoqqooduu isaanii mirkaneeffadhu.)

Bs: Gaariidha.

‘laaf- -e’

Bs: ‘daake’

‘kuf- -e’

Dubbisuu (Daqiiqaa 10) Dubbisuun Booda Hiika Jechootaa Kennuu Nihojjenna

Nihojjettu Bs: Amma ammoo gaaffilee dhiyaataniif ofii (Bs: erga dubbisa ‘Dhibee Garaa keessaniin deebii kennitu. Sanaan booda, Kaasaa’ jedhu dubbisiistee booda, deebii keessan hiriyyaa keessan waliin gaaffilee Hojii 2 kan kitaaba waljijjiirtanii waliif ilaaltu. barataarra jiru hojjechiista.) [Bt, dura dhuunfaan hojjettanii sana booda waliif Bs: Harka osoo hindhiqatin nyaachuun ilaalu.] dhibee garaa kaasaa fida. (Bs, Haala kanaan hojjechuu isaanii Bs: Hiikni jecha jala sararamee maali? mirkaneeffadhu.) Bs fi Bt: ‘dhukkuba’ 2. ‘fiigan’ Bs: Baay’ee gaariidha. 3. mudda

Afaan Oromoo Kutaa 3

9

Torban 1

Fayyadama Jechootaa (Daqiiqaa 10) Jechootaan Bakka Duwwaa Guutuu Nihojjenna Nihojjettu Bs: Amma jechoota kennamanitti Bs: Amma ammoo gaaffilee hafan sadan fayyadamnee bakka duwwaa gareedhaan mari’adhaatii deebisaa. guunna. Mee Fayyadama Jechootaa [Bt, gareedhaan mari’atanii deebisu.] Hojii 3 jalatti jechoota dhiyaatan Bs: Deebii gaaffii 2ffaa eenyuutu natti himaa? ilaalaa. Bt: Ana, ‘rukute’ Bs: Bakka duwwaa gaaffii 1ffaa irraa jechi guutuu danda’u kami? Bs fi Bt: ijaare

Bs: Sirriidha. Kan itti aanuhoo? Bt: dammaqe Bs: Gaariidha. Kan 4ffaa hoo Bt: ‘daake’ Bs: Baay’ee gariidha.

Barreessuu

(Daqiiqaa 10) Tuqaaleetti Fayyadamuun Cuunfanii Barreessuu

Nihojjenna Bs: Amma bakka barbaachisutti mallattoo tuqaa galchuun hima guutuu taasisna. Mee Hojii 4 jalatti himoota kennaman ilaalaa. Gaaffii 1ffaa keessatti tuqaan eessa gala? Bs fi Bt: Dhumarratti gala.

Nihojjettu Bs: Mee isin immoo hima hafe keessatti bakka barbaachisutti tuqaa (.) galchaa. [Bt, kan gaaffii 2ffaa dhuma himaarratti gala. (Bs: Baay’ee gaaridha.

Bs: Gaariidha.

Torban 1 Guyyaa 5 Qabiyyee Barannoo Guyyaa Keessa Deebii/ Madaallii: • Fufii ‘ –e’fi qaama jechaa addaan qoqqooduu • Hiika jechootaa galumsarraa kennuu • Ga’umsaafi sirrummaan dubbisuu • Ofiin barreessuu

Afaan Oromoo Kutaa 3

10

Torban 1

Barreessuu (Daqiiqaa 20) Keessa Deebiifi Madaallii Barreessuu (Bs, jalqaba jechoota “deeme, yaalaa, dhibee, busaa, mana, dhabamsiise, dawaa fudhate”jedhan gabatee gurraacharratti barreessi. Iittaansuun hiika jechoota barreessiteerratti barattoota waliin mari’adhu. Osoo isaan hiika jechoota sanaa addaan hinbaafatin kan biraatti hince’in. Achi ammoo Jechoota gabatee gurraacharratti wal keessa fuutee barreessite keessaa filatanii hima akka ijaaran taasisi. Atis jechoota sana irratti hundaa’uun hima ijaari. Sana booda yeroo barattoonni kee hima ijaaran keessa deemuudhaan sirriitti barreessuufi dhiisuu isaanii addaan baafadhu. Bakka rakkoon jiruttis gargaari.) (Barattoonni kee hima ijaaran sana wal jala fuudhanii akka walii sirreessan taasisi. Himoota ijaaranis dabaree dabareedhaan akka walii dubbisan godhi. Dhumarratti himoota ofii keetii jechoota gabatee gurraacharratti barreessiterratti hundaa’uun barreessites dubbisuufiin akkasaan barreessan godhi.)(Kan dhaggeeffatanii barreessan keessatti tuqaalee, qubguddeessaafi qubeessa sirriitti itti fayyadamuu isaanii irra deemiitii mirkaneeffadhu.)

Dubbisuu (Daqiiqaa 20) Keessa Deebiifi Madaallii Ga ‘umsaafi Sirrummaan Dubbisuu (Bs, dubbisa, “Dhibee Garaa Kaasaa,” jedhu barattoonni kee gareen ta’uun akka irra deebi’anii sagalee ol fuudhanii dubbisan godhi.) [Bt, gareedhaan ta’uun sagalee ol fuudhanii dubbisu.] (Bs, yoo barattoonni kee ga’umsaan dubbisuu irratti rakkoo qabaatan bakka barbaachisutti sirreessi. Barataan tokko sagalee ol fuudhee yeroo dubbisu warri kaan immoo qubaafi ija irra butaa akka hordofaniifi walii sirreessan haala mijeessi. Ofii keetiin barattoota keessa deemuun eenyu sirriitti akka dubbisuufi eessa rakkoon akka jiru addaan baafadhu. Gargaarsa barbaachisaa ta’es kenni).

Afaan Oromoo Kutaa 3

11

Torban 1

Torban 2: Xiyyeeffannoo Barannoowwan Torbanii Kaayyoo Barannoowwan Torbanii Barattoonni: • dhaggeeffatanii ergaa dubbisichaa adda baasu. • fufii ‘-te’ fi qaama jechaa addaan qoodu. • fufii ‘-te’ fi qaama jechaa walitti maku. • yaadolee callaa dubbisaa himu. • hiika jechaa kennu. • tuqaa(.)fi qoodduu (,) hima keessatti galchu. Yaada Bu’uuraa: Fayyaa Ijoo Dubbii: Haala darbiinsaafi ittisa dhukkubaa

Dhaggeeffachuu Dhukkubsachuun Dura Of Eeggachuu Gaaftokko Bultuufi Tolaan mana barumsaatii gara manaatti deemaa turan. Waa’ee Eedsiifi Busaarratti mari’achaa deemsa isaanii itti fufan. Maree isaanii keessatti si’a tokko haala darbiinsaa, si’a biraa ammoo haala ittisa isaaniirratti gaaffii kaasaa, deebiis walii laataa turan. Bultuun, “Eedsiin dhukkuba yaaddessaa yoo ta’u, kan darbus wal quunnamtii saalaa gadhiisiitiin,” jetteen. Tolaanis, “kanuma qofaan darbaa?” jedheen. Isheenis, “Meeshaalee qara qaban kanneen akka lilmoofi qarabaatiini. Kunis kan namni biroo itti fayyadametti gargaaramuun ta’a,” jetteen. Innis itti fufee “Akkamiin ofirraa ittisuun danda’amaree?” jechuun gaafate. Bultuunis, “Akkan dhaga’etti kondomiitti seeraan gargaaramuu, meeshaalee qara qaban kan dhuunfaa ofii qabaachuufi tokkoof tokkoon daangeeffamuudha,” jettee akka caalaatti isaaf galu goote. [*** KANATTI AANSEE MAALTU DHUFA JETTA? ***] Tolaanis, takka itti yaadee, “Kunillee yoom yaadatama” jedhee osoo afaanii hinfixiin… “Tolaa, ati yeroo darbes sitti himnaan qooste, yaada

Afaan Oromoo Kutaa 3

koos tuffatte. Du’arraa ooluuf of eeggachuu qabnakaa!” jechuun sagalee ol fuutee dubbatte. Kunis daran isa ajaa’ibsiise. Itti aansee, “Mee waa’ee busaas natti himikaa!” jedheen. Bultuunis, akkas jetteen. “Dhukkubni buusaa kan darbu bookee busaatiini. Bookee busaa kana dhabamsiisuuf ammoo qulqullina naannoo ofii eeggachuun barbaachisaadha. Dhukkuba kamiinuu haata’u qabamanii rakkachuurra, dursanii of eeggachuu wayya,” jetteen. Innis hubannoo ishii kana raajeffachaa ibsa kenniteefiif galateeffate. Kana booda, lamaan isaanii adda ba’anii gara mana mana isaaniitti galan.

Dubbisuu Gifira Gifirri akaakuu dhukkubootaa keessaa isa tokko. Dhukkubni kunis, mallattoo adda addaa agarsiisa. Fakkeenyaaf, ati daa’ima taatee gifiraan yoo qabamte, dhaqni kee ni ho’a. Qaama kee irrattis shiftootu babba’a. Shiftoon sitti babba’e kunis sihooksisa, sidhukkubas. Akkasumas, qaamni kee nama dhukkuba kanaan hinqabamne yoo tuqe, itti darba. Hanqina nyaataa kan qabdu yoo taate,dhukkubichi irra caalaa si miidha. [*** HIIKNI JECHA ‘MIIDHA’ JEDHUU MAALI?***] Ati bakka daa’imman hedduminaan argaman yoo jiraatte, daddarbuun dhukkubichaa nisaffisa. Yoo dhukkubni kun si qabe hatattamaan mana yaalaa deemtuu qabda. Qoricha ogeessi fayyaa sii ajaje sirriitti fudhachuutu sirraa eegama. Garuu, dhukkubni kun akka nama hinqabneef, dursanii talaallii fudhachuudha. Walumaagalatti, gifira irraa daa’imman baraaruuf, yeroodhaan talaalchisuun barbaachisaadha.

12

Torban 2

hadoochuudhaan mi’aayinaafi bushaa’ina wallaalchisa. Itti dabalees, dhukkubichi dandeettii ittisa dhukkubaa gad buusa. Qufaan namarraa namatti kan daddarbu qilleensaani. Kana malees, dhukkubni kun nama qufaan qabate waliin meeshaa tokkotti fayyadamuun darbuu danda’a. Walumaagalatti, dhukkuba kana ofirraa ittisuuf immoo qulqullina dhuunfaafi naannoo keenyaa sirriitti eeggachuudha.

Qufaa Qufaan dhukkuboota vaayiresiin dhufan keessaa isa tokkodha. Vaayiresiin qufaa miidhaa hedduu geessisa. Isaan keessaa tokko vaayiressichi qaamolee hargansuu (somba, funyaaniifi ujummoo qilleensaa) miidhuudhan ta’a. Haala kanaanis, qufaan akka namni haxxiffatuufi qufa’u taasisa. Itti fufuun, akka xannachi hancufaa furrii maddisiisu taasisa. Miirota dhandhamaa

Torban 2 Guyyaa 1 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Yaada ijoo dubbisa dhaggeeffannaa himuu • Fufii ‘-te’ fi qaamolee jechaa walitti makuu • Hiika jechootaa kennuu • Yaada ijoo dubbisaa ibsuu

Dhaggeeffachuu (Daqiiqaa 15) Dhaggeeffachuun Dura Tilmaamuu Nanhojjedha Bs: Mata dureen dubbisa dhaggeeffannaa keenya har’aa ‘Dhukkubsachuun Dura of Eeggachuu’ kan jedhuudha. Bs: Mata duricharraa of eeggaannoon dhukkubarraa akka nama oolchuun hubadha. Bs: Fakkii kitaaba keessan kanarraa ammoo, barattoota mana barumsaa deemaa jiran natti fakkaata.

Nihojjenna Bs: Mata dureefi fakkii kanarraa maal hubanna? Bs fi Bt: Of eeggannoo dhukkubsachuun dura taasifamu. Bs: Tole,mata dureefi fakkichi maal maal nu barsiisu jennee yaanna? Bs fi Bt: Dhukkubaan qabamuun dura waan gochuu qabnu nutti hima ta’a.

Bs: Dubbisichis of eeggannoo Bs: Gaariidha. barattoonni kun taasisan natti hima jedheen yaada.

Afaan Oromoo Kutaa 3

13

Nihojjettu Bs: Mata dureefi fakkii kanarraa maal hubattu? Bt:Mata dureerraa, dhukkubsachuun dura of eeggachuu, fakkiirraa ammoo barattoota lama mana barumsaa deemaa jiran agarra. Bs: Tole, dubbisa dhaggeeffachuuf deemtan irraa maal maal baranna jettanii yaaddu? Bt: Of eeggannoo dhukkubsachuun dura barattoonni taasisuu qaban. Bs: Tole, mee dubbisan isinii dubbisa, isin ammoo na dhaggeeffadhaatii tilmaama keessan mirkaneeffadhaa.

Torban 2

Yeroo Dhaggeeffannaa Ergaa Dubbisaa Hubachuu Nanhojjedha

Nihojjenna

Nihojjettu Bs: Amma ammoo Bs: Yeroodhaaf dubbisa addaan Bs: Yeroodhaaf dhaggeeffachuu addaan kutaatii gaaffii yeroof dubbisuu kunna. Itti aansee maaltu deebisaa, Itti aansee maaltu addaan kuteen waan dhufa jennee yaanna? dhufa jettanii yaaddu? itti aansee dhufu Bs fi Bt: Tolaan yaada Bultuun tilmaama. Bt: Tooftaalee eedsii irraa of eeguu dhiyeessite fudhatee of Bultuun ibsiterratti walii galu Bs: Tolaan yaada Bultuu eeggachuuf murteessa jennee yaanna. jennee yaanna. nifudhata jedheen yaada. Bs: Baay’ee gaariidha. Tilmaama Bs: Baay’ee gaariidha. keenya kana mirkaneeffachuuf, itti fufeen dubbisaa dhaggeeffadhaa. Dhaggeeffachuun Booda Ergaa Dubbisaa Hubachuu Nihojjenna Bs: Amma dubbisicha xumurree jirra. Mee gaaffilee dubbisicha keessaa ba’an deebifna.

Nihojjettu Bs: Mee amma ammoo gaaffi 2ffaa deebisaa.

Bs: Gaaffilee kitaaba keessan irra Hojii 1 jalatti kennaman hojjenna. Deebiin gaaffii 1ffaa maali?

Bt: Akkaataa ittiin dhukkuba ofirraa ittisan irratti mari’atan. Bs: Baay’ee gaariidha.

Bs fi Bt: Tolaafi Bultuu Bs: Gaariidha.

Walitti Makuu (Daqiiqaa 5) Qaamolee Jechaa Walitti Makuun Jecha Ijaaruu Nanhojjedha

Nihojjenna

Bs: Mee akkaataa ani itti jecha ijaaru ilaalaa.

Bs: Mee waliin hojjenna.

Bs: ‘salphat- -te’ salphatte

Bs: ‘tuul- -te’ kan jedhuhoo?

Bs: gurgur- -te  gurgurte ta’a.

Bs fi Bt: ‘tuulte’ Bs: Baay’ee gaariidha.

Nihojjettu Bs: Mee amma ammoo qaamolee Jechootaa ofiin walitti makaa. Bs: tuul- -te Bt: tuulte Bs:’ tum- -te’ kan jedhuhoo? Bt: tumte Bs: haam- -te kan jedhu hoo? Bt: haamte Bs: Baay’ee gaariidha.

Afaan Oromoo Kutaa 3

14

Torban 2

Dubbisuu (Daqiiqaa 15) Dubbisuun Dura Tilmaamuu Nanhojjedha Nihojjenna Bs: Mata dureen keenya Bs: Amma waliin hojjenna. Mata har’aa ‘Gifira’ kan dureefi fakkii kennamerraa jedhuudha. maal hubanna? Bs: Mata durichaafi Bs fi Bt: Daa’imman gifiraan fakkii kennamerraa qabaman. ka’uun dubbisichi Bs: Tole, dubbisicharraa hoo akkaataa itti maal eegna? daa’imman gifiraan Bs fi Bt: Akkaataa itti gifirri qabaman kan nama qabuufi miidhaa isaa. dhiyeessu fakkaata.

Nihojjettu Bs: Mata dureefi fakkii kanarraa maal hubattu? Bt: Daa’imman gifiraan qabaman Bs: Tole, dubbisicharraa hoo maal maal baranna jettanii yaaddu? Bt: Gifiraafi mallattoo isaa. Bs: Tole, tilmaama keenya mirkaneeffachuuf haadubbisnu.

Yeroo Dubbisuu Hiika Jechaa Tilmaamuu Nanhojjedha Bs: Amma yeroodhaaf dubbisuu addaan kuteen hiika jecha “miidha” jedhuu tilmaama. Bs: Hima “Yoo hanqina nyaataa qabaatte, dhukkubichi irra caalaa si miidha” jedhu hiikni jechichaa “huba” kan jedhu ta’uu na hubachiisa. Bs: Dubbisichan itti fufee dubbisa.

Nihojjenna

Nihojjettu

Bs: Mee yeroodhaaf dubbisuu Bs: Mee yeroodhaaf dubbisa addaan kutaatii hiika jecha addaan kunnee hiika “miidha’ jedhuu galumsarraa jecha ‘miidha’ jedhuu tilmaamaa. tilmaamna. [Bt, nitilmaamu.] Bs fi Bt: Hima “Hanqina nyaataa yoo qabaatte dhukkubichi irra caalaa si miidha” jedhu keessatti hanqinaafi dhukkubicha” kan jedhan hiiki jechichaa “huba” ta’uu nutti himu. Bs: Gaariidha. Dubbisicha itti fufnee dubbifna.

Bs: Hima “Hanqina nyaataa yoo qabaatte dhukkubichi irra caalaa si miidha,” jedhu keessatti jechoota kamfaatu hiika jechichaa si hubachiisu? Bt: Hanqinaafi dhukkuba. Bs: Baay’ee gaariidha. Itti fufaatii dubbisaa.

Dubbisuun Booda Ergaa Isaa Hubachuu Nihojjenna

Nihojjettu Bs: Amma dubbisicha xumurtanii jirtu.

Bs: Amma dubbisicha xumurree jirra. Gaaffilee achi keessaa ba’an haadeebifnu. Bs: Gaaffi 2ffaa kitaaba keessaan Hojii 3 jalaa irratti kenname gareen mari’adhaatii Bs:. Miidhaan gifirri geessisu maalfa’i? deebisaa. Bs fi Bt: hooksisuu, qaama furfursuu. [Bt, mari’atanii deebii garaa garaa kennu.] Bs: Baay’ee gaariidha. (Bs, deebii isaanii dubbisichaan wal qabsiisuun sirreessiif. )

Afaan Oromoo Kutaa 3

15

Torban 2

Fayyadama Jechootaa (Daqiiqaa 5) Jechoota Hiika Isaaniitiin Walitti Firoomsuu. Nihojjenna Nihojjettu Bs: Amma ammoo jechoota hiika isaaniitiin walitti Bs: Mee amma ammoo ofii keessaniin jechoota hafan walitti firoomsaa. firoomsina. [Bt, barreeffatanii walitti firoomsu.]

Bs: Kitaaba keessan irraa Hojii 4 jalatti “dhaqna” kan jedhu ‘B’ jalaa maaliin walitti firooma? Bs fi Bt: nafa

(Bs, deebii isaanii kan kanaan gadiitiin wal bira qabii sirreessiif.)

Bs: Gaariidha.

1. c 2. e 3. a 4. b 5. d

Torban 2 Guyyaa 2 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Fufii ‘-te’ fi qaama jechaa addaan qooduu • Yaada ijoo dubbisaa addaan baafachuu • Jechootaaf hiika galumsaa kennuu • Yaada dubbisaa gabaabsanii barreessuu

Addaan Qoqqooduu (Daqiiqaa 5) Jechoota Qaamolee Isaaniitti Qoqqooduu Nanhojjedha Nihojjenna Bs: Mee jechoota Bs: Amma ammoo jecha ‘hirte’ kitaaba keessan jedhu waliin haaqoqqoonnu. irra Hojii 1 jala Bs fi Bt: hir- -te jiraniin qoqqooda. Bs: Baay’ee gaariidha. Bs: “murte” kan Jecha ‘fudhatte’ jedhus jedhu /mur- haaqoqqoonnu. -te/ qaamolee Bs fi Bt: fudhat- -te jedhanittin Bs: Sirriidha. qoqqooda.

Nihojjettu Bs: Amma ammoo jechoota “fudhatte, saffiste” jedhan qoqqoodaa. Bt: “fudhat- -te, saffis- -te” Bs: sirriidha. (Bs, haala kanaan jechoota qaamoleetti qoqqooduu akka danda’an itti himi.)

Dubbisuu (Daqiiqa 15) Shaakala Gahumsaan Dubbisuu Nihojjenna Bs: Mata dureen dubbisa keenya kaleessaa ‘Gifira’ kan jedhuudha. Har’as dubbisicha irra deebinee sagalee ol fuunee dubbifna. (Bs fi Bt, yoo tokko sagalee olfuudhee dubbisu, kaan ammoo quba irra butaa hordofu.)

Afaan Oromoo Kutaa 3

Nihojjettu Bs: Amma ammoo ofii keessaniin dubbiftu. [Bt, dabareedhaan kaan sagalee ol fuudhanii yoo dubbisaan, kaan ammoo qubaafi ija irra butaa hordofu.]

16

Torban 2

Dubbisuun Booda Ergaa Isaa Hubachuu Nanhojjedha Bs: Dubbisicha xumurreera. Amma ammoo gaaffilee achi keessaa bahaniin hojjedha. Bs: Gifirri irra caalaa eenyuun miidha? Bs: Daa’imman.

Nihojjenna Bs: Dubbisicha xumurreerra. Amma ammoo gaaffilee Kitaaba barattootaa Hojii 2 jala jiran hojjenna. Bs: Gifira akkamiin ofirraa ittisna? Bs fi Bt: Talaallii ogeessaan kennamu fudhachuudhaan. Bs: Baay’ee gaariidha.

Nihojjettu Bs: Dubbisicha xumurtanii jirtu. Amma ammoo gaaffii 2ffaa hojjedhaa. Bs: Gifirri maaliif daa’imman hanqina nyaataa qaban miidha? Bt: Dandeettiin dhukkuba of irraa ittisuu isaanii gad- bu’aa waan ta’eefi. Bs: Gaariidha.

Fayyadama Jechootaa (Daqiiqaa 10) Hiika Jechootaa Kennuu Nanhojjedha Bs: Amma hiika jechoota jala sararamaniin kenna.

Nihojjenna Nihojjettu Bs: Amma ammoo Bs: Amma ammoo gaaffilee hafan hojjedhaa. hiika jechoota Bs: Gifirri akaakuu dhukkubaa keessaa isa kitaaba keessan tokko. Hiikni jecha jala sararamee maali? Hojii 3 jalaa waliin Bt: Sanyii (gosa) hojjenna. Bs: Gifirri irra caalaa Bs: Baay’ee gaariidha. Daa’imman bakka daa’imman hanqina Bs: Hima lakkoofsa tokkotti argamuun daddarbuu gifiraatiif 1ffaa irraa nyaataa qaban mijaawaadha. Hiikni jecha jala sararamee hiikni jecha jala miidha. maali? sararamee maali? Bs: Hiikni jecha jala Bt: tolaa, kennataa Bs fi Bt: miidha sararamee maali? Bs: Sirriidha. Bs: Sirriidha. Bs: hir’ina

Barreessuu (Daqiiqaa 10) Himoota Barreessuu Nihojjenna Bs: Amma ammoo waa’ee dhukkuboota naannoo keenyatti beeknu barreessuutti deemna. Ani dhukkuboota keessaa waa’ee qufaa himoota kanaa gadiitiin barreesseera. 1. Qufaan afuuraan daddarba. 2. Qufaan nama kurruufsisa. 3. Dhukkubni kun bowwuu mataa namatti fida.

Nihojjettu Bs: Amma ammoo dhukkuba naannoo keessanitti beekamu tokko fudhachuun, himoota sadiin barreessaa. Yommuu barreessitanis tuqaaleetti fayyadamuu hindagatinaa.

(Bs fi Bt,haala kanaan dhukkuba tokko fudhattanii waa’ee isaa [Bt ,nibarreessu.] barreessuu dandeessu.)

Afaan Oromoo Kutaa 3

17

Torban 2

Torban 2 Guyyaa 3 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Yaada ijoo dubbisa dhaggeeffatanii himuu • Fufii ‘-te’ qaama jechaatiin walitti makuu • Jechoota gareetti qooduu

Dhaggeeffachuu (Daqiiqaa 10) Dhaggeeffachuun Booda Ergaa Hubachuu Nihojjenna (Bs, dubbisa dhaggeeffannaa irra deebi’ii dubbisiif.) Bs: Dubbisa “ Dhukkubsachuun Dura of Eeggachuu” jedhu irra deebi’ee isiniif dubbiseera. Amma ammoo gaaffilee dubbisa keessaa bahan kan Hojii 1 jala jiran waliin hojjenna. Bs: Dhukkubni eedsii akkamiin daddarba? Walquunnamtii saalaa tokkoofi tokkoon hindaangofne, meeshaalee qara qaban kan namni biroo itti fayyadametti gargaaramuufi kkf.

Nihojjettu Bs: Amma ammoo gaaffilee hafan lamaan irratti gareen mari’achuun deebii kennaa. [Bt, Gareen irratti mari’atanii deebii kennu.] (Bs, Haala armaan gadiin hojjechuu isaanii mirkaneeffadhu.) Bt: Tokkoofi tokkoon murtaa’uu, meeshaalee qara qaban kan dhuunfaa ofiitti gargaaramuu, koondomii seeraan itti gargaaramuufi kkf. [Bt, Gaaffii 3ffaa ilaalchisee, deebii garaagaraa kennuu danda’u. ]

Walitti Makuu (Daqiiqaa 5) Qaamolee Jechootaa Walitti Makuu Nanhojjedha Bs: Amma ammoo qaamolee jechaa ani gabatee gurraacha irratti walitti maku ilaalaa. Bs: bar- -te barte

Nihojjenna Bs: Amma ammoo qaamolee jechootaa kitaaba keessan Hojii 2 jalaa walitti haa maknu.

Nihojjettu Bs: Amma ammoo qaamolee jechootaa hafan walitti makaa. 1. ‘ijaar- -te’  ‘ijaarte’

Bs: ‘daak- -te’

2. ‘dubbat- -te’  ‘dubbatte’

Bs fi Bt: ‘daakte’

Bs: Baay’ee gaarii dha.

Bs: Gaariidha.

mur- -te  murte

Afaan Oromoo Kutaa 3

18

Torban 2

Dubbisuu (Daqiiqaa 15) Dubbisuun Dura Tilmaamuu Nanhojjedha Bs: Mata dureen dubbisa keenya har’aa ‘Qufaa’ kan jedhuudha. Mata dureefi fakkiin waa’ee dhukkuba qufaafi miidhaa inni geessisu waan ibsu natti fakkaata.

Nihojjenna Bs: Mata dureen dubbisa keenya ammaa maali?

Nihojjettu Bs: Mata dureen dubbisa keenya har’aa maali?

Bs fi Bt: Qufaa

Bt: Qufaa

Bs: Tole, mata dureefi fakkiin waa’ee maalii waan dubbatu nutti fakkaata?

Bs: Fakkii kanarraahoo maal hubattu? Bt: Nama qufa’u Bs: Dubbisichi waa’ee maalii waan barsiisu sitti fakkaata?

Bs fi Bt: Waa’ee dhukkuba Bt: Waa’ee qufaa, miidhaa qufaa qufaa, miidhaa Bs: Baay’ee gaariidha. Amma ammoo dhukkuba qufaa. dubbisicha dubbisuun tilmaama keenya Bs: Baay’ee gaariidha. mirkaneeffanna. Dubbisuun Booda Ergaa Hubachuu

Nihojjenna Bs: Dubbisicha dubbisnee xumurreerra. Amma ammoo gaaffilee dubbisuun boodaa, kan kitaaba keessan Hojii 3 jala jiran ilaalla. Bs: Qufaan maaliin daddarbuu danda’a? Bs fi Bt: Qilleensaan, meeshaa tokkotti waliin fayyadamuun. Bs: Baay’ee gaariidha.

Nihojjettu Bs: Amma ammoo gaaffilee hafan ofiin hojjettu. Jalqaba gareen irratti mari’adhaa. Sanaan booda, deebii keessan dareedhaaf gabaasaa. Bs: Yoo qufaan si qabe maal goota? Bt: Waan ho’aan itti dhuga. Qullubbii funyaan keessa keewwadha. Bs: Gaariidha. Bs: Qufaa akkamiin ofirraa ittisna? Bt: Qulqullina dhuunfaafi naannoo keenyaa eeggachuu, dhangala’oo ho’aa dhuguu. Bs: Sirriidha.

Fayyadama Jechootaa (Daqiiqaa 10) Himoota Barreessuu Nihojjenna Bs: Amma ammoo kitaaba keessan irra Hojii 4 jalatti 1-5 himoota tarreeffaman miidhaa qufaafi ittisa isaa jalatti ramanna.

Nihojjettu Bs: Mee amma ammoo kanneen hafan ofii keessaniin rammadaa. Jalqaba dabtara keessan irratti garagalchadhaa.

[Bt, dabtara irratti barreessanii hojjetu.] (Bs, jalqaba gabatee irratti miidhaa qufaafi ittisa isaa barreessi. Fakkeenya fudhuutii (Bs, haala kanaan akka hojjetan mirkaneeffadhu.) akkaataa itti qoqqoodan agarsiisi.) Bs: Qulqullina ofii eeggachuun kam jalatti ramadama? Bs fi Bt: Ittisa qufaa.

Afaan Oromoo Kutaa 3

19

Torban 2

Miidhaa qufaa Bs: Gaariidha. Dandeettii • dandeettii ittisaa huba ittisaa huba kan jedhuhoo? • ujummoo qilleensaa miidha Bs fi Bt: Miidhaa qufaa jalatti • miira dhandhamaa hadoocha ramadama. Bs: Baay’ee gaariidha.

Ittisa qufaa • qulqullina ofii eeggachuu • meeshaa namni qufaan qabame fayyadametti fayyadamuu dhiisuu

Torban 2 Guyyaa 4 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Fufii ‘-te’ fi qaama jechaa addaan qooduu • Ergaa ijoo dubbisaa himuu • Hiika jechootaa akka galumsaatti kennuu • Hima keessatti tuqaa (.)fi qoodduu (,) galchuu

Addaan Qoqqooduu (Daqiiqaa 10) Jecha Qaamoleetti Qoqqooduu Nanhojjedha Bs: Mee akkaataan ittiin jecha qaamolee isaatti qoqqoodu ilaalaa. Fakkeenya Hojii 1 jalatti dhiyaate haafudhannu.

Nihojjenna Nihojjettu Bs: Amma ammoo jecha Bs: Alana ammoo jechoota ‘doorsiste, ‘joorte’ jedhu waliin tarsaaste jedhan ofii keessanii haaqoqqoonnu. qoqqoodaa. Bs fi Bt: joor- -te Bt: ‘doorsis- -te’ Bs: Sirriidha.

tarsaas- -te Bs: Baay’ee gaariidha. Akkaataa

Bs: ‘qorte’  qor- -te

kanaan jechoota qaamoleetti qoqqooduu dandeessu.

Dubbisuu (Daqiiqaa 10) Dubbisuun Booda Ergaa Hubachuu Nihojjenna Bs: Amma dubbisa xumureen jira. Mee gaaffilee kitaaba keessan Hojii 2 jalaa kan dubbisa keessaa bahaniif deebii kennina. Bs: Qufaa dhukkuba eedsiirraa maaltu adda godha? Bt: Hafuuraan namarraa namatti darbuu, nama qufaasisuu isaati. Bs: Gaariidha.

Afaan Oromoo Kutaa 3

Nihojjettu Bs: Amma dubbisa xumurtanii jirtu. Mee gaaffilee hafan ofii keessanii hojjedhaa. Bs: Namoonni naannoo keetii yoo qufaan qabaman maal godhu? Bt: Waan ho’aa dhugu; mana yaalaa deemu. Bs: Gaariidha.

20

Torban 2

Fayyadama Jechootaa (Daqiiqaa 10) Jechoota akka Galumsaatti Hiikuu. Nanhojjedha Bs: Amma ammoo hiika jechoota hima keessatti jala sararamaniin hojjedha.

Bs: Hima, ‘Barsiistuun akka barattoonni salphaatti ishee hubataniif gargaarte’ jedhu keessatti hiikni jecha jala sararamee maali?

Nihojjettu Bs: Amma ammoo jechoota Bs: Alana ammoo jecha jala sararameef kitaaba keessan hiika ofii keessanii Hojii 3 ‘fayyadama laadhaa. Jechootaa’ jalatti hima dhiyaate keessatti Bs: Simaleen fedhii jala sararamaniif hiika ishiitiin hojii laanna. lakkiste.Hiikni jecha jala sararamee Bs: Kumeen hojii ooltee maali? waan dadhabdeef boqotte. Bt: ‘dhiifte’ Bs fi Bt: haara galfatte. Bs: Gaariidha.

Bs: deeggarte

Bs: Sirriidha.

Bs: Aadde Boontuun xaafii haamame walitti guurte. Hiikni jecha jala sararamee maali? Bs: walitti qabde.

Nihojjenna

Barreessuu (Daqiiqaa 10) Tuqaaleetti Fayyadamuun Barreessuu Nanhojjedha Bs: Amma ammoo tuqaalee hima keessatti fayyadamuuttin ce’a. Bs: “Kuulleen barattuu kutaa sadaffaati.” Kan jedhu himamsa waan ta’eef, dhuma isaarratti tuqaatu gale.

Nihojjenna Bs: Alana ammoo waliin tuqaalee hima kitaaba keessan Hojii 4 jalaa keessatti haagalchinu. Bs: “Godina Iluu Abbaa Booraa keessatti xaafii garbuu qamadiifi boqqollootu oomishamu” hima jedhu keessa qoodduu galchina.

Bs: “Daraaree Caaltuu Kumeefi Boontuun barattoota “himoota jedhan keessatti Bs fi Bt: Godina Iluu Abbaa maqaalee tarreeffaman Booraa keessatti xaafii, adda baasuuf mallattoo garbuu, qamadiifi qoodduu (,) fayyadamna. boqqollootu oomishamu. Himichis Daraaree, Caaltuu, Kumeefi Boontuun Bs: Baay’ee gaariidha. barattoota, kan jedhu ta’a.

Afaan Oromoo Kutaa 3

21

Nihojjettu Bs: Amma ammoo hima “Maqaan ilma Addunyaafi Kitaaba isaa Sanyiidha;” jedhu ofii keessan hojjedhaa. Bt: Maqaan ilma Addunyaafi kitaabni isaa Sanyiidha. Bs: Gaariidha. ‘Barsiisaan sirriitti barsiisuu qaba’ kan jedhuhoo? Bt: Barsiisaan sirriitti barsiisuu qaba. Bs: Baay’ee gaariidha.

Torban 2

Torban 2 Guyyaa 5 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Fufii ‘-te’ qaamolee jechaatiin walitti makuu • Galumsarraa hiika jechootaa tilmaamuu

Dubbisuu Daqiiqaa 20 Keessa Deebiifi Madaallii Ga ‘umsaafi Sirrummaan Dubbisuu

• Ga’umsaafi sirrummaan dubbisuu • J echoota kennamaniin hima ijaaruun barreessuu

Barreessuu Daqiiqaa 20 Keessa Deebiifi Madaallii Hima Ijaaruu Bs, jalqaba jechoota armaan gadii gabatee gurraacharratti barreessi. dhibamte, qufaa, mana kirkirte, huqqatte deeme, gifira, Eedsii Ittaansuun hiika jechoota gabatee gurraacharratti barreessite irratti barattoota kee waliin mari’adhu. Kana booda, jechoota kirkirte, dhibamtefi huqqatte jedhan dhamjechatti qoqqoodii agarsiisi. Qoqqooddiin kees /kirkir- - te, dhibam- -te, huqqat- -te /ta’uu danda’u.

Bs: Amma ammoo dubbisa matadureen isaa “Qufaa” jedhu yeroo darbe dubbistan irra deebinee sagalee ol fuudhuun dubbifna. Kanaafis garee gareen ta’uun tokkoon keessan sagalee ol fuudhaatii dubbisaa. [Bt, gareen ta’uun sagalee ol fuudhanii dubbisu.] (Bs, yeroo barattoonni kee sagalee ol fuudhanii dubbisan keessa deemuun sirriitti dubbisuu isaanii mirkaneeffadhu. Haala kanaanis, barattoonni ammam ga’umsa dubbisuu isaanii akka fooyyeffatan madaali. Firii madaallii keetiis dhibbeentaadhaan (%) kaa’i.) (Bs, yeroo dubbisiistus tooftaa garaagaraatti gargaarami. Fakkeenyaaf, barataan tokko olka’ee akka dubbisu gochuun kanneen biroon immoo qubaafi ija irra butuun akka hordofan taasisuu nidandeessa.)

Achirraan ammoo jechoota waliin maktee dhiyeessite keessaa afur filachuun akka hima itti ijaaran taasisi. Ka’umsa akka ta’uufiif fakkeenya tokko kenniif. Ofii keetiis jechoota sanatti hima ijaaruudhaan qopheeffadhu. Sana booda barattoonni hima ijaaran sana dabaree dabareedhaan akka dareedhaaf dubbisan carraa laadhuuf. Isa dubbisanis akka walii sirreessan qajeelchi. Dhumarratti himoota ofii keetii barreessites barattoota keetiif dubbisi. Isaanis dhaggeeffatanii akka barreessan taasisi. Barreeffama isaanii keessattis tuqaaleefi qub-guddeessaa sirriitti gargaaramuu isaanii barreeffama isaanii ilaaluun addaan baafadhu. Bakka rakkoon jiruttis sirreessiif.)

Afaan Oromoo Kutaa 3

22

Torban 2

Torban 3: Xiyyeeffannoo Barannoowwan Torbanii Bultuun kunuunsa dhukkubsataaf taasifamuu qaburratti kenniteefis, Tolaa raaje. Dawaa ogeessi kennu cinaatti, namni namaaf qoricha akka ta’e hubate. Haasaa isaaniin qabamanis, osoo hin dadhabin mana barumsaa gahan.

Kaayyoo BarannoowwanTorbanii Barattoonni: • ergaa waan dhaggeeffatanii addaan baasu. • ergaa waan dubbisanii himu.

Dubbisuu

• Fufii ‘-te’ fi qaamolee jechoota addaan qoqqoodu.

Nama Eedsiin Qabame Kunuunsuu

• Fufii ‘-te’ fi qaamolee jechoota walitti maku.

Nama Eedsiin qabame kunuunsuun barbaachisaadha. Kunuunsi kun maatiifi ollaa namichaarraa eegama. Maatiin nama eedisiin qabamee qulqullina dhukkubsatichaa eeguu qabu. Kana malees, soorata barbaachisu yeroodhaan dhiyeessuun gahee isaaniiti. Dawaa kennameefis sirriitti akka hordofu tumsi isaanii iddoo guddaa qaba. Fakkeenyaaf, yeroo tokko abbaan warraa eedsiin qabame. Haati warraa garuu bilisa taate. Abbaa warraa ishii kanaaf kunuunsi isheen goote, warra kaaniif fakkeenya gaarii ta’e. Abbaafi haati isaas daran itti dadhaban. Ollaan isaas irraa hinbaqanne. Ofitti qabanii waliin nyaachuu, dhuguufi bashannanuu eegalan.[*** KUNUUNSA KANAAN BOODA MAALTU TA’A JETTEE YAADDA? ***] Gocha isaanii kanaanis dhukkuba isaa dagachiisan. Walumaagalatti, kan Eedsiin qabame, kunuunsa yoo argate, umriin isaa dheerachuu danda’a.

• Hiika jechootaa himu. • Tuqaaleetti fayyadamuun hima barreessu.

Yaada Bu’uuraa: Fayyaa Ijoo Dubbii: Dhukkubsataa Kunuunsuu

Dhaggeeffachuu Namni Namaaf Qoricha Gaaftokko Tolaafi Bultuun mana barumsaa deemu turan. Yeroo hunda ammoo waa’ee naannoo isaanii irratti walmari’atu. Tolaan akkuma amala isaa gaaffii gaafachuu eegale. “Yeroo darbe waa’ee dhukkubaa irratti mari’achaa turre. Atis of eeggannoo gochuun akka nurraa eegamu natti himte. Akka tasaa yoo qabamanis mana yaalaa deemuun barbaachisaa akka ta’e naaf ibsitee turte. Garuu isuma sana qofaa?” jedhee gaafate. Bultuunis, Tolaan waa’ee dhukkubootaa baruuf hawwii guddaa qabaachuu hubatte. Akkas jettee deebii laatteef. “Mana yaalaa deemuu qofaa miti. Dhibee ofii sirriitti ogeessatti himachuufi dawaa kennamus sirriitti fudhachuun barbaachisaadha,” jettee osoo ishiin dubbattee hinxumuriinis, “Yoo dhukkubsataan sun of dadhabe hoo?” jedhee gaafate [*** KANATTI AANSEE MAALTU DHUFA JETTEE YAADDA? ***] Isheenis, “Kun ammoo gahee ollaafi maatiiti. Ollaafi maatiin dhukkubsataa kunuunsuu qabu. Kunuunsa kana keessaa tokko yeroo yeroon soorata isa barbaachisu dhiyeessuudha.

Dhukkubsataa Wal’aanuu Gaaf tokko Tolaan osuma barachaa jiruu hollachuu jalqabe. Hiriyyoonni isaas na’anii waan godhan wallaalan. Isaan keessaa Bultuun, “Mana yaalaa haageessinu,” jette. Hiriyyoonni Tolaas yaada ishee kanarratti walii galan. Hatattamaanis Tolaa fudhatanii gara mana yaalaa geessan. Akkuma achi ga’aniin kutaa qorannootti ol galchan. Hiriyyoonni isaas dhukkubichi qufaa, golfaa, gifira, busaa, mataa bowwuu fi kkf keessaa kam ta’uu danda’a jedhanii baay’ee yaadda’an. [***DHUKKUBNI TOLAA MAAL TA’A JETTANII YAADDU?***] Qorannichis busaan qabamuu Tolaa addaan baase. Ogeettittiinis dawaa ajajjeef. Sana booda, hiriyyoonni isaa

Kana malees, waliin nyaatanii dhuganii jajjabeessuun barbaachisaadha,” jette. Ibsi

Afaan Oromoo Kutaa 3

23

Torban 3

gara mana maatii isaatti geessan. Maatiin Tolaas na’anii, “Maaltu isa mudate?” jedhanii gaafatan. Bultuunis, “Dhukkubsannaan, mana yaalaa geessinee, busaan isa qabuu nutti himan,” jetteen. Itti fufuun, dawaa isaa sirriitti akka kennaniif, soorata barbaachisus

akka dhiyeessaniif akeekkachiifte. Kanumaan hiriyyoonni isaa gara manaatti galan. Bultuun garuu takka turtee deemte. Tolaan guyyaa sadaffaatti fayyee mana barumsaa dhaqe. Bultuunis fayyuu isaa argitee, “waldhaansi firaa fayyina,” jette.

Torban 3 Guyya 1 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Yaada ijoo dubbisa dhaggeeffannaa himuu • Ergaa dubbisaa himuu • Qaamolee jechaa walitti makuu • Hiika jechootaa akka galumsaatti addaan baasuu

Dhaggeeffachuu (Daqiiqaa 15) Dhaggeeffachuun Dura Tilmaamuu Nan hojjedha Bs: Mata dureen dhaggeeffannaa keenya har’aa ‘Namni Namaaf Qoricha’ kan jedhuudha.

Nihojjenna Bs: Mata dureen dhag – geeffannaa keenya har’aa maali?

Bs fi Bt: ‘Namni Namaaf Bs: Mata dureen kun waa’ee Qoricha,’ kan walgargaarsaa waan jedhudha. dubbatu natti fakkaata. Bs: Mata dureefi Bs: Fakkii kitaaba keessan fakkicharraa dubbisni irraa maal hubanna? waa’ee maalii waan nu barsiisu isinitti Bs: Barattoota waliin fakkaata? haasa’an laman argaa jira.

Bs fi Bt: Akkaataa namni ittiin walgargaaru. Bs: Mata dureefi fakkicharraa ka’uun dubbisichi barat- Bs: Tole. toonni lamaan akkaataa namni itti walgargaaru kan ibsaa jiran natti fakkaata.

Afaan Oromoo Kutaa 3

24

Nihojjettu Bs: Mata dureen dhaggeeffannaa keenya har’aa maali? Bt: ‘Namni Namaaf Qoricha’ kan jedhuudha. Bs: Fakkii kanarraa maal agartu? Bt: Barattoota lama kan waliin haasa’aa deeman agarra. Bs: Tole. Mata dureefi fakkii kanarratti hundaa’uun dubbisichi waa’ee maalii isinitti fakkaata? Bt: Akkaataa namni itti walgargaaru waan dhiyeessu natti fakkaata Bs: Gaariidha. Amma dubbisichan isinii dubbisaatii, dhaggeeffadhaatii tilmaamni keessan sirrii ta’uufi dhiisuu mirkaneeffadhaa.

Torban 3

Yeroo Dhaggeeffannaa Tilmaamuu Nanhojjedha Bs: Amma ammoo dubbisicha addaan kuteen waan itti aanee dhufun tilmaama. Tolaan, “Yoo dhukkubsataan sun of dadhabe hoo?” jedhee gaaffii dhiyeesseef. Bs: Kanatti aansee maaltu dhufa jedheen yaade? Bs: Gaaffii Tolaan gaafateef deebii waan laattu natti fakkaata.

Nihojjenna Nihojjettu Bs: Amma ammoo Bs: Amma ammoo dubbisicha asirratti asirratti dubbisicha addaan kuteen waan ittaanee dhufu addaan kuteen tilmaamtu. “Yoo dhukkubsataan sun waan ittaanee dhufu of dadhabe hoo?” Jedhee gaaffii tilmaamna. Tolaan dhiyeesseef. “Yoo dhukkubsataan Bs: Kanatti aanee maaltu dhufa jettanii sun ofdadhabe yaadda? hoo?” jedhee gaaffii dhiyeesseef. Bt: Gaaffii Tolaan gaafateef deebii waan laattu nutti fakkaata. Bs: Kanatti aansee maaltu dhufa ta’a? Bs: Gaariidha. Itti fufeen isinii dubbisaatii Bs fi Bt: Gaaffii Tolaan gaafateef deebii waan laattu nutti fakkaata.

tilmaamni keessan sirrii ta’uufi dhiisuu isaa mirkaneeffadhaa.

Dubbisuun Booda Ergaa Hubachuu Nihojjenna Bs: Dubbisicha dhaggeeffattaniittu. Amma ammoo gaaffilee kitaaba keessan Hojii 1 irra jiru hojjenna. Bs: Yeroo namni dhukkubsatu gaheen ollaafi maatii maali? Bs fi Bt: Kunuunsuu, huccuu irraa miicuu, soorata qopheessuu fa’i. Bs: Gaariidha.

Nihojjettu Bs: Mee gaaffilee hafan immoo gareen irratti mari’adhaa. [Bt, gareen mari’atu.] (Bs, kan mari’atan dareef akka ibsan taasisi) Bs: Nama dhukkubsate kunuunsuun maaliif barbaachise? (Bt, deebii garaagaraa) Bs: Ergaa dubbisichaa gabaabsii barreessi. [Bt, haala garaagaraan barreessuu danda’u]

Walitti Makuu (Daqiiqaa 5) Qaamolee Jechaa Walitti Fiduun Jecha Ijaaruu Nanhojjedha Bs: Amma qaamolee jechaa walitti fiduunan jecha ijaaraa na hordofaa. (Bs, gabatee irratti barreessuun itti agarsiisi.)

Nihojjenna Nihojjettu Bs: Amma ammoo waliin Bs: Alana ammoo kitaaba keessan Hojii 2 jala qaamolee jechaa qaamolee jiran ofii walitti makuun jecha keessaniin walitti makaa. ijaarra. Bs: ‘joor’- -‘te’

Bt: ‘tum- -te’  ‘tumte’

Bs: ‘boon’- -‘te’  ‘boonte’

Bs fi Bt: ‘joorte’

‘dhaam’- -‘te’  ‘dhaamte’

‘joor’- -‘te’  ‘joorte’ kan jedhan ta’u.

Bs: Gaariidha. ‘tuul’- -‘te’

‘laat’- -‘te’  ‘laatte’

Bs fi Bt: ‘tuulte’

Bs: Baay’ee gaariidha.

Bs: Baay’ee gaariidha.

Afaan Oromoo Kutaa 3

25

Torban 3

Dubbisuu (Daqiiqaa 15) Dubbisuun Dura Tilmaamuu Nan hojjedha

Nihojjenna

Bs: Mata dureen dubbisa keenyaa ‘Nama Eedsiin Qabame kunuunsuu’ kan jedhuudha.

Bs: Mata dureen dubbisa keenyaa maali? Bs fi Bt: ‘Nama Eedsiin Qabame Kunuunsuu ‘ kan jedhuudha.

Bs: Mata duree kanarraa dhukkubsataa Eedsiitiif Bs: Tole, mata dureefi yerootti soorata isaa fakkii kanarraa ka’uun dhiyeessuufiin gargaaruu kan dubbisichi waa’ee jedhun hubadha. maalii sitti fakkaata? Bs: Fakkiin kitaaba keessan Bs fi Bt: Kanarraa irraa nama dhukkubsataa ka’uun dubbisicha wal’aanuu kan agarsiisu keessatti “qulqullina natti fakkaata. dhukkubsataa Bs: Kanuma irraa ka’uun dubbisicha Keessatti, qulqullina dhukkubsataa eeguufi mana yaalaa geessuu kan jedhu dubbisicha keessatti dhiyaata jedheen yaada.

Nihojjettu Bs: Mata dureen dubbisa keenya har’aa maali? Bt:’Nama Eedsiin Qabame Kunuunsuu’ kan jedhuudha. Bs: Gaariidha. Fakkii argitan kanarraa maal hubattu? Bt: Nama dhukkubsataa wal’aanu.

Bs: Mata dureefi fakkii kanarraa dubbisichi waa’ee maalii ta’a jettanii yaadduu? eeguufi, mana yaalaa geessuufi qoricha [Bt, haala garaa garaan ajajameef akka seeraan deebisuu danda’u.] fudhatu gargaaruu,” Bs: Tole. Ittaansuun dubbisicha kan jedhantu dubbisicha dubbisnee tilmaama keessatti dhiyaata keenya mirkaneeffanna. jennee yaanna.

Yeroo Dubbisuu Waan Itti Aanee Dhufu Tilmaamuu Nan hojjedha Bs: Mee amma ammoo dubbisicha asitti addaan kunna.

Nihojjenna Bs: Mee asitti dubbisicha addaan haakunnu.

Nihojjettu Bs: Mee asirratti dubbisicha addaan kutaa.

Bs: “Dhukkubsataa ofitti Bs: Dhukkubsataa ofitti qabanii qabanii waliin nyaachuu. Bs: “Dhukkubsataa waliin nyaachuu, dhuguufi dhuguufi bashannanuu ofitti qabanii waliin bashannanuu eegalan. eegalan.” Kunuunsa kanaan nyaachuu, dhuguufi Kunuunsa kana booda maaltu booda, maaltu ta’a jettanii bashannanuu eegalan,” ta’a laata? yaaddu? Kunuunsa kana booda Bs fi Bt: Dhukkuba isaa dagatee maltu ta’a jedheen [Bt, haala gara garaan ibsuu waa’ee jireenya isaa waan yaade. danda’u.] yaadu nutti fakkaata. Bs: Anaaf, erga kunuunsi Bs: Gaariidha. Bs: Gaariidha. Ittaansuun kun ta’eefii booda dubbisicha itti fufnee dhukkuba isaa nidagata dubbisnee tilmaama jedheen yaada. keenya mirkaneeffanna.

Afaan Oromoo Kutaa 3

26

Torban 3

Dubbisuun Booda Ergaa Hubachuu Nihojjenna Nihojjettu Bs: Amma dubbisicha dubbisnee Bs: Mee amma ammoo gaaffii hafe irratti gareen xumurree jirra. Amma ammoo mari’adhaa deebisaa. gaaffilee dubbisa keessaa bahan [Bt, Gareedhaan mari’atanii deebisu.] kan kitaaba keessan Hojii 3 jalaa (Bs, Gidduu deemuudhaan barattoonni hundi hojjenna. hirmaannaa gochuu isaanii hordofi. Yaada isaaniis Bs:Nama eedsiin qabame akkamiin dareedhaaf akka ibsan taasisi.) kunuunsuu dandeenya? Bs: Nama eedsiin qabame kunuunsuun maaliif Bs fi Bt: Qulqullina dhukkubsatichaa barbaachisa? eeguu, soorata barbaachisu [Bt, deebii garaagaraa kennuu danda’u.] kennuufi kkf. kunuunsuu Bs: Baay’ee gaariidha. dandeenya. Bs: Gaariidha.

Fayyadama Jechootaa (Daqiiqaa 5) Jechootaaf Hiika Galumsaa Kennuu Nan hojjedha

Nihojjenna Bs: Mee amma ammoo Bs: Amma ammoo gaaffilee kitaaba jechoota hima keessatti keessan Hojii 4 jala jala sararamaniif akka jiran ilaalla. galumsaatti hiika kennina. Bs: Soorata madaalamaa nyaachuun fayyaa Bs: Hima “Dhiigni Tolaa keenyaaf gaariidha. qoratamee eedsiirraa Hima kana keessatti bilisa ta’e” jedhu hiikni jecha jala keessatti jechi jala sararamee maali? sararame ‘walaba’ kan jedhu ta’a. Bs fi Bt: nyaata Bs: Baay’ee gaariidha.

Nihojjettu Bs: Gaaffilee hafan immoo dhuunfaa dhuunfaadhaan dabtara keessan irratti barreessuun deebisaa. [Bt, Dhuunfaadhaan dabtara isaanii irratti barreessuun deebisu.] (Bs, Sirriitti hojjechuu isaanii addaan baafachuuf irra deemuudhaan hordofi. Haala kanaanis sirreessiifi.) - qoricha -gargaaruun /deggaruun/ Bs: Baay’ee gaariidha.

Torban 3 Guyya 2 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Jecha qaamolee isaatti qoqqooduu • Ergaa dubbisaa himuu • Hiika jechootaa xiinxaluu • Tuqaaleetti fayyadamuun barreessuu

Afaan Oromoo Kutaa 3

27

Torban 3

Addaan Qoqqooduu (Daqiiqaa 5) Jechoota Qaamoleetti Addaan Qoqqooduu Nan hojjedha Nihojjenna Bs: Barnoota keenya har’aa Bs: Amma ammoo jechoota kitaaba keessaa tokko jecha keessan Hojii 1 jalaa qaamolee isaaniitti hojjenna. addaan qoqqooduudha. Mee jechoota ani Bs: ‘moote’ haa qoqqoodu ilaalaa. qoqqoonnu. Bs: ‘goote’  ‘goo’- -‘te’ Bs fi Bt: ‘moo’- -‘te’ ‘himte’  ‘him’- -‘te’

Bs: Baay’ee gaariidha.

Nihojjettu Bs: Mee jechoota hafan ammoo ofii keessanii qoqqoodaa. Bs: Jecha ‘akeekte’ jedhu eenyutu qoqqooda? Bt: Ana, ‘akeek’- -‘te’ Bs: Baayyee gaariidha. ‘Sorte’ kan jedhu hoo? Bt:Ana, ‘sor’- -‘te’ Bs: Sirriidha. Haala kanaan qoqqooduu dandeessu.

Dubbisuu (Daqiiqaa 15) Dubbisuun Dura Tilmaamuu Nanhojjedha Bs: Amma dubbisa’ Nama Eedsiin Qabame Kunuunsuu’ jedhu osoo hindubbisin waa’ee Eedsii maal beekta? gaaffii jedhun deebisa. Bs: Eedsiin dhukkuba qoricha hinqabne, kan foon qaama namaarraa fixee lafee qofa hambisuudha.

Nihojjenna Bs: Amma ammoo waliin deebifna. Eedsiin maali?

Nihojjettu Bs: Mee amma ammoo ofii keessaniin deebisaa. Eedsiin maali?

Bs fi Bt: dhukkuba qoricha hinqabne, dhukkuba foon qaama namaarraa fixu, kan namarraa namatti darbu,

Bt: dhukkuba foon qaamarraa fixu, dhukkuba qoricha hinqabne. Bs: Gaariidha. Dubbifnee tilmaama keenya mirkaneeffanna.

Bs: Gaariidha.

Dubbisuun Booda Ergaa Hubachuu Nihojjenna

Nihojjettu

Bs: Amma dubbisnee xumurreerra. Mee gaaffilee Kitaaba keessan irra Hojii 2 jalaa waliin haa hojjennu. Nama Eedsiin qabame kunuunsuun gahee eenyuuti?

Bs: Amma gaaffii hafe ofii keessaniin hojjedhaa. Namni Eedsiin qabame akkamiin umriin isaa dheerachuu danda’a?

Bs fi Bt: Maatiifi ollaa namicha dhukkubsatuuti.

Bs: Gaariidha.

Bt: Kunuunsa yoo argate.

Bs: Gaariidha.

Afaan Oromoo Kutaa 3

28

Torban 3

Fayyadama Jechootaa (Daqiiqaa 5) Jechoota Hiikaan Walitti Firoomsuu Nihojjenna

Nihojjettu

Bs: Mee kitaaba keessan irra kan Hojii 3 jala jiran waliin hojjenna. Bs: ‘Dagachuu’ jecha jedhu kan ‘A’ jala jiru hiikni isa kanneen ‘B’ jalaa keessaa kamiin ta’a? Bs fi Bt: ‘irraanfachuu’ kan jedhu ta’a.

Bs: Amma ammoo ofii keessanii hojjettu. ‘Hordofuu’ kan jedhu kam waliin walitti firooma? Bt: ‘duukaa bu’uu’ kan jedhuun Bs: Baay’ee gaariidha. ‘sirriitti’ kan jedhuhoo? Bt: ‘qajeelltootti’

Bs: Baay’ee gaariidha. ‘raajeffate’ kan jedhuhoo?

Bs: Deebii sirriidha.

Bs fi Bt: ‘dinqisiifate’, ‘ajaa’ibsiise’ ta’a. Bs: Baay’ee gaariidha.

Barreessuu (Daqiiqaa 15) Tuqaalee Himoota Keessatti Fayyadamuu Nanhojjedha Bs: Alana ammoo tuqaalee hima keessatti fayyadamuun nan barreessa. ‘Tolaan obboleessa Gammachuuti.’ hima jedhu keessatti (.) n dhumarratti gala.

Nihojjenna Bs: Amma ammoo waliin haa hojjennu. “Bishaan fayyaa namaaf murteessaadha.” hima jedhu keessatti tuqaan eessatti gala? Bs fi Bt: Dhama hima bishaan fayyaa namaaf murteessaadha” jedhuutti. Bs: Baay’ee gaariidha.

Nihojjettu Bs: Amma ammoo himoota Kitaaba keessan Hojii 4 jalaa hojjettu. Gaaffii 1ffaaf deebiin maali? Bt: Afaan Oromoo, Herregaafi Afaan Ingilizii sirriittin baradhe. Bs: Sirriidha.Gaaffii 2ffaahoo? Bt: Taasisaa,Kumsaa,Caaltuufi Addunyaan Hiriyoota. Bs: Baay’ee gaariidha. Gaaffii 3ffaahoo? Bt: Biyya dhaloota koo baay’een Jaalladha.

Torban 3 Guyyaa 3 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Fufii ‘-te’ qaama jechaatiin walitti makuu • Hiika jechoota haaraa kennuu • Ergaa dubbisaa addaan baasuu • Jechoota gareetti qooduu

Afaan Oromoo Kutaa 3

29

Torban 3

Dhaggeeffachuu (Daqiiqaa 15) Dubbisuun Dura Beekumsa Duraa Kakaasuu Nihojjenna Bs: Dubbisa mata dureen isaa “Namni Namaaf Qoricha” jedhun irra deebi’ee isinii dubbisa.

Nihojjettu Bs: Mee amma ammoo ofiin hojjedhaa. Jechoota hafan gareen irratti mari’achuun hiika kennaa.

Bs: Amma dubbisee xumureera. Mee jechoota kitaaba keessan Hojii 1 jalaatiif waliin hiika laanna. Hiikni jecha ‘dawaa’ jedhuu maali?

Bs: Hiikni jecha ‘dawaa’ jedhuu maali?

Bs fi Bt: ‘qoricha’ /’qorsa’

Bt: beektuu

Bs: Gaariidha ‘ogeettii’ kan jedhuhoo?

Bs: Gaariidha. Kan “jajjabeessuu” jedhuhoo?

Bs fi Bt: beektuu

Bt: onnachiisuu (sissi’eessuu)

Bt: qorsa (qoricha) Bs: Sirriidha. Hiikni jecha ‘ogeettii’ jedhuhoo?

Walitti Makuu (Daqiiqaa 5) Qaamolee Jechootaa Walitti Makuu Nanhojjedha

Nihojjenna

Nihojjettu Bs: Mee alana ammoo gareen mari’achuun walitti makaa.

Bs: Mee akkaataa ani itti qaamolee jechaa walitti maku hordofaa.

Bs: Amma ammoo gaaffilee kitaaba keessan Hojii 2 jalaa waliin hojjenna.

Bs:’ laaf’- -‘te’  ‘laafte’

Bs: ‘saam’- ‘-te’

Bs: sirriidha. ‘ban’- -‘te’ kan jedhuhoo?

Bs: Tole. Qaamolee jecha ‘saam’- -‘te’ jedhan yoo walitti makne ‘saamte’ ta’a.

Bs fi Bt: ‘saamte’

Bt: ‘bante’

Bs: Gaariidha.’ ejaar’- -‘te’ kan Jedhuhoo?

Bs: sirriidha. ‘daar’- -‘te’ kan jedhu?

Bs fi Bt: ‘ijaarte’ Bs: sirriidha.

Bs: ‘ijaar’- -‘te’ Bt:’ijaarte’

Bt: ‘daarte’ ta’a Bs: Baay’ee gaariidha.[Akkanaan qaamolee jechaa walitti fiduun jecha ijaarra.]

Dubbisuu (Daqiiqaa 15) Dubbisuun Dura Tilmaamuu Nanhojjedha Nihojjenna Bs: Mata duree “ Dhukkubsataa Bs: Mata dureefi fakkii kanarraa Wal’aanuu” jedhurraa maal hubanna? dhukkubsataa gargaarsi Bs fi Bt: Mata duricharraa godhameefiin hubadha. gargaarsa Tolaaf godhame, Bs: Fakkii kennamerraa ammoo fakkiirraa ammoo dooktora dooktora dhukkubsataa dhukkubsataa wal’aantu agarra. wal’aanaa jirtun arga. Bs: Dubbisa kanarraa maal barra, Bs: Gaariidha. Dubbisichis sababa jettanii yaaddu? Tolaan dhukkubsateefi yaaliin isaaf taasifame bara jedheen Bs fi Bt: Dhukkubsataaf yaalii taasifamu. yaada. Afaan Oromoo Kutaa 3

30

Nihojjettu Bs: Mata dureefi fakkii dhiyaaterraa maal hubattu? Bt: Tolaan dhukkubsatee mana yaalaa deemuu. Bs: Dubbisichi maalfaa nutti hima jettu? Bt: Wal’aansa Tolaaf taasifame.

Torban 3

Yeroo dubbisuu Ergaa Hubachuu Nanhojjedha Bs: Dubbisicha yeroodhaaf addaan kuteen hubannoo koo madaala. Bs: Dhukkubni Tolaa maal ta’a laata? Bs: Busaadha jedheen yaada.

Nihojjenna Bs: Yeroodhaaf dubbisicha addaan kunnee hubannoo keenya madaalla. Bs: dhukkubni Tolaa maal ta’alaata? Bs fi Bt: Busaa ta’a, ta’a. Bs: Gaariidha.

Nihojjettu Bs: Yeroodhaaf dubbisicha addaan kutaatii hubannoo keessan maadaalaa. Bs: dhukkubni Tolaa maal ta’a jettee yaadda? Bt: Busaadha jedheen yaada. Bs: Gaariidha. Mee itti fufeen dubbisuun tilmaama keenya haa mirkaneeffannu.

Dubbisuun Booda Ergaa Hubachuu Nihojjenna Nihojjettu Bs: Dubbisicha xumurtanii jirtu. Gaaffilee Bs: Dubbisicha xumurree jirra. Amma ammoo dubbisicha keessaa ba’an kana gaaffilee achi keessaa ba’an kan Hojii 3 jalaa haa deebisaa. hojjennu. Bs: Tolaa maaliif mana yaalaa geessan?

Bs: Gaaffii 1ffaa eenyutu deebisa?

Bs fi Bt: Waan dhukkubsateef, yaalchisuuf,

Bt: Ana, yaalamuuf.

Bs: Sirriidha. Osoo hin yaalamnee, Tolaan maal ta’a jettee yaadda?

Bs: Sirriidha. Osoo mana yaalaa hindhaqne ta’ee maal ta’a jetta?

Bs fi Bt: Dhukkubichi itti hammaatee du’uu

[Bt, deebii garaa garaa]

danda’a ta’a. Bs: Baay’ee gaariidha.

Fayyadama Jechootaa (Daqiiqaa 5) Jechoota Garee Gareetti Qoqqooduu Nihojjenna

Nihojjettu

Bs: Amma jechoota kitaaba keessan Hojii 4 jalaa gareetti qoonna.

Bs: Mee amma ammoo jechoota kana dabtara keessan irratti garagalshachuun gareetti qoodaa.

Bs: Jechoonni akaakuu dhukkubaa ta’an kamfa’i?

[Bt, dabtara irratti garagalshachuun gareetti qooduu.]

Bs fi Bt: busaa, qufaa, golfaa

Bs: Kamfaatu akaakuu dhukkubaati?

Bs: Baay’ee gaariidha.

Bt: Busaa, golfaa, qufaa, gifira. Kanneen hafan ammoo akaakuu dhukkubaa miti. Bs: Baay’ee gaariidha.

Afaan Oromoo Kutaa 3

31

Torban 3

Torban 3 Guyyaa 4 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Jechoota dhamjechootatti qoqqooduu • Ergaa dubbisaa himuu • Hiika jechootaa akka galumsaatti kennuu • Jechoota faallaa isaaniin walitti firoomsuu • Tuqaalee mallattoo gaaffiifi tuqaatti fayyadamuu • Keeyyata barreessuu

Addaan Qoqqooduu (Daqiiqaa 10) Jechoota Dhamjechootatti Addaan qoqqooduu Nanhojjedha Bs: Mee akkaataa ani jechoota qaamolee isaaniitti qoqqoodu hordofaa. Bs: ‘caalte’‘caal’- -‘te’ ‘tolchite’‘tolchi’- -‘te’

Nihojjenna Bs: Mee jechoota kitaaba keessan Hojii 2 jalaa haaqoqqoonnu.

Nihojjettu Bs: Mee amma ammoo ofii keessaniin qoqqoodaa. Gaaffii 1ffaa eenyutu hojjeta?

Bs: Sirriidha. Gaaffii 2 jala kan jiruhoo?

Bt: ‘kenni’- -‘te’

Bt: Ana, ‘tolchi’- -‘te’ Bs: Jechi lakkoofsa1ffaa Bs: Lakkoofsa 2ffaahoo? irraa akkamiin Bt: ‘dhuf’- -‘te’ qoodama? Bs: Kan itti aanuhoo? Bs fi Bt: ‘tolchi’- -‘te’

Bs fi Bt: ‘dhuf’- -‘te’

Bs: Baay’ee gaariidha. Gaaffii 4ffaa jala kan jiruhoo?

Bs: Baay’ee gaariidha.

Bt: ‘uum’- -‘te’ Bs: Baay’ee gaariidha.

Dubbisuu (Daqiiqaa 15) Dubbisuun Booda Ergaa Hubachuu Nihojjenna Nihojjettu Bs: Amma ammoo, kitaaba keessan Hojii 2 Bs: Mata duree “Dhukkubsataa Wal’aanuu’ jalatti gaaffilee kennaman gareen irratti jedhu jalatti dubbisa dhiyaate dubbisnee mari’achuun deebisaa. xumurreerra. Amma ammoo hiika jechoota achi keessaa bahanii galumsarraa tilmaamna.

Bs: Isa 1ffaa eenyutu deebisa?

Bs: Hiikni jecha hima 1ffaa keessatti jala sararamee maali?

Bs: Ana, roqomsiisuu.

Bs fi Bt: ‘mallattoo’

Bt: yaalii/gargaarsa

Bs: Gaariidha. Kan 2ffaa jalaa hoo?

Bs: Sirriidha. Deebiin isa itti aanuuhoo?

Bs fi Bt: yaalii/gargaarsa

Bt: ‘beekaa’ ta’a.

Bs: Sirriidha.

Bs: Baay’ee gaariidha.

Afaan Oromoo Kutaa 3

Bs: Gaariidha. Isa 2ffaahoo?

32

Torban 3

Fayyadama Jechootaa (Daqiiqaa 10) Jechoota Faallaa Isaaniitiin Walitti Firoomsuu Nanhojjedha

Nihojjenna Bs: Amma ammoo waliin Bs: Amma jechootaaf hojjenna. Kitaaba faallaa isaaniin keessan Hojii 2 jalatti bar- baada. jechoota dhiyaatan Bs: jalqaba  xumura faallaa isaaniitiin walitti firoomsina.

Nihojjettu Bs: Amma ammoo ofii keessaniin walitti firoomsaa. Bs: Wallaalaa Bt: beekaa

Bs fi Bt: Wallaalaa  beekaa

Bs: Baayeessa, ‘Dhukkubsataa’ kan jedhuhoo?

Bs fi Bt: fayyaa

Bt: Deebisan ta’a.

Bs: Baay’ee gaariidha.

Bs: Baay’ee gaariidha.

Bs: Gaariidha. ‘Dhukkubsataa’ Bt: fayyaa Bs: Sirriidha. ‘Gaafatan’ kan jedhuhoo? kan jedhuufhoo?

Barreessuu (Daqiiqaa 5) Tuqaa (.)fi Mallattoo Gaaffii (?) Fayyadamuun Barreessuu. Nihojjenna Nihojjettu Bs: Amma ammoo ofii hojjedhaa. Bs: Mee kitaaba keessan Hojii 4A jalatti himoota kennaman Bs: “Maqaan kee eenyu” hima keessa tuqaafi mallattoo gaaffii galchuun hojjenna. jedhu dhuma irratti maaltu Hima ‘maqaan kee eenyu’ jedhuuf maaltu gala? gala? Bt: Mallattoo gaaffii Bt: Mallattoo gaaffii Bs: Gaariidha. Hima “Inni barsiisaa kooti” jedhuufhoo? Bs: Baay’ee gaariidha. Mee Bt: tuqaa amma ammoo kitaaba keessan Hojii 4 jala kanneen Bs: Baay’ee gaariidha. Hima “ Ani barataa kutaa sadiiti” jiran hojjedhaa. Jedhuufhoo? Bt: Tuqaadha.

[Bt, nihojjetu]

Bs: Baay’ee gaariidha.

Bs: Hojii 4B jala kan jiruunis keeyyata tokko barreessaa. Waan barreessitanis barsiisaa keessanitti agarsiifadhaa.

Bs: Hima “Ganama irribaa kaatee maal hojjette” kan jedhuufhoo? Bt: Mallattoo gaaffii Bs: Baay’ee gaariidha.

Afaan Oromoo Kutaa 3

33

Torban 3

Torban 3 Guyyaa 5 Qabiyyee Barannoo Guyyaa Deebii/ Madaallii • Qaamolee jechaa addaan qoqqooduu • Hiika jechootaa kennuu • Ga’umsaafi sirrummaan dubbisuu • Keeyyata gabaabsanii barreessuu

Barreessuu Daqiiqaa 20 keessa Deebiifi Madaallii Jecha Ijaaruu Bs, jalqaba jechoota armaan gadii gabatee gurraacharratti barreessi.

mari’adhu. Qaamolee isaaniittis qoqqoodi. Qoqqooddiin kee /danfis- -te, obaas- -te, tolchi- -te, naasis- -te, gammachiis- -te ta’uu danda’a. (Achii ammoo) jechoota gabatee gurraacharratti barreessiteen waraqaarratti akka hima ijaaran taasisi. Fakkeenya itti aanus bu’uura godhu. ‘Caaltuun buna danfiste’.) Kana booda yagguu barattoonni kee jechootatti hima ijaaran keessa deemuun sirriitti barreessuu danda’uu isaanii addaan baafadhu.) (Bs, (Dhumarratti) barattoonni kee isa barreessan wal jala fuudhanii akka walii sirreessan taasisi. Yeroo walii sirreessanis tuqaalee , qub guddeessaafi qubeessa sirriitti fayyadamuu isaanii mirkaneeffadhu.)

danfiste, obaaste, gammachiiste naasiste, tolchite, (Bs, ittaansuun hiika jechoota barreessite kanaa barattoota kee waliin irratti

Dubbisuu (Daqiiqaa 20) Keessa Deebiifi Madaallii Ga’umsaafi Sirrummaa Dubbisuu Nihojjenna Nihojjettu Bs: Amma ammoo dubbisicha irra deebinee Amma ammoo dubbisicha ofii keessaniin gariin dubbifna. Gariin keenya yoo dubbifnu, quba irra butaa, gariin ammoo dubbisaa gariin keenya immoo quba irra butaa deemtu hordofna. (Bs, barattoonni kee gareen ta’uun sagalee ol fuudhanii akka dubbisan taasisi .Bakka jarri dogoggoranitti hordofuun sirreessiif.)

Afaan Oromoo Kutaa 3

34

Torban 3

Torban 4: Xiyyeeffannoo Barannoowwan Torbanii addaan baase. Kana booda, kan kennus, kan fudhatus akka dhiyaatu taasise. Achumaanis, wara gargaarsa kennan irraa fuudhee warra harka qalleeyyiif qoode. Obbo Margaanis akkuma Aadde Boontuu mala walii birmachuu kanaan ollaa beelaa baase. Gabaabumatti, ollaa gaariin beela hamaa jalaa nama oolcha. Kanaanis, Aadde Boontuufi Obbo Margaan, namoota kanneen biroof fakkeenya gaarii ta’an.

Kaayyoo Barannoowwan Torbanii Barattoonni: • ergaa dubbisaa nihimu. • fufii ‘–e’ fi qaamolee jechaa walitti maku. • hiika jechaa akka galumsaatti kennu. • tuqaalee hima keessaatti fayyadamu. Yaada Bu’uuraa: Ollaa

Dubbisuu

Ijoo Dubbii: Ollaa Gaarii

Ollaa Gaarii Ollaa gaariin guyyaa gammachuus ta’ee gaddaa kan abdatamudha. Guyyaa gaddaa jajjabeessuufi gadda dagachiisuuf birmata. Jigii ba’ee ollaa isaa isa gadde gargaara. Ollaa gaariin isa dhukkubsates mana yaalaa geessa. Hanga dhukkubsatichi fayyuttis deddeebi’ee gaafata. Soorata isa barbaachisus nidhiyeessaaf. ***HIIKNI JECHA ‘JIGII’ JEDHUU MAALI?*** Guyyaa ayyaanaas wajjin kabaja. Gammachuu irrattis ni hirmaata. Gaafa cidhaas hojii gargaara. Daboofi daadoo ollaa isaas hin oolu. Rakkina ollaa isaas maaltu na dhibe hinjedhu. Akka mataa isaatti ilaala. Gabaabumatti, ollaa gaariin gaddaaf kan birmatu, gammachuu walii irrattis kan hirmaatudha. Boonsaa, Abbaa Firaa Yeroo durii namicha Obbo Boonsaa jedhamutu ture. Namichi kun ollaa isaa baayyee jaalata. Waan olloonni isaa gaafatan qabaannaan hinwaakkatu. Bara beelaa tokko ollaan isaafti Rabbiin bara ba’an. Isa beela’eef callaa hammaaree laate. Qarshiis niliqeesseef. Guyyaa ayyaanaas wajjiin kabaje. Isa dheebote ammoo booka obaase. Kana malees, namoonni ollaa isaa akka wal gargaaran barsiise. Haala kanaanis, wal gargaaruuf fedhii guddaa keessatti uume. Kana hunda kan godhes, namni itti himee osoo hin taane, ofii isaa beekeeti. Gocha Obbo Boonsaa kana ollaa maratu raajeffate. “Maaloo! osoo Rabbi akka isaa nu taasisee!” jechuun hawwii isaanii ibsan.

Dhaggeeffachuu Ollaa Bara Beelaa Ollaan gaariin bara beelaaf qoricha. Qorichummaan ollaas wal gargaaruufi walii birmachuudha. Kanaafis, Obbo Margaa fi Aadde Boontuu akka fakkeenyaatti fudhachuun nidanda’ama. Yeroo tokko ganda isaan keessa jiraatanitti beelli cimaan bu’e. Jiraattonni gandichaas waan nyaatan dhaban. Kanaaf, Aadde Boontuufi Obbo Margaan namoota gandicha keessa jiraatan mariyachiisuuf murteessan.[***KANATTI AANSEE MAALTU DHUFA JETTEE YAADDA?***] Aadde Boontuun warra dubartootaa, Obbo Margaan warra dhiiraa mariyachiisuuf walii galan. Aadde Boontuun dubartoota gandichaa hunda mariyaachiifte. Kana booda, kanneen gargaarsa barbaadaniifi kanneen gargaaruu danda’an addaan baaftee beellamaan adda bahan. Guyyaa beellamaatti hunduu dhiyaatan. Akkaataa kanaan warra liqeessuu fi liqeeffachuu danda’an adda baafte. Kana malees, warra tolaan gargaaruufi gargaaramuu qaban foote. Haala kanaan, waan barbaachisu warra gargaaran irraa walitti qabde. Kana booda, warra harka qalleeyyiif hirte. Mala kanaan ollaa ishee bara beelaa baafte. Obbo Margaanis gama isaatiin warra dhiiraa mariyachiise. Innis warra gargaarsa barbaadaniifi kanneen gargaaruu barbaadan

Afaan Oromoo Kutaa 3

35

Torban 4

Torban 4 Guyyaa 1 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Yaada ijoo dubbisa dhaggeeffannaa addaan baasanii himuu • Fufii ‘-e’ fi qaama jechaa walitti makuu

Dhaggeeffachuu (Daqiiqaa 20) Dhaggeeffachuun Dura Tilmaamuu Nanhojjedha Nihojjenna Bs: Mata dureen keenya har’aa Bs: Mata dureen “Ollaa maali? Bara Beelaa” kan jedhuudha. Mata Bs fi Bt: ‘Ollaa Bara Beelaa’ duree kanarraa maalan Bs: Mata duree kanarraa maal hubadha? hubanna? Bs: Wal gargaaruu. Bs fi Bt: wal gargaaruu. Bs: Fakkii kanarraa maalan Bs: Fakkii kanarraahoo? hubadha? Bs fi Bt: Namoota mariyatan, Bs: Namoota mariyatan, walga’ii taa’an. walga’ii taa’an. Bs: Mata dureefi fakkii kanarraa Bs: Mata dureefi fakkii dubbisichi waa’ee maalii ta’uu kana irraa dubbisichi danda’a? waa’ee walgargaarsaa Bs fi Bt: Waa’ee wal gargaarsaa kan dhiyeessu natti kan dhiyeessu fakkaata. fakkaata. Bs: Gaariidha. Bs: Dubbiseen

Nihojjettu Bs: Mata dureen keenya maali? Bt: ‘Ollaa Bara Beelaa’ Bs: Kanarraa maal hubattu? Bt: Wal gargaaruu. Bs: Fakkii irraahoo? Bt, Namoota walgargaaran Bs: Mata dareefi fakkiirraa dubbisiichi maal kan dhiyeessu sitti fakkaata? Bt: Namoota walmariyatan. Bs: Gaariidha. Dhaggeeffadhaatii mirkaneeffadhaa.

mirkaneeffadha. Tilmaama Yeroo Dhaggeeffachuu Nanhojjedha

Nihojjenna

Bs: Dubbisa asitti dhaabeen kan itti aanee dhufu tilmaama.

Bs: Dubbisa addaan kuteen kan itti aanee dhufu waliin tilmaamna.

Bs: Aadde Boontuun warra dubartootaa, Obbo Margaan warra dhiiraa mariyachiisuuf walii galan. ‘Kanatti aansee maaltu dhufa jettee yaadda?’ gaaffii jedhuuf hoo?

Bs: Aadde Boontuun warra dubartootaa; Obbo Margaan warrra dhiiraa mari’achiisuuf walii galan. ‘Kanatti aanee maaltu dhufa jettee yaadda?’ Gaaffii jedhuuf,

Bs: walgargaaranii bara beelaa ba’uurratti walmari’achiisu jedheen yaada.

Bs fi Bt: Akkaataa ittiin beela balleessan irratti mari’atu jennee yaanna.

Afaan Oromoo Kutaa 3

36

Nihojjettu Bs: Dubbisa addaan kuteen kan itti aanee dhufu tilmaamtu. Bs: Aadde Boontuun warra dubartootaa, Obbo Margaan warra dhiiraa mari’achiisuuf wliigalan. Kanatti aansee maaltu dhufa jettu? Bt: Mala ittiin beela keessaa bahan iirratti walmariyatu jennee yaanna. Bs: Gaariidha. Dubbisa ittan fufa, dhaggeeffadhaa mirkaneefadhaa.

Torban 4

Dhaggeeffachuun Booda Hubachuu Nihojjenna

Nihojjettu

Bs: Dhaggeeffannaa xumurree jirra. Amma ammoo gaaffilee dubbisicha keessaa bahan haa deebifnu. Kitaaba keessan Hojii 1 baasaa.

Bs: Dhaggeeffannaan xumuramee jira. Amma ammoo gaaffii dubbisa keessaa bahe tokko hojjedhaa.

Bs: Obbo Margaafi Aadde Boontuun jiraattota ganda isaaniitiif maal godhani?

Bs: Namoonni ollaa kee akkamiin walgaragaaru?

Bs fi Bt: Warra gargaarsa barbaadaniif gargaarsa godhan. Bs: Sirriidha. Gaaffii itti aanu haa hojjennu.

Bt: Warra hinqabneef, niliqeessu, beela ni walbaasu. Namaa kennuu, walitti birmachuu

Bs: Ollaan maal maaliin wal gargaara?

Bs: Gaariidha.

Bs fi Bt: Namaa liqeessuu, namaa kennuu, walii birmachuu Bs: Gaariidha.

Walitti Makuu (Daqiiqaa 5) Qaamolee Jechootaa Walitti Makuun Jecha Ijaaruu Nanhojjedha Nihojjenna Nihojjettu Bs: Mee amma ammoo Bs: Alana ammoo waliin Bs: Amma ammoo ofii keessaniin qaamolee jechaa walitti hojjedhaa. qaamolee walitti finnee fiduun jecha ijaaruuttin ce’a. ‘Raawwat’- -‘e’ kan jedhuhoo? jecha ijaarra. Kitaaba keessan Hojii 2 jala Bt: Raawwate jiran ilaalaa. Bs:’ Cabs’- ‘e’ kan Bs: Baay’ee gaariidha. jedhuhoo? ‘darbat’- -‘e’’darbate’ Bs: ‘Gadd’- -‘e’  ‘gadde’ ta’a.

Bs fi Bt: ‘cabse’ Bs: Sirriidha.

Dubbisuu (Daqiiqaa 15) Dubbisuun Dura Tilmaamuu Nanhojjedha Bs: Mata dureen dubbisa keenya har’aa “Ollaa Gaarii” kan jedhuudha. Bs: Mata dureen kun namoonni walgargaaruu akka qaban kan barsiisu natti fakkaata. Fakkii kitaaba keessan irratti argamu irraa ammoo nama dhukkubsataa gargaaru nan arga.

Afaan Oromoo Kutaa 3

Nihojjenna

Nihojjettu

Bs: Mata dureen dubbisa keenya har’aa maali?

Bs: Mata dureen keenya har’aa maali?

Bs fi Bt: “Ollaa Gaarii”

Bt: “Ollaa Gaarii”

Bs: Mata duree kanarraa maal Bs: Mata duree kanarraa maal hubattu? hubanna? Bt: Namoonni walgargaaruu akka Bs fi Bt: namoonni qaban. walgargaaruu akka qaban. Bs: Fakkii irraahoo?

Bs: Fakkii irraa maal hubattu?

Bs fi Bt: Nama dhukkubsataa gargaaru

Bt: Nama dhukkubsataa gargaaru.

Bs: Dubbisichi waa’ee maallii kan dhiyeessu fakkaata?

37

Bs: Mata dureefi fakkicha irraa kaa’uun dubbisichi maal dhiyeessa isinitti fakkaata?

Torban 4

Bs: Fakkiifi mata duree kanarraa dubbhisichi waa’ee walgargaarsaa kan dhiyeessu natti fakkaata.

Bs fi Bt: Namoonni Bt: Namoonni wal gargaaruu akka walgargaaruu akka qaban qaban kan barsiisu nutti fakkaata. nutti fakkaata. Bs: Amma ammoo dubbisa dubbisaa mirkaneeffadhaa.

Yeroo Dubbisa Hiika Jechaa Tilmaamuu Nanhojjedha Bs: Dubbisa asirratti dhaabeen hiika jechaa tilmaama. Osoon dubbisaa jiruu ‘jigii’ kan jedhuuf hiika kennuun yaala.

Nihojjenna Bs: Dubbisa dhaabnee hiika jechaa haatilmaamnu.

Nihojjettu Bs: Dubbisa gidduutti dhaabaatii hiika jecha ‘jigii’ jedhuu tilmaamaa.

Bs fi Bt: jigii- nama rakkoo keessa jiruuf bahanii hojii Bt: Jigii – nama rakkateef, bahanii hojii hojjechuu gargaaruu. Bs: Jigii- nama rakkateef bahanii Bs:Dubbisa dubbisaatii Bs: Dubbisa itti fufnee hojii gargaaruu jechuu ta’a tilmaammii keessan dubbisna. jedheen tilmaama. mirkaneeffadhaa. Bs: Dubbisa itti fufeen dubbisa. Dubbisuun Booda Ergaa Hubachuuu Nanhojjedha Bs: Amma ammoo dubbisa xumurreerra. Gaaffii dubbisa keessaa bahanin hojjedha.

Nihojjenna Bs: Dubbisa xumurree jirra. Amma ammoo gaaffii dubbisa keessaa bahe waliin haa hoj jennu.

Nihojjettu Amma dubbisa dubbisnee xumurreerra. Gaaffii dubbisa keessaa bahe hojjedhaa.

Bs: Ollaa gaariin maalfaa walii godha?

Bs: Amaloota ollaa gaarii nama jechisiisan sadii barreessi.

Bs fi Bt: Isa dhukkubsate mana yaalaa geessa, jigii bahee hojjetaaf, soorata kenna, ayyaana waliin kabaja. Gaddarratti walii birmata

Bs fi Bt: yeroo gaddaa fi gammachuu wal gargaaruu, daboofi daadoo bahanii waliif hojjechuu, guyyaa ayyaanaa wajjin kabajuu.

Bs: Ollaa gaariin daboofi daadoo ollaa isaa hin oolu yommuu jedhu maal jedhuudha?

Bs: Baay’ee gaariidha.

Bs: Baay’ee gaariidha.

Bt: Dhaqee hojii ollaaf hojjeta jechuudha. Bs:Baay’ee gaariidha.

Torban 4 Guyyaa 2 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Ergaa dubbisaa himuu • Jechoota qaamoleetti qoqqooduu • Yaaada dubbisaa cuunfanii barreessuu • Jechootaan bakka duwwaa guutuu

Afaan Oromoo Kutaa 3

38

Torban 4

Addaan Qoqqooduu (Daqiiqaa 5) Jechoota Qaamoleetti Qoqqooduu Nanhojjedha Bs: Mee jechootan gabatee irratti barreessuun qoqqoodaa ilaalaa. Bs: ‘birmate’ kan jedhu yeroon qoqqooda ‘birmat’- -‘e’ ta’a.

Nihojjenna Bs: Mee ammammoo kanneen Hojii 1 jalaa hafan waliin haaqoqqoodnu. Bs: ‘hojjete’ yeroo qoqqoodnu akkam ta’a? Bs fi Bt: ‘hojjet’- -‘e’ Bs: baay’ee gaariidha. ‘mure’ kan jedhuhoo?

Nihojjettu Bs: Tole, mee kanneen hafan ofii keessaniin qoqqoodaa. Dura dabtara keessan irratti garagalchadha. [Bt, barreeffatanii hojjetu.] (Bs, haala kanaan qoqqooduu isaanii mirkaneeffadhu.) 3. hordofe  ‘hordof’- -‘e’

Bs fi Bt: ‘mur’- -‘e’

4. amane  ‘aman’- -‘e’

Bs: Baay’ee gaariidha.

5. taasise  ‘taasis’- -‘e’

Dubbisuu (Daqiiqaa 15) Dubbisa Dura Beekumsa Duraanii Kakaasuu Nanhojjedha Nihojjenna Nihojjettu Bs: Tole, amma ammoo Bs: Amma ammoo tokko tokkoon waan Bs: Amma ammoo dubbisa “Ollaa Gaarii”, beektan nutti himtu. waliin waan kana jedhu irra deebinee dura beeknu haa Bs: Ollaan gaariin kan akkamiiti? osoo hindubbisin yaadannu. Bt: Yeroo gaddaa kan nama bira dhaabbatu, dura beekumsa dura Bs: Ollaa gaariin kan gaafa gammachuu kan nama waliin qabnun kakaasa. akkamiiti? gammadu, gaafa dhukkubaa kan nama Bs: Ollaa gaariin kan gargaaruufi kkf. Bs fi Bt: Yeroo gaddaafi gaafa Gaddaa, gammachuu kan Bs: Baay’ee gaariidha. Ittaansuudhaan gammachuufi nama bira dhaabatu dubbisicha irra deebiin haa dubbisnu. dhuk- kubaa nama ykn dhaabbattu. (Bs, sagalee olkaasanii akka dubbisan taasisi.) wajjin dhaabatuudha Bs: Baay’ee gaariidha jedheen yaada Dubbisaan Booda Ergaa Hubachuu Nihojjenna Bs: Tole, dubbisicha dubbifnee xumurreerra. Amma ammoo gaaffilee Hojii 2 jala jiru waliin hojjenna.

Nihojjettu

Bs: Dubbisa kanarraa maal hubattu?

Bs: Amma ammoo gaaffii hafe ofii keessaniin hojjettu. Jalaqaba dhuunfaan hojjedhaa. Sanaan boooda kan hiriyaa keessanii walbira qabaa ilaalaa.

Bs fi Bt: Waa’ee walgargaarsaa, waliin jiraachuu…

[Bt, dhuunfaan hojjetu. Ittaansuun kan hiriyaa isaanii waliin walbira qabanii ilaalu.)

Bs: Baay’ee gaariidha. Yeroo dhukkubsatan, ollaan maal namaaf godha?

Bs: Namoonni ollaa ta’an maaliif walgargaaru?

Bs fi Bt: Mana yaalaa nama geessa; deddeebi’ee nama gaafata; soorata namaaf dhiyeessa.

Bs: Baay’ee gaariidha.

Afaan Oromoo Kutaa 3

Bt: Rakkoo keessaa walbaasuuf. [Bt, deebii garaa garaa deebisuu danda’u.]

39

Torban 4

Fayyadama Jechootaa (Daqiiqaa 10) Jechootaan Bakka Duwwaa Guutuu Nihojjenna

Nihojjettu Bs: Amma ammoo kanneen hafan ofii keessan hojjedhaa.

Bs: Mee amma ammoo jechoota fayyadamnee hima guutuu taasisna. Bs: Yoo qarshii dhabde, siif _______ nan danda’a. Kitaaba keessan, Hojii 1 baasaa waliin himoota sana guutuu taasisna. Bt: liqeessuu, Bs: Nagaa walgaafachuun ______ Bs: Sirriidha. Amma ammoo gaaffii 4ffaa hojjedhaa. keenya. Bs: Maatiin koo ollaa waliin buna _________. Bs fi Bt: aadaa Bt: dhugu Bs: Gaariidha. Namni iyyinaan, Abdiin Bs: Baay’ee gaariidha. Haaluma kanaan gaaffii _____ dhaqe. shanaffaa hojjedhaa. Ayyaana ________n Bs fi Bt: birmachuu baay’ee nama gammachiisa. Bs: Baay’ee gaariidha. Bt: kabajuu Bs: Baay’ee gaariidha.

Barreessuu

(Daqiiqaa 10) Gabaabsanii Barreessuu

Nihojjenna Bs: Hojiin keenya ammaa ammoo kan barreessuu jalaa Hojii 4 dha. Kana keessatti yaada dubbisaa gabaabsanii barreessuufi waa’ee ollaa ofii gabaabsanii barreessuu kan jedhutu jira.

Nihojjettu Bs: Ergaa dubbisichaa kanin gabaabsee barreesse dhaggeeffattaniittu. Amma ammoo kan ofii keessanii dabtara irratti barreessaa. [Bt, dhuunfaadhaan barreessu.]

Bs: Kanaafuu, fakkeenyan isinii dubbisurratti. hundaa’uun ofii keessanii barreessitu. Fkn. Ollaa gaariin yeroo gammachuus ta’ee yeroo gaddaa kan nama bira dhaabbatu. Mana yaalaa nama geessu. Amma fayyuuttis deddeebi’ee gargaarsa barbaachisu namaaf kan godhu.

(Bs, yeroo isaan barreessan gidduu deemuun Jajjabeessi, gargaari. Erga xumuranii booda akka dubbisaniif carraa kenniif.)

Torban 4 Guyyaa 3 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Ergaa dubbisaa addeessuu • Fufii ‘-e’ fi qaama jechaa walitti makuu. • Hiika jechoota haaraa kennuu • Jechootaaf hiika galumsaa kennuu

Afaan Oromoo Kutaa 3

40

Torban 4

Dhaggeeffachuu (Daqiiqaa 15) Ergaa Dubbisaa Hubachuu Nihojjenna

Nihojjettu Bs: Mee amma ammoo ofii keessaniin Bs: Yeroo darbe dubbisa ‘Olla Gaarii’ jedhun hojjedhaa. Hiikni jecha ‘birmachuu’ isinii dubbisee ture. Ammas irra deebi’ee jedhuu hoo maali? dubbisuun hiika jechoota Hojii 1 jalaa waliin Bt: dhaqqabuu kennina. Amma dubbisee xumureen jira. Hiikni jecha “gargaaruu” jedhuu maali? Bs: Baay’ee gaariidha. ‘foote’ kan jedhu hoo? Bs fi Bt: deggaruu/ tumsuu/

Bt: calalte (adda baafte).

Bs: Gaariidha. ‘hirte’ kan jedhuhoo?

Bs: Sirriidha.

Bs fi Bt: qoodde Bs: Baay’ee gaariidha.

Walitti Makuu (Daqiiqaa 5) Walitti Makuu Nanhojjedha Bs: Mee akkaataa ani ittiin qaamolee jechaa walitti maku hordofaa.

Nihojjenna Bs: Mee alana ammoo qaamolee jechaa kitaaba keessan Hojii 2 jalaa walitti makuun jecha ijaarra.

Bs: ’hojjet’- -‘e’ hojjete

Bs fi Bt: ‘obaase’

Bs: ‘obaas’ -‘e’

Nihojjettu Bs: Mee qaamolee jechaa ‘laat- -e’ jedhu walitti makaa. Bt: ‘laate’ Bs: Sirriidha. ‘barsiis- -e’ kan jedhuhoo? Bt: ‘barsiise.’

Bs: Tole, ‘adab- -e’ kan jedhu hoo?

Bs: Tole. ‘obaas’- -‘e’ Bs fi Bt: ‘adabe’ kan jedhuhoo? Bs: Gaariidha. Bs: obaase

Bs: Baay’ee gaariidha. nyaat- -e kan jedhuhoo? Bt: ‘nyaate’ Bs: Baay’ee gaariidha.

Dubbisuu (Daqiiqaa 15) Dubbisuun Dura Tilmaamuu Nanhojjedha Bs: Mata dureen keenya har’aa maali? Bs: “Boonsaa Abbaa Firaa” Bs: Mata duricharraa maal hubanna? Bs: Nama nama gargaaru. Bs: Tole, fakkii kitaaba keessan irraahoo maal hubanna?

Afaan Oromoo Kutaa 3

Nihojjenna Bs: Mata dureefi fakkiii kennameerraa maal hubanna?

Nihojjettu Bs: Mata dureen keenya har’aa maali? Bt: Boonsaa Abbaa Firaati.

Bs fi Bt: Nama nama gargaaru, nama callaa namootaa kennu.

Bs: Sirriidha. Mata duree kanarraa maal hubatta?

Bs: Mata dureefi fakkiirraa dubbisichi waa’ee maali dhiyeessa jennee yaanna?

Bt: Nama hiyyeessaaf midhaan kennu.

41

Bt: Nama namoota gargaaru. Bs: Fakkii irraa maal hubattu? Bs: Fakkiifi mata duree kanarraa ka’uun dubbisichi maal dhiyeessa jettee yaadda?

Torban 4

Bs: Nama midhaan safaru.

Bs fi Bt: Nama waan qabu namootaaf gargaaru nama qabu kan hiyyeessotaaf kennu.

Bt: Namni nama gargaaruu akka qabu, hiyyeessa gargaaruun gaarii ta’uu. Bs: Amma ammoo dubbisa dubbisaatii tilamaama keessan mirkaneeffadhaa.

Shaakala Dubbisuu Nanhojjedha Nihojjenna Bs: Amma dubbisa nan dubbisa. Bs: Amma ammoo Kitaaba keessan ilaalaa. dubbisicha waliin Yommuu ani dubbisu, quba irra haadubbisnu. butaa na hordofaa. [Bs fi Bt, quba irra [Bt, quba irra butaa barsiisaa adeemsisaa dubbisu.] hordofu.]

Nihojjettu Bs: Alana ammoo ofii keeessan quba irra butaa dubbisaa. [Bt, quba irra butaa dubbisu. ] Bs: Gaariidha.

Dubbisuun Booda Ergaa Hubachuu Nihojjenna Bs: Amma dubbisni xumurameera. Kitaaba keessan Hojii 3 baasaatii gaaffilee dubbisa keessaa bahan haahojjennu.

Nihojjettu Bs: Amma ammoo gaaffilee dubbisa keessaa bahan hojjedhaa.

Bs: Boonsaan namoota ollaasaa maal barsiise? Bs fi Bt: Wal gargaaruu akka qaban.

Bs: Boonsaan ollaa akka gargaaru maaltu isa barsiise?

Bs: Gaariidha.

[Bt,deebii garaagaraa]

Bs: Yeroo rakkoo walgargaaruun maaliif barbaachisa jettee yaadda? Bs fi Bt: Rakkoo keessaa wal baasuuf. Bs: Gaariidha.

Fayyadama Jechootaa (Daqiiqaa 5) Jechootaaf Akka Galumsaatti Hiika Kennuu Nihojjenna Bs: Amma ammoo hiika jechootaa akka galumsaatti kennina. Kitaaba keessan, Hojii 4 irra kan jiran waliin haahojjennu.

Nihojjettu Bs: Amma ammoo kanneen hafan hojjedhaa.

Bs: Jechi ‘callaa’ jedhu jala sararameera. Hiikni isaa maaIi?

Bt: irraanfachiisuuf

Bs fi Bt: ‘oomisha’

Bs: ‘jeeqan’ jechuunhoo?

Bs: Gaariidha. ‘booka’ kan jedhuhoo?

Bt: Naamusa cabsan

Bs fi Bt: ‘daadhii’

Bs: Gaariidha.

Bs: ‘dagachiisuuf’ kan jedhuhoo?

Bs: Gaariidha.

Afaan Oromoo Kutaa 3

42

Torban 4

Torban 4 Guyyaa 4 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Ergaa dubbisaa himuu • Jechoota qaamoleetti qoqqooduu • Faallaa jechoota kennamanii himuu • Tuqaaleetti fayyadamuun barreessuu

Addaan Qoqqooduu (Daqiiqaa 5) Jechoota Qaamolee Isaaniitti Qoqqooduu Nanhojjedha Bs: Barnoonni keenya har’aa jechoota qaamoleetti qoqqooduudha. Gabatee irratti haalan ittiin jechoota qoqqoodu ilaalaa. Bs: deeme  ‘deem’- -e’ caale  ‘caal’- -‘e’

Nihojjenna Bs: Amma ammoo waliin haa qoqqoodnu.

Nihojjettu Bs: Mee amma ammoo haaluma fakkeenya waliin hojjenneen kanneen Hojii 2 jalatti hafanii jiran dhuunfaadhaan qoqqoodaa.

Bs: ‘caale’ yeroo qoodnu

[Bt, dhuunfaa isaaniitiin hojjetu]

Bs fi Bt: caal- -e

( Bs, Haala kanaan qoqqooduu isaanii mirkaneeffadhu)

Bs: Gaariidha. Jechi ‘camade’ jedhuhoo?

doorsise  ‘doorsis’- ‘ e’

Bs fi Bt: ‘camad- -e’

Bs: Haala kanaan jechoota

Bs: Baay’ee gaariidha.

qaamoleetti qoqqoodna.

hirmaate ’hirmaat’- -‘e’

Dubbisuu (Daqiiqaa 15) Dubbisuun Booda Ergaa Hubachuu Nihojjenna Nihojjettu Bs: Mee kan hafan immoo Bs: dubbisa “Boonsaa Abbaa Firaa” jedhu irra dhuunfaadhaan dabtara keessan deebinee dubbisna. irratti hojjedhaa. Sana booda kan Bs: Tole, dubbisicha dubbisnee xumurreerra. Amma hiriyyaa keeessaniitiin walbira ammoo gaaffilee dubbisa keessaa bahan kan Hojii qabaa ilaalaa. 2 jalaa waliin haa hojjennu. Bs: Obbo Boonsaan yeroo baay’ee maal maal godha? Bs fi Bt: Isa dhabeef niliqeessa, isa beela’eef callaa kenna, isa dheebote booka obaasa… Bs: Baay’ee gaariidha.

Afaan Oromoo Kutaa 3

[Bt, gaaffilee dabtara irratti garagalfatanii hojjetu. Ittaansanii kan hiriyaa isaaniitiin walbira qabanii ilaalu.]

(Bs, deebii isaanii dareef akka himan taasisi.)

43

Torban 4

Fayyadama Jechootaa (Daqiiqaa 10) Jechootaaf Akka Galumsaatti Hiika Kennuu. Nihojjenna Nihojjettu Bs: Mee amma ammoo kanneen hafan ofii Bs: Amma ammoo jechoota Hojii 3 jalaa keessaniin deebisaa. faallaa isaaniitiin walitti firoomsina. Bs: Faallaan jecha ‘fagoo’ jedhuu maali?

Bs: Faallaan jecha ‘gammachuu’ jedhuu maali?

Bs fi Bt: dhiyoo

Bt: ‘gadda’ . Kan jedhu ta’a.

Bs: Gaariidha ‘mara’ kan jedhu hoo?

Bs: Gaariidha. ‘mancaaste’ kan jedhu hoo?

Bs fi Bt: muraasa

Bt: tolchite kan jedhu ta’a.

Bs: Gaariidha.

Bs: Baay’ee gaariidha.

Barreessuu (Daqiiqaa 10) Tuqaafi Qoodduu Fayyadamuun Barreessuu Nihojjenna Nihojjettu Bs: Hojiin keenya itti aanu ammoo Bs: Mee amma ammoo kanneen hafan ofiin tuqaaleetti fayyadamuun hima hojjedhaa. Dura Hojii 4 ‘Barreessuu’ jala kan jiru guutuu taasisuudha. dabtara keessanirratti galagalchadhaa. Sanaan booda, gaaffilee 3ffaa fi 4ffaa dhuunfaan hojjedhaa. Bs: Boontuu Kumee Margaafi Hawwiin barattoota. Hima kana keessatti [Bt, barreeffattanii dhuunfaan hojjettu.] tuqaan barbaachisu kami? Eessatti Bs: Tole. Amma ammoo isa hojjettan dareef gala? gabaasaa. Abbaan kiyya uffata kophee kitaaba Bs fi Bt: Qooduu. ‘Boontuu, Kumee, dabtaraafi boorsaa naa bite. Kana keessatti Margaa fi Hawwiin’ kan jedhu tuqaalee keessaa kamtu barbaachisa? gidduutti barbaachisa. Bt: Qoodduu Bs: Baay’ee gaariidha. “Daraareefi Bs: Gaariidha. Eenyu galchuun barreessaa? Ayyaansaan obbolaadha.” Hima Bt: Ana, ‘Abbaan kiyya uffata, kophee, kitaabaa fi kana keessatti mallattoo kamtu dabtara naa bite.’ gala? Eessati? Bs: Baay’ee gaariidha. Gaaffii dhumaa keessattihoo? Bs fi Bt: Tuqaatuu dhumarratti gala. Bs: Baay’ee gaariidha.

Bt: Dhumarratti mallattoo gaaffiitu gala. Bs: Baay’ee gaariidha.

Torban 4 Guyyaa 5 Qabiyyee Barannoo Guyyaa Keessa Deebiifi Madaallii: • Jechootaaf hiika kennuu • Jechoota kennamanitti fayyadamuun hima ijaaruu • Ga’umsaafi sirrummaan dubbisuu

Afaan Oromoo Kutaa 3

44

Torban 4

Barreessuu (Daqiiqaa 20) Keessa Deebiifi Madaallii Barreessuu (Bs, Jalqaba jechoota armaan gadii gabatee gurraacha irratti barreessiif. Barattoonnis akka barreeffatan taasisi.) Gargaaruu, Harka qalleessa, Foote, Booka, callaa, Raajeffatu (Bs, Ittaansuun hiika jechoota kanaa irratti akka mari’atan taasisi. Isa maria’atanis akka dareef himan carraa kenniif. ) [Bt, isa mari’atan immoo dareef himu.] (Bs, Achii ammoo deebii isaa irratti erga walii galtanii booda, jechoota kanatti fayyadamanii hima akka ijaaran taasisi.) [Bt, jechoota kennamanitti fayyadamanii hima mataa isaanii ijaaru] (Bs, sana booda, himoota isaan barreessan funaniitii sororsiif. Erga sororsitee xumurtee booda, himoota isaanii dareef akka dubbisan carraa kenniif. Hamilee barbaachisu kennuufiin jajjabeessi.) [Bt, Himoota isaanii dubbisuu] (Bs, dhumarratti jechoota kanaa gadii qaamoleetti akka qoqqoodan taasisi. daare, ijaare, dallane, ajjeese, jaare [Bt, jechoota kennaman akka guyyoota darban baratanitti ni qoqqoodu.) (Bs, kan barattoonni qoqqoodan sirrii ta’uu isaa ilaali. Kanneen sirriitti qoqqooduu hindandeenye adda baasii deggersa godhiif.)

Dubbisuu (Daqiiqaa 20) Keessa Deebiifi Madaallii Ga’ umsaafi Sirrummaan Dubbisuu Bs: Tole, amma ammoo dubbisa ‘Boonsaa Abbaa Firaa’ jedhu irra deebiidhaan dubbistu. (Bs, Barattoonni garee gareedhaan erga qoqqoodamanii booda, barataan tokko sagalee olfuudhee akka dubbisu taasisi. Isaan kaan immoo akka hordofan godhi.Ati ammoo gidduu gidduu deemuudhaan akkaataa itti dubbisan hordofi. Barattoota deggersa addaa barbaadan adda baafachuun isaan gargaari.) (Bt:sagalee olkaasanii dubbisu.)

Afaan Oromoo Kutaa 3

45

Torban 4

Torban 5: Xiyyeeffannoo Barannoowwan Torbanii Kaayyoo Barannoowwan Torbanii Barattoonni: • ergaa ijoo dubbisaa himu. • fufii ‘-ne’ fi qaama jechaa walitti maku. • fufii ‘-ne’ fi qaama jechaa addaan qoodu. • jechoota akka galumsaatti hiiku.

turan. Akkaataa kanaan rakkoo waliirratti waliif hirmaannee isaan namni jalaa du’ees gadda isaanii irratti qofummaan akka itti hindhaga’amne taasifne. Namoonni halaalaa waa’ee keenya beekanillee, “Faayidaan ollaa gaarii kanakaa!” jechuun nu jaju turan. Walumaagalatti, namoonni hundi galgala hojiirraa deebi’anii warra gaddaa taphaan dagachiisaa turan.

Dubbisuu

Yaada Bu’uuraa: Ollaa Ijoo Dubbii: Faayidaa Ollaa

Dhaggeeffachuu Birmannaa Gaafa Rakkinaa Yeroo tokko namoota baay’ee taanee ollaa walii jiraanna turre. Hundumti keenya walhubanna. Jaalalli waliif qabnus cimaa ture. Cimina jaalala keenyaarraan kan ka’e, ijaafuu wal hinamannu ture. Walmalees waan hinqabneef, bu’aan nuti waliif buufnu hedduudha. Bu’aawwan kana keessaa tokko yeroo namni du’u walii birmanna. Guyyaa akkasii hirmaannaan keenya walqixa. Fakkeenyaaf, gaaftokko jaartiin ollaa keenyaa tokko duutee turte. Akkuma du’uu ishee dhageenyeen achitti argamne. Sana booda, ga’ee hojii qooddanne. Gariin keenya boolla qotuutti bobbaane. Gariin keenya ammoo, saanduqa ittiin awwaalamtu qopheessine. Kana mara sa’aatii muraasa keessatti xumurre. Rakkoo tokko malees reeffa awwaallee gara manaatti dachaane. [*** ERGA AWWAALAA DEEBI’ANII BOODA MAAL HOJJETU JETTEE YAADDA? ***] Akkuma awwaalaa dachaaneen, ammas hojii hiranne. Jaarsoliin warra gaddan akka jajjabeessan goone. Warri humna qaban ammoo qonnaatti akka bobba’an taasifne. Dubartoonni humna qaban meesaafi aramaatti ramadaman. Jaruma keessaa jaartoliin akka buna danfisan taasifaman. Ijoolleenis gama isaaniitiin ga’ee ba’an qabu. Gariin isaanii horiifi bushaa’ee tiksan. Kanneen hafan ammoo qoraan funaanu Afaan Oromoo Kutaa 3

Warra Walii Gale Nuyi namoonni Ganda Burqaa jiraannu baay’ee walii galla. Sababa kanaan wanti nutti ulfaatu hinjiru. Daboo yoo baane guyyaa tokkotti waan hedduu hojjenna. Ooyiruu abbaa daboo akka gaariitti qonnaaf. ***HIIKNI JECHA OOYIRUU JEDHU MAALI?*** Mana ijaarsas taanaan daboodhaan itti yaana. Guyyaa gaddaas ta’ee gammachuu walbiraa hinhafnu. Osuma namni nu hinajajin waliif birmanna. Miidhamni ollaa keenyaa kanuma keenya waan ta’eef, rakkoon ulfaataan kamiyyuu yoo nu mudate, walgargaarree keessaa ba’uu dandeenya. Gabaabumatti, daboo ba’uufi daadoo naqachuun walii tumsina. Kanaafuu, jireenyi keenyas nimilkaa’e, “walii galan, alaa galan,” jedha Oromoon yoo mammaaku. Faayidaa Ollaa Gaarii Ani, Tolaafi Dhaabaan ollaadha. Namoonni biroonillee ollummaa keenya nihawwu. Sababni isaas walii galtee nuti qabnuudha. Yeroo du’aa walii birmanna. Dhukkubsannaan mana yaalaa walgeessina. Daboo kadhannee daadoo naqannees walii hojjenna. Ollaa keenya keessallee dhibooftuun hinjirtu. [*** HIIKNI JECHA DHIBOOFTUU JEDHU MAALI] Walii birmachuu kana keessatti xinnaafi guddaan keenya ga’ee qabna. Kana jechuunis, hundi hamma humna isaatti birmata jechuudha. Haala kanaan namootaaf fakkeenya gaarii taane. Walumaagalatti, yeroo rakkinaa walii birmachuun, daboofi daadoo walii ba’uun amaloota nuyi ittiin beekamnuudha.

46

Torban 5

Torban 5 Guyyaa 1 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Yaada ijoo dubbisa dhaggeeffannaa himuu • Yaada ijoo dubbisaa himuu • Fufii ‘-ne’ fi qaama jechaa walitti makuu • Jechootaan bakka duwwaa guutuu

Dhaggeeffachuu (Daqiiqaa 15) Dhaggeeffachuun Dura Tilmaamuu Nanhojjedha Nihojjenna Bs: Mata dureen Bs: Mata dureen dhaggeeffannaa keenya dhaggeeffannaa keenya har’aa ‘Birmannaa Gaafa har’aa maali? Rakkinaa’ kan jedhuudha. Bs fi Bt: “Birmannaa Gaafa Bs: Mata duree kaanarraa Rakkinaa” kan jedhuudha. yeroo rakkinaa waliif Bs: Mata duree kanarraa dhaqqabuu kan jedhun maal hubanna? hubadha. Bs fi Bt: Yeroo rakkoo waliif

Bs: Fakkii kitaaba keessan dhaqqabuu keessatti dhaggeeffannaa Bs: Fakkiirraahoo maal hubanna? jalatti dhiyaaterraa Bs fi Bt: Namoota ammoo namoota yeroo walgargaarantu nutti gaddaa waliif birmatantu mul’ata. natti mul’atu. Bs: Mata dureefi fakkicha irraa Bs: Mata dureefi fakkii dubbisichi maal dhiyeessa kanarraa ka’uun jennee yaanna? dubbisichi yeroo rakkoo namoonni walii birmachuu isaanii waan himu natti fakkaata.

Bs fi Bt: Namoonni walii birmachuun hojii walgargaaruu isaanii.

Nihojjettu Bs: Mata dureen dhaggeeffannaa keenya har’aa maali? Bt: “Birmannaa Gaafa Rakkiinaa” Bs: Mata duree kanarraa maal hubattu? Bt: Yeroo rakkinaa wal gargaaruu Bs: Fakkiirraas maal hubattu? Bt: Namoota yeroo gaddaa hojii wal gargaaran. Bt: Mata dureefi fakkiirraa ka’uun dubbisichi maal dhiyeessa sitti fakkaata? Bt: Walgargaarsa, walii birmannaa Bs: Dhaggeeffadhaatii mirkaneeffaadhaa.

Yeroo DhaggeeffachuuTilmaamuu Nanhojjedha Nihojjenna Nihojjettu Bs: Erga awwaalaa dacha’anii Bs: Dubbisa yeroodhaaf nan Bs: Erga awwaalaa dacha’anii hojii akkamii akka qooddatan dhaaba. Erga awwaalaa hojii akkamii irratti akka tilmaamaa. dacha’anii hojii akkamii hirmaatan tilmaamna. akka hiratanin tilmaama. Bs fi Bt: Warra gaddaa bira Bt: Warra gaddaa jajjabeessuu, buna danfisuu, qotuu, Bs: Warra gaddaa taa’anii jajjaabeessuu, aramuu, ta’uu danda’a. jajjabeessuu, hojii buna danfisuu, qotuu, qonnaatti bobba’uu, aramuu ta’uu danda’a Bs: Itti fufeen dubbisaa, meesuu, aramuu,buna jennee tilmaamna. dhaggeeffadhaatii tilmaamni danfisuutti kan bobbaa’an ta’uu danda’a jennee keessan sirrii ta’uufi dhiisuu natti fakkaata. tilmaamna. isaa mirkaneeffadhaa.

Afaan Oromoo Kutaa 3

47

Torban 5

Dhaggeeffachuun Booda Ergaa Hubachuu Nanhojjedha Nihojjenna Nihojjettu Bs: Dubbisa xumureen jira. Bs: Alana ammoo gaaffilee Bs: Alana ammoo gaaffilee Amma ammoo gaaffii hafan hojjedhaa. Jaarsoliin hafan waliin hojjenna. dubbisa keessaa bahan kan akkamitti warra gaddaa Dubbisa dhaggeeffanne Hojii 1 jalaa hojjenna. Bu’aan jajjabeessu? keessatti gahee hojii kan waliif birmachuu maali? qooddatan eenyu fa’i? Bt: Bira taa’uun, hojii isaanii Bs: Rakkoo walii furuu hojii qooddatanii hojjechuun. Bs fi Bt: ‘hawaasa hunda’ waliif salphisuu, gadda wal Bs: Gaariidha. Bs: Gaariidha. irraanfachiisuuf.

Walitti Makuu (Daqiiqaa 5) Qaamolee Jechaa Walitti Makuun Jecha Ijaaruu Nanhojjedha Bs: Amma qaamolee jechaa walitti makuun jecha ijaaruuttin darba. Qaamolee jechootaa kitaaba keessan Hojii 2 jala jiran baafadhaa. Fakkeenya kenname haa ilaallu.

Nihojjenna

Nihojjettu

Bs: Alana ammoo qaamolee jechaa walitti makuun jecha waliin ijaarra.

Bs: Alana ammoo ofii keessan qaamolee walitti makuun jecha ijaaraa.

Bs: ‘boon- -ne’ kan jedhu yeroo walitti maknu akkam ta’a?

Bs: ‘gorsi- -ne’

Bs fi Bt: ‘boonne’ ta’a.

‘deem- -ne’ ’deemne’

Bs: Baay’ee gaariidha. ‘tumsi- -ne’ kan jedhuhoo?

‘qood- -ne’  ‘qoodne ta’a’.

Bs fi Bt: ‘tumne’

Bt: ‘gorsine’ Bs: Baay’ee gaariidha. Haala kanaan qaamolee jechaa walitti makuun jecha ijaaruun nidanda’ama.

Bs: Baay’ee gaariidha.

Dubbisuu (Daqiiqaa 15) Dubbisuun Dura Tilmaamuu Nanhojjedha Bs: Mata dureen dubbisa keenya har’aa “Warra Walii Gale,” kan jedhudha. Bs: Mata duree kanarraa namoota walii galanii hojii hojjetan ta’uun hubadha. Bs: Fakkii kitaaba keessan irratti dhiyaaterraa ammoo namoota waliin mana ijaaranin arga.

Nihojjenna Bs: Mata dureen dubbisa keenyaa maali? Bs fi Bt: ‘Warra Walii Gale’

Bs: Mata dureefi fakkii kanarraa maal hubattu? Bt: Namoota waliin hojii hojjetan.

Bs: Kanarraa dubbisichi maal dhiyeessa jettee yaadda? Bs: Mata duree kanarraa maal hubanna? Bt: Namoota walii galanii hojii Bs fi Bt: Namoota walii galanii hojii hojjetan

Bs: Mata dureefi fakkicharraa ka’uun Bs: Fakkiirraahoo? dubbisichi namoonni walii galanii hojjechuu akka qaban kan Bs fi Bt: Namoota waliin hojjetan argina. dhiyeessu natti fakkaata.

Afaan Oromoo Kutaa 3

Nihojjettu

48

hojjetan. Bs: Dubbisicha dubbisnee tilmaama keenya haamirkane- effannu.

Torban 5

Yeroo Dubbisuu Hiika Jechaa Kennuu Nanhojjedha Bs: Dubbisa dhaabeen hiika jechaa tilmaama. Hiikni jechaa ‘Ooyiruu’ jedhu maali? Bs: lafa qonnaa natti fakkaata.

Nihojjenna

Nihojjettu Bs: Dubbisa dhaabaatii hiika jechaa kennaa.

Bs: Dubbisa dhaabnee hiika jecha tilmaamna. Bs: Hiikni jecha ‘Ooyiruu’ jedhu maali? Hiikni jecha ‘Ooyiruu’ Bt: ‘lafa qonnaa’ jedhuu maali? Bs: Tilmaama gaariidha. Dubbisa itti Bs fi Bt: ‘lafa qonnaa’ fufaa dubbisaatii tilmaama keessan Bs: Gaariidha. mirkaneeffadhaa. Dubbisuun Booda Ergaa Hubachuu

Nihojjenna Bs: Dubbisa dubbisnee xumurreerra. Amma ammoo gaaffilee kitaaba keessan Hojii 3 baasaatii gaaffilee jiran waliin haa hojjennu. Bs: Namoonni daboodhaan maal walii godhu? Bs fi Bt: Ooyiruu waliif qotu; mana waliif ijaaru; gaddaafi gammachuu irratti walii birmatu. Bs: Gaariidha.

Nihojjettu Bs: Amma ammoo gaaffilee dubbisa keessaa bahan hojjedhaa. Bs: ‘Miidhamni ollaa keenyaa kanuma keenya’, jechuun maal jechuudha? Bt: Rakkoon ollaa keenyaa, keenya miti jennee itti hindhiisnu; rakkoo ollaa keenyaa irratti nihirmaanna jechuudha. Bs: “Walii galan, alaa galan,” jechuun maal jechuu sitti fakkaata? [Bt, deebii garagaraa] Bs: Baay’ee gaariidha.

Fayyadama Jechootaa (Daqiiqaa 5) Jechootaan Bakka Duwwaa Guutuu Nihojjenna Nihojjettu Bs: Amma gaaffilee kitaaba keessan irra Hojii 4 jala jiran waliin haahojjennu. Bs: Ijoolleen qoraan ______ laga bu’an. Bs fi Bt: ‘funaanuu’

Bs: Har’a barattoonni daree keessaa__________. Bt: muraasa

Bs: Sirriidha. Yeroo gaddaa, ollaan buna waliif____.

Bs: Sirriidha. Akaayii haati keenya nuuf laatte walqixa _____.

Bs fi Bt: ‘danfisa’

Bt: ‘qooddanne’

Bs: Baay’ee gaariidha.

Afaan Oromoo Kutaa 3

Bs: Amma gaaffilee hafan ofii keessanii hojjedhaa.

Bs: Baay’ee gaariidha.

49

Torban 5

Torban 5 Guyyaa 2 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Yaada ijoo dubbisaa himuu. • Fufii ‘-ne’ fi qaama jechaa addaan qooduu • Hiika jechootaa galumsarraa kennuu. • Hima barreessuu

Addaan Qoqqooduu (Daqiiqaa 5) Jechoota Qaamolee Isaaniitti Addaan Qoqqooduu Nanhojjedha Bs: Mee akkaataa ani jechoota qaamoleeisaaniitti qoqqoodu ilaalaa. Bs: ‘faarfanne’ Bs: ‘faarfan- -ne’ Bs. Jecha ‘birmanne’ jedhu yoon qoodus , ‘birman- - ne’ ta’a.

Nihojjenna

Nihojjettu Bs: Mee jechoota kitaaba Bs: Mee amma ammoo jechoota kennaman qoqqoodaa. keessan irra Hojii 1 jalaa waliin hailaallu. Bs: ‘rakkanne’ Bs: ‘birmanne’

Bt: ‘rakkan- -ne’

Bs fi Bt: ‘birman- -ne’

Bs: Sirriidha. ‘saalfanne’ kan jedhuhoo?

Bs: Gaariidha. Jechi ‘rakkanne’ jedhuhoo?

Bt: ‘saalfan- -ne’

Bs fi Bt: ‘rakkan- -ne’

Bs: Baay’ee gaariidha. ‘salphanne’ kan jedhus qoqqoodaa.

Bs: Baay’ee gaariidha.

Bt: ‘salphan- -ne’ Bs:Baay’ee gaariidha.

Dubbisuu (Daqiiqaa 15) Shaakala Dubbisuu Ga’umsaafi Sirrummaa Nihojjenna Nihojjettu Bs: Waa’ee warra walii galee maal beektu? Bs: Yeroo darbe dubbisa “Warra Walii Gale” jedhu dubbifnee turre. Mata durichi waa’ee Bt: Warri walii galee kaayyoon isaanii galma ga’uu danda’u. aalii ibsa? Bs fi Bt: Warri walii galan waan fedhan gochuu danda’uu isaanii agarsiisa. Bs: Amma ammoo irra deebinee sagalee ol fuudhuun dubbifna. Ani nan dubbisa. Isin ammoo qubaafi ija irra butaa na hordofaa.

Bs: Gaariidha. Mee amma ammoo gareen ta’uun tokko tokkoon sagalee ol fuudhaatii dubbisa “Warra Walii Gale” jedhu dubbisaa. [Bt, garee ta’uun dubbisu.]

[Bs fi Bt, barsiisaan yoo dubbisu barattoonni nihordofu.]

Afaan Oromoo Kutaa 3

50

Torban 5

Dubbisuun Booda Ergaa Hubachuu Nihojjenna Nihojjettu Bs: Dubbisa dubbisnee xumurreerra. Bs: Gaaffii itti aanu ammoo ofii keessanii hojjedhaa. Amma ammoo gaaffilee kitaaba Bs: Namoonni Ganda Burqaa yeroo akkamii keessan Hojii 2 jala jiran waliin walgargaaru? hojjenna. Bt: Yeroo qonnaa; yeroo daboo, yeroo mana Bs: Namoonni ganda Burqaa jiraatan ijaarsaa… amaloota akkamii qabu? Bs fi Bt: Namoota walii galan.

Bs: Sirriidha.

Bs: Baay’ee gaariidha.

Fayyadama Jechootaa (Daqiiqaa 10) Hiika Jechootaa Akka Galumsaatti Kennuu Nihojjenna Bs: Amma kitaaba keessan fayyadama jechootaa Hojii 3 jala kan jiru baasaatii, hiika jechoota jala sararamanii waliin haahojjennu. Bs: Daboo ba’uufi daadoo naqachuun waltumsina. Hiikni jecha jala sararamee maali? Bs fi Bt: Walgargaarra. Bs: Sirriidha. “ooyiruu abbaa daboo haala gaariin qonna.” kan jedhu keessatti hiikni jecha jala sararamee maali?

Nihojjettu Bs: Amma ammoo ofii keessanii isa hafe hojjedhaa. Bs: Waan walii gallee hojjenneef milkoofne. Hiikni Jecha jala sararamee maali? Bt: Ayyaanofne, carroomne, fedhiin keenya galma gahe. Bs: Sirriidha.

Bt: ‘lafa qonnaa’ Bs: Sirriidha.

Barreessuu (Daqiiqaa 10) Hima Barreessuu Nihojjenna Bs: Amma ammoo gara hima barreessuuttin darba. Kitaaba keessan Hojii 4 waliin hojjenna.

Nihojjettu Bs: Amma ammoo haaluma ani hojjedheen isinis himoota sadiin barreessaa.

Bs: Walii galtee maatii keenya gidduu jiru himoota armaan gadiitiin nan barreessa.

(Bs, himoota barreessan sirriitti qubeessuu, fayyadamuu isaanii hordofi. Bakka rakkoon jirutti barattoota gargaari.)

[Bt, Himoota garagaraa.]

1. Maatiin keenya walkabaju. 2. Manguddoo nikabajna.



3. Waliif ajajamna.

Afaan Oromoo Kutaa 3

51

Torban 5

Torban 5 Guyyaa 3 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Yaada ijoo dubbisaa addeessuu. • Fufii ‘-ne’ fi qaama jechaa walitti makuu • Hiika jechoonni hima keessatti qaban kennuu.

Dhaggeeffachuu (Daqiiqaa 10) Dubbisuun Booda Hiika Jechaa Hubachuu Nihojjenna Nihojjettu (Bs, dubbisa mata duree Bs: Amma ammoo kanneen kitaaba keessan Hojii 1 “Birmannaa Gaafa Rakkinaa,” irratti kennaman gareen mari’adhaa hojjedhaa. jedhu irra deebi’ii dubbisiif.) [Bt, Gareedhaan hojjetu.] Bs: Dubbisicha dhaggeeffattaniittu. Mee amma ammoo jechoota dubbisicha keessaa bahaniif hiika laanna.

Bs: Mee amma ammoo isa mari’attan tokko tokkoon natti himtu. Jecha ‘bu’aa’ jedhuuf hiika kan ta’u maali?

Bs: Hiikni jecha ‘hirame’ jedhuu maali?

Bs: Sirriidha. ‘dachaane’ kan jedhuhoo?

Bs fi Bt: ‘qoodame’ jechuudha. Bs: Gaariidha.

Bt: ‘faayidaa’ Bt: ‘deebine’ Bs: Baay’ee gaariidha ‘bushaayee’ kan jedhuhoo? Bt: ‘hoolaafi re’ee’ (akaakuu horii hoolaafi re’ee) Bs: Baay’ee gaariidha.

Walitti Makuu (Daqiiqaa 5) Qaamolee Jechootaa Walitti Makuun Jecha Ijaaruu Nanhojjedha Nihojjenna Nihojjettu Bs: Ittaansee ammoo qaamolee Bs: Amma ammoo waliin Akkuma amma qaamolee jechaa walitti makneen jechaa walitti makuun jecha qaamolee jechaa mee ofii keessaniin ijaarra. Haalan gabatee gurraacha walitti haamaknu. kan Hojii 2 jalaa walitti irratti barreessu na hordofaa. Bs: ‘gamman- -ne’ walitti makaa. Bs: dubbis- -ne’ yoon walitti maku yeroo maknu Bt: ‘ filan-  -ne filanne’ ‘dubbisne’ kan jedhu ta’a. Bs fi Bt: ‘gammanne’ ta’a. Bs: Baay’ee gaariidha. Bs: ‘gamman- -ne’  ‘gammanne’ Bs: Gaariidha. ‘abdan- -ne’ kan jedhu yoo walitti maknu hoo? Bs fi Bt: ‘abdanne’ Bs: Baay’ee gaariidha.

Afaan Oromoo Kutaa 3

52

Torban 5

Dubbisuu (Daqiiqaa 15) Dubbisuun Dura Tilmaamuu Nanhojjedha Nihojjenna Nihojjettu Bs: Matadureen dubbisa amma Bs: Mata dureen dubbisa Bs: Mata dureen har’a dubbisnu maali? dubbisnu maali? amma dubbisnuu ‘Faayidaa Ollaa Gaarii’ Bs fi Bt: ‘Faayidaa Ollaa Gaarii’ Bt: ‘Faayidaa Ollaa Gaarii’ Bs: Fakkii kitaaba keessaniirra jiru kan jedhuudha. Bs: Fakkii arginu kanarraa kanarraa maal hubattu? Bs: Fakkiin kitaaba maal hubanna? Bt: Namoota dhukkubsataa keessan irraa Bs fi Bt: Namoota gargaaran. namoota dhukkubsataa kunuunsan. dhukkubsataa Bs: Gaariidha. Mata dureefi Bs: Gaariidha. Mata kunuunsaa jiran natti fakkii kana irratti hundaa’uun dureefi fakkii kanarratti fakkaata. dubbisichi waa’ee maalii waan hundaa’uun dubbisichi barsiisu isinitti fakkaata? Bs: Mata dureefi waa’ee maalii kan fakkii kanaarratti [Bt, waan isaanitti fakkaate jechuu dhiyeessu sitti fakkaata? hundaa’uun dubbisichi danda’u.] Bs fi Bt: Bu’aa ollaan waliif waan ollaan waliif Bs: Gaariidha. Amma ammoo buusu. godhuwaan dhiyeessu dubbisicha dubbisnee tilmaama natti fakkaata. Bs: Baay’ee gaariidha. keenya mirkaneeffanna. Yeroo Dubbisuu Hiika Jechootaa Tilmaamuu Nanhojjedha Nihojjenna Nihojjettu Bs: Hima “Ollaa keenya Bs: Yeroodhaaf dubbisicha addaan Bs: Hima “Ollaa keessallee dhibooftuun keenya keessallee kuteen hiika jechaa tilmaama. hinjirtu,” jedhu keessatti ‘dhibooftuun’ hinjirtu Bs: Ollaa keenya keessallee jechi ‘dhibooftuu’ jedhu maal jedhu keessatti Jechi dhibooftuun hinjirtu, hima jechuudha? ‘dhibooftuu’ jedhu jedhu keessatti jecha maal jechuudha? Bt: Nama hojii hojjechuu ‘dhibooftuu’ jedhun hiika. hinjaallanne. Bs: Akkan hubadhutti ‘dhibooftuu’ Bs fi Bt: Nama hojii hinjaallanne Bs: Baay’ee gaariidha. Itti fufnee jechuun ‘nama hojii Bs: Baay’ee gaariidha.

hinjaallanne’ jechuudha.

dubbisicha haadubbifnu.

Dubbisuun Booda Ergaa Hubachuu Nihojjenna Bs: Dubbisicha dubbisnee xumurreerra. Ittaansuun gaaffilee dubbisa keessaa bahan Hojii 3 jalaa waliin haahojjennu. Bs: Akka yaada dubbisichaatti namoonni bu’aa maalii waliif buusu? Bs fi Bt: Rakkoorraa wal oolchan; hojii irratti walgargaaruun hojii walii salphisu.

Nihojjettu Bs:Amma ammoo gaaffii 2ffaa irratti lama lamaan mari’adhaa [Bt, nimari’atu] Bs: Gaariidha. Amma ammoo deebii keessan nutti himtu. “Namoota ollaa keenyaa keessaa ‘dhibooftuu’ hinjirtu” yoo jedhan maal jechuudha? Bt: Namni hunduu ciminaan hojii hojjeta jechuudha. Bs: Gaariidha.

Bs: Baay’ee gaariidha.

Afaan Oromoo Kutaa 3

53

Torban 5

Fayyadama Jechootaa (Daqiiqaa 10) Jechootaaf Akka Galumsaatti Hiika Kennuu Nanhojjedha Bs: Amma ammoo jechoota hima keessatti jala sararamaniif hiika galumsaa kennina. Mee kitaaba keessan irraa Hojii 4 kan fayyadama Jechoota jalatti argamu ilaalaa. Bs: Hima “Kan faayidaa qabu, kan hinqabnerraa foone jedhu keessatti hiikni jecha jala sararamee ‘addaan baafanne’ kan jedhu ta’a.

Nihojjenna Bs: Gaaffii 2ffaa ammoo waliin haahojjennu.

Nihojjettu

Bs: Hima “Nuyi dafnee dhukkubsataaf birmannee, lubbuu isaa oolchine” hiikni jecha ‘jala sararamee’ maali?

Bs: Gaaffii 3ffaa ammoo ofii keessaniin hojjettu. Bs: Fira halaalaarra orma dhiyoo wayya. Hiikni jecha jala sararamee maali? Bt: ‘fagoorra’

Bs: Baay’ee gaariidha. Isa afaaniin hojjenne kana Bs fi Bt: ‘walii dhaqqabne’ dabtara keessan irratti baraarre garagalchadhaa. Bs: Baay’ee gaariidha.

Torban 5 Guyyaa 4 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Fufii ‘-ne’ fi qaama jechaa addaan qooduu • Yaadolee callaa dubbisaa addaan baasuu • Jechoota hiika isaaniitiin walitti firoomsuu • Keeyyata guutuu taasisuun barreessuu

Addaan Qoqqooduu (Daqiiqaa 5) Jecha Qaamolee Isaatti Qoqqooduu Nanhojjedha Nihojjenna Nihojjettu Bs: Amma ammoo kanneen Bs: Haaluma amma itti Bs: Barnoota keenya guyyaa hafan ofii keessaniin qoqqoodee isinitti har’aa jechoota qaamolee qoqqoodaa. agarsiiseen, jechoota isaaniitti qoqqooduu irraa Hojii 4 jalaa waliin eegalla. [Bt, jechoota qaamolee isaaniitti hojjenna. qoqqoodu.] Bs: Haalan gabatee gurraacha Bs: ‘jaallanne’ kan jedhu irratti barreesseen (Bs, haala kanaan qoqqooduu yeroo qoqqoonnu qoqqooda na hordofaa. isaanii mirkaneeffadhu.) Bs fi Bt: ‘jaallan- -ne’ Bs: ‘tuffanne  tuffan- -ne’ ‘hojjenne  hojjen- -ne’ Bs: Gaariidha

Bs: Baay’ee gaariidha.

‘ajajne  ajaj- -ne’ ‘geessine  geessi- ne’

Afaan Oromoo Kutaa 3

54

Torban 5

Dubbisuu (Daqiiqaa 15) Dubbisuun Booda Ergaa Hubachuu Nihojjenna Nihojjettu (Bs, dubbisa mata dureen isaa Bs: Haaluma amma waliin hojjenneen Hojii 2 jalatti “Faayidaa Ollaa Gaarii” jedhu irra kan hafan ofiin hojjettu. Jalqaba hundasaa deebiin dubbisna.) dabtara irratti garagalfadhaa. Bs: Amma dubbisicha dubbisnee [Bt, dabtara irratti barreeffatanii hojjetu.] xumurreerra. Ittaansuun gaaffilee Bs: Ollaan keessan yoo dhukkubsate ati maal dubbisa keessaa bahan hojjenna. goota? Bs: Ollaa gaariidha kan jedhaman warra [Bt, deebii gara garaa.] maal walii godhu? Bs: Gaariidha. Guddaafi xiqqaan keenya gahee Bs fi Bt: Warra rakkoorratti walii birmatu, qabna yemmuu jedhu maal jechuudha? warra yoo dhukkubsatan mana Bt: Namni hojii hinhojjenne hinjiru. Namni hunduu yaalaa walgeessu; warra hojiirratti hanga humnasaa nihojjeta jechuudha. walgargaruu fi k.k.f Bs: Baay’ee Gaariidha.

Bs: Baay’ee gaariidha.

Fayyadama Jechootaa (Daqiiqaa 10) Jechoota Hiika Isaaniitiin Walitti Firoomsi. Nanhojjedha Bs: Amma jechoota Hojii 3 jala jiran hiika isaaniitiin walitti firoomsa.

Nihojjenna

Nihojjettu Bs: Gaaffii 3 fi 4 hojicha jalaa immoo dhuunfaadhaan walitti firoomsaa. ffaa

Bs: Gaaffiiwwan hafan ammoo waliin walitti haafiroomsinu.

ffaa

Bs: ‘hawwuu’ kan jedhuufhoo?

Bs: ‘Ollaa’ kan jedhu, Bs: ‘Faayidaa’ kan ‘namoota manaan jedhuuf hiikni isaa wal cinaa jiraatan’ maali? kan jedhu waliin Bs fi Bt: ‘bu’aa’ walitti firoomuu Bs: Baay’ee gaariidha. danda’a.

Bt: ‘dharra’uu, fedhuu’ Bs: Gaariidha. Jechi ‘gaarii’ jedhuhoo maalitti firooma? Bt: ‘bayeessa’ Bs: Baay’ee gaariidha. Kanneen amma hojjenne dabtararratti barreeffadhaa. [Bt, nigaragalchatu]

Barreessuu (Daqiiqaa 10) Jechoota Bakka Duwwaatti Guutuun Keeyyata Barreessuu Nihojjenna Nihojjettu Bs: Amma ammoo keeyyaticha dabtara Bs: Amma ammoo jechoota ergaa keeyyata ‘keessanirratti barreessuun bakka kenname guutuu taasisuu danda’an duwwaa hafan jechoota guutuu fayyadamuun keeyyata guutuu taasisna. Hojii danda’an barreessa. 4 jala kan jiru ilaalaa. Bakka duwwaa jalqabaa maaltu guutuu danda’a?

[Bt, jechootatti fayyadamanii keeyyata guutuu ta’e barreessu.]

Bs fi Bt: ‘birmata’ Bs: Baay’ee gaariidha. Bakka duwwaa lammaffaa hoo? Bs fi Bt: irraanfachiisuun Bs: Baay’ee gaariidha.

Afaan Oromoo Kutaa 3

55

(Bakka duwwaa isa 3ffaa irratti ‘gammaduun’, isa 4ffaan irratti ammoo ‘walgargaaru’ kan jedhan barreessuu isaanii ilaali.) Torban 5

Torban 5 Guyyaa 5 Qabiyyee Barannoo Guyyaa Keessa Deebii Madaallii: • Fufii ‘-ne’ fi qaama jechaa addaan qooduu • Hiika jechootaa kennuu • Ga’umsaafi sirrummaan dubbisuu • Hima barreessuu

Barreessuu (Daqiiqaa 20) Keessa Deebiifi Madaallii Hima Barreessuu Jalqaba jechoota ‘daboo, walii, garii, baanne, qonnee, walgargaarre, nama, beela, ollaa, baraafi rakkanne’ jedhan gabatee gurraacharratti barreessi. Ittaansuun, hiika jechoota barreessitee sanarratti barattoota kee waliin mari’adhu. Jechoota barreessite keessaa ‘baane, qonne, rakkanne’ jedhan qoqqoodaa. Qoqqooddiin keessanis ‘rakkan’- -‘ne’ fi ‘baan’- -‘ne’ ta’uu danda’a) Achii ammoo jechoota wal keessa makamuun barreessite sana irraa himoota akka ijaaran taasisi. Yagguu isaan hima ijaaran hordofi. Atis himoota ijaaruun qopheeffadhu.) Sana booda, himoota ijaaran sana lama lama ta’uun akka walii dubbisan taasisi. Atis hima sirrii ijaaruu isaanii hordofuun qajeelchi. Himoota ofii keetii barreessites barattoota keetii dubbisuun isaan dabtara isaanii irratti akka barreeffatan taasisi. Dhumarratti barreefama isaanii keessattis tuqaalee qubeessuufi qubguddeessa bakka barbaachisutti fayyadamuu isaanii mirkaneeffadhu.)

Dubbisuu (Daqiiqaa 20) Keessa Deebiifi Madaallii Ga ‘umsaafi Sirrummaan Dubbisuu Bs: Amma ammoo ‘Faayidaa Ollaa Gaarii’ dubbisa jedhu irra deebinee dubbifna. Mee gareen ta’uun dubbisicha sagalee ol fuudhaatii tokko tokkoon dubbisaa. [Bt, sagalee ol fuudhanii dubbisu] (Bs, yeroo barattoonni kee sagalee ol fuudhanii dubbisan sirriitti dubbisuu isaanii keessa deemiitii to’adhu. Isaan rakkoo qabanis gargaari. Irra deebi’anii akka dubbisan gorsi.) (Bs, tooftaa itti dubbisiistus jijjiiruun ga’umsa isaanii cimsi. Fakkeenyaaf, barataan tokko sagalee ol kaasee akka dubbisu gochuun, warri kaan akka qubaafi ija irra butuun hordofan taasisuu dandeessa.)

Afaan Oromoo Kutaa 3

56

Torban 5

Torban 6: Xiyyeeffannoo Barannoowwan Torbanii Kaayyoo Barannoowwan Torbanii

kanaan na gahe. Isinis waan jireenya koorraa hubattan natti himuuf dhufuun keessan na gammachiise. Natti himuu qofas natti hinfakkaatu. Kan biraas dabalachuuf akka yaaddanii dhuftan naaf gala. Yaa Guutaa, yaa Jiloo, jalqabni nama ta’uu of beekuudha. Achirraan gara maatii ofii beekuutti ce’a. Aadaa hawaasichaas baruun keessatti hirmaata. Akkanaan nama ta’u,” jetteen. Dargaggeeyyiin sunis gorsa argataniif Aadde Dureettii galateeffatanii gara dhufanitti deebi’an.

Barattoonni: • yaada ijoo dubbisa dhaggeeffannaa himu. • yaada ijoo dubbisaa himu. • fufii ‘-tan’ fi qaama jechaa walitti maku. • fufii ‘tan’ fi qaama jechaa addaan qoodu. • hiika jechoota kennu. • tuqaaleetti fayyadamuun barreessu Yaada Bu’uuraa: Ollaa Ijoo Dubbii: Jaarsa Biyyaa

Dubbisuu

Dhaggeeffachuu Aadde Dureettiifi Dargaggeeyyii Lamaan

Ga’ee Manguddootaa

Dargaggeeyyii Guutaafi Jiloo jedhamantu ollaa walii jiraatu turan. Gaaftokko dargaggeeyyiin kun jaartii ollaa isaanii jiraatan, Aadde Dureettii, bira dhaqanii irraa barachuuf murteessan. [*** KANATTI AANSEE MAAL GODHU JETTEE YAADDA? ***] Akkuma murteeffatan dhaqan. Achi ga’anii akkuma nagaa gaafataniin dabareen haasofsiisuu eegalan.

Manguddoonni kabaja biyyaati. Aadaafi safuu hawaasaa barsiisuun dhaloota qaru. Namoonni hawaasa keessatti waan fudhatama qabu akka hojjetan gurmeessu. Waan hawaasicha keessatti fudhatama hinqabne kanneen hojjetan gorsanii deebisu. Gorfamanii yoo deebi’uu didan ni adabu. Akkaataa kanaan, dhaloota amala gaarii gonfachiisu. [*** HIIKNI JECHA ‘NI’ ADABU’ JEDHUU MAALI ? *** ] Fakkeenyaaf, yeroo tokko Obbo Boruufi Aadde Ganameen namoota ollaa isaanii walitti qabuun gorsaa turan. Warra gorsaman keessaa tokko harka baasee, “Yeroo darbe waliin taanee akkaataa xaafii oomishuuf deemnu, irratti nugurmeessitan. Nutis sanuma faana buunee milkoofne,” jechuun kan duraa yaadachiise. Manguddoonni sunis yaada namichaatti gammadan. “Ammas, milkaa’aa!” jechuun eebbisanii hunduu mana isaaniitti deebi’an.

Guutaan, “Yaa Aadde Dureettii, isin nama guddaadha. Hojiin keessan dhaloota qara. Gorsuu, gurmeessuufi araarsuun dorgomaa hinqabdan. Yeroo gorsitan garaa namaa geessu. Aadaafi safuu hawaasaas gorsaa barsiiftu. Bashannansiisaa waan gorsitaniif salphaatti namaa gala,” jedheen. Jiloonis afaanii butee, “Ga’umsi Aadde Dureettii guddaadha. Kan yeroo hunda na raaju yeroo gurmeessitan eenyu maaliin hirmaachuu akka qabu beektu. Namnis karaa isin jettan irraa hingoru. Kan isin jettaniifi gootan beekumsa aadaa hawaasarraa madde waan ta’eef, hubachuuf nama hindanqu,” jedheen. Guutaanis dabaree isaa “Jiloon waan hedduu jedheera. Ammas gorsa isinirraa barbaanna;” jedheen.

Jaarsolii Biyyaa Jaarsoliin biyyaa utubaa jiruufi jireenya hawaasa tokkooti. Jaarsoliin biyyaa namoonni safuu hawaasichaa akka beekan godhu. Kanneen safuu hawaasichaa dagatan ammoo akka sirraa’an gorsu. Wallaalaa isaantu gorsa. Beekaan akka beekumsaan raagu, isa kaaniifis akka fakkeenya ta’u isaantu taasisa.

Aadde Dureettiinis, “Yaa ijoollee koo, ani buleettiidha. Kan isin jettan kunis dhugaadha. Muuxannoofi gorsa abbaa koo dhaga’uutu

Afaan Oromoo Kutaa 3

57

Torban 6

Yoo namoonni waldhaban jaarsummaa taa’uun araarsu. Sobanii hin araarsan; dhugaa dubbatanii inni miidhe akka dhiifama gaafatu taasisu. Jaarsoliin araara gaafannaan namni hindidu. Namoota waldhabanis hanga danda’ametti akka isaan waliigalan taasisu. Gumaachi jaarsolii biyyaa kana qofaa miti. [*** HIIKNI JECHA ‘GUMAACHI’ JEDHUU MAALI? ***] Yoo rakkoon biyyatti dhufu Waaqaa kadhatanii araara buusu. Fakkeenyaaf, yeroo tokko hoongeen biyyatti

buunaan, jaarsoliin ba’anii bokkuufi marga qabachuun “Araar!” jedhan. Isaan keessaa tokko “Maal jarana! ‘Araar’ jettanii callistan. “Nuu dhiisi jettanii maaliif hinkadhattan?” jedheen. Isaanis, “Nuu dhiisi,” jedhan. Waaqnis nidhagaweef. Guyyaa muraasa boodas bokkaan niroobe.

Torban 6 Guyyaa 1 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Ergaa dubbisa dhaggeeffatanii addaan baafachuu • Fufii ‘-tan’ fi qaamolee jechaa walitti makuu • Jechootaaf hiika kennuu

Dhaggeeffachuu (Daqiiqaa 15) Dhaggeeffachuun Dura Tilmaamuu Nanhojjedha Bs: Mata dureen dubbisa dhaggeeffannaa keenya har’aa “ Aadde Dureettiifi Dargaggeeyyii Lamaan” kan jedhuudha. Mata duree kana jala fakkii jirun ilaala. Bs: Fakkiin kun dubartiin buleettiin dargaggeeyyii waan gorsitu natti fakkaata. Bs: Mata dureefi fakkii kana irratti hundaa’uun dubbisichi gorsa dargaggeeyyii kennamu waan dhiyeessu natti fakkaata.

Afaan Oromoo Kutaa 3

Nihojjenna Bs: Mata dureen dubbisa dhaggeeffannaa keenya har’aa maali?

Nihojjettu Bs: Mata dureen dubbisa dhaggeeffannaa keenya har’aa maali?

Bs fi Bt: ‘Aadde Dureettiifi Dargaggeeyyii Lamaan’

Bt: ‘Aadde Dureettiifi Dargaggeeyyii Lamaan’

Bs: Fakkii kanarraa maal hubanna?

Bs: Fakkii kanarraa maal hubattu?

Bs fi Bt: Dubartii buleettii gorsa kennituufi dargaggeeyyii gorsa dhaggeeffatan. Bs: Gaariidha. Mata dureefi fakkii kanarraa ka’uun dubbisichi maal waan dhiyeessu fakkaata? Bs fi Bt: gorsa dargaggeeyyii kennamu Bs: Baay’ee gariidha.

58

Bt: Dubartii buleettii dargaggeeyyii lama gorsitu. Bs: Gaariidha. Mata dureefi fakkii kanarraa ka’uun dubbisichi maal maal barsiisa jettanii yaaddu? [Bt, tilmaama garagaraa kennuu danda’u.] Bs: Baay’ee gaariidha. Ittaansuun ammoo dubbisicha isinii dubbiseen tilmaama keenya mirkaneeffanna.

Torban 6

Nanhojjedha Bs: Mee asitti dubbisuu addaan kuteen waan itti aanee dhufu tilmaama. Kanatti aansee maaltu ta’a?

Yeroo Dhaggeeffachuu Tilmaamuu Nihojjenna Nihojjettu Bs: Asirratti dubbisuu addaan kuteen Bs: Asirratti dubbisuu waan itti aanee dhufu tilmaamtu. addaan kuteen Dargaggeeyyiin lamaan murtii waan ittaanee isaanii booda maal godhan jettanii dhufu tilmaamna yaadduu? dargaggeeyyii lamaan maal godhu jennee Bt: Nidhaqan. Waan isheerraa barachuu yaanna? barbaadan addaan baafatan.

Bs: Aadde Dureettii Bs fi Bt: Aadde Dureettii bira waan dhaqan bira dhaqanii waan irraa natti fakkaata. baratan nutti fakkaata. Bs: Gaariidha.

Bs: Gaariidha. Amma ammoo dubbisicha itti fufee dubbiseen tilmaamni keenya sirrii ta’uufi dhiisuu mirkaneeffanna.

Dhaggeeffachuun Booda Ergaa Hubachuu Nihojjenna Nihojjettu Bs: Dubbisicha dhaggeeffattanii Bs: Amma ammoo ofii keessaniin gaaffilee hafan xumurtaniittu. Amma ammoo deebistu. gaaffilee dubbisicha keessaa bahan Bs: Aadde Dureettiin maal jettee dargaggeeyyii waliin hojjenna. gorsite? Bs: Gaaffilee Hojii 1 kan dhaggeeffachuu Bt: Jalqabni nama ta’uu of beekuudha. Itti aansuun jalaa ilaalla. Aadde Dureettiin maal maatii ofii beekuutti ce’a; aadaa hawaasaa jettee dargaggeeyyii gorsite? baruun barbaachisaa ta’uu… Bs fi Bt: Jalqabni nama ta’uu of Bs: Gaariidha. Aadaa hawaasa ofii baruun maaliif beekuudha. Itti aansuun maatii ofii gargaara? beekuutti ce’a, jetteen. [Bt, deebii garaa garaa deebisuu danda’a.] Bs: Baayyee gaariidha.

Walitti Makuu (Daqiiqaa 5) Qaamolee Jechaa Walitti Makuun Jecha Ijaaruu Nanhojjedha Bs: Amma ammoo qaamolee jechaa gabatee gurraacha irratti ani barreessu ilaalaa.

Nihojjenna Bs: Mee amma ammoo qaamolee jechaa kan Hojii 2 jalaa walitti maknee jecha ijaarra.

Bs: ‘gal- -tan  galtan’

Bs: ‘nyaat- -tan’ walitti yeroo maknu ‘nyaat- -tan’  ‘nyaattan’ Bs fi Bt: ‘nyaattan’ Bs: Gaariidha. ‘milkoof- -tan’ kan jedhuhoo?

Afaan Oromoo Kutaa 3

Bs fi Bt: ‘milkooftan’ Bs: Baay’ee gaariidha.

59

Nihojjettu Bs: Amma ammoo jechoota 3 fi 4 irra jiran dhuunfaan walitti maktu. [Bt, dhuunfaadhaan qaamolee jechaa walitti maku.] Bs: Mee amma ammoo isa hojjettan dareef gabaasaa. Bt: 3, ‘doorsif- -tan’  ‘doorsiftan’ 4, ‘cobsi- -tan’  ‘cobsitan’ Bs: Baay’ee gaariidha.

Torban 6

Dubbisuu (Daqiiqaa 15) Dubbisuun Dura Tilmaamuu Nihojjenna

Nanhojjedha Bs: Mata dureen dubbisa Bs: Mata dureen dubbisa keenya keenyaa “Gahee ammaa maali? Maan- guddootaa,” Bs fi Bt: Gahee Manguddootaa kan jedhuudha. Bs: Fakkiin mata duricha waliin Bs: Fakkii mata dhiyaate maal nu hubachiisa? duree kana waliin dhiyaaterraa ammoo Bs fi Bt: Jaarsaafi jaartii namoota gorsaa jiran. jaarsaafi jaartii namoota gorsaa Bs: Baay’ee gaariidha. Mata jiran natti fakkaata. dureefi fakkii irratti Mata dureefi fakkii hundaa’uun dubbisichi maal kanarraa ka’uun kan dhiyeessu fakkaata? dubbisichi gahee Bs fi Bt: Gorsa manguddoonni manguddootaa kan kennan. dhiyeessu natti Bs: Baay’ee gaariidha. fakkaata.

Nihojjettu Bs: Mata dureen dubbisa keenya ammaa maali? Bt: Gahee Manguddootaa Bs: Fakkii kanarraahoo maal hubattu? Bt: Jaarsaafi jaartii namoota gorsaa jiran. Bs: Baay’ee gaariidha. Mata dureefi fakkii kanarratti hundaa’uun dubbisichi maal kan dhiyeessu isinitti fakkaata? Bt: Gorsa manguddootaa Bs: Baay’ee gaariidha. Ittaansuun, dubbisicha dubbisnee tilmaama keenya mirkaneeffanna.

Yeroo Dubbisuu Hiika Jechaa Tilmaamuu Nanhojjedha Nihojjenna Nihojjettu Bs: Mee dubbisicha Bs: Mee dubbisicha asirratti Bs: Dubbisicha asirratti asirratti dhaabeen dhaabaatii hiika jechaa dhaabnee hiika jechaa hiika jechaa tilmaama. tilmaamaa. haatilmaamnu. Bs: Hima “Gorfamanii Bs: Gorfamanii yoo deebi’uu Bs: Hima “gorfamanii yoo yoo deebi’uu didan didan ni adabu. Hiikni jecha deebi’uu didan ni’adabu.” ni’adabu.” jedhu ‘ni’adabu’ jedhuu maali? Jedhu keessatti hiikni keessatti hiikni jecha jecha ‘ni’adabu’ jedhuu Bt: nidheekkamu ‘ni adabu’ jedhuu maal maal ta’a? Bs: Baay’ee gaariidha. Itti fufnee jechuudha? Bs fi Bt: nidheekkamu dubbisicha dubbisna. Bs: nidheekkamu kan Bs: Gaariidha. jedhu ta’a. Dubbisuun Booda Ergaa Hubachuu Nihojjenna Nihojjettu Bs: Amma ammoo Hojii 3 jalatti gaaffilee Bs: Dubbisicha dubbisnee xumurreerra. dhiyaatan hojjettu. Amma ammoo Hojii 3 jala gaafffilee jiran haahojjennu. Bs: Obbo Boruufi Aadde Ganameen ollaa isaaniitii maal godhani? Bt: Gurmaa’anii waan hawaasicha keessati fudhatama qabu akka hojjetan taasisan.

Bt: Jaarsoliin ollaa keetii maal maaliin hawaasa gargaaru? [Bt, barataan hundi kan ollaa isaanii dubbatu.] Bs: Baay’ee gaariidha.

Bs: Baay’ee gaariidha.

Afaan Oromoo Kutaa 3

60

Torban 6

Fayyadama Jechootaa (Daqiiqaa 5) Jechoota Jala Sararamaniif Hiika Kennuu Nihojjenna Nihojjettu Bs: Amma ammoo kanneen hafan ofii keessaniin Bs: Hojiin keenya har’aa ammoo hojjedhaa.Hiikni jecha ‘adabamuu’ jedhuu maali? jechootaaf akka galumsaatti hiika kennuudha. Kanaafuu, kanneen Bt: dheekkamsa fudhachuu. Hojii 4 jala jiran haa’ilaallu. Bs: Sirriidha. Hiikni jecha gonfachuu jedhuuhoo? Bs: Hiikni jecha ‘safuu’ jedhuu maali? Bt: ‘horachuu’. Bs fi Bt: waan hawaasa keessatti Bs: Baay’ee gaariidha. fudhatamu. Bs: Gaariidha.

Torban 6 Guyyaa 2 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Ergaa ijoo dubbisaa ibsuu • Fufii ‘-tan’ fi qaamolee jechootaa addaan qooduu • Faallaa jechootaa kennuu • Tuqaaleetti fayyadamuu

Addaan Qoqqooduu (Daqiiqaa 5) Qaamolee Jechaa Addaan Qoqqooduu Nanhojjedha Bs: Mee akkaataa ani ittiin jechoota qaamolee isaaniitti qoqqoodu hordofaa. Bs: gorsitangorsi- -tan

Nihojjenna Bs: Amma ammoo waliin jechoota Hojii 1 jalaa qaamolee isaaniitti qoqqoonna. Bs: ‘mijeessitan’

Nihojjettu Bs: Alana ammoo jecha hafe ofii keessaniin hojjedhaa.

Bs: Sirriidha. Jechi ‘gurmeessitan’ jedhuhoo?

Bs: Mee jecha deemtan qaamolee isaatti addaan qoqqoodaa

Bs fi Bt: ‘gurmeessi- -tan’

Bt: ‘deem- -tan’

Bs: Baay’ee gaariidha.

Bs: Sirriidha.

Bs fi Bt: ‘mijeessi- -tan’

Dubbisuu (Daqiiqaa 15) Ga’umsaafi Sirrummaan Dubbisuu Nihojjenna Nihojjettu Bs: Amma ammoo gareen ta’uun garicha keessaa Bs: Amma ammoo dubbisa ‘Ga’ee tokko sagalee ol fuudhee haadubbisu. Gariin Manguddootaa’ jedhu irra deebinee ammoo ijaafi quba irra butaa haahordofu. sagalee ol fuudhuun dubbisna. Yeroon sagalee ol fuudhe dubbisu isin ammoo [Bt, sagalee ol fuudhaanii dubbisu; kaan ammoo qubaafi ija irra butuun na hordofaa. nihordofu.] (Bs fi Bt, barsiisaan nidubbisa; barattoonni (Bs, yeroo isaan dubbisan irra deemuun sirriitti amma nihordoftu.) dubbisuu isaanii hordofi.)

Afaan Oromoo Kutaa 3

61

Torban 6

Dubbisuun Booda Ergaa Hubachuu Nihojjenna Nihojjettu Bs: Amma dubbisicha xumurtanii jirtu. Bs: Amma dubbisicha dubbifnee xumurree jirra. Mee Gaaffii 2ffaa deebisaa. Mee gaaffilee dubbisicha keessaa ba’an kan Hojii 2 jalaa waliin haahojjennu.

[Bt, deebii garagaraa]

Bs: ‘Manguddoonni dhaloota qaru’, yoo jedhu maal jechuudha? [Bt, deebii garaagaraa kennu.]

Fayyadama Jechootaa (Daqiiqaa 10) Jechoota Faallaa Isaaniitiin Walittii Firoomsuu Nihojjenna Nihojjettu Bs: Amma jechoota Hojii 3 jalaa faallaa Bs: Mee jechoota hafaniif faallaa isaanii isaaniitiin walitti haafiroomsinu. kennaa. Faallaan jecha ‘gaarii’ jedhuu maali? Bs: ‘deeman’ Bs fi Bt: ‘deebi’an’

Bt: ‘gadhee’

Bs: Sirriidha. Faallaan jecha ‘qaran’ jedhuhoo?

Bs: Baay’ee gaariidha. ‘galan’ kan jedhuhoo?

Bs fi Bt: ‘doomsan’

Bt: ‘bahan’

Bs: Baay’ee gaariidha.

Bs: Baay’ee gaariidha.

Barreessuu (Daqiiqaa 10) Mallattoo Waraabbiitti Fayyadamuu Nihojjenna Nihojjettu Bs: Amma ammoo (“ ” ) himoota keessatti bakka barbaachisutti haagalchinu.

Bs: Amma ammoo ofii keessanii hima gaaffii 2ffaa irraa keessatti mallattoo (“ ”) bakka barbaachisutti galchaa.Kitaaba fidaa koottaa Bs: Ammas milkaa’aa! jedhee eebbise jaarsi. jedhe barsiisaan. Bs fi Bt: “Ammas milkaa’aa!” jedhee Bt: “Kitaaba fidaa kottaa!” jedhe barsiisaan. eebbise jaarsi. Bs: Baay’ee gaariidha.

Bs: Gaariidha.

Torban 6 Guyyaa 3 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Jechootaan himoota guutuu taasisuu • Fufii ‘-tan’ fi qaama jechaa walitti makuu • Ergaa dubbisa dhaggeeffatanii himuu • Jechoota waliin deeman adda baafachuu

Afaan Oromoo Kutaa 3

62

Torban 6

Dhaggeeffachuu (Daqiiqaa 10) Ergaa Dubbisaa Hubachuu Nihojjenna (Bs, dubbisa ‘Aadde Dureettiifi Dargaggeeyyii Lamaan” jedhu irra deebi’ii dubbisiif.) Bs: Amma dubbisee xumurreen jira. Jechoota Hojii 1 jalatti kennaman fayyadamuun himoota kanneen guutuu taasisna.

Nihojjettu Bs: Amma ammoo jechoota dubbisa dhaggeeffattan keessaa bahaniin hima guutuu taasisaa. Bs: Aadaafi _________hawaasaa kabajuu qabna. Bt: ‘safuu’

Bs: Gorsi manguddootaa dhaloota ____.

Bs: Sirriidha. Bakka duwwaan gaaffii 3ffaa irraahoo?

Bs fi Bt: ‘qara’

Bt: ‘ce’a’

Bs: Sirriidha.

Bs: Baay’ee gaariidha.

Walitti Makuu (Daqiiqaa 10) Qaamolee Jechaa Walitti Makuu Nanhojjedha Nihojjenna Nihojjettu Bs: Amma ammoo qaamolee Bs: Amma ammoo waliin Bs: Amma garuu ofii keessanii qaamolee jechaa walitti qaamolee jechaa jechaa Hojii 2 jalaan walitti makuun jechoota ijaaraa. walitti maknee jecha makuun jecha ijaara. ijaarra. Bs: ‘dhiis- -tan’ kan jedhuhoo? Bs: eebbis- -tan  eebbistan Bs: ‘laat- -tan’ 

Bs: ‘callis-- -tan’

Bt: dhiistan

Bt: ‘laattan’ ta’a.

Bs fi Bt: ‘callistan’ ta’a

Bs: Baay’ee gaariidha.

Bs: Sirriidha.

Dubbisuu (Daqiiqaa15) Dubbisuun Dura Ergaa Hubachuu Nanhojjedha Nihojjenna Nihojjettu Bs: Mata duree ‘Jaarsolii Bs: Mata dureefi fakkiirraa Bs: Mata dureen dubbisa keenyaa maal hubattu? Biyyaa’ jedhuufi ‘Jaarsolii Biyyaa’ kan jedhudha. fakkiirraa maal Mata duree kanarraa jaarsoliin Bt: Jaarsoliin biyyaa hubanna? biyyaa hawaasa keessatti gahee hawaasa keessatti guddaa qabaachuu isaaniin waldhabbii furuurratti Bs fi Bt: Jaarsoliin biyyaa hubadha. bakka guddaa akka hawaasa keessatti qaban. waldhabbii furuurratti Bs: Mata dureefi fakkii kenname bakka guddaa irraa ammo jaarsoliin hawaasa Bs: Gaariidha. Dubbisa qabaachuu isaaniiti. keessatti waldhabbii furuurratti dubbisaatii gahee guddaa akka taphataniin tilmaama keessan Bs: Gaariidha. hubadha. mirkaneeffadhaa.

Afaan Oromoo Kutaa 3

63

Torban 6

Nanhojjedha Bs: Mee dubbisa asitti dhaabeen hiika jecha ‘gumaachi’ jedhuun tilmaama. Bs: Hiikni isaa ‘gargaari ‘ kan jedhu natti fakkaata.

Yeroo Dubbisaa Tilmaamuu Nihojjenna Bs: Dubbisa asitti dhaabnee hiika jechaa tilmaamna. Hiikni jecha ‘gumaachi’ jedhuu maali? Bs fi Bt: ‘gargaari, deeggari’ Bs: Gaariidha.

Nihojjettu

Bs: Dubbisa dhaabaatii hiika jecha ‘gumaachi’ jedhuu tilmaamaa. Bt: ‘gargaari, deeggari’ Bs: Sirriidha. Dubbisa itti fufaa dubbisaatii tilmaama keessan mirkaneeffadhaa.

Dubbisuun Booda Ergaa Hubachuu Nanhojjedha Nihojjenna Nihojjettu Bs: Dubbisa xumureen jirra. Bs: Dubbisnee xumurree Bs: Dubbisa xumurtani jirtu. Amma ammoo gaaffii Ittaansuun gaaffilee dubbisa jirra. Amma ammoo Hojii 3 jala jiranin deebisa. keessaa bahan hojjedhaa. gaaffii kennaman Bs: Jaarsoliin maaliif utubaa hawaasa tokkooti jedhamu?

Bs: Wallaalaa waan gorsaniif, beekaan akka beekumsa isaaniitiin raagu waan taasisaniif, kan waldhabes waan araarsaniif.

haahojjennu. Bs: Jaarsoliin namoota safuu dagatan maal godhu? Bs fi Bt: Akka sirraa’an barumsa kennuuf.

Bs: Akka dubbisichaatti yoo hongeen biyyatti bu’e jaarsoliin maal godhu? Bt: Bokkuufi marga qabachuun araara kadhatu. Bs: Baay’ee gaariidha.

Bs: Baay’ee gaariidha.

Fayyadama Jechootaa (Daqiiqaa 5) Jechoota Waliin Deeman Walitti Firoomsuu Nihojjenna Nihojjettu Bs: Amma ammoo jechoota akkaataa waliin Bs: Amma ammoo jechoota hafan ofii deemaniin walitti haafiroomsinu. Mee keessanii hojjedhaa. Hojii 4 baafadhaa. Bs: ‘Waaqa’ kan jedhu kam waliin deema? Bs: Jechi ‘fakkeenya’ jedhu kam waliin deema? Bt: ‘kadhate’ Bs fi Bt: ‘kenne’ Bs: Gaariidha. ‘dhugaa’ kan jedhuhoo? Bs: Sirriidha. ‘araara’ kan jedhuhoo?

Bt: ‘dubbate’

Bs fi Bt: ‘buuse’

Bs: Baay’ee gaariidha.

Bs: Sirriidha.

Torban 6 Guyyaa 4 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Fufii ‘-tan’ fi qaama jechaa addaan qoqqooduu • Ergaa ijoo dubbisaa addaan baasuu • Hiika jechaa akka galumsaatti kennuu • Yaada cuunfanii barreessuu

Afaan Oromoo Kutaa 3

64

Torban 6

Addaan Qoqqooduu (Daqiiqaa 10) Jecha Qaamolee Isaaniitti Qoqqooduu Nanhojjedha Nihojjenna Nihojjettu Bs: Amma Bs: Amma ofii keessaniin jecha Bs: Barnoonni keenya har’aa ammoo waliin qo’attan jedhu qoqqoodaa. jechoota Hojii 1 jalaa qaamolee haaqoqqoonnu. isaaniitti qoqqooduurraa eegalla. Bt: ‘qo’at- -tan’ Bs: ‘gumaachitan’ ‘gumaachi- -tan’ ‘furdiftan’ kan jedhu Bs: Baay’ee gaariidha. Haala yeroo qoodnu: kanaan jechoota qaamolee ‘guddistan’  ‘guddis- -tan’ Bs fi Bt: ‘furdif- -tan’ isaaniitti qoqqooduu dandeenya. Bs: Sirriidha

Dubbisuu (Daqiiqaa10) Dubbisuun Booda Ergaasaa Hubachuu Nanhojjedha Nihojjenna Nihojjettu (Bs, dubbisa Bs: Dubbisa dubbisne xumurreerra. Bs: Amma ammoo gaaffii ‘Jaarsolii Biyyaa’ dubbisa keessaa bahan Amma ammoo gaaffilee jedhu irra kanneen hafan ofii dubbisa keessaa bahan walin deebi’anii akka keessanii hojjedhaa. haahojjennu. dubbisan taasisi. Yoo namoonni waldhaban jaarsoliin Bs: Akka dubbisichaatti namoota Erga dubbisanii waldhaban araarsuun akkamiin araarsu? booda, Hojii 2 maaliif barbaachisa. Bs fi Bt: Inni miidhe isa miidhame hojjechiisi.) dhiifama akka gaafatu gochuun. [Bt, deebii garaagaraa] Bs: Gaariidha.

Bs: Gaariidha.

Fayyadama Jechootaa (Daqiiqaa10) Hiika Jechaa Akka Galumsaatti Hiikuu Nanhojjedha Nihojjenna Nihojjettu Bs: Amma ammoo jecha jala Bs: Amma ammoo jechoota Bs: Amma ammoo hiika jechoota jala sararamanii sararameef ofii keessanii Hojii 3 jalatti jala akka galumsaatti waliin hiika kennitu. sararamaniifin akka hojjenna. galumsaatti hiika kenna. Bs: Yoo hoongeen biyyatti bu’e Bs: Yoo namoonni waldhaban manguddootatu araarsa. Hiikni jecha jala sararamee maali?

Bs: Namoonni Waaqaaf hooqubaa dhiyeessan. Hiikni jecha jala sararamee maali?

jaarsoliitu araara gaafatu. Hiikni jecha jala sararamee maali? Bt: ‘gogiinsa’

Bs fi Bt: ‘galata’

Bt: ‘wallolan’

Bs: Sirriidha.

Bs: Sirriidha.

Barreessuu (Daqiiqaa 10) Mallattoo Raajeffannoo Hima Keessatti Fayyadamuu Nihojjenna (Bs, barattoonni yaada dubbisa ‘Jaarsolii Biyyaa’ jedhuu cuunfuun himoota afuriin akka barreessan taasisi. Yeroo barreessanis yaadolee ijoo keyyattoota kennamanii dursanii akka addaan baafatan taasisi. Sana booda, cuunfuun akka barreessan qajeelchi.)

Afaan Oromoo Kutaa 3

65

Torban 6

Torban 6 Guyyaa 5 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Fufii ‘-tan’ fi qaama jechaa addaan qooduu • Fufii ‘-tan’ fi qaama jechaa walitti makuu • Jechootaaf hiika kennuu

Barreessuu (Daqiiqaa 20) Keessa Deebiifi Madaallii Barreessuu (Bs, jalqaba jechoota armaan gadii gabatee gurraacharratti barreessuun akka barattoonni barreeffatan qajeelchi. adabdan, gurmeessitan, raaju, hongee, raagu. [Bt, dabtararratti nibarreeffatu.] (Bs, itti aansuun barattoota waliin jechoota kanneeniif hiika kennaa. Sana booda, hiika kennan irratti erga walii galtanii booda, jechootuma kanaan hima akka ijaaran taasisi. Yeroo isaan barreessanis keessa deemuun bakka rakkoon jirutti gargaari.) [Bt, jechoota kennamaniin hima ijaaru.] (Bs, amma ammoo hima ijaaran akka tokko tokkoon sitti agarsiifatan taasisi. Hima isaan ijaaran nisororsitaaf. Tuqaaleetti sirriitti fayyadamuu isaaniis nimirkaneeffatta.) (Dhumarratti jechoota gorsitan, araarsitan, adabdan gabatee irratti barreessuun qaamolee jechaatti akka addaan qoqqoodan qajeelchi. Isa qoqqoodan immoo akka walitti makan taasisi.) [Bt, Dabtara irratti barreeffatanii qaamolee isaaniitti qoqqoodu.] (Bs, sirriitti qoqqooduufi walitti makanii dubbisuu danda’uu isaanii mirkaneeffadhu. Kanneen hanqina qaban addaan baafachuun, deeggersa godhiif.) Hubachiisa: Barattoota fedhii addaa qaban (rakkoo ijaa, gurraa, dafanii waa hubachuu) qaban akka fedhii isaaniitti akka hubachuu danda’anitti deeggarsa taasisiif.)

Dubbisuu (Daqiiqaa 20)

Keessa Deebiifi Madaallii Ga’umsaafi Sirrummaan Dubbisuu

Bs: Amma ammoo dubbisa mata dureen isaa ‘Jaarsolii Biyyaa’ jedhu sagalee ol kaasuun irra deebitanii dubbistu. Mee nama shan shaniin garee uummadhaa. Sana booda, garee keessaa namni tokko tokko sagalee ol kaasee yeroo dubbisu, warri kaan immoo quba irra deemsisuun hordofaa. [Bt, garee keessaa namni tokko sagalee olkaasee yeroo dubbisu, kanneen hafan immoo quba irra deemsisuun hordofu.] (Bs, Yeroo isaan dubbisan gidduu deemuudhaan dhaggeeffadhu. Bakka rakkoon jirutti deeggarsa godhi.)

Afaan Oromoo Kutaa 3

66

Torban 6

Torban 7: Xiyyeeffannoo Barannoowwan Torbanii Kaayyoo Barannoowwan Torbanii

jettee itti utaalte. Daakiyyittiinis “Bir!” jettee balali’uun “Har’aaf gale, kan boruu waaqatu beeka,” jetteen.

Barattoonni: • ergaa ijoo dubbisaa nihimu. • fufii ‘-an’ fi qaama jechaa addaan qoodu. • fufii ‘-an’fi qaama jechaa walitti maku. • jechootaaf akka galumsaatti hiika ni kennu. • tuqaaleetti fayyadamuun barreessu • durdurii nibarreessu. • yaadolee callaa dubbisa dhaggeeffatanii addaan baasu. Yaada Bu’uuraa: Afoola

Yeroo sanatti ijoolleen dhaabatanii ilaalaa turan itti fiiganii akkana jedhanii faarfatan. “Yaa sardiidoo, atoo haaduu qartee, yaa daakiyyee siinoo waaqatu galchee” jedhanii faarsan. Akkaataa daakiyyeen sun afaan sardiidootii buute irratti, “Akka keen beekaan, alaalatti si dheessa,” jedhanii itti mammaakan.

Dubbisuu Afoola

Gaaftokko sardiidoon waan nyaattu barbaachaaf, ganama haroo tokko qarqara deemaa turte. Haricha gad ilaaltee daakiyyee bishaan daakaa jirtu argite. “Ciree naaf taati,” jettee yaadde. Haa ta’uu malee, daakiyyeen sun qarqara bishaanicha irraa fagoo turte. Achi ilaaltee, “Akkam bulte daakiyyee?” jette sardiidoon. Daakiyyittiinis, “Asii deemi” jetteen. Kana booda, sardiidoon sun “Ani, bar, nagaa si gaafachuufi,” jette. Daakiyyeenis, “Dhiisi! Waa’ee kee sirriittin beeka. Ati sanyii koo hedduu fixxe. Amma ammoo, anaan kajeelaa jirta. Kanaafuu, nagaa walii hin qabnu,” jetteen.

Afoolli jechoota ”Afaaniifi oola” jedhamanirraa ijaarame. Hiikni isaas himamsa afaaniitiin dhalootaa dhalootatti kan darbu jechudha. Afoolli kan dhiyaatus bifa mammaaksaan, geerarsaan, sirbaan, faaruufi haala adda addaatiini. Haala kanaanis aadaa hawaasa tokkoo isa darbe niyaadachiisa; isa har’aa nihubachiisa; isa boruufis niqopheessa. [*** KAN AMMA AMMAATTI DUBBISTAN IRRAA WAA’EE AFOOLAA MAAL HUBATTAN?***] Kanaafuu, afoolli daawwitii jiruufi jireenya hawaasati. Namoonni aadaa hawaasa tokkoo keessatti dhalatanii guddatan afoola hawaasa waliin guddatu. Fakkeenyaaf, dargageeyyiif shamarran daadoo naqatanii aramaa xaafii yeroo araman, afoolaan waljajjabeessu Faaruufi, geerarsaan goota jaju; lugna arrabsu. Hundi isaaniiyyuu haala kanaan dadhabbii malee hojjechaa turan. Akaakuuwwan Afoolaa

Booda garuu, mala ittiin daakiyyittii gowwoomsitu barbaadde sardiidoon. Sagalee ol fuutee,”Yaa daakiyyee, anillee oduu gammachiisaa tokkon sitti hima jedheen ture, ati garuu hamii dhageessee na dheessaa jirta,” jetteen . Daakiyyeenis garaa laafteef. [***KANATTI AANEE MAALTU TA’A JETTEE YAADDA?***] Achumaanis, “Maaloo natti himi,” jetteen daakiyyittiin. “Alaalatti sitti himuu hindanda’u, natti dhiyaattu malee,” jetteen sardiidoon. “Tole!” jettee itti dhiyaatte. Akkuma daakiyyeen itti dhiyaatteen “Ham!”

Afoolli bakka lamatti qoodama. Isaanis warra bifa walaloofi bifa hololoo qabanidha. Warra bifa walaloo qaban keessaa muraasni mammaaksa, hibboo, faaruufi geerarsa. Mammaaksa nama muuxannoo qabutu mammaaka. Fakkeenyaaf,Jaarsoliin ollaa keenyaas yeroo nama araarsan mammaakaa turan. Isumaan dubbii eegalanii dubbii xumuraa turan. Geerarsi ammoo yeroo ajjeesanii galan, yeroo hojii hojjetan, yeroo diina qolatanii deebi’an kan geeraranidha. [*** GEERARSI YOOM YOOMFAA

Ijoo Dubbii: Akaakuuwwan Afoolaa

Dhaggeeffachuu Sardiidoofi Daakiyyee

Afaan Oromoo Kutaa 3

67

Torban 7

GEERARAMA?**]Yeroo kana nidhiichisan niragadan. Namoonni biroon ammoo goota faarsuun dhaadicha ho’isu. Afoolli bifa hololoo qabus durdurii jedhama.Durduriin akkaataa itti dhiyaatuun gosoota afoolaa kanneen biroorraa

adda. Addummaan kunis bifa walaloo osoo hin taane bifa hololoo yookaan dhangala’oo qabaachuu isaati. Walumaagalatti afoolli kan bifa walaloofi holooloo qabanitti qoodamuun hojiirra oola.

Torban 7 Guyyaa 1 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Yaada dubbisa dhaggeeffatanii himuu • Fufii ‘-an’ fi qaama jechaa walitti makuu • Ergaa dubbisa dubbisanii eeruu • Hiika jechaa kennuu • Jechoota hiikaan walitti firoomsuu

Dhaggeeffachuu (Daqiiqaa 15) Nanhojjedha Bs: Mata dureen dubbisa keenyaa har’aa “Sardiidoofi Daakiyyee” kan jedhudha. Mata durichis gochaa sardiidoofi daakiyyee waan dhiyeessu natti fakkaata. Fakkii achi jalaarraas daakiyyeen bishaan daaktuufi sardiidoo daakiyyittii ilaalaa jirtun arga. Bs: Mata dureefi fakkii kanarraa ka’uun dubbisichi waliin dubbii sardiidoofi daakiyyee kan dhiyeessu natti fakkaata.

Dhaggeeffachuun Dura Tilmaamuu Nihojjenna Nihojjettu Bs: Mata dureen dubbisa har’a Bs: Mata dureen dhaggeeffannaa dhaggeeffannuu maali? keenya har’aa maali? Bs fi Bt: Sardiidoofi Daakiyyee

Bt: Sardiidoofi Daakiyyee

Bs: Fakkii mata duree kana jala jirurraahoo maal hubanna?

Bs: Mata dureefi fakkii kanarraa maal hubattu?

Bs fi Bt: Daakiyyee bishaan daaktuufi sardiidoo dhabbattee ilaaltu.

Bt: Daakiyyeefi sardiidoon walgaaduu daakiyyee bishaan daaktuufi sardiidoo dhaabbattee ilaaltu.

Bs: Gaariidha. Mata dureefi fakkii Kanarraa dubbisichi maal dhiyeessa jetta? Bs fi Bt: Sardiidoofi daakiyyeen warra walgaadan ta’uu isaaniiti. Bs: Gaariidha. Mata duree kanarraa maal hubanna? Bs fi Bt: Sardiidoon daakiyyee qabachuuf gaaduu, daakiyyeenis dheessuu waan nutti himu fakkaata. Bs: Gaariidha.



Afaan Oromoo Kutaa 3



68

Bs: Gaariidha. Mata dureefi fakkii kanarraa dubbisichi waa’ee sardiidoofi daakiyyee maal kan dhiyeessu sitti fakkaata? Bt: Gochaa sardiidoofi daakiyyee Bs: Baay’ee gaariidha. Mee amma ammoo dubbisicha isiniin dubbisaa dhaggeeffadhaatii, tilmaama keessan mirkaneeffadhaa.

Torban 7

Yeroo Dhaggeeffachuu Tilmaamuu Nanhojjedha Nihojjenna Nihojjettu Bs: Amma ammoo Bs: Amma dubbisuu addaan Bs: Mee dubbisuu asirratti dubbisicha addaan kuteen waan itti aansee dhufu dhaabeen waan itti kuteen waan tilmaamtu. aanee dhufu tilmaamna. itti aanee dhufu Daakiyyeenis garaa laafteef Bs: Daakiyyeenis garaa laaftee. Kan tilmaama. kan jedhutti aansee maaltu jedhutti aansee maaltu ta’e Bs: Yeroo daakiyyeen ta’e jettee yaadda? jettee yaadda? dhiyaattu Bs fi Bt: Yeroo daakiyyeen itti [Bt, haala garaagaraatiin tilmaamuu] sardiidoon waan dhiyaattu sardiidoon waan Bs: Amma ammoo, itti fufee ishee nyaattu natti nyaattu nutti fakkaata. dubbiseen tilmaama keenya fakkaata. Bs: Baay’ee gaariidha. mirkaneeffanna. Dhaggeeffachuun Booda Ergaa Hubachuu Nihojjenna Nihojjettu Bs: Dubbisa xumurree jirra. Mee gaaffiilee Bs: Amma ammoo gaaffii 2ffaa ofii keessanii achi keessaa bahan waliin haa hojjennu. hojjedhaa. Ijoolleen baraaramuu Sardiidoon akkamiin daakiyyee dakkiyyee irratti maal jedhani? gowwoomsite? Bs fi Bt: Oduu gammachiisaan sitti hima jettee Bt: Yaa Sardiidoo, atoo haaduu qartee, yaa daakiyyee siinoo waaqatu galche Bs: Gaariidha. Bs: Baay’ee gaariidha.

Walitti Makuu (Daqiiqaa 5) Qaamolee Jechaa Walitti Makuun Jecha Ijaaruu Nanhojjedha Nihojjenna Nihojjettu Bs: Mee qaamolee jechaa Bs: Alana ammoo waliin haa Bs: Amma ammoo gaaffii 3ffaa ani gabatee gurraacha hojjedhaa. hojjennu. irratti barreessee walitti Bt: ‘tur- -an ‘  ‘turan’ Bs: ‘deem- -an ‘ maku ilaalaa. Bs: Baay’ee gaariidha. Bs fi Bt: ‘deeman’ ‘taphat- -an’  ‘taphatan’ ‘deemt- -an’  ‘deemtan’

Bs: Sirriidha. ‘abjoot- -an’ Bs fi Bt: ‘abjootan’ Bs: Baay’ee gaariidha.

Dubbisuu (Daqiiqaa 15) Dubbisuun Dura Tilmaamuu Nanhojjedha Bs: Mata dureen dubbisa keenya har’aa ‘Afoola’ kan jedhuudha. Mata durichi sirba, geerarsaafi wkf akka of keessatti hammatuu hubadha.

Afaan Oromoo Kutaa 3

Nihojjenna Bs: Mata dureen dubbisa keenya har’aa maali? Bs fi Bt: Afoola

Nihojjettu Bs: Mata dureen dubbisa keenya har’aa afoola. Mata duree kanarraa maal hubattu?

Bs: Sirriidha. Fakkii kanarraa Bt: Afoolli waan afaaniin darbu ta’uu isaa. maal hubanna? Bs: Fakkii kanarraa maal agartu? Bs fi Bt: Namoota qarqara bishaanii jiran. Bt: Namoota uffata aadaa uffatanii qarqara bishanii jiran.

69

Torban 7

Fakkii kanarraa immoo namoota qarqara bishanii jiranin arga.

Bs: Tole, mata dureefi fakkii Bs: Gaariidha. Mata dureefi fakkii kanarraa dubbisichi maal maal kanarratti hundaa’uun waan dhiyeessu sitti fakkaata? dubbisichi maal maal Bs: Mata dureefi fakkii [Bt, deebii garagaraa] waan dhiyeessu kennamerraa dubbisicha fakkaata? Bs: Gaariidha. Mee dubbisicha keessatti maalummaafi Bs fi Bt: Maalummaafi dubbisnee tilmaami keenya akaakuuwwan afoolaa akaakuuwwan afoolaa sirrii ta’uufi dhiisuu isa haa waan dhiyaatu natti Bs: Baay’ee gaariidha. mirkaneeffannu. fakkaata. Yeroo Dubbisuu Hubannoo To’achuu Nihojjenna Nihojjettu Bs: Amma ammoo asitti dhaabdanii hubannoo Bs: Mee amma ammoo dubbisicha asirratti amma ammaatti argattan ilaaltu. dhaabnee hubannaa hanga ammaatti Dubbisicha ammaaf dabtara keessaniin arganne haalaallu. Ammaaf hundi keessan haguugaa. dubbisicha dabtara keessaniin haguugaa. Bs: Kan amma ammaatti dubbisnerraa waa’ee [Bt, dubbisicha dabtara isaaniin nihaguugu.] afoolaa maal hubanne? Bs: Kan amma ammaatti dubbistanirraa waa’ee afoolaa maal hubattan? Bs fi Bt: Afoolli dhalootarraa dhalootatti kan darbu bifa adda addaatiin dhiyaachuu, Bt: Afoolli afaaniin kan daddarbu ta’uu, kan darbe yaadachiisuufi, kan har’aa bifa garagaraatiin dhiyaachuu, jechoota hubachiisuun isaa boruuf nu qopheessu ‘afaaniifi oola’ jedhaniin ijaaramuu. isaa hubanne. Bs: Baay’ee gaariidha. Amma ammoo dubbisicha itti fufnee haadubbisnu. Dubbisuun Booda Ergaa Hubachuu Nihojjenna Nihojjettu Bs: Amma Dubbisuu xumurree jirra. Bs: Amma ammoo gaafficha ofii keessaniin deebisaa. Afoolli dhalootaa dhalootatti maaliin daddarba? Gaaffilee achi keessaa bahan waliin hojjenna. Bt: Himamsa afaaniitiin. Bs: Afoolli dhalootaa dhalootatti maaliin daddarba?

Bs: Naannoo keetti namoonni yogguu aramaa maal jedhanii waljajjabeessu?

Bs fi Bt: Himamsa afaaniitiin.

[Bt, deebii garagaraa]

Bs: Baay’ee gaariidha.

Fayyadama Jechootaa (Daqiiqaa 5) Jechoota Hiika Isaaniitiin Walitti Firoomuu Nihojjenna Nihojjettu Bs: Amma ammoo jechoota Hojii 4 jala jiran hiika isaaniitiin walitti firoomsina. Bs: ‘Sanyii’ kan jedhu kamitti firooma?

Bs: Meea amma Kanneen hafan walitti firoomsaa. ‘mala’ kan jedhu kamiin walitti firooma?

Bs fi Bt: ‘akaakuu’ kan jedhutti

Bt: ‘tooftaa’ kan jedhuun

Bs: Sirriidha. ‘kajeele’ kan jedhu hoo?

Bs: sirriidha. ‘Haaduu’ kan jedhu hoo?

Bs fi Bt: ‘dharra’e’ kan jedhutti

Bt: albee

Bs: Baay’ee gaariidha.

Bs: Baay’ee gaariidha.

Afaan Oromoo Kutaa 3

70

Torban 7

Torban 7 Guyyaa 2 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Fufii ‘-an’ fi qaama jechaa addaan qoqqooduu • Ergaa dubbisaa hubachuu • Jechootaaf faallaa isaanii kennuu • Durdurii barreessuu

Addaan Qoqqooduu (Daqiiqaa 5) Nanhojjedha Bs: Barnoonni keenya har’aa ammoo jechoota qaamolee isaaniitti qoqqooduu irraa eegala. Fakkeenya gabatee irratti isinii hojjedhu kana ilaalaa. faarsan  faars- -an hojjetan  hojjet- -an

Jechoota Qaamoleetti Addaan Qoqqooduu Nihojjenna Nihojjettu Bs: Amma ammoo kan Hojii 1 jalatti Bs: Amma ammoo kan hafe argamu baafadhaa. ofiin hojjedhaa.’ragadan’ kan Bs: ‘hojjetan’ kan jedhu akkamitti qoonna?

jedhu hoo?

Bs fi Bt: ‘hojjet- -an’

Bs: Sirriidha. ‘

Bs: Gaariidha. ‘Eegalan’ kan jedhuhoo?



Bs fi Bt: ‘eegal- -an’

Bt: ‘ragad- -an’

Bs: Baay’ee gaariidha.

Dubbisuu (Daqiiqaa 15) Shaakala Ga’umsaafi sirrummaan Dubbisuu Nihojjenna Bs: Amma ammoo dubbisa mata dureen isaa ‘Afoola’ jedhu irra deebinee dubbifna. Jalqaba nan dubbisa. Isin immoo quba irra deemsisuun na hordofaa.

Nihojjettu Bs: Amma ammoo akka walbira teessanitti walitti gurmaa’aa [garee keessaa namni tokko sagalee ol kaasee yeroo dubbisu, kanneen haftan immoo ija yookiin quba barreeffamicharra bituun dubbisaa. [Bt, kaan nidubbisu; kaan ammoo nihordofu.]

Dubbisuun Booda Ergaa Hubachuu Nihojjettu Bs: Mee gaaffii hafe immoo ofii keessaniin Bs: Dubbisicha dubbisnee xumurree jirra. hojjedhaa. Ittaansuun gaaffilee dubbisa keessaa bahan Naannoo keetti namoonni maal jedhanii goota waliin hojjenna. Gaaffilee Hojii 2 jala jiran faarsuu? ilaalaa. Afoolli maaliif fayyada? [Bt, deebii adda addaa kennuu danda’u.] Bs fi Bt: Aadaa hawaasaa isa darbe yaadachiisuuf; isa har’aa hubachiisuuf; isa Bs: Baay’ee gaariidha. boruuf qopheessuuf. Bs: Baay’ee gaariidha. Nihojjenna

Afaan Oromoo Kutaa 3

71

Torban 7

Fayyadama Jechootaa (Daqiiqaa 10) Jechoota Faallaa Isaaniitiin Walitti Firoomsuu Nihojjenna Nihojjettu Bs: Amma ammoo Hojii 2 jala kan jiru waliin Bs: kanneen hafan immoo isin qofaa keessan hojjenna. Jechoota ‘A’ jalaa faallaa isaanii deebisaa. kan ‘B’ jalaa waliin walitti firoomsina. Bs: ‘arrabsan’ kan jedhu maalitti firoomsina? ‘goota’ kan jedhu maalitti firooma? Bt: ‘faarsan’ Bs fi Bt: lugna Bs: Sirriidha. ‘dargaggeessa’ kan jedhuhoo maalitti firooma?

Bs: Sirriidha. ‘Jabeessan’ kan jedhuhoo?

Bs fi Bt: ‘dukkana’

Bs: Baay’ee gaariidha.

Bt: laaffisan

Bs: Baay’ee gaariidha.

Barreessuu (Daqiiqaa 10) Durdurii Barreessuu Nihojjettu Bs: Mee amma ammoo garee gareen ta’aatii durdurii walitti himaa. Kan walitti himtan keessaas gabaabaa kan ta’e filadhaatii barreessaa. [Bt, gareen kan walitti himan keessaa kan gababbaa ta’e filatanii barreessu.] (Bs, yeroo isaan barreessan gidduu deemuudhaan jajjabeessi. Manattis maatii isaanii gaafatanii akka barreessan taasisi.)

Torban 7 Guyyaa 3 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Ergaa dubbisa dhaggeeffatanii himuu • Fufii ‘-an’ fi qaama jechaa walitti makuu • Ergaa barreeffama dubbisanii himuu • Jechootaaf hiika galumsaa kennuu

Dhaggeeffachuu (Daqiiqaa 10) Dhaggeeffachuun Booda Hiika Jechootaa Kennuu Nihojjenna Nihojjettu (Bs, dubbisa “Sardiidoofi Dakiyyee” jedhu irra deebi’iitii dubbisiif.)

Bs: Dubbisa ‘Sardiidoofi Daakiyyee” jedhun irra deebi’ee isinii dubbisaa dhaggeeffadhaa

Bs: Amma dubbisicha xumurreen jira. Mee hiika jechoota Hojii 1 jalaa haa kenninu.

Bs: Amma dhaggeeffattanii jirtu. Hiikni jecha ‘fagoo’ jedhuu maali?

Bs: Hiikni jecha ‘qarqara’ jedhuu maali?

Bs: Gaariidha. Hiikni jecha ‘dheessuu’ jedhuuhoo?

Bs fi Bt: ‘Xiyyoo’

Bs: Baay’ee Gaariidha.

Afaan Oromoo Kutaa 3

Bt: ‘alaala’ Bt: baqachuu

72

Torban 7

Walitti Makuu (Daqiiqaa 5) Qaamolee Jechaa Walitti Makuu Nihojjenna

Nanhojjedha

Nihojjettu

Bs: Mee akkaataa ani qaamolee jechaa walitti maku hordofaa.

Bs: Mee qaamolee jechaa Hojii 2 jalaa waliin walitti makna.

Bs: Alana ammoo qaamolee jechaa walitti makuun jecha ijaaraa.

Bs: ‘mammaak- -an’

Bt: ‘geeraran’

Bs: Sirb- -an  sirban

Bs fi Bt: ‘mammaakan’

Bs: Gaariidha. /naqat- -an kan jedhuhoo?



Bs: Sirriidha. ‘geeraran’ kan jedhuhoo? Bs fi Bt: ‘geeraran’



Bs: ‘geerar- -an’

Bt: ‘naqatan’ Bs: Baay’ee gaariidha.

Bs: Baay’ee gaariidha.

Dubbisuu (Daqiiqaa 15) Dubbisuun Dura Tilmaamuu Nanhojjedha Nihojjenna Nihojjettu Bs: Mata duree kanarraa maal Bs: Mata duree Bs: Mata duree hubattu? dhiiyaaterraa maal ‘Akaakuuwwan Afoolaa’ hubanna? jedhurraa maal hubanna? Bt: Akaakuuwwan afoolaafi faayidaa isaanii Bs fi Bt: Akaakuuwwan Bs: Afoolli akaakuuwwan afoolaa namoonni itti adda addaa qabaachuu Bs: Tole, kanarraa ka’uun fayyadaman. isaan hubadha. dubbisicharraa maal maal eegdu? Bs: Kanarraa ka’uun Bs: Kanarraa ka’uun dubbisichi waa’ee maalii Bt: Akaakonni afoolaa maal akka dubbisichi akaakuuwwan kan dhiyeessu fakkaata? afoolaa adda addaa natti ta’aniifi bu’aa akkamii akka hima jedheen yaada. qaban. Bs fi Bt: Akaakuuwwan afoolaafi faayidaa isaanii Bs: Mee dubbifnee tilmaama ta’uu danda’a. keenya haamirkaneeffannu. Nanhojjedha Bs: Amma dubbisicha addaan kuteen waanan hubadhe tilmaama. Mee kitaaba keessa cufaa. Geerarsi yoomfaa geerarama? Bs: Yeroo ajjeesanii galan, yeroo hojii hojjetan, yeroo diina qolatanii deebi’an… Bs: Itti fufeen dubbisa.

Afaan Oromoo Kutaa 3

Yeroo Dubbisuu Ergaa Hubachuu Nihojjenna Nihojjettu Bs: Yeroodhaaf dubbisicha Bs: Amma yeroodhaaf dubbisicha addaan kutaatii addaan kunnee hubannoo hubannoo keessan keenya haatilmaamnu. Kan tilmaamaa. dubbisaa jirru ammoo kitaaba keenyaa haacufnu. Bs: geerarsi yoom yoomfaa geerarama? Bs fi Bt: Nicufu Bs: Geerarsi yoomfaa geerarama? Bs fi Bt: Yeroo ajjeesanii galan, yeroo hojii hojjetan yeroo diina qolatanii galan.

Bt: Yeroo diina qolatanii galan yeroo hojii hojjetan yeroo ajjeesanii galan Bs: Baay’ee gaariidha.

73

Torban 7

Dubbisuun Booda Ergaa Isaa Hubachuu Nihojjenna Nihojjettu Bs: Gaaffilee hafan immoo gareedhaan irratti mari’attanii Bs: Amma ammo faaffilee hojjettu. Jalqaba nama sadi sadiin garee ijaarradhaa, Hojii 3 kan ‘Ergaa dubbisaa sanaan booda, waliin mari’adhaa hojjedhaa. Hubachuu’ jedhu jala jiran waliin hojjenna. [Bt, gaaffii 2 irratti gareen mari’atu.] Bs: Gaaffii Afoolli bifa akkamii qaba?

Bs: Amma ammoo deebii keessan dareef dhiyeessitu. “Mammaaksi dubbii fida, dubbiisa fixa” jechuun maal jechuudha? Bs fi Bt: Bifa walaloofi hololoo. Bs: Baay’ee gaariidha.

Bt: Mammaaksaan fixa ykn xumurama jechudha. Bs: Baay’ee gaariidha.

Fayyadama Jechootaa (Daqiiqaa 10) Jechootaaf Akka Galumsaatti Hiika Kennuu. Nihojjenna Nihojjettu Bs: Amma ammoo Hojii 4 jalatti jechoota Bs: Amma ammoo kanneen hafan ofii keessaniin hima keessatti jala sararamaniif hiika hojjettu. Geerarsi yeroo dhaaduu, yeroo ajjeesanii kennina. galan yeroo daboofi daadoo geerarama. Bs: Afoolli bakka lamatti qoodama. Hiikni jecha jala sararamee maal ta’a?

Bs: Hiikni jecha jala sararamee maali?

Bs fi Bt: hirama Bs: Gaariidha. Namni nama muuxannoo qabudha. Hiikni ‘muuxannoo’ maali?

Bs: Gaariidha. Manguddoonni mammaaksaan dubbii eegalu. Hiikni jecha jala sararamee maal ta’a?

Bs fi Bt: Beekumsa hojii irraa argamu

Bt: ‘jalqabu’

Bs: Baay’ee gaariidha.

Bs: Baay’ee gaariidha.

Bt: ‘baannachuu of jajuu’

Torban 7 Guyyaa 4 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Ergaa dubbisaa himuu • F ufii ‘-an’ fi qaama jechaa addaan qoqqooduu • Jechoota gareetti ramaduu

Addaan Qoqqooduu (Daqiiqaa 10) Jecha Qaamoleetti Addaan Qoqqooduu Nanhojjedha Nihojjenna Nihojjettu Bs: Barnoota keenya har’aa keessaa Bs: Amma ofii Bs: Amma ammoo tokko jecha qaamoleetti keessaniin hojjettu. kanneen hafan waliin qoqqooduudha. Kitaaba keessan Hojii Jechi ‘fidan’ haa hojjennu. 1 jala jechoota jiran haa qoqqoonnu. jedhu akkamitti Bs: ‘bitan’ kan jedhu hoo? qoqqoodama? Bs: Akkaataa ani itti hojjedhus ilaalaa. Bs fi Bt: ‘bit- -an’ Bt: ‘fid- -an’ ‘fixan ‘  ‘ fix- -an’ Bs: Sirriidha. Bs: Baay’ee gaariidha. ‘kutan ‘  ‘ kut- -an’ Afaan Oromoo Kutaa 3

74

Torban 7

Dubbisuu (Daqiiqaa 10) Dubbisuun Booda Ergaasaa Hubachuu Nihojjenna Nihojjettu (Bs, jalqaba dubbisa kaleessa kan ‘Akaakuuwwan Afoolaa’ Bs: Amma ammoo ofii keessanii hojjedhaa. jedhu irra deebi’anii akka dubbisan godhi. Sanaan booda, gaaffilee dubbisa keessaa bahan hojjechiisi.) Bs: Afoolli akkamiin jiruufi jireenya Bs: Amma dubbistanii xumurtaniittu. Gaaffiilee dubbisa keessaa bahan waliin haa hojjennu. Bs: Geerarsi yeroo akkamii geerarama? Bs fi Bt: Yeroo ajjeesanii galan, yeroo hojii, yeroo diina qolatanii galan.

hawaasaa ibsa? [Bt, deebii garagaraa kennuu danda’u.] Bs: Gaariidha.

Bs: Sirriidha.

Fayyadama Jechootaa (Daqiiqaa 10) Jechoota Gareetti Ramaduu Nanhojjedha Nihojjenna Bs: Amma ammoo Bs: Amma ammoo akaakuuwwan kitaaba keessan Hojii afoolaa kennaman 3 kan ‘Fayyadama bifa isaan ittiin Jechootaa’ jala dhiyaataniin jalatti jirun hojjedha. ramadna. Akaakuuwwan afoolaa bifa walaloofi Bs: Geerarsi kam jalatti ramadna? hololootiin dhiyaatanin adda baasa. Bs fi Bt: Walaloo jalatti. Bs: Mammaaksi walaloo jalatti ramadama. Bs: Sirriidha.

Nihojjettu Bs: Amma garuu, ofii keessanii hojjedhaa. Bs: Durduriin kam jalatti ramadama? Bt: ‘hololoo’ jalatti. Bs: Sirriidha. Sirbihoo? Bt: walaloo Bs: Sirriidha. Hibboo kam jalatti ramadama? Bt: Bifa walaloo jalatti ramadama. Bs: Gaariidha.

Barreessuu (Daqiiqaa 10) Jechoota Filachuun Bakka Duwwaatti Guutuu Nihojjenna Nihojjettu Bs: Amma ammoo Hojii 4 Bs: Caatoo kitaaba keessan Hojii 4 jala jiru dabtara keessan jala kanneen jiran waliin irratti kaafadhaa. Kana booda, saanduqa keessatti akaakuu haahojjennu. Afoola afoolla guutaa. Sana booda, akaakuuwwan afoolaa bifa walalootiin dhiyaatu keessaa kanneen bifa walaloofi hololootiin dhiyaatan lama keessaa lama maqaa haa barreessaa. dhoofnu. Bt: Hibboo, bifa walaloo jalatti, durdurii, ammoo bifa hololoo Bs fi Bt: Geerarsaa, sirba jalatti ramanna. Bs: Sirriidha. Bs: Baay’ee gaariidha. Odeeffannoo caatoo dhiyate keessaa bifa keeyyataatti qindeessaatii barreessa.

Afaan Oromoo Kutaa 3

75

Torban 7

Torban 7 Guyyaa 5 [Bt, jechoota qaamoleetti qoqqoodu.]

Qabiyyee Barannoo Guyyaa

(Bs, yeroo isaan qaamoleetti qoqqoodan gidduu deemuudhaan sirriitti qoqqooduu danda’uu isaanii mirkaneeffadhu. Kanneen qoqqooduu hindandeenye addaan baafadhuu irra deebii haala ittiin qoqqoodan itti agarsiisi.)

• Hima barreessuu • Jechootaaf hiika kennuu • Fufii ‘-an’ fi qaama jechaa addaan qoqqooduu

(Bs, achirraan jechoota kennaman shanan kanaaf hiika akka kennan taasisi.)

• Ga’umsaafi Sirrummaatiin dubbisuu

[Bt, jechootaaf hiika kennuu.]

Barreessuu

(Bs, sanaan booda jechootuma kanaan amma hima ofiisaanii akka ittiin ijaaran qajeelchi.)

Daqiiqaa 20 Keessa Deebiifi Madaallii Barreessuu (Bs, jalqaba qabiyyeen keenya har’aa madaalliifi keessa deebii barnoota torban kanaati. Kanaafuu, mee jechootan gabatee gurraacha irratti barreessu kana dubbisaa.

[Bt, jechoota kennamaniin dhuunfaadhaan hima ijaaru.]

dheessan qolatan, ragadan, hamatan daawwatan.

(Bs, barattoota fedhii addaa qaban addatti deeggersa taasisiif. Dhiyeessa kee keessatti walqixxummaa koornayaa xiyyeeffannoo guddaa taasisi. )

[Bt, jechoota kennaman dubbisu.] (Bs, itti aansuun jechoota dubbisan kana dabtara irratti barreessanii qaamoleetti akka qoqqoodan taasisi.)

(Bs, dhumarratti hojii isaanii tokko tokkoon ilaalii sororsiif. Bakka hanqinni mul’atutti keessa deebi’uun hubachiisi.)

Dubbisuu (Daqiiqaa 20) Keessa Deebiifi Madaallii Ga’ umsaafi Sirrummaan Dubbisuu Nihojjenna Nihojjettu Bs: Amma ammoo dubbisa mata duree ‘Akaakuuwwan Afoolaa’ jedhu irra deebinee waliin dubbisna. Ani sagalee olkaaseen isinii dubbisa. Isin immoo qubaafi ija irra butaa nafaana dubbistu.

Bs: Mee amma ammoo garee gareen taatanii dubbisuu shaakaltu. Yeroo namni tokko garee keessaa dubbisu. Kanneen haftan quba irra adeemsisuun faana buutu. Haala kanaan dabaree dabareen dubbistu.

[Bs fi Bt, Waliin dubisicha dubbisuu.]

(Bs, yeroo dubbisan gidduu deemuun jajjabeessi. Bakka deeggarsi barbaachisutti isaan gargaari.)

Afaan Oromoo Kutaa 3

[Bt, dabaree dabareedhaan dubbisu.]

76

Torban 7

Torban 8: Xiyyeeffannoo Barannoowwan Torbanii Kaayyoo Barannoowwan Torbanii

Faayidaan afoolaa inni ittaanus, to’achuufi cimsuudha. Afoolli amalootaafi gochawwan hawaasaa nito’ata. To’annaa kana keessattis amaloota yaraan akka miidhaa qaban agarsiisa. Fakkeenyaaf, ijoolleen manguddoota akka kabajan durduriitti gargaaramuun nigorsa, ni’abboomas. Durduriin re’een waan waaqarraa wayyaa saqolteef, eegeen ishee soqolame, gaangeenis waan waaqa dhiittee lafarraa ol fageessiteef dhala dhabde jechuun amalli yaraan kun akka itti hinfufne taasisa. Walumaagalatti, afoolli bashannansiisaa barsiisuun jireenya hawaasaa to’achuurratti humna guddaa qaba.

Barattoonni: • yaada ijoo dubbisaa addaan baafatu. • ergaa barreeffama dhaggeeffatanii himu. • fufii ‘-oota’fi qaamolee jechaa walitti maku. • fufii ‘-oota’ fi qaamajechaa addaan qoodu. • faallaa jechootaa himu. • hiika jechaa akka galumsaatti kennu. • barreeffama keessatti tuqaalee fayyadamu. Yaada Bu’uuraa: Afoola

Dubbisuu

Ijoo Dubbii: Faayidaa Afoolaa

Gorsa Gaarii Bara durii beelladoota sadiitu turan. Isaanis re’ee, fardaafi sareedha. Beelladoonni kunneen manaa badanii deemaa turan. Osuma deemanii biyya mukoota dhedheeroo malee margi hinjirretti bahan. Akkuma achi gahaniin sareen raqa argattee nyaachuu eegalte. Re’eefi fardi garuu beela’anii asiifi achi deemuun mar’achuufi himimsuu jalqaban. Sareen rakkoo isaanii argitee gorsuu waan barbaaddeef, “Koottaa!’ jettee waamte. Jarris dhaqani. “Gaaf-tokko hoolotaafi harroota gorsee rakkoo isaanii keessaa akka bahan taasiseera. Isiniinis akkasuma gorsuu barbaada. Waan nyaattan dhabuun akka beeloftan argeera” jette. Ittuma fuftee fardaan “Dhaqi muka sana jala dhaabbadhu. Re’een ammoo jilbasaarra ejjedhuutii fardarra bahi. [*** SAREEN MAAL JETTEE KAN GORSITU SITTI FAKKAATA ?*** ] Sana booda, baala mukichaa nyaadhu. Fardaafis cirii lafatti harcaasiif. Kana gochuuf ammoo waldhagahuufi walii abboomamuu qabdu. Yoo kana gootan, beela keessaa baatu” jette. Achumaanis, ”Tokkummaan beela balleessa!” jetten. Isaanis gorsa argatanitti gammaduun akkuma isheen jette godhan. Beelaas bahan.

Dhaggeeffachuu Faayidaa Afoolaa Faayidaan afoolaa hedduudha. Isaan keessaa muraasni barsiisuu, bashannansiisuufi to’achuudha. Kan afoolli barsiisu keessaa tokko lakkoofsa. Fakkeenyaaf, hibboon lama taanee argine, shan taanee qabne, soddoma taanee nyaanne jechuun lakkoofsa barsiisa. Lakkoofsonni kunis lama, shaniifi soddoma kan jedhamanidha. Kana cinaattis qaama namaa keessaa arguu, qabuufi nyaachuu kan danda’an warra kana akka ta’an hubachiisa. Haala kanaanis, wantoota naannoo isaaniitti argamaniin ergaa dabarfachuu akka danda’an taasisa. [*** FAAYIDAAN AFOOLAA MAAL FA’I? ***] Afoolii karaa adda addaa nama bashannansiisa. Fakkeenyaaf, namni sirba dhaggeeffatu tokko nigammada. Nibooharas. Sirbi miironni namaa dammaqanii mukuufi yaaddoo kan biraa akka dagatan taasisa. Sissi’eessuunis sirbicha irratti akka namichi xiyyeeffatu godha. Haala kanaan walaloon sirbichaa miira gammachuu burqisiisuun bashannansiisa.

Afaan Oromoo Kutaa 3

77

Torban 8

Jireenya Gamtaa Afoolli, hawaasni waliin jiraatu walii tumsuu akka qabu jajjabeessa. Haala kanaanis, jireenyi gamtaa akka itti fufu taasisa. Warra jireenya gamtaa hinqabne ammoo walitti dhufanii akka walii tumsan godha. Fakkeenyaaf, mammaaksota “Jirbiin walgargaartee arba hiiti; Mixiin walqabattee garba ceeti,” jedhan ilaaluu dandeenya. [*** MAMMAAKSOTA KANARRAA MAAL HUBATTU? ***]

Mammaaksota kana keessatti “Mixiifi Jirbiin” qofa qofaatti humna akka hin qabne hubanna. Walitti dhufuun garuu humna guddaa argatan. Warra humna guddaa qabanis mo’uu danda’u. Wantoota xixinnoo akkasii itti fayyadamuun namoota gorsuufi onnachiisuun kaayyoo afoolaati. Namoonni walitti dhufuun wal gorsuu, walabboomuufi wal adabuun gara jireenya waliinitti walqajeelchu. Afoolli kun hunduu haala salphaan akka namaaf galu gochuun jireenya gamtaa jajjabeessa.

Torban 8 Guyyaa 1 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Dhaggeeffatanii ergaa isaa adda baasuu • Yaadolee calla dubbisaa tarreessuu • Fufii ‘-ota’ fi qaama jechaa walitti makuu • Jechootaaf hiika galumsaa kennuu

Dhaggeeffachuu (Daqiiqaa 15) Dhaggeeffachuun Dura Tilmaamuu Nanhojjedha Nihojjenna Bs: Mata dureen Bs: Amma ammoo waliin waa’ee dhaggeeffannaa keenya dubbisichaa mata dureefi har’aa ‘Faayidaa fakkiirraa haa tilmaamnu. Afoolaa’ kan jedhuudha. Bs: Mata duree kanarraa maal Bs: Mata duree kanarraa hubanna? dubbisichi faayidaa Bs fi Bt: Faayidaa afoolaa afoolaa kan dhiyeessu garagaraa ilaallachuu isaa. natti fakkaata. Bs: Fakkiirraahoo? Bs: Fakkii irraa ammoo jaarsa muka jala taa’ee Bs fi Bt: Jaarsa muka jala taa’ee ijoollee gorsu fakkaata. ijoollee haasofsiisu natti fakkaata. Bs: Mata dureefi fakkii irraa dubbisichi maal waan Bs: Fakkiifi mata duree dhiyeessu fakkaata? kanneen irraa dubbisichi faayidaa afoolaa garagaraa kan dhiyeessu natti fakkaata.

Afaan Oromoo Kutaa 3

Nihojjettu Bs: Alana ammoo ofii keessanii tilmaamaa. Bs: Mata dureerraa maal hubattu? Bt: Afoolli faayidaa garagaraa qabaachuu isaa kan ibsu fakkaata. Bs: Fakkiirraahoo? Bt: Jaarsa ijoolleetti afoola himaa jiru fakkaata. Bs: Mata dureefi fakkii irraa dubbisichi maal dhiyeessa isinitti fakkaata?

Bt: Faayidaa afoolaa kan Bs fi Bt: Mata dureefi fakkiirraa dhiyeessu fakkaata. dubbisichi faayidaan afoolaa jaarsoliirraa baratamuu akka Bs: Baay’ee gaariidha. danda’un kan dhiyeessu Dhaggeeffannee tilmaama nutti fakkaata. keenya mirkaneeffadhaa.

78

Torban 8

Yeroo Dhaggeeffachuu Tilmaamuu Nanhojjedha Nihojjenna Nihojjettu Bs: Dubbisa asittin dhaaba Bs: Amma ammoo dubbisa Bs: Amma ammoo dubbisa Amma ammoo ofii keessan gidduutti dhaabeen gaaffii asitti dhaabeen gaaffii gaafficha deebisaa. ‘Faayidaaleen Afoolaa faayidaaleen afoolaa dhiyaatan maal fa’i?’ dhiyaatan maal fa’i? Bs: Faayidaaleen afoolaa jedhu deebifna. jedhun deebisa. dhiyaatan maal fa’i? Bs fi Bt: Barsiisuu, Bs: Barsiisuu, Bt: Barsiisuu, bashannansiisuufi, bashannansiisuufi, to’achu bashannansiisuufi, to’achuu to’achuudha. Bs: Gaariidha. Bs: Sirriidha. Itti fufeen dubbisaa na dhaggeeffadhaa. Dhaggeeffachuun Booda Ergaa Hubachuu Nihojjenna Nihojjettu Amma ammoo ofii keessaniin hojjattu Bs: Amma ammoo dubbisa xumurree jirra. Gaaffilee dubbisa keessaa Bs: Faayidaan afoolaa dubbisa keessatti ibsaman bahan Hojii 1 jala jiran haa hojjennu. maal fa’i? Bs: Hibboon maal barsiisa?

Bt: Barsiisuu, bashannansiisuufi to’achuu

Bs fi Bt: Lakkoofsa, wantoota naannoo

Bs: Baay’ee gaariidha.

Bs: Sirriidha.

Walitti Makuu (Daqiiqaa 10) Qaamolee Jechaa Walitti Makuu Nanhojjedha Nihojjenna Nihojjettu Bs: Amma ammoo Bs: Amma ammoo Bs: Alana ammoo waliin qaamolee jechaa walitti qaamolee jechaa hafee qaamolee jechaa walitti makuuttin ce’a. ofii keessaniin walitti makuun jecha ijaarra. makaa. ‘saamt- -ota’ kan Hojii 2 qaamolee jechaa Bs: ‘hool- -ota’ kan jedhuhoo? jedhuhoo? walitti makuu jala Bs fi Bt: ‘hoolota’ kanneen jiran nan Bt: saamtota Bs: Sirriidha. Qaamolee jechaa hojjedha. Bs: Baay’ee gaariidha. Haala ‘kitaab- -ota’ jedhanis yoo Bs: ijooll- -ota  ijoollota kanaan qaamolee jechaa walitti maknuhoo? walitti makuun jechoota Bs fi Bt: ‘Kitaabota’ ijaaruun nidanda’ama. Bs: Baay’ee gaariidha.

Afaan Oromoo Kutaa 3

79

Torban 8

Dubbisuu (Daqiiqaa 10) Nanhojjedha Bs: Mata dureen dubbisa har’aa ‘Gorsa Gaarii’ kan jedhuudha.

Dubbisuun Dura Tilmaamuu Nihojjenna Nihojjettu Bs: Mata dureen dubbisa keenya Bs: Mata dureen dubbisa har’aa maali? har’aa maali? Bt: Gorsa Gaarii

Bs fi Bt: Gorsa Gaarii

Bs: Mata duree kanarraa Bs: Mata duree maal hubanna? kanarraa gorsi Bs fi Bt: Gorsi gaariin bu’aa gaariin barbaachisaa gaarii qabachuu ta’uun hubadha Bs: Fakkii irraahoo? Bs: Fakkiirraa ammoo Bs fi Bt: Farda, re’eefi re’ee fardarra sareen naannoo tokko baateefi raqa jiraachuu isaaniin arga. nyaattun arga. Bs: Mata dureefi fakkiirraa ka’uun dubbisichi, fardi, re’eefi sareen attamiin rakkoo keessaa akka wal baasan waan ibsu natti fakkaata.

Bs: Mata dureefi fakkii irraa ka’uun dubbisichi maal kan dhiyeessu fakkaata?

Bs: Mata dureerraa maal hubattu? Bt: Gorsa gaariin barbaaachisaa ta’uufi rakkoo keessaa nama baasuu danda’uu hubanna. Bt: Re’een fardarra kortee baala nyaachuu fardi ammoo kan isheen harcaafte funaanuufi sareen waan du’aa nyaachuun arga. Bs: Dubbisichi waa’ee maalii kan dhiyeessu sitti fakkaata? Bt: Fardi, sareefi re’een walgargaaranii rakkoo isaanii kan furatan fakkaata. walgorsanii rakkoorraa kan wal’baasan fakkaata.

Bs fi Bt: Fardi, re’eefi sareen walgorsanii rakkoo keessaa kan wal Bs: Gaariidha. Dubbisa dubbisaatii mirkaneeffadhaa. baasan fakkaata.

Yeroo Dubbisuu Tilmaamuu Nanhojjedha Nihojjenna Nihojjettu Bs: Dubbisa asitti dhaabaatii gaaffii Bs: Dubbisa asitti Bs: Dubbisa asitti dhaabnee, sareen maal jettee kan gorsitu dhaabeen gaaaffii gaaffii sareen maal jettee sinitti fakkaata? jedhu ofii ‘Sareen maal jettee gorsite laata jedhu waliin keessanii deebii isaa tilmaamaa. gorsite laata? tilmaamna. jedhuun tilmaama.. Bt: Re’een baala mukaa ofii ishee Bs fi Bt: Re’een fardarra nyaattee fardaafis kan harcaaste Bs: Re’een fardarra kortee baala mukaa akka nutti fakkaata. kortee baala mukaa nyaattu, fardaafis akka ofiis nyaatee Bs: Dubbisa itti fufaa dubbisaatii harcaastu waan gorsite fardaafis waan tilmaama keessan nutti fakkaata. harcaaftun se’a. mirkaneeffadhaa. Dubbisuun Booda Ergaa Hubachuu Nihojjenna Nihojjettu Bs: Amma ammoo kan hafan ofii keessan hojjedhaa. Bs: Dubbisa dubbisnee xumurreerra. Amma ammoo gaaffilee dubbisa Bs: Beelladoonni sadan kun maaliif badan jettee yaadda? keessaa bahan waliin hojjenna. [Bt, Deebii garaagaraa] Hojii 3 baafadhaa. Bs: Gaariidha. Tokkummaan akkamiin beela balleessa Bs: Sareen fardaafi re’ee maal gorsite? sitti fakkaata gaaffiin jedhu hoo? Bs fi Bt: re’een fardarra baatee, baala [Bt, deebii garaagaraa ] mukaa akka nyaattu; fardaafis akka (Bs, deebii garagaraa barattoonni kennan keessaa baala mukichaa harcaastu gorsite. deebii sirrii ta’uu danda’a jettu gabatee Bs: Sirriidha.

Afaan Oromoo Kutaa 3

gurraacharratti barreessiif.) 80

Torban 8

Fayyadama Jechootaa (Daqiiqaa 5) Jechoota Jala Sararamaniif Hiika Kennuu Nihojjenna Nihojjettu Bs: Amma ammoo hiika Bs: Amma ammoo hiika jechoota jala sararamanii ofii jechoota jala sararamanii keessanii kennaa. kan Hojii 4 jala jiru waliin Bs: Re’een fardarra dhaabbattee, baala mukaa lafatti hojjenna. Harcaaste. Hiikni jecha jala sararamee maali? Bs: Re’ee’ sareefi fardi waliif Bt: ejjettee abboomaman. Hiikni jecha Bs: Sirriidha. Sareen raqa argattee nyaachuu eegalte. Hiikni jala sararamee maali? jecha jala sararame maali? Bt: ajajaman Bt: Waan du’aa

Bs: Gaariidha.

Bs: Gaariidha.

Torban 8 Guyyaa 2 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Fufii ‘-oota’ fi qaama jechaa addaan qoqqooduu • Ergaa ijoo dubbisaa addaan baafachuu • Faallaa hiika jechootaa kennuu • Sirruummaafi ga’umsaan dubbisuu • Himoota barreessuu

Addaan Qoqqooduu (Daqiiqaa 5) Qaamolee Jechaa Addaan Qoqqooduu Nanhojjedha

Nihojjenna

Bs: Mee amma ammoo akkaataa ani itti jechoota qaamolee isaaniitti qoqqoodu hordofaa.

Bs: Mee waliin jechoota kitaaba keessan Hojii 1 jalaa qaamolee isaaniitti qoqqoonna.

Bs: Amma ammoo ofiin qoqqoodaa.

Bs: ‘beelladoota’ ‘beellad- -oota’

Bs: ‘harroota’

Bs: ‘namoota’

‘Harroota’  ‘harr- -oota’

Bs fi Bt: ‘harr- -oota’

Bt: ‘nam- -oota’



Bs: Tole, ‘mukoota’ kan jedhu hoo?

Bs: Gaariidha.



Afaan Oromoo Kutaa 3

Nihojjettu

Bs fi Bt: ‘muk- -oota’ Bs: Gaariidha.

81

Torban 8

Dubbisuu (Daqiiqaa 15) Ga’umsaafi Sirrummaa Nihojjenna Bs: Mee dubbisa “Gorsa Gaarii” jedhu sagalee olfuunee dubbifna. Gareen ta’uun gariin keenya haadubbifnu. Gariin keenya ammoo qubaafi ija irra butaa haa hordofnu. (Bs fi Bt, kaan nidubbisu. Kaan ammoo quba irra butaa hordofu.)

Nihojjettu Bs: Mee amma ammoo ofii keessaniin dubbisaa. (Bs, barattoota kee gareetti qoqqooduun tokko tokko kaan sagalee olfuudhanii akka dubbisan, kaan ammoo qubaafi ija irra butaa akka dhaggeeffatan taasisi.) [Bt, Dubbisuufi hordofu]

Dubbisuun Booda Ergaa Hubachuu Nihojjenna

Nihojjettu

Bs: Amma dubbisicha xumurree jirra. Mee gaaffilee dubbisicha keessaa ba’an kan Hojii 2 jalaa haadeebifnu.

Bs: Amma ammoo gaaffii hafe hojjedhaa.

Bs: Beelladoota sadan keessaa kan gorse eenyu?

Bs: Maatiin kee barnoota keerratti maal si gorsu?

Bs fi Bt: Saree

[Bt, deebii garaagaraa]

Bs: Baay’ee gaariidha. Akka dubbisichaatti waliif abboomamuu kan qaban eenyufa’i? Bs fi Bt: Farda, re’eefi saree Bs: Sirriidha.

Fayyadama Jechootaa (Daqiiqaa 10) Nanhojjedha Bs: Mee jechootaaf faallaa isaanii barbaanna. Bs: Faallaan jecha ‘muraasa’ jedhuu ‘hedduu’ ta’a.

Jechoota Faallaa Isaaniitiin Walitti Firoomsuu Nihojjenna Nihojjettu Bs: Mee amma ammoo Hojii 3 fayyadama Jechootaa jala ilaalaa. Jecha ‘beellada’ jedhuuf faallaan maali?

Bs:Alana ammoo ofii keessaniin hojjedhaa. Jecha ‘beela’an’ jedhuuf faallaan maali?

Bs fi Bt: ‘bineensa’ Bs: Sirriidha. ‘Beela’an kan jedhuhoo?

Bs: Sirriidha. Jecha “yaraa” jedhuuhoo?

Bs fi Bt: ‘quufan’

Bt: gaarii

Bs: Baay’ee gaariidha.

Bs: Baay’ee gaariidha.

Bt: ‘quufan’ kan jedhu ta’a.

Barreessuu (Daqiiqaa 10) Hima Barreessuu Nihojjenna Nihojjettu Bs: Alana ammoo gorsa maatiin keessan isin Bs: Mee amma ammoo gorsa maatiin gorsan barreessaa. keenya nuuf kennaniin barreessina. [Bt, gorsa kennameef karaa adda addaa barreessu.] Bs: Anaan maatiin koo akkas jedhanii na gorsan. Yaa intala koo cimi; (Bs, yeroo isaan barreessan sirriitti qubeessuu, waan yaraa hinhojjetin; waan gaarii tuqaaleetti fayyadamuu isaanii addaan hindhiisin. Lammii kee jaalladhu. baafadhu. Bakka rakkoon jiruttis gargaari.)

Afaan Oromoo Kutaa 3

82

Torban 8

Torban 8 Guyyaa 3 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Dhaggeeffatanii ergaa ijoo dubbisaa himuu • Fufii ‘-oota’fi qaama jechaa walitti makuu • Dubbisanii ergaa ijoo addaan baafachuu • Jechootaaf hiika galumsaa kennuu

Dhaggeeffachuu (Daqiiqaa 10) Ergaa Dubbisa Dhaggeeffannaa Hubachuu Nihojjenna (Dubbisa ‘Faayidaa Afoolaa’ jedhu irra deebi’ii dubbisiif.) Bs: Tole, amma dubbisicha dhaggeeffattaniittu. Ittaansuudhaan Hojii 1 waliin hojjenna. Jechoota ‘A’ jalaa kan ‘B’ jalaa waliin walitti firoomsina. ‘burqisiisuu’ kan jedhu maalitti firooma?

Nihojjettu Bs: Amma ammoo ofii keessan walitti deebistu. ‘bohaarsuu’ kan jedhu maalitti firooma? Bt: ‘bashannansiisuu’

Bs fi Bt: ‘maddisiisuu’

Bs: Gaariidha. ‘moosisuu’ kan jechi jedhuhoo maalitti firooma?

Bs: Sirriidha ‘dammaqsuu’ kan jedhuhoo?

Bt: injifachiisuu

Bs fi Bt: ‘sissi’eessuu’

Bs: Sirriidha. Haala gaariin walitti firoomsitaniittu.

Bs: Baay’ee gaariidha.

Walitti Makuu (Daqiiqaa 5) Qaamolee Jechaa Walitti Makuu Nanhojjedha Bs: Amma ammoo haalan itti qaamolee jechaa walitti makee gabatee gurraacharraa ilaalaa. ‘harr- -oota’ yeroon walitti maku, ‘harroota’ ta’a. Bs: ‘dhimm- -oota’ ‘dhimmoota’ ta’a. Haala kanaan walitti makuu dandeenya.

Afaan Oromoo Kutaa 3

Nihojjenna

Nihojjettu

Bs: Amma ammoo ofii Bs: Haaluma amma qaamolee keessaniin qaamolee jechaa jechaa walitti makeen amma walitti maktu. Hojii 2 jalatti ammoo waliin haahojjennu. kanneen hafe hojjettu. Bs: ‘dhimm- -oota’ kan jedhu Bt: ‘re’- -oota’  ‘re’oota’ waliitti maal ta’a? Bs fi Bt: ‘dhimmoota’

Bs: ‘gand- -oota’  ‘gandoota’

Bs: Gaariidha. ‘humn’- -‘oota’ kan jedhuhoo?

‘abb- -oola’  ‘abboota’

Bs fi Bt: ‘humnoota’ Bs: Baay’ee gaariidha.

83

Torban 8

Dubbisuu (Daqiiqaa 15) Dubbisuun Dura Tilmaamuu Nanhojjedha Bs: Mata dureen dubbisa keenyaa ‘Jireenya Gamtaa’ kan jedhuudha. Bs: Fakkiin kitaaba keessanirra jirummoo namoota waliin midhaan qulleessaa jiran natti fakkaata. Bs: Mata dureefi fakkii kanarraa dubbisichi bu’aa gamtaan hojjechuu waan dhiyeessu natti fakkaata.

Nihojjenna Bs: Mata dureen dubbisa keenya ammaa maali?

Nihojjettu Bs: Mata dureen dubbisa keenya ammaa maali?

Bs fi Bt: Jireenya Gamtaa

Bt: “Jireenya Gamtaa”

Bs: Sirriidha. Fakkiin kitaaba keessanirraa maal nu hubachiisa?

Bs: Sirriidha. Fakkii kitaaba keessan irra jirurraa maal hubattu?

Bs fi Bt: namoota waliin hojjetan. Bs: Gaariidha. Mata dureefi fakkii kanarraa dubbisichi waa’ee maalii ta’uu danda’a?

Bt: Namoota waliin midhaan qulleessaa jiran. Bs: Gaariidha. Dubbisichi waa’ee maalii waan dhiyeessu fakkaata? [Bt, tilmaama gara garaa ta’uu danda’a.]

Bs fi Bt: Waa’ee waliin jireenyaa Bs: Gaariidha. Dubbisicha dubbisnee tilmaama keenya Bs: Baay’ee gaariidha. mirkaneeffanna. Yeroo Dubbisuu Ergaa Isaa Hubachuu

Nanhojjedha Bs: Mee bakka kanatti dhaabeen waanan mammaaksota kanarraa hubadheen ibsa. Bs: Walgargaaruun jabina ykn cimina ta’uun isaan hubadha.

Nihojjenna Bs: Mee amma ammoo asirratti dhaabnee mammaaksota kanarraa dhiyaaterraa waan hubanne walitti haa himnu. Bs fi Bt: Walgaraaruun jabina ta’uuisaa hubanna.

Nihojjettu Bs: Amma ammoo dubbisicha adddaan kutaatii waan mammaaksota lamaanirraa hubattan nutti himtu. Bt: Walgargaaruun cimina ta’uu Bs: Baay’ee gaariidha. Itti fufuun dubbisicha dubbisne haaxumurru.

Bs: Baay’ee gaariidha. Dubbisuun Booda Ergaa Hubachuu Nihojjenna Nihojjettu Bs: Dubbisicha dubbisnee xumurree jirra. Amma Bs: Amma ammoo gaaffilee hafan hunduma isaa dabtara keessan irratti ammoo gaaffiilee dubbisicha keessaa bahan, garagalchadhaatii hojjedhaa. kan Hojii 3 jalaa waliin hojjenna. Jireenya gamtaa jechuun maal jechuudha? [Bt, dabtara irratti garagalchatanii hojjetu.] Bs fi Bt: Jireenya gamtaa jechuun (Bs, yeroo isaan hojjetan gidduu walgargaaruudhaan waliin jiraachuu deemuudhaan hordofi Isa hojjetanis jechuudha. akka dareef gabaasan qajeelchi.) Bs: Gaariidha. Mammaaksi, “jirbiin Bs: Jireenyi gamtaa maaliif gargaara? walgargaartee arba hiiti” jedhuu maal ibsa? Bt: Walgargaaruuf, walqajeelchuuf, Bs fi Bt: Walgargaarsi humna ta’uu walabboomuuf… Bs: Baay’ee gaariidha. Bs: Gaariidha.

Afaan Oromoo Kutaa 3

84

Torban 8

Fayyadama Jechootaa (Daqiiqaa 10) Jechootaaf Hiika Kennuu Nihojjenna Nihojjettu Bs: Amma ammoo jechoota hima keessatti jala Bs: Mee amma ammoo hiika jechoota sararamaniif hiika galumsaa kennina. Mee ajaja hafanii natti himaa. Hojii 4 jalaa ilaalla. Bs: Jirbiin walgargaartee arba hiiti. Hiikni Bs: Namoota onnachiisuun kaayyoo afoolaati. jecha jala sararamee maali? Hiikni jecha jala sararamee maali? Bt: takaalti. Bs fi Bt: kakaasuu, sissi’achiisuu…

Bs: Sirriidha. Bosonni dahoo Bs: Gaariidha. Afoolli jireenya gamtaa nijajjabeessa. bineensotaati.Hiikni jecha jala Hiikni jecha jala sararamee maali? sararamee maali? Bs fi Bt: jireenya waliinii

Bt: Bakka jireenyaa

Bs: Baay’ee gaariidha.

Bs: Baay’ee gaariidha.

Torban 8 Guyyaa 4 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Fufii ‘–oota’ fi qaama jechaa addaan qooduu • Dubbisanii ergaa ijoo dubbisaa himuu • Jechootaan bakka duwwaa guutuu • Tuqaaleetti fayyadamuu • Jechootaaf hiika galumsaa kennuu

Addaan Qoqqooduu (Daqiiqaa 5) Jechoota Qaamoleetti Addaan Qoqqooduu Nanhojjedha

Nihojjenna Nihojjettu Bs: Amma ammoo Hojii 1 Bs: Mee amma ammoo Bs: Barnoonni keenya jalatti kanneen hafan ofiin waliin jechoota qaamolee har’aa jechoota qoqqooddu. isaaniitti qoqqoodna. qaamolee isaaniitti ‘jabboota’ kan jedhu Bt: ‘jaroota’  ‘jar- -oota’ qoqqooduu irraa yeroo qoqqoonnu eegala. Haalaani itti ‘amaloota’  ‘amal- -oota’ Bs fi Bt: ‘jabb- -oota’ ta’a qoqqoodu hordofaa. ‘barattoota’  ‘baratt- -oota’ ‘namoota’  ‘nam- -oota’ Bs: Sirriidha. ‘wantoota’ kan Bs: Baay’ee gaariidha. jedhuhoo? ‘Jabboota’  ‘jabb- -oota’ Haala kanaan jechoota qaamolee Bs fi Bt: ‘want- -oota’ isaaniitti qoqqooduu Bs: Baay’ee gaariidha. dandeenya

Afaan Oromoo Kutaa 3

85

Torban 8

Dubbisuu (Daqiiqaa 15) Dubbisuun Booda Ergaa Hubachuu Nihojjenna

Nihojjettu

(Bs, jalqaba dubbisa mata dureen isaa ‘Jireenya Gamtaa,’ jedhu wajjin akka dubbisan taasisi.)

Bs: Amma ammoo ofii keessaniin hojjattu.

Bs: Dubbisicha dubbisnee xumurreerra. Amma ammoo gaaffilee Hojii 2 jalaa waliin hojjenna. Misooma biyyaatiif barnoonni hinkoo guddaa qaba. Hiikni jecha ‘jala sararamee maali?

Bs: Nama doggogore qajeelchuun gahee nama hundaati. Hiikni jecha jala sararamee hoo? Bt: Sirreessuun, karaatti deebisuun

Bs fi Bt: ‘gahee’ Bs: Sirriidha. Hiyyummaa mo’uuf jabaannee hojjechuu qabna. Hiikni jecha jala sararamee hoo? Bs fi Bt: injifachuuf.



Bs: Baay’ee gaariidha.

Fayyadama Jechootaa (Daqiiqaa 10) Jechoota Kennamaniin Bakka Duwwaa Guutuu Nihojjenna Bs: Amma ammoo fayyadama jechootaa jalatti Hojii 3 jala gaaffilee jiran waliin hojjenna. Hojiin kunis, jechoota kennaman keessaa filachuudhaan bakka duwwaa keeyyata keessa jiru guutuudha.

Nihojjettu Bs: Amma ammoo kanneen hafan jechoota kennaman keessaa filadhaatii guutaa. (Bs, haala kanaan gadiitiin duraa duubaan guutuu isaanii mirkaneeffadhu.

Bs: Mee bakka duwwaa jalqabaa kan guutuu danda’u kami?

waldhabuu

Bs fi Bt: ‘hawaasaa’

fayyadama

Bs: Sirriidha. Bakka duwwaa lammataahoo?

(Ittaansuun keeyyaticha guutuu taasisanii akka dubbisan jajjabeessi.)

Bs fi Bt: ‘jireenya’

[Bt, keeyyaticha dubbisu.]

Bs: Baay’ee gaariidha.

Barreessuu

dhimma

(Daqiiqaa 10) Tuqaaleetti Fayyadamuu

Nihojjenna Bs: Amma ammoo Hojii 4 jala kan jiru waliin hojjenna. Himoonni kunniin tuqaalee barbaachisoo ta’an guutummaatti hinqaban. Kanaafuu, mee tuqaalee barbaachisan galchuun guutuu taasisna.

Nihojjettu Bs: Amma ammoo gaaffii 2ffaa Hojii 4 irratti hafe dhuunfaadhaan hojjettu. Jalqaba dabtara keessan irratti barreeffadhaa. Sanaan booda, deebii isaa hojjedhaa.

Bs: Obbo Margaan sirriitti hoggana kan jedhu keessatti mallattoon barbaachisu kami?

Bs: Amma ammoo isa hojjettan kan hiriyyaa keessanii wajjin walbira qabaa ilaalaa.

[Bt, dabtara irratti barreeffatanii hojjetu.]

Bs fi Bt: Bt: tuqaa(.).

Afaan Oromoo Kutaa 3

86

Torban 8

Bs: Gaariidha. Eessatti gala? Bs fi Bt: Dhumarratti.

[Bt, kan hiriyaa isaanii waliin walbira qabanii ilaalu.]

Bs: Baay’ee gaariidha.Taasisaa Jabeessaa Gurmeessaafi Tolasaan obbolaadha. Asittihoo mallattoo kamtu barbaachisa?

(Bs, haala kanaan hojjechuu isaanii mirkaneeffadhu.)

Bs fi Bt: Qoodduu

Bt: Barsiistuun, “Maaliif oolte? “ jettee na gaafatte.

Bs: Sirriidha. Eessatti gala?



Bs fi Bt: Taasisaa, Jabeessaa, Gurmeessaafi Tolasaa bakka jedhutti. Bs: Baay’ee gaariidha.

Torban 8 Guyyaa 5 Qabiyyee Barannoo Guyyaa

Dhumarratti, himoota ofii keetii barreessites baratoota keetii dubbisuun akka barreessan taasisi. Isa barreessanis kan isaaniitiin akka walbira qabanii ilaalan godhi.)

• Fufii ‘-oota’ fi qaama jechaa addaan qoqqooduu • Hiika jechootaa galumsarraa kennuu • Ga’umsaafi sirrummaan dubbisuu

Dubbisuu

• Hima barreessuu

Daqiiqaa 20 Keessa Deebiifi Madaallii Ga’umsaafi Sirrummaan Dubbisuu

Barreessuu

Dubbisa ‘‘Jireenya Gamtaa’’ jedhu barattoonni kee dabaree dabareen ol ka’anii sagalee ol fuudhanii akka dubbisan taasisi. Kaan ammoo qubaafi ija irra butuun akka hordofan taasisi.)

Daqiiqaa 20 Keessa Deebiifi Madaallii Barreessuu (Bs, jalqaba jechoota kanaan gadii gabatee gurraacharratti barreessi.

[Bt, barattoonni kaan yoo sagalee olfuudhanii dubbisan, kaan ammoo qubaafi ija irra butaa dubbisu.]

namoota , bu’aarsa, jajjabeessuu, qaba, afoolli, manguddoonni, faayidaa,

(Bs, yeroo barattoonni kee dubbisuu shaakalan keessa deemuun ga’umsaafi sirrummaa isaan dubbisuurratti horatan madaali. Ammam akka ga’umsaan dubbisuu danda’anis dhibbeentaan kaa’i. Bakka rakkoon jiru, warra fedhii addaa qaban addaan baafachuun gargaari.)

Itti aansuun, hiika jechoota gabatee gurraacharratti barreessite irratti barattota mari’achiisi. Jechoota ‘manguddoota’, ‘namoota’, jedhanis dhamjechootatti qoqqoodii agarsiisi. Qoqqooddiin kee ‘mangudd- -oota, nam- -oota’ ta’uu malu. Achiin tartiiba jechoota gabatee gurraacharratti barreessite sanaa kaa’uun hima akka ijaaran taasisi. Himoota sanas dhuunfaan akka ijaaran qajeelchi. Atis kan mataa keetii ijaari. Sanaan booda, himoota barattoonni kee barreessan harkaa fuudhuun sororiif. Yoo dogoggorri jiraates sirreessiif.)

Afaan Oromoo Kutaa 3

87

Torban 8

Torban 9: Xiyyeeffannoo Barannoowwan Torbanii Kaayyoo Barannoowwan Torbanii Barattoonni:

aaruun hinjiru. Gabaabumatti, durduriifi hibboon tooftaawwan kanaan oliitiin dhiyaachuu danda’u.

• dubbisa dhaggeeffatanii ergaa isaa himu. • dubbisa dubbisanii yaada ijoo adda baasu. • fufii ‘-wwan’ fi qaama jechaa walitti maku. • fufii ‘-wwan’ fi qaama jechaa addaan qoqqoodu. • hiika jechootaa kennu. • yaada barreeffamaan ibsu. Yaada Bu’uuraa: Afoola Ijoo Dubbii: Tooftaa seenessuu afoolaa

Dhaggeeffachuu Tooftaalee Seenessuu Afoolaa Afoolli tooftaawwan ittiin dhiyaatu qaba. Tooftaawwan kunis akkaataa ittiin jalqabamu, qaama keessatti dhiyaatuufi xumuramudha. Akaakuuwwan afoolaa irratti hundaa’uunis, tooftaaleen kun adda adda ta’u. Fakkeenyaaf, durdurii, hibboofi geerarsi tooftaalee ittiin dhiyaataniin wal hinfakkaatan. Durdurii yoo ilaalle, tooftaa ittiin seeneffamu qaba. Jaarsoliin yeroo durdurii dhiyeessan,“Durdur, bara durii, gaaftokko akkas ture,” jechuun jalqabu. Ittaansuun, gochaawwan kanas “akkana ta’an” jechuun dhiyeessu. Erga ta’iinsota sana tarreessanii boodas “Jedhan” jechuun xumuru.[*** BAL’INAAN JECHUUN MAAL JECHUUDHA? ***] Tooftaa durduriin Oromoo ittiin dhiyaatu kun hawaasicha biratti bal’inaan beekama. Hibboonis tooftaa ittiin dhiyaatu qaba. Namni hibboo gaafatu tokko “Hibboo” jechuun eegala. Namni gaafatamu ammoo “Hiphi ykn Hibbaka ykn Hibib” jechuun jalaa qaba. Namni gaafatu gaaffii isaa itti fufa. Inni gaafatamu ammoo deebii laata. Yoo deebisuu dadhabe, ”Dhugi” jechuun mo’amuu isaa mirkaneessa. Gaafataanis xiqquma arrabseetu deebii isaa itti hima. Arrabsoo kana keessatti walitti

Afaan Oromoo Kutaa 3

Dubbisuu Aabba Guddaafi Allaattii Durdur Aabba Guddaafi allaattiin karaa deemaa turan. Osuma deemanii baalleefi albee karaarratti argan. Aabba Guddaanis ofiif albee fudhatee allaattiif baallee kenne. Kun allaattii mufachiise. Kanaafis mala qopheeffattee, “Yaa Aabba Guddaa, baalleen koo qar-lameedha. Gartokko doomnaan gara kaaniinan muradha. Keessan garuu garatokkeedha. Yoo isheen doomte maal gootu? “ jettee gaafatte. “Naa jijjiirtu malee,” jedhe Aabba Guddaan. Isheenis gammaddee jijjirteef. Sana booda, deemsa itti fufan. Osuma deemanii loowwaniifi re’oota dheedaa jiranitti ba’an. Leenci sangaa qabatee allaattiin ammoo re’ee qabatte. Itti aansuun, lamaanuu qalachuu eegalan. Allaattiin daddaftee murattee nyaachuu jalqabde. [***BAALLEE JECHUUN MAAL JECHUUDHA ? ***] kan Aabba Guddaa garuu baalleen muruu dide. Akka gowwoomsite bareetu, itti garagalee, “Albee koo fidi!” jedheen. Allaattiin diduu barbaadde. Ham! godheen si liqimsa” jennaan, isheen immoo, “Sangaan keessan isin jalaa ka’aa! jira” jetteen. Dhuguma se’ee yogguu inni achi ilaalu, foon guma tokko fudhattee qilleensa keessa balaliite. Yeroo sanaa eegalee allaattiwwan baqa Aabba Guddaa, lafa deemuu toobbatan jedhama. Tapha Hibboo Caaltuufi Tufaan obbolaawwanidha. Gaaftokko galgala abidda cinaa taa’anii hibboo taphatu turan. Caaltuun nigaafatti. Tufaan ammoo nideebisa. Caaltuunis akkaataa armaan gadiitti gaafatte. Caaltuu: Hibboo, Tufaa: Hibbaka, Caaltuu: Ilmaan afur boolla tokkotti fincaa’u. [*** DEEBIIN HIBBOO KANAA MAALI?***]

88

Torban 9

Tufaa: Nan qoradha, nan soqadha.

Caaltuu: Mana galu.

Caaltuu: Qoradhu, Soqadhu.

Tufaa: Maalitti ittuu?

Tufaa: Lubbuu qabumoo, hin qaban?

Caaltuu: Loowwanitti

Caaltuu: Lubbuu qabu.

Tufaa: Mucha saawwaafi okoleedha.

Tufaa: Manamoo ala galu?

Caaltuu: “Argattee jirta” jetteen.

Torban 9 Guyyaa 1 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Yaada ijoo waan dhaggeeffatanii adda baasuu • Fufii ‘-wwan’ jechaan walitti makuu • Hiika jechootaa kennuu • Dubbisanii ergaa isaa himuu

Dhaggeeffachuu (Daqiiqaa 15) Dhaggeeffachuun Dura Tilmaamuu Nanhojjedha

Nihojjenna

Bs: Mata dureen Bs: Amma ammoo waliin dhaggeeffachuu keenya haahojjennu. Mata har’aa ‘Tooftaalee dureen dhaggeeffachuu Seenessuu Afoolaa’ keenya har’aa ‘Tooftaalee kan jedhudha. Seenessamuu Afoolaa’ kan jedhuudha. Bs: Mata dureen kun tooftaa afoolli ittiin seenessamu kan ibsu natti fakkaata. Bs: Fakkiin immoo jaarsi durdurii ijoolleetti waan himaa jiru natti fakkaata. Bs: Mata dureefi fakkii kanarraa dubbisichi malawwan garagaraa kan afoolli ittiin seenessamu waan dhiyeessu natti fakkaata.

Afaan Oromoo Kutaa 3

Bs: Mata duree kanarraa maal hubanna? Bs fi Bt: Afoolli tooftaalee garagaraan kan seenessamu ta’uu isaa. Bs: Fakkii irraa maal hubanna? Bs fi Bt: Jaarsi ijoolleetti kan odouu durii himaa jiru fakkaata. Bs fi Bt: Afoolli tooftaalee gargaraatiin seenessamuu isaa dhiyyeessuu mala.

89

Nihojjettu Bs: Amma ofii keessan hojjedhaa. Mata dureen dubbisa dhaggeeffachuu keenya har’aa Tooftaaleen seenessuu Afoolaati. Bs: Mata dureefi fakkiirraa maal hubattu? Bt: Jaarsi taa’ee akkaataa itti afoolli himamu barsiisaa jiru fakkaata. Bs: Mata dureefi fakkii kanarraa dubbisichi maal dhiyeessa jettee yaadda? [Bt: Afoolli tooftaalee garagaraan kan seenessamu ta’uu isaa kan dhiyeessu natti fakkaata.] Bs: Dubbisan isiniif dubbisa, na dhaggeeffadhaatii tilmaama keessan mirkaneeffadhaa.

Torban 9

Yeroo Dhaggeeffachuu Hiika Jechaa Kennuu Nihojjenna

Nanhojjedha Bs: Amma ammoo dubbisa dhabeen hiika jechaa tilmaama. Bs: ‘bal’inaan’ jechuun maal jechuudha? Bs: ‘baay’inaan ykn hedduminaan’ jechuudha.

Nihojjettu

Bs: Dubbisa asirratti dhaabeen hiika jechaa waliin tilmaamna. Hiikni jecha ‘bal’inaan’ jedhuu maali?

Bs: Dubbisa asitti nan dhaaba. Hiika jechaa tilmaamtu. ‘bal’inaan’ jechuun maal jechuudha?

Bs fi Bt: Baay’inaan ykn hedduminaan.

Bt: Baay’inaan jechuudha.

Bs: Sirriidha.

Bs: Gaariidha. Amma dubbisan itti fufa; na dhaggeeffadhaa.

Dhaggeeffachuun Booda Ergaa Hubachuu Nihojjenna Nihojjettu Bs: Dubbisa dubbisee xumureera. Alana ammoo Bs:Dubbisa xumurreerra. Amma gaaffilee dubbisa keessaa bahan hojjedhaa. ammoo gaaffilee dubbisa keessaa Bs: Hibboon akkamiin taphatama? bahan waliin hojjenna. Kitaaba Bt: Namichi gaafatu ‘Hibboo!’ yoo jedhu namichi keessan Hojii 1 jala kanneen jiran deebisu ‘hibbakka’ ‘Hiph’ jechuun tapha eegalu. waliin hojjenna. Yoo inni gaafatame, deebii wallaale ‘dhugi’ Bs: Durdurii akkamiin seenessama? jechuun akka itti himuuf hayyamaaf. Kana booda, Bs fi Bt: Durdur, bara durii, gaaf tokko namichi gaafate deebii kennaaf. jedhamee jalqabamee; akkana ta’e, jedhama, jechuun seeneffama. Bs: Gaariidha.

Walitti Makuu (Daqiiqaa 5) Qaamolee Jechaa Walitti Makuun Jecha Ijaaruu Nanhojjedha Nihojjenna Nihojjettu Bs: Amma ammoo ofii Bs: Alana ammoo Bs: Amma ammoo qaamolee jechaa keessan qaamolee qaamolee jechaa walitti makuun jecha ijaaruuttin jechaa walitti makuun walitti makuun ce’a. Kitaaba keessan irraa Hojii 2 jecha ijaaraa. jecha waliin ijaarra. baafadhaatii fakkeenya kenname ilaalaa. Bs: ‘akaakuu- -wwan’ kan Bs: huccuu- -wwan deebii- -wwan  deebiiwwan

kan jedhuhoo?

allaattii- -wwan  allaattiiwwan

Bs fi Bt: ‘huccuuwwan.

kan jedhu ta’a.

Bs: Baay’ee gaariidha.

Afaan Oromoo Kutaa 3

90

jedhu yommuu walitti makamu maal ta’a?

Bt: ‘akaakuuwwan’ Bs: Sirriidha. Haala kanaan qaamolee jechaa walitti makuun jecha ijaaruun nidanda’ama.

Torban 9

Dubbisuu (Daqiiqaa 15) Dubbisuun Dura Tilmaamuu Nanhojjedha Bs: Amma ammoo gara dubbisaattan ce’a. Mata dureen dubbisichaa ‘Aabba Guddaafi Allaattii’ kan jedhuudha. Bs: Fakkiirraa Aabba Guddaan allaattii samiirraatti ilaalaa jirun arga.

Nihojjenna Bs: Amma ammoo gara dubbisaatti ceena. Mata dureen dubbisichaa maali? Bs fi Bt: Aabba Guddaafi Allaattii Bs: Sirriidha. Fakkiirraa ammoo maal hubanna? Bs fi Bt: Aabba Guddaan allaattii samii keessatti ilaalaa jiraachuu isaa. Bs: Mata dureefi fakkii irraa dubbisichi maal kan dhiyeessu fakkaata?

Bs: Mata dureefi fakkii kanarraa dubbisichi akkamitti allaattiin Bs fi Bt: Dubbisichi akkamitti Aabba Guddaa jalaa allaattiin akka Aabba Guddaa foon akka fudhatte jalaa foon itti fudhatte kan kan dhiyeessu natti dhiyeessu nutti fakkaata. fakkaata. Bs: Gaariidha.

Nihojjettu Bs: Mata dureen dubbisaa maali? Bt: Aabba Guddaafi Allaattii Bs: Kanarraa maal hubattu? Bt: Aabba Guddaafi allaattiin waliin jiraachuu isaanii. Bs: Fakkiirraahoo? Bt: Aabba Guddaan samii keessa allaattii ilaalaa jiraachuu. Bs: Mata dureefi fakkiirraa dubbisichi maal dhiyeessa sitti fakkaata? Bt: Dubbisichi akkamiin allaattiifi Aabba Guddaa akka jiraatan kan dhiyeessu fakkaata. Bs: Dubbisa dubbisnee tilmaama keenya haamirkaneeffannu.

Nanhojjedha Bs: Dubbisa asitti dhaabeen hiika jechaa tilmaama. Hiikni jecha ‘baallee’ jedhuu maali?

Yeroo Dubbisaa Hiika Jechaa Kennuu Nihojjenna Nihojjettu Bs: Dubbisa asitti dhaabaatii, hiika jecha Bs: Dubbisa asitti ‘baallee’ jedhuu tilmaamaa. dhaabnee hiika jechaa tilmaamna. Hiikni Bs: Hiikni jecha ‘baallee’ jedhuu maali? jecha ‘baallee’ jedhuu Bt: baallii wanta koola allaattii irraa maali? buqqa’u.

Bs: Wanta koola allaattii irraa buqqa’u.

Bs fi Bt: Wanta koola allaatti irraa buqqa’u. Bs: Gaariidha.

Bs: Gaariidha. Alana ammoo dubbisa dubbisnee tilmaama keenya haamirkaneeffannu.

Dubbisuun Booda Ergaa Hubachuu Nihojjenna Nihojjettu Bs: Amma dubbisa dubbisnee xumurreerra. Bs: Amma ammoo ofii keessanii hojjettu. Kanaaf, gaaffilee kitaaba keessan Hojii 3 Bs: Durdurii naannoo keetti beektu tokko himi. jala jiran waliin haahojjennu. [Bt, durdurii garaa garaa hiriyoota isaaniitti Bs: Allaattiin akkamiin Aabba Guddaa himu.] gowwoomsite? Bs fi Bt: Ofii isheef kan gara lamaaniin kutu fudhattee Aabba Guddaaf ammoo baallee kennuun qowwomsite.

(Bs, garee xiqqootti qoqqoodamuun akka walitti himan taasisi.)

Bs: Sirriidha.

Afaan Oromoo Kutaa 3

91

Torban 9

Fayyadama Jechootaa (Daqiiqa: 5) Jechoota Hiika Isaaniitiin Walitti Firoomsuu Nihojjenna Nihojjettu Bs: Amma jechoota kitaaba keessan irra Hojii Bs: Alana ammoo ofii keessan kanneen hafan dhuunfaan ta’uun walitti firoomsaa. 4 jala jiran walitti haafiroomsinu. [Bt, walitti firoomsu]

Bs: ‘mala’ kan jedhu kam waliin hiika walfaakaatu qaba?

(Bs, yommuu barattoonni walitti firoomsan keessa deemuun gargaari.) Deebii isaaniis gabatee gurraacharratti barreessuun itti agarsiisi.)

Bs fi Bt: tooftaa Bs: Gaariidha.

Torban 9 Guyyaa 2 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Ga’umsaafi sirrummaan dubbisuu • Fufii ‘-wwan’ jecharraa baasuu • Ergaa dubbisaa himuu • Hiika jechootaa kennuu • Walqabsiistota hima keessatti fayyadamuu

Addaan Qoqqooduu (Daqiiqaa 5) Qaamolee Jechaa Addaan Qoqqooduu Nanhojjedha Bs: Amma ammoo akkaataa ani ittiin jechoota qoqqoodu na hordofaa. Bs: ‘tooftaawwan  ‘tooftaa -wwan’ Bs: Tole, jecha ‘ gochaawwan’ jedhu yoo qoodu ‘gochaa -wwan’ ta’a.

Nihojjenna Bs: Alana ammoo waliin qoqqoonna. Mee kitaaba keessan irra Hojii 1 jala jechoota jiran haaqoqqoonnu.

Nihojjettu Bs: Amma ammoo ofii keessaniin qoqqoodaa. Bs: ‘hojiiwwan’ Bt: ‘hojii -wwan’

Bs: ‘qubeewwan’

Bt: ‘naannoo -wwan’

Bs fi Bt: ‘qubee- wwan’

Bs: Baay’ee gaariidha.

Bs: Sirriidha. ‘hojiiwwan’ kan jedhuuhoo? Bs fi Bt: ‘hojii-wwan’ Bs: Baay’ee gaariidha.

Afaan Oromoo Kutaa 3

92



Torban 9

Dubbisuu (Daqiiqaa 15) Shaakala Ga’umsaafi Sirrummaan Dubbisuu Nihojjenna Nihojjettu Bs: Amma ammoo gareen ta’uun dubbisicha sagalee Bs: Amma ammoo dubbisa ‘Aabba ol fuudhaatii dubbisaa. Guddaafi Allaattii’ jedhun sagalee ol fuudhee isinii dubbisaatii qubaafi [Bt, gareen ta’uun sagalee olfuudhanii dubbisu] ija keessan irra butaa na hordofaa. (Bs, yeroo barattoonni kee dubbisan keessa deemuun [Bt, qubaafi ija irra butaa hordofu] ga’umsaan dubbisuu isaanii addaan baafadhu. Warra fedhii addaa qabanis gargaari.) Dubbisuun Booda Ergaa Hubachuu Nihojjenna Nihojjettu Bs: Amma dubbisicha xumurree jirra. Bs: Amma ammoo gareen ta’uun hojjedhaa. Mee gaaffilee achi keessaa ba’an [Bt, gareen ta’uun hojjetu] kan kitaaba keessan irra Hojii 2 Bs: deebiin gaaffii 2ffaa maali? jalaa waliin deebifna. [Bt, deebii garaagaraa] Bs: Allaattiiwwan maaliif lafa deemuu toobbatan?

Bs: Baay’ee gaariidha.

Bs fi Bt: Aabba Guddaa baqa. Bs: Sirriidha.

Fayyadama Jechootaa (Daqiiqaa 10) Hiika Jechootaa Galumsarraa Tilmaamuu Nihojjenna Nihojjettu Bs: Alana ammoo ofii keessan hojjedhaa. Kitaaba Bs: Amma ammoo waliin hiika keessan irraa Hojii 3 ilaalaa. jechootaa galumsarraa tilmaamna. Bs: Hiikni jecha hima 2ffaa keessatti jala sararamee Bs: Allaattiiwwan Aabba Guddaa baqa maali? lafa deemuu toobbatan. Hiikni jecha jala sararamee maali? Bt: ‘haadu’ Bs fi Bt: kakatan (itti hindeebinu) jedhan.

Bs: Gaariidha. Jechi gaaffii 3ffaa keessatti jala sararameehoo?

Bs: Gaariidha.

Bt: dallansiise (aarse) Bs: Baay’ee gaariidha.

Barreessuu (Daqiiqaa 10) Walqabsiistuutti Fayyadamuun Bakka Duwwaa Guutuu Nihojjenna Nihojjettu Bs: Alana ammoo ofii keessan hojjedhaa. Hima Bs: Mee amma ammoo walqabsiistuu hima 2ffaa keessa walqabsiistuu kamtu gala? keessa bakka barbaachisu galchina. Kitaaba keessan irra Hojii 4 jalatti hima 1ffaa Bt: yookaan keessa walqabsiistuun galtu kami? Bs: Gaariidha. Hima 3ffaa keessahoo? Bs fi Bt: “ fi “ Bt: garuu Bs: Sirriidha.

Afaan Oromoo Kutaa 3

Bs: Baay’ee gaariidha.

93

Torban 9

Torban 9 Guyyaa 3 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Dhaggeeffatanii ergaa dubbisaa hubachuu • Fufii ‘-wwan’fi jecha walitti makuu • Dubbisanii ergaa isaa himuu • Jechootaaf hiika kennuu • Jechootaan bakka duwwaa guutuu

Dhaggeeffachuu (Daqiiqaa 10) Dhaggeeffachuun Booda Ergaa Adda Baasuu Nihojjenna (Bs, dubbisa mata dureen “Tooftaalee Afoolli ittiin seeneffamu” jedhu irra deebiin barattootaaf dubbisiif.)

Nihojjettu Bs: Amma ammoo hiika jechoota hafanii isintu kennaa natti hima. Jechi ‘ta’iinsa’ jedhu maal jechuudha?

Bs: Amma dubbisicha dhaggeeffattanii jirtu. Ittaansuuudhaan jechoota dubbisicha keessaa bahaniif hiika laanna. Hiikni jecha ‘arrabsoo’ jedhu, maal ta’uu danda’a?

Bt: mudannoo Bs: Sirriidha. Jechi mo’amuu jedhuhoo?

Bs fi Bt: Maqaa balleessuu.

Bt: ‘injifatamuu’

Bs: Sirriidha. Jechi, ‘baqa’ jedhuhoo?

Bs: Baay’ee gaariidha.

Bs fi Bt: dheessa



Bs: Baay’ee gaariidha.

Walitti Makuu (Daqiiqaa 10) Qaamolee Jechaa Walitti Makuu Nihojjenna Bs: Amma ammoo qaamolee jechaa walitti makuun jechoota ijaarra.1, ‘taa’umsa- -wwan’ yeroo walitti maknu akkam ta’a

Nihojjettu Bs: Kitaaba keessan irra Hojii 2 jala kan jiran immoo ofiin walitti maktu.

Bs fi Bt: ‘taa’umsawwan’

Bs: Baay’ee gaariidha.

Bt: ‘Hojii -wwan’  ‘hojjiiwwan’

Bs: Gaariidha. ‘deebii- -wwan’ kan jedhuhoo? Bs fi Bt: deebiiwwan Bs: Sirriidha.

Afaan Oromoo Kutaa 3



94

Torban 9

Dubbisuu (Daqiiqaa 15) Dubbisuun Dura Tilmaamuu Nanhojjedha Bs: Mata dureen dubbisa keenya ammaa ammoo “Tapha Hibboo” kan jedhudha. Bs: Fakkiin kitaaba keessan irra jirummoo ijoollee ibiddatti naanna’anii taa’an fakkaata. Bs: Mata dureefi fakkii kana irraa dubbisichi waa’ee ijoollee hibboo taphatanii natti fakkaata.

Nihojjenna Bs: Mata dureen dubbisa keenya ammaa maali? Bs fi Bt: Tapha Hibboo Bs: Fakkii kitaaba keessan irraa maal hubanna? Bs fi Bt: Ijoollee ibiddatti naanna’anii taa’an. Bs: Gaariidha. Mata dureefi fakkii kanarraa dubbisichi waa’ee maalii ta’uu danda’a? Bs fi Bt: Waa’ee ijoollee hibboo taphatanii Bs: Gaariidha.

Nihojjettu Bs: Mata duree dubbisa keenya maali? Bt: Tapha Hibboo Bs: Fakkii kanarraa maal hubattu? Bt: Ijoo llee ibidda bira taa’an. Bs: Mata dureefi fakkii kanarraa dubbisichi maa waan dubbatu isinitti fakkaata? Bt: Waa’ee ijoollee hibboo taphatanii. Bs: Gaariidha. Mee dubbisicha dubbisnee haamirkaneeffannu.

Yeroo Dubbisaa Tilmaamuu Nihojjenna Bs: Mee amma ammoo dubbisicha asirratti addaan kunnee deebii hibboo haa tilmaamnu. Ilmaan afur boolla tokkotti fincaa’u. [Deebiin hibboo kanaa maali? Bs fi Bt: mucha saawwanii. Bs: Gaariidha.

Nihojjettu Bs: Dubbisicha asirratti addaan kuttanii deebii hibboo tilmaamtu. Ilmaan afur boolla tokkotti fincaa’u. Deebiin hibboo kanaa maal? Bt: mucha saawwanii Bs: Mee amma ammoo dubbisicha itti fufnee tilmaamni keenya sirrii ta’uufi sirrii ta’uu dhiisuu haamirkaneeffannu.

Dubbisuun Booda Ergaa Hubachuu Nihojjenna Nihojjettu Bs: Tole, amma ammoo deebii gaaffilee Hojii 3 jalaa Bs, Amma dubbisicha dubbisnee hojjettu. xumurreerra. Ittaansuudhaan Yommuu hibboon taphatamu, yoo inni gaafatamu gaaffilee dubbisa boodaa waliin deebii wallaale, maal jedhamee arrabsama? hojjenna. Bs: Yommuu hibboon taphatamu, yoo [Bt, tokko tokkoon arrabsoo hibboo ka beekan himu.] inni gaafatamu deebii wallaale Bs: Gaariidha. Hibboo taphachuun faayidaa maalii maal jedhamee arrabsama? qaba? Bs fi Bt: Haala garagaraan ibsuu Bt: Hibboon bashannansiisuuf, barsiisuufi kkf. danda’u. Bs: Baay’ee gaariidha. Bs: Baay’ee gaariidha.

Afaan Oromoo Kutaa 3

95

Torban 9

Fayyadama Jechootaa (Daqiiqaa 5) Jechoota Kennamaniin Bakka Duwwaa Guutuu Nihojjenna Nihojjettu Amma ammo ofiin hojjettu. Bakka duwwaa Bs: Amma ammoo jechoota Hojii 4 jalatti lakkoofsa 3ffaa irraa maaltu guuta? kennamaniin bakka duwwaa guunna. Bakka duwwaa lakkoofsa 1 irraa jecha kamtu guuta? Bt: ‘okoleetti’ Bs fi Bt: ‘Xiinxaluu’

Bs: Gaariidha.

Bs: Gaariidha. Kan lakkoofsa 2ffaa irraahoo? Bs fi Bt: ‘cinaa’



Bs: Baay’ee gaariidha.

Torban 9 Guyyaa 4 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Fufii ‘-wwan’ jecharraa baasuu • Ergaa dubbisaa himuu • Jechootaaf hiika galumsaa kennuu • Duraa duuba himootaa sirreessanii barreessuu

Addaan Qoqqooduu (Daqiiqaa 10) Qaamolee Jechaatti Addaan Qoqqooduu Nihojjenna Nihojjettu Bs:Mee amma ammoo Bs: Barnoonni keenya har’aa Bs: Amma ammo kan Hojii waliin jechoota jechoota Hojii 1 jalaa 1 jala jiru ofii keessaniin qaamolee isaanitti qaamolee isaaniitti qoqqooduu hojjattu. qoqqoonna. irraa eegala. Mee haalan Bs: Jechi ‘Hibboowwan’ jedhu ‘Gareewwan’ kan jechoota gabatee irratti akkamitti qoodama? jedhu akkamitti addaan qoqqoodu ilaalaa. Bt: ‘hibboo- -wwan’ qoodama? ‘gilgaalawwan  gilgaala Bs: Inni ‘dareewwan’ jedhu -wwan Bs fi Bt: garee--wwan hoo? Bt: ‘daree –wwan’ Bs: Baay’ee gaariidha. Nanhojjedha

Afaan Oromoo Kutaa 3

96

Torban 9

Dubbisuu (Daqiiqaa 10) Dubbisuun Booda Ergaa Hubachuu Nihojjenna Nihojjettu (Bs, dubbisa mata duree ‘Tapha Hibboo’ jedhu, Bs: Mee amma ammoo qofaa keessan siwaliin irra deebiin akka dubbisan taasisI. ) deebistu. Yeroo arrabsoo hibboo Bs: Amma ammoo dubbisicha irra deebisneerra. aaruun hinbarbaachisu. Hiikni jecha Ittaansuun gaaffilee dubbisuun boodaa waliin ‘aaruun’ jedhuu maali? hojjenna. kitaaba keessan Hojii 2 jalaa baafadhaa. Bt: Dallanuu, mufachuu Galgala ibidda cinaa taa’anii hibboo taphatu. Hiikni Bs: Sirriidha. Yennaa ‘Hibboo!’ jedhanii jecha jala sararamee maali? gaafatan, hibbaka jedhanii jalaa Bs fi Bt: bira, maddii

qabu.

Bs: Gaariidha. Yeroo hibboo taphattu, deebii argachuuf qorachuufi soqachuu qabda. Hiikni soqachuuhoo? Bs fi Bt: barbaaduu

Bt: harkaa fuudhu, owwaatu Bs: Baay’ee gaariidha. kanneen amma hojjetaman dabtararratti garagalfadhaa.

Bs fi Bt: Baay’ee gaariidha.

Fayyadama Jechootaa (Daqiiqaa 10) Jechoota Kennaman Keessaa Filachuun Bakka Duwwaatti Guutuu Nihojjenna Nihojjettu Bs: Amma ammoo kitaaba keessan Hojii 3 jalatti jechoota kennamaniif hiika laanna. Hiikni jecha ‘mucha’ jedhuu maali?

Bs: Mee kanneen hafan ammoo dhuunfaan hojjedhaa. Hiikni jecha ‘ilmaan’ jedhuu maali?

Bt: harmasa’aa

Bt: finna ijoollee

Bs: Sirriidha. ‘okolee’ kan jedhuhoo?

Bs: Gaariidha.

Bt: qabee aannanii Bs: Baay’ee gaariidha.

Barreessuu (Daqiiqaa 10) Duraa Duuba Himaa Sirreessuun Keeyyata Barreessuu Nihojjenna Nihojjettu Bs: Amma ammoo duraa duuba isaa sirreessuun akka Bs: Hojiin keenya ammoo himoota keeyyataatti barreessaa. kitaaba keessan Hojii 4 jala jiran duraa duuba isaanii sirreessuu [Bt, duraa duuba isaanii sirreessanii akka keeyyatatti ta’a. Himoota 1-5 jiran keessaa barreessu.] hima kamtu dura dhufaa? (Bs, yeroo isaan barreessn gidduu deemuudhaan isaan Bs fi Bt: Caaltuun ganamaan kaatee hordofi; haala armaan gadiin sirreessuu isaanii fuula ishii dhiqatte. mirkaneeffadhu.) Bs: Baay’ee gaariidha. Himi kun Caaltuun ganamaan kaatee fuula ishii dhiqatte. dura dhufa. Ittaansuun, ciree nyaattee, mana barumsaa deemte.

Afaan Oromoo Kutaa 3

Akkuma achi geesseen bilbilame. Sanaan booda kabaja alaabaatiif hiriyoota ishee waliin hiriiran.

97

Torban 9

Torban 9 Guyyaa 5 Qabiyyee Barannoo Guyyaa Keessa Deebii/ Madaallii: • Fufii ‘-wwan jechatti maxxansuu • Fufii ‘-wwan’fi qaama jechaa addaan qoqqooduu • Hiika jechootaa akka galumsaatti himuu • Ga’umsaafi sirrummaan dubbisuu • Walqabsiistuutti fayyadamuun barreessuu

Barreessuu (Daqiiqaa 20) Keessa Deebiifi Madaallii Barreessuu Jalqaba jechoota kanaan gadii gabatee gurraacharratti barreessi. garaa nama allaattiiwwan deemuu toobbatan kaasaan teessisan lafa gaaffiiwwan deebisan Ittaansuun, hiika jechoota gabatee gurraacharratti barreessite irratti barattoota kee waliin mari’adhu. Jechoota ‘gaaffiiwwan, allaattiiwwaan’ jedhan qaamolee isaanii (gaaffii- -wwan. allaattii- -wwan jedhutti qoqqoodii agarsiisi. Achirraan jechoota fayyadamte sana walitti qindeessuun akka hima barreessan taasisi. Isa barreessan keessatti ammoo wal qabsiistuu, tuqaalee, qubeessuufi qub-guddeessa seeraan ittin fayyadamuuu isaanii mirkaneeffadhu. Sana booda himoota barreessan akka waljala fuudhanii waliif sirreessan taasisi. ofii keetis keessa deemiitii sirriitti sororuun yaada walii kennuu isaanii mirkaneeffadhu. Dhumarratti, walqabsiistotaan jechootaafi himoota walitti hidhuu danda’uu isaanii fakkeenyaan hubachiisii warra gargaarsa addaa barbaadanis addaan baasuun gargaari.

Dubbisuu (Daqiiqaa 20)

Keessa Deebiifi Madaallii Ga’umsaafi Sirrummaan Dubbisuu Nihojjenna Nihojjettu

Bs: Amma dubbisa ‘Tapha Hibboo’ jedhuun irra deebi’een isinii dubbisa. Isin ammoo ijaafi quba irra butaa na hordofaa.

Bs: Amma ammoo ofii keessaniin sagalee ol kaasuun dubbisaa. Kanaafis gareen ta’uun tokko yoo sagalee ol kaasee dubbisu, gariin keessan ammoo ijaafi quba irra butaa hordofaa.

[Bs fi Bt, barsiisaan nidubbisa, barattoonni nihordofu.]

[Bt, kaan yeroo dubbisu, kaan ammo ijaafi quba irra butaa hordofu.]

Afaan Oromoo Kutaa 3

98

Torban 9

Torban 10: Xiyyeeffannoo Barannoowwan Torbanii Waan argatan nyaatanii erga xiqqoo boqotanii booda, dhaqanii loon dallaatti galchu. Erga galchanii boodas gara manaatti deebi’anii hirbaata nyaatanii xiqqoo boqochuun qo’annaa isaanii jalqabu. Sa’aatii murtaa’eef erga qo’atanii booda nirafu. Yeroo hunda sagantaa akkasii qabu. Gabaabumatti, Raggasaafi Iftuun barnoota isaaniitti qaxalee kan ta’an, yeroo isaaniitti sirriitti waan fayyadamaniifi.

Kaayyoo Barannoowwan Torbanii Barattoonni: • yaada dubbisa dhaggeeffatanii himu • fufii ‘-lee’ fi qaama jechaa walitti jechatti maxxansu. • yaadolee callaa dubbisaa addaan baasu • fufii ‘-lee’ jecha irraa adda baasu. • hiika jechootaa kennu. • hima keessatti walqabsiistota fayyadamu.

Dubbisuu Itti Fayyadama Yeroo

Yaada Bu’uuraa: Itti fayyadama yeroo

Dalagaaleen dhala namaa hundi yeroodhaan gaggeeffamu. Dalagaalee kana keessaa barachuu akka fakkeenyaatti fudhachuu dandeenya. Barnoonni yeroo itti jalqabamee xumuramu qaba. Kunis bara barnootaa keessatti ta’a. Barri barnootaa samisteeraan, ji’aan, torbaniin akkasumas, guyyaan qoqqoodama. Barnoonni guyyaa tokkoos wayitiileetti qoodamuun dhiyaata. Xiyyeeffannoofi kabajni yeroo barnoota kanaaf kennaman milkaa’ina barattootaa murteessu. Barattoonnis yeroon seenanii akka yeroon ba’an kan taasifamanis milkaa’ina isaanii tumsuufi. Kanaafuu, yerootti fayyadamuun baay’ee barbaachisaa ta’uu isaa namoonni warqee bakka buusuun ibsu. [*** MAALIIF YEROO WARQEETTI FAKKEESSU JETTEE YAADDA? *** ] Namoonni warqee baay’ee jaallatu. Jaalala kanas qubatti, gurratti akkasumas mormatti kee’achuun agarsiisu. “Yeroon warqeedha” kan jedhamus xiyyeeffannoo akkasii akka argatuufi. Gabaabumatti, yeroon sochileen dhala namaa yeroodhaan waan mureessuuf, kabajaafi xiyyeeffannoo argachuu akka qabu hubanna.

Ijoo Dubbii: Yeroo manneen barnootaa

Dhaggeeffachuu Barattoota Qaxalee Raggaasaafi Iftuun obbolaadha. Ijoolleen kun kutaa 3ffaa baratu. Barattonni kun yeroo isaaniitti sirriitti fayyadamu. Ganama ganama hirribaa ka’anii fuula isaanii dhiqatu. Sana booda, ciree isaanii nyaatanii gara mana barumsaa deemu. Achumaanis daree isaanii seenanii hanga yeroon barnootaa gahutti dabtaraafi kitaabilee isaanii waliin dubbisu. Yeroon ga’ee yoo bilbilamus kabaja alaabaatiif ka’anii hiriiru. Akkuma sirna alaabaa kabajaniin barattoota kaan waliin daree seenu. Barattoonni kun barnoota isaanii sirriitti hordofu. Yeroo baratan waan isaanii hingalle nigaafatu. Yeroo gaafatamanis nideebisu. Deebii kennaniinis barsiisaa isaanii garaa ciibsu. Yeroo boqonnaa isaaniis hiriyoota isaanii waliin taphatu. Barnoonni guyyichaa dhumee yeroo bahanis asiifi achi osoo hinjedhin gara manaatti qajeelu. Yeroo deemanis wayitiilee darban keessatti waan baratan walyaadachiisu. Haala kanaan osoo dadhabbiin itti hindhagahamin manatti galu. [*** KANATTI AANEE MAALTU DHUFA JETTEE YAADDA?***]

Yeroon Qilleensa Yeroon dhufee darba. Qilleensis akkasuma dhufee darba. Lamaanuu dhaabatanii nama hineegan. Jara kana lamaan qabanii dhaabuunis hindanda’amu. Yeruma qabnu keessatti hojiilee keenya raawwatachuu akka qabnu nubarsiisa.

Erga mana galanii booda, meeshaalee barnootaa kaa’atanii huccuu isaanii jijjiirratu.

Afaan Oromoo Kutaa 3

99

Torban 10

[***YEROON MAALIIF QILLEENSATTI FAKKEEFFAMA?***? Fakkeenyaaf, mana barumsaa keessatti, barattoonni yeroo kenname keessatti maal gochuu akka qaban beekuun barbaachisaadha. Itti dabalees, wayitiilee barnoota isaanii keessatti waan hojjetan beeknaan raawwannaanis yeroo waliin deeman jechuudha. Yeroon waan

dalagamu raawwachuun gaabbii ”Osoon yeroo sana akkas godheera ta’ee” jedhu jalaa nama baasa. Waan har’a raawwachuu qabnus boruuf akka hinbulchanne gargaara. Walumaagalatti, dalagaa tokko yeroo qabnu keessatii raawwachuun bu’aa qabeessa nu taasisa.

Torban 10 Guyyaa 1 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Yaadolee dubbisa dhaggeeffatanii himuu • Fufii ‘-lee’ fi qaama jechaa walitti makuu • Yaadolee callaa Dubbisaa adda baasuu • Hiika jechootaa kennuu • Hiikaan walitti firoomsuu

Dhaggeeffachuu (Daqiiqaa 15) Dhaggeeffachuun Dura Tilmaamuu Nanhojjedha Bs: Mata dureen dhaggeeffannaa keenya har’aa ‘‘Barattoota Qaxalee” kan jedhuudha.

Nihojjenna Bs: Mata dureen dhaggeeffannaa keenya har’aa maali?

Bs: Fakkii kitaaba keessan irraa barattoota laman arga.

Bs: Sirriidha. Fakkii mata duree kana jala jirurraa maal hubanna?

Bs: Mata dureefi fakkii kanarraa dubbisichi barattoonni lamaan kun yeroo barnootaa isaanii fayyadamuu isaaniin hubadha.

Bs fi Bt: Barattoota lama

Afaan Oromoo Kutaa 3

Bs fi Bt: Barattoota Qaxalee

Nihojjettu Bs: Mata dureen dhaggeeffannaa keenya har’aa; ‘Barattoota Qaxalee’ kan jedhudha. Bs: Mata dureefi fakkii kanarraa maal hubattu? Bt: Waa’ee barattootta lamaan kormee ta’anii hubanna.

Bs: Gaariidha. Mata dureefi fakkii kanarraa dubbisichi waa’ee maalii kan Bs: Mata dureefi fakkii kanarraa dubbisichi waa’ee dhiyeessu fakkaata? maalii dhiyeessa jennee Bs: Barattoonni lamaan kun mariirra yaanna? Barattoonni kun jiraachuu isaanii mul’isa marii irra jiraachuu isaanii Bs: Gaariidha. Dubbisa dubbisnee kan dhiyeessu nutti tilmaama keenya haamirkaneeffannu. fakkaata.

100

Torban 10

Nanhojjedha Bs: Mee amma ammoo dubbisicha yeroof addaan kuteen waan itti aanee dhufun tilmaama. Barattoonni sun erga manatti galanii booda laaqana isaanii nyaatanii waan boqotan natti fakkaata.

Yeroo Dhaggeeffachuu Tilmaamuu Nihojjenna Nihojjettu Bs: Amma ammoo waan itti Bs: Amma ammoo waan aanee dhufu dhuunfaa itti aanee dhufu waliin dhuunfaadhaan tilmaamtu. tilmaamna. Haala kanaan Haala kanaan osoo dadhabbiin osoo dadhabbiin itti itti hindhagahamin manatti hindhagahamin manatti galu, galu. Kanatti aanee maaltu kan jedhutti aanee maaltu dhufa jettee yaadda? dhufa laata? Bs fi Bt: Erga manatti galanii booda laaqana isaanii nyaatanii gara qo’annaa waan deeman fakkaata. Bs: Gaariidha.

[Bt, tilmaama garaagaraa kennuu danda’u.] Bs: Baay’ee gaariidha. Itti fufee dubbiseen tilmaama keenya mirkaneeffanna.

Dhaggeeffachuun Booda Yaadolee Callaa Himuu Nihojjenna Nihojjettu Bs: Amma ammoo ofii keessaniin Bs: Dubbisicha dubbisnee xumurreerra. Amma hojjattu. ammoo gaaffilee dubbisa keessaa bahan kan Hojii 1 jala jiran waliin hojjenna. Bs: Barnoota sirriitti hordofuun bu’aa Raggaasaafi Iftuun maaliif qaxalee jedhamani? Bs fi Bt: Barattoota ciccimoo waan ta’aniif, yeroo isaanii sirriitti waan itti fayyadamaniif, Bs: Sirriidha. Namni tokko qaxalee kan jedhamu maalfa’iin? Bs fi Bt: Yeroo kabajuun, barnoota hordofuun, naamusa gaarii qabaachuun wkf…

maalii qaba? Bt: Kaayyoo ofii bakkaan ga’uuf… sadarkaa gaarii irra gahuuf, haala gaariin gaaffilee qormaatarratti kennaman deebisuuf hubachuuf … Bs: Gaariidha.

Bs: Baay’ee gaariidha.

Walitti Makuu (Daqiiqaa 5) Qaamolee Jechaa Walitti Makuu Nanhojjedha Nihojjenna Bs: Amma ammoo qaamolee jechaa Bs: Amma ammoo walitti makuun jecha ijaarra. Mee qaamolee jechaa haalan itti gabatee gurraacha waliin walitti makna. irratti walitti maku ilaalaa. Qaamolee jecha ‘gaaffii –lee’ akkamiin walitti Bs: ‘meeshaa- -lee’  meeshaalee makna? ‘ barruu- -lee’  barruulee Bs fi Bt: ‘gaaffilee’ Bs: Baay’ee gaariidha.

Afaan Oromoo Kutaa 3

101

Nihojjettu Bs: Amma ammoo ofii keessaniin qaamolee jechaa walitti maktu. Bs: Qaamolee jechaa ‘qophii-lee’ akkamiin walitti makama? Bt: ‘qophiilee’ Bs: Baay’ee gaariidha.

Torban 10

Dubbisuu (Daqiiqaa 15) Nanhojjedha Bs: Mata dureen dubbisa keenyaa “Itti Fayyadama Yeroo” kan jedhuudha. Mata duree kanarraa yerootti fayyadamuun akkamiin akka danda’amun hubadha. Fakkii mata duree kana jala jirurraa ammoo barattoota mooraa mana barumsaa keessatti taphatanin arga. Mata dureefi fakkii kanarraa dubbisichi waa’ee haala itti fayyadama yeroo waan ibsu natti fakkaata. Nanhojjedha Bs: Mee amma ammoo yeroodhaaf dubbisicha asirratti dhaabeen tilmaama. Maaliif yeroo warqeetti fakkeessu laata?

Dubbisuun Dura Tilmaamuu Nihojjenna Bs: Waa’ee dubbisichaa waliin haatilmaamnu. Bs: Mata dureen keenya har’aa maali? Bs fi Bt: Itti Fayyadama Yeroo Bs: Mata duree kanarraa maal hubanna? Bs fi Bt: Yerootti fayyadamuun barbaachisaa ta’uu. Bs: Fakkii mata duree kana jala jiru irraa maal hubanna? Bs fi Bt: Barattoota yeroo isaaniitti fayyadamanii taphatan. Bs: Gaariidha. Mata dureefi fakkii kanarraa dubbisichi waa’ee maalii ta’uu danda’a? Bs fi Bt: Waa’ee itti fayyadama yeroo Bs: Baay’ee gaariidha.

Nihojjettu Bs: Mata dureen dubbisa keenyaa maali? Bt: ‘Itti Fayyadama Yeroo’ti Bs: Mata duricharraa maal hubattuu? Bt: Yerootti fayyadamuufi bu’aa isaa Bs: Sirriidha. Fakkii kanarraa hoo maal hubattu? Bt: Barattoota taphatan Bs: Gaaridha. Dubbisichi waa’ee maalii sitti fakkaata? Bt: Waa’ee itti fayyadama yeroo Bs: Baay’ee gaariidha. Ittaansuun dubbisicha dubbisnee tilmaama keenya haamirkaneeffannu.

Yeroo Dubbisaa Tilmaamuu Nihojjenna Nihojjettu Bs: Mee amma ammoo Bs: Mee amma ammoo yeroodhaaf dubbisicha asirratti yeroodhaaf dubbisicha dhaabdanii tilmaamtu. asirratti dhaabnee tilmaamna. Maaliif yeroo Bs: Namoonni maaliif yeroo warqeetti fakkeessu? warqeetti fakkeessu sitti

fakkaata? Bs fi Bt: Warqeen baay’ee jaallatamaafi barbaadamaa Bt: Warqeen baay’ee jaallatamaa Bs: Warqeen baay’ee waan ta’eef waan ta’eef. jaallatamaa waan ta’eef jedheen yaada. Bs: Gaariidha. Bs: Gaariidha. Mee itti deebinee

dubbisnee dubbisicharraa haamirkaneeffannu.



Dubbisuun Booda Ergaa Hubachuu Nihojjenna Nihojjettu Bs: Dubbisicha dubbisnee xumurreerra. Bs: Mee amma ammoo gaaffilee hafan ofii Amma ammoo gaaffilee dubbisicha hojjedhaa. keessaa bahan waliin hojjenna. Hojii 3 Bs: Namoonni yeroo maaliin bakka buusu? jala jiru ilaalaa. Bt: Warqeen bakka buusu Bs: Yeroo kabajuun faayidaa maalii qaba? Waan hojjetan tokko haala gaariin fiixa Bs: Gaariidha. Ati yerootti akkamiin fayyadamta? [Bt, deebii garaagaraa ta’uu danda’a.] baasuuf, murteessaadha. Bs: baay’ee gaariidha. Afaan Oromoo Kutaa 3

Bs: Baay’ee gaariidha. 102

Torban 10

Fayyadama Jechootaa (Daqiiqaa 5) Jechoota Hiika Isaaniin Walitti Firoomsuu Nihojjenna Nihojjettu Bs: Hojiin keenya kan ammaa ammoo Bs: Amma ammoo isintu deebii isaa kenna. ‘Fayyadama Jechootaa’ kan Hojii 4 jala Jechi ‘qooddii’ jedhu maal jechuudha? jiruuti. Kunis, jechoota hiika isaaniin Bt: ‘hirama’ walitti firoomsuudha. Jechi ‘dalagaa’ jedhuu kamiin walitti firooma? Bs: Sirriidha. ‘xiyyeeffannoo’ jechuunhoo ? Bs fi Bt: ‘hojii’ kan jedhuun. Bs: Sirriidha. ‘xumura’ kan jedhu hoo? Bs fi Bt; ‘dhuma’ Bs: Baay’ee gaariidha.

Bt: ‘fuulleffannoo’

Bs: Gaariidha. ‘milkaa’ina’ jechuunhoo ? Bt: fiixa ba’iinsa (Bs, Baay’ee gaaridha)

Torban 10 Guyyaa 2 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Fufii ‘-lee’ jecharraa adda baasuu • Ergaa ijoo dubbisaa himuu • Gahumsaafi sirruummaan dubbisuu • Hiika galumsaa kennuu • Walqabsiisota himoota keessatti itti fayyadamuu

Addaan Qoqqooduu (Daqiiqaa 5) Jechoota Qaamoleetti Addaan Qoqqooduu Nanhojjedha Nihojjenna Nihojjettu Bs: Barannoon keenya har’aa Bs: Amma ammoo walii Bs: Amma kanneen hafan jechoota qaamoleetti wajjin jechoota immoo qofaa keessan qoqqooduurraa eegala. Kan addaan qoqqoonna. addaan qoqqooddu. Hojii 1 jala jiru ilaalaa. Jechi ‘tuqaalee’ Bs: ‘waaytilee’ kan jedhu jedhu akkamitti Jecha ‘dalagaalee’ jedhu akkamitti qoodama? qoqqoodama? qoqqoodaa na hordofaa. Bt: waytii- -lee Bs: ‘dalagaalee’  ‘dalagaa- -lee’ Bs fi Bt: ‘tuqaa- -lee’ Bs: Baay’ee gaariidha. ‘tuqaalee’  ‘tuqaa- -lee’ Bs: Sirriidha. Bs: ‘bu’aalee’ kan jedhu akkamitti qoonna? Bt: ‘bu’aa- -lee’ Bs: Sirriidha.

Afaan Oromoo Kutaa 3

103

Torban 10

Dubbisuu (Daqiiqaa 15) Ga’umsaafi Sirrummaan Dubbisuu Nihojjenna Nihojjettu Bs: Amma ammoo qofaa keessan dubbisuu Bs: Amma ammoo dubbisa kaleessa shaakaltu. Jalqaba shan shaniin garee dubbisne irra deebinee dubbisna. ijaarradhaa. Sanaan booda, garee keessaa Dubbisa mata duree “Itti Fayyadama barataa/ttuu tokko tokko yeroo dubbistanu, Yeroo” jedhu baafadhaa. dubbisa kaan immoo quba irra adeemsisuun Bs: Yeroo ani isiniif dubbisu ijaafi quba irra hordoftu. Haaluma kanaan, dabaree dabareen butaa na hordoftu. dubbisaa. Bs fi Bt: Barsiisaan/barsiistuu nidubbisa. Bt, Garee keessaa namni tokko yeroo dubbisu, Barattoonni ammo nihordofu. kanneen hafan immoo nihordofu. Bs: Gaariidha.

(Bs, Giddu deddeemuun isaan hordofi.)

Dubbisuun Booda Ergaa Isaa Hubachuu Nihojjenna Nihojjettu Bs: Dubbisicha dubbisnee xumurreerra. Amma Bs: Amma ammoo gaaffilee hafan isintu ammoo gaaffilee dubbisaan boodaa waliin ofiin deebisa. hojjenna. Hojii 2 jalaa ilaalaa.1, Dubbisa Yeroon warqee dha maaliif jedhama? kanarraa maal hubanna? Bt: Warqeen jaallatamaa waan ta’eef, Bs fi Bt: hojii dhala namaa keessatti yeroon akkasuma yeroo kabajuun xiyyeeffannaa iddoo guddaa qabaachuu isaatiin namoonni argachuu waan qabuufi. yeroo warqeetti fakkeessuu isaaniiti. Bs: Baay’ee gaariidha. Bs: Baay’ee gaariidha. Barri barnootaa tokko maal maalitti qoqqoodama? Bs fi Bt: Semisteeraan, ji’aan, torbaniin, guyyaaadhaan,daqiiqaan wkf Bs: Baay’ee gaariidha.

Fayyadama Jechootaa (Daqiiqaa 10) Jechoota Jala Sararamaniif Hiika Kennuu Nihojjenna Nihojjettu Bs: Amma ammoo kan Hojii 3 jala [Bs: Amma ammoo gaaffiilee hafan ofii hojjettu. sararamee jechootaa’jala jiru waliin Boontuufi Boonaan laaqana nyaatanii erga hojjenna. Mucaan tapha isaa erga boqotanii booda qo’annaatti deebi’an. Hiikni xumuree gara manaatti qajeele. Hiiknii jecha jala sararamee maali? jecha jala sararamee maali ? Bt: ‘Haara galfatanii’ Bs fi Bt: deeme, deemsa eegale. Bs: Sirriidha. Baratoonni kabaja alaabaatiif Bs: Sirriidha. Barataan barsiisaa isaa hiriiran. hordofuu qaba. Hiikni jecha jala Bt: ‘ulfina’ sararamee maali? Bs fi Bt: ‘duukaa bu’uu’, faana bu’uu

Bs: Baay’ee gaariidha.

Bs: Baay’ee gaariidha.

Afaan Oromoo Kutaa 3

104

Torban 10

Barreessuu (Daqiiqaa 10) Walqabsiistota Himoota Keessatti Fayyadamuu Nihojjenna Nihojjettu Bs: Amma ammoo walqansiistota kennaman Bs: Mee amma ammoo kanneen hafan keessaa filachuun bakka duwwaa guunna. ofiin hojjedhaa. Jalqaba dabtara Mee kan Hojii 4 jalaa waliin haahojjennu. keessan irratti barreeffadhaatii Bs: Boontuu ____ Boonaan lakkuudha. hojjedhaa. Walqabsiistuun bakka duwwaa kana guutu Bs: Bakka duwwaa hima gaaffii 3ffaa irraa kami? jecha kamtu guutaa? Bs fi Bt: fi

Bs: Sirriidha. Qo’achuun barbaada; ___ baay’ee dadhabeera, Bs fi Bt: ‘Garuu’

Bt: akkasuma. Bs: Baay’ee gaariidha. Bs: Kan lakkoofsa afraffaa irraa hoo?

Bt: moo Bs:Baay’ee gaariidha. Jalqaba himaa waan ta’eef, ‘Garuu’ kan jedhu qubee guddaadhaan eegala. Bs: Sirriidha.

Torban 10 Guyyaa 3 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Ergaa dubbisa dhaggeeffatanii himuu Ergaa barreeffama dubbisanii addaan baafatu. • Hiika jechootaa kennuu • Fufii ‘-lee’ jechatti walitti makuu

Dhaggeeffachuu (Daqiiqaa 10) Hiika Jechootaa Kennuu Nihojjenna Nihojjettu Bs: Amma dubbisa mata dureen isaa ‘Barattoota Bs: Amma ammoo ofii keessan kanneen hafan hojjedhaa. Qaxalee’ jedhuun irra deebi’ee isiniif dubbisa. Dubbisee xumureera. Hiika jechoota Hojii 1 Bs: ‘boqonnaa’ kan jedhuuf hiikni maali? jalaa waliin hojjenna. Bt: ‘haara galfii’ Bs: ‘Fayyadamuu’ kan jedhu hiikni isaa kanneen [Bs, ‘haala’ kanaan barattoonni hiika ‘B’ jala jiran keessaa kam waliin walitti jechoota hafanii akka kennan firooma? jajjabeessi. Deebii isaaniis duraa Bs fi Bt: ‘gargaaramuu’ duubaan muraasaafi uffata akka ta’an itti himi.] Bs: Sirriidha.

Afaan Oromoo Kutaa 3

105

Torban 10

Walitti Makuu (Daqiiqaa 5) Qaamolee Jechaa Walitti Makuu Nanhojjedha

Nihojjenna Bs: Amma ammoo qaamolee Bs; Amma ammoo waliin hojjenna. ‘jabbii- -lee’ jechaa walitti makuun kan jedhu yommuu walitti jecha ijaaruuttin ce’a. makamu maal ta’a? Fakkeenyaaf qaamolee Bs fi Bt: ‘jabbiilee’ jecha ‘dalagaa- -lee’ jedhan yoon walitti maku Bs: Sirriidha. ‘waqtii- -lee’ kan jedhuhoo? ‘dalagaalee’ kan jedhu ta’a. Bs fi Bt: waqtiilee

Nihojjettu Bs: Amma ammoo ofii keessanii qaamolee jechoota urjii - -lee, dhaabbi- -lee , fi wayitii- -lee walitti makaa. Bt: urjiilee, dhaabbilee, waqtiilee Bs: Baay’ee gaariidha.

Bs: Gaariidha.

Dubbisuu (Daqiiqaa 15) Nanhojjedha Bs: Dubbisni keenya har’aa ‘yeroon Qileensa ‘ kan jedhuudha. Mata duree kanarraa, yeroo dhaabatee kan nama hin eegne ta’uu isaan hubadha. Bs: Fakkiirra ammoo barattoonni lama mana barumsaatti fiigaa jiraachuu isaaniin hubadha. Bs: Mata dureefi fakkii dhiyaate kanarraa dubbisichi yeroon akka dhaabatee nama hineegne, yeroon kabajamuu akka qabu waan tokko yeroon hojjechuun bu’aa akka qabu kan dhiyeessu natti fakkaata.

Dubbisuun Dura Tilmaamuu Nihojjenna

Nihojjettu

Bs: Mata dureen dubbisa keenya har’aa maali?

Bs: Mata dureen dubbisa keenya har’aa maali?

Bs fi Bt: Yeroon Qilleensa

Bt; Yeroon Qilleensa

Bs: Mata duree kanarraa maal hubanna?

Bt: Mata duree kanarraa maal hubattu?

Bs fi Bt: Yeroon kan dhaabatee nama hineegne ta’uu namni yeroo kabajuu akka qabu,

Bt: Yeroon dhaabatee kan nama hineegne ta’uu. Fakkii ilaalaa. Maal irraa huibattu?

Bs: Mee fakkii ilaalaa. Fakkiirraa Bt: Ijoolleen lama mana barumsaatti fiigaa maal hubanna? jiraachuusaanii Bs fi Bt: Barattoonni lama mana barumsaatti fiigaa jiraachuu isaanii Bs: Fakkiifi mata duree kanarraa dubbisichi maal kan dhiyeessu fakkaata? Bs fi Bt: yeroon, kan dhaabatee nama hineegne ta’uu, namoonni yeroo kabajuu akka qaban kan dhiyeessu natti fakkaata.

Bs: Mata dureefi fakkkii kanarraa dubbisichi maal dhiyeessa sitti fakkaata? Bt: yeroon dhaabbatee kan nama hin eegne ta’uu, yeroon kabajamu akka qabu, kan dhiyeessu fakkaata. Bs: Dubbisa dubbisaa mirkaneeffadhaa.

Bs: Gaariidha.

Afaan Oromoo Kutaa 3

106

Torban 10

Yeroo Dubbisuu Tilmaamuu Nihojjenna

Nanhojjedha Bs: Amma ammoo dubbisa Bs: Amma ammoo dubbisa asitti dhaabeen asitti dhaabnee gaaffii gaaffiii ‘yeroon deebisna. maaliif qilleensatti Bs: Yeroon maaliif qilleensatti fakkeeffama jedhun fakkeeffama? deebisa. Bs fi Bt: Yeroofi qilleensi Bs: Yeroon akka dhaabbatee waan nama qilleensaati. Lamaanuu hineegneef. dhaabbatanii nama waan hin eegneef Bs: Dubbisan itti fufa.

Bs: Gaariidha. Dubbisa itti fufnee haa dubbisnu.

Nihojjettu Bs: Alana ammoo dubbisa asitti dhaabaatii gaaffii deebisaa. Bs: Yeroon maaliif qilleensatti fakkeeffama. Yeroon akkuma qilleensaa dhaabbatee kan nama hineegne waan ta’eef Bs: Gaariidha. Dubbisa itti fufaa dubbisaa.

Dubbisuun Booda Ergaa Dubbisaa Hubachuu Nihojjenna Bs: Amma dubbisa xumurreerra. Kan Hojii 3 jala jiru waliin haa hojjennu. Bs: Yeroon qilleensa jechuun maal jechuudha? Bs fi Bt: Yeroon dhaabatee kan nama hin eegne ta’uu, qilleensa qabanii dhaabuun kan hindanda’amne ta’uu isaa Bs: Sirriidha. Dalagaa tokko yeroo kenname keessatti raawwachuun bu’aan isaa maali? kan jedhuuhoo? Bs fi Bt: Gaabbii jalaa nama baasa, waan har’a raawwachuu qabnu akka hinbulchanneef nugargaara.

Nihojjettu Bs: Dubbisa xumurreerra. Gaaffilee dubbisa keessaa bahan ofii keessaniin hojjedhaa. Bs: Yoo maal goone gaabbii hambisna? Bt: Waan hojjennu yeroo kenname keessatti yoo xumurre. Bs: Sirriidha.

Bs: Sirriidha.

Fayyadama Jechootaa (Daqiiqaa 10) Hima guutuu taasisuu Nihojjenna Nihojjettu Bs: Amma ammoo fayyadama jechootaatti ceena. Bs: Alana ammoo ofii keessan bakka duwwaa guutaa. Hojii 1 kan Fayyadama Jechootaa jedhu jalaa ilaalaa. Jechoota Hojii 4 jalatti kennaman Bs: Barattoonni _____ yeroo isaaniitti keessaa filannee bakka duwwaa guunna. seeraan fayyadamuu. Bs: Raggaasaafi Biiftuun barnoota isaanii sirriitti ___.

Bt: ‘qaxaleen’

Bs fi Bt: ‘hordofu’

Bt: ‘kabajuun’

Bs: Sirriidha.

Bs: Sirriidha.

Afaan Oromoo Kutaa 3

107

Bs: Yeroo ______ baay’ee barbaachisaadha.

Torban 10

Torban 10 Guyyaa 4 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Yaadolee callaa dubbisaa himuu • Fufii ‘-lee’ fi qaamolee jechaa addaan qoqqooduu • Hiika jechootaa akka galumsaatti kennuu • Keeyyata guutuu taasisuu

Addaan Qoqqooduu (Daqiiqaa 5) Qaamolee Jechaa Addaan Qoqqooduu Nanhojjedha Nihojjenna Nihojjettu Bs: Barnoonni keenya har’aa Bs: Alana ammoo ofii Bs: Amma ammoo fufii |-lee | jecharraa addaan keessan jecha qaama jechootarraa fufii ‘-lee’ qooduudha. Mee kitaaba jechootaatti qoqqoodaa. adda baasna. keessan Hojii 1 baasaatii Bs: Jecha ‘raawwiilee’ jedhu Bs: Mallattoolee kan jedhu fakkeenya kenname ilaalaa akkamiin qoqqooddu. akkamiin qoqqoonna? hojjedhaa. Bt: ‘raawwii -lee’ Bs: tooftaalee  ‘tooftaa -lee’ Bs fi Bt: ‘mallattoo -lee’ wiirtuulee  wiirtuu -lee

Bs: Gaariidha.

Bs: Sirriidha.

Dubbisuu (Daqiiqaa 15) Dubbisuun Dura Tilmaamuu Nihojjenna Nihojjettu Bs: Amma dubbisa xumurreerra. Dubbisa kaleessa Bs: Amma gaaffiilee hafan ofii dubbisan irra deebi’anii akka dubbisan taasisi.] keessanin hojjedhaa. Gaaffilee dubbisa keessa bahan haahojjennu. Kitaaba Namni tokko yoo yerootti keessan Hojii 2 jala kanneen jiran waliin hojjenna. fayyadamuu baate maal ta’a? Bs: Akka dubbisaatti dhaabatee kan nama hineegne Bt: deebii garagaraa maal fa’i? Bs: Gaariidha. Bs fi Bt: Yeroofi qilleensa



Bs: Gaariidha.

Afaan Oromoo Kutaa 3

108

Torban 10

Fayyadama Jechootaa (Daqiiqaa 10) Hiika Jechaa Akka Galumsaatti Kennuu Nihojjenna Nihojjettu Bs: Amma dubbisnee xumurreerra. Bs: Ammammoo hiika jechoota jala sararamanii ofii Kitaaba keessan Hojii 2 jala kan keessanin deebii kennaa. jiran haahojjennu.Hiika jechoota jala Bs: Dalagaan dhala namaa yeroodhaan daanga’uu sararamanii barreeffamaan waliin qaba. Dalagaa jechuun maal jechuudha? haakenninu. Bt: hojii Bs: Yeroo kenname keessatti hojiilee Bs: Gaariidha. Isa deemtee dhaabattu kana dhaabi. keenya raawwachuu qabna. Hima Dhaabi jechuun maal jechuudha? kana keessatti ‘raawwachuu ‘ Bt: ‘dhiisi’. jechuun maali? Bs: Sirriidha. yeroodhaan hojii ofii raawwachuun bu’aalee hedduu qaba. bu’aalee jechuun maali?

Bs fi Bt: ‘xumuruu’ Bs: Gaariidha.

Bt: ‘faayidaalee’



Bs: Baay’ee gaariidha.

Barreessuu (Daqiiqaa 10) Keeyyata Guutuu Taasisuu Nihojjenna Nihojjettu Bs: Amma ammoo keeyyata guutuu taasisuuttin Bs: Amma ammoo ofii keessanin jechoota ce’a. Kitaaba keessan Hojii 4 baafadhaa. kennaman keessaa filachuun bakka 3ffaafi jechoota kennaman keessaa filannee waliin 4ffaa guutaa. bakka duwwaarratti guunna. Bt: waajjiraalee Bs: bakka jalqabaa, jechoota kennaman keessaa wayitiilee kan galuu qabu isa kami? Bs: Baay’ee gaariidha. Bs fi Bt: dalagaalee Bs: Sirriidha. Bakka duwwaa 2ffaaf kan ta’uu qabu isa kami? Bs fi Bt: faayidaalee Bs: Sirriidha.

Torban 10 Guyyaa 5 Qabiyyee Barannoo Guyyaa Keessa deebii/ madaallii: • Jechoota qaamolee isaaniitti qoqqooduu • hiika jechootaa kennu • ga’umsaafi sirrummaan dubbisuu • keeyyata guutuu taasisuun barreessuu

Afaan Oromoo Kutaa 3

109

Torban 10

Barreessuu (Daqiiqaa 20)

Keessa Deebiifi Madaallii Barreessuu

Jalqaba jechoota armaan gadii gabatee gurraacharratti barreessi. Yeroo sana barnoota qaxaleen jabbiilee kitaabilee barataa kaka’umsa ba’a bobbaase Ittaansuun hiika jechoota barreessite kanaa barattoota kee waliin irratti mariyadhu. jechoota jabbiilee, kitaabilee jedhan qaamolee isaaniitti (dhamjechatti) qoqqoodi. Deebiin /jabbii- lee/, kitaabi- -lee ) ta’uu hojjedhuu agarsiisi. Achiimmoo jechoota armaan olitti kennamaniin hima akka ijaaran taasisi.) Fakkeenya kenniif. Barataan qaxaleen kitaabilee kunuunsa. kana booda yogguu barattoonni hima ijaaran keessa deemuun sirriitti barreessuu isaanii adda baafadhu. Barattoota itti cimeef gargaarsa godhi. Dhumarratti barattoonni kee himoota barreessan wal jala fuudhanii akka walii sirreessan taasisi; yeroo walii sirreessanis tuqaalee qubguddeessaafi qubeessa sirriitti fayyadamuu isaanii mirkaneeffadhu.)

Dubbisuu (Daqiiqaa 20) Keessa Deebiifi Madaallii Ga ‘umsaafi Sirrummaan Dubbisuu Nanhojjedha Bs: Dubisa ‘Barattoota Qaxalee’ jedhu kitaaba keessan Hojii 1 irra jiru sagalee ol kaaseen dubbisa. Isin ammoo yeroo ani dubbisu na hordofaa.

Afaan Oromoo Kutaa 3

Nihojjenna Bs: Amma ammoo waliin dubbisarra quba qabnee sagalee olkaasaa haadubbisnu.

Nihojjettu Bs: Alaan ammoo ofii keessanin qubarra butaa sagalee ol kaasaa dubbisaa. Bt: Qubarra butaa sagalee ol kaasanii dubbisu.

Bs fi Bt: Qubarra butanii sagalee olkaasuun waliin dubbisuu.

110

(Bs, yommuu barattoonni qubarra butaa sagalee olkaasanii dubbisan, sirriitti sagaleessuu isaanii hubadhu. Bakka sagaleessuun itti cimetti, gargaari.)

Torban 10

Torban 11: Xiyyeeffannoo Barannoowwan Torbanii JETTEE YAADDA?***] Roobaafi Margeenis “Waa’ee jaraa haa dagannu,” waliin jedhanii gara qo’annaa isaaniitti deebi’an. Qo’annaa isaanii akka sagantaa isaanitti xumuruun gara manaatti galan.

Kaayyoo Barannoowwan Torbanii Barattoonni: • dhaggeeffatanii ergaa dubbisaa himu. • fufiilee duraafi boodaafi qaama jechaa walitti maku

Dubbisuu

• fufii duraafi boodaafi qaama jechaa addaan qoqqoodu

Barataa Cimaa Barataan Gammachuu jedhamu mana barumsaa Tuulamaa keessa ture. Innis kutaa shan barata ture. Barattoota daree isaa caalaa barsiisota isaa gaaffii nigaafata. Yoo gaafatames ni\deebisa. Barattoota kutaa isaa qo’achiisuun hundaa ol isa gammachiisa. Itti dabalees, akka isaan barumsatti cicciman nigorsa; nigargaaras. Kanaafuu, barsiisotaafi barattoota kutaa isaa biratti baay’ee jaallatamaadha. [*** AMMA AMMAATTI KAN DUBBISTERRAA MAAL HUBATTE? *** ] Gammachuun, barreeffamaafi haasaa namaa irra deddeebi’ee xiinxaluu jaallata. Waan dubbatu osoo itti hinyaadin hindubbatu, yaada namootaas nifudhata. Mana barumsaa irraa hafuufi barfachuu hinjaallatu. Barattoota hafaniifi barfatan hinjajjabeessu. Walumaagalatti, namoonni hedduun yaadni Gammachuu bilchaataafi akka yaada nama guddaati jedhanii ragaa bahu.

• jechootaaf hiika kennu. • tuqaa(.) mallattoo gaaffii (?) fi qoodduu (,) hima keessatti galchu Yaada Bu’uuraa: Itti Fayyadama Yeroo Ijoo Dubbii: Yeroo Qo’annaa

Dhaggeeffachuu Sagantaa Qo’annaa Roobaafi Margeen barattoota ollaa walii jiraatanidha. Barattoonni kun sagantaa baafatanii waliin qo’atu. Sanbanni guyyaa qo’annaa isaanii keessaa isa tokko. Guyyaa kanatti yeruma hunda bakka itti qo’atan qabu. Lamaan isaanii ganamaan ka’anii fuula dhiqatu. Sana booda, ciree isaanii nyaatanii qo’annaaf bakka beellama isaanii deemu. Akkuma walarganiin nagaa walgaafatanii akkaataa itti qo’atan karoorfatu. Karoora isaanii keessattis matadureewwan qo’achuu qabaniifi sa’aatii meeqaaf akka qo’atan irratti waliigalu. Achumaan qo’annaa isaanii jalqabu. Roobaafi Margeen dabtara isaanii banatanii callisanii dubbisu. Yeroo dubbisan hidhii isaanii hinsochoosan. Quba isaaniis waraqaarra hinbutan. Sa’aatii kenname keessatti saffisaan dubbisuun hubachuu yaalu. Lamaan isaaniis akkuma sa’aatii qo’annaa isaanii xumuraniin gaaffii walgaafatu. Si’a tokko Roobaatu gaafata. Margeen immoo deebii laatti. Si’a biraa ammoo Margeen gaafattee Roobaan deebisa. Osuma haala kanaan qo’achaa jiranii, sangoota gugurraafi mammagaala cinaa isaaniitti argan. Sangoota sanarra qaarisanii yoo ilaalan ammoo dargaggoota jajjaboo lamatu dhaabatanii argan.[*** ROOBAAFI MARGEEN ITTAANSANII MAAL GODHU

Afaan Oromoo Kutaa 3

111

Obboleeyyan Ciccimoo Yeroo tokko obboleeyyan lamatu daree tokko keessa barataa turan. Barattoonni kunneen yeroo hundumaa sagantaa baafatanii qo’atu. Fakkeenyaaf, guyyaa Sanbataa bariin ka’anii hanga cireen qophaa’utti dubbisu. Cireen yommuu ga’u fuula isaanii dhiqatanii ciree nyaatu. Sana booda xinnoo waliin taphatanii gara qo’annaa isaaniitti deebi’u. Yeroo muraasaaf callisanii dubbisu. Kan dubbisan keessaas gaaffii walgaafatu. Deebiiwwan gaaffilee sanaa irratti walii galuun sagantaa qo’annaa isaanii xumuru. Kana booda waan maatiin isaanii ajajan hojjetu. Guyyaas laaqana isaanii nyaatu. Waaree booda immoo hanga dhiyaatti qo’annaa itti fufu. [*** HIIKNI JECHA ‘DHIYAATTI’ JEDHUU MAALI? *** ] Ittaansanii gara loowwan galchuutti deemu.

Torban 11

boodas, qo’annaatti deebi’uu. Waan isaanii hingalles walgaggaafatu. Haala kanaan, sagantaa isaaniitti fayyadamanii qo’atu. Kun ammoo barattootaaf akka fakkeenya gaarii ta’an taasiseera.

Loowwan kunneenis sangoota diddiimoo, jiboota qaqalloofi saawwan fufurdoo of keessaa qabu. Sana booda, yeroo muraasaaf niboqotu. Galgalas hanga hirbaataatti qo’atu. Hirbaata nyaatanii xiinnoo erga boqotanii

Torban 11 Guyyaa 1 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Dhaggeeffatanii ergaa dubbisaa himuu • Fufii ‘-aa’ fi qaama jechaa walitti makuu • Ergaa dubbisaa himuu • Faallaa hiika jechootaa kennuu

Dhaggeeffachuu (Daqiiqaa 15) Dhaggeeffachuun Dura Tilmaamuu Nihojjenna Bs: Mata dureen dubbisa dhaggeeffannaa keenya har’aa ‘Sagantaa Qo’annaa’ kan jedhuudha. Bs: Fakkii kitaaba keessan irra jiruu irraa maal hubanna?

Nihojjettu Bs: Mata dureefi fakkii kitaaba keessan irraa maal hubattu? [Bt: Barattoota sagantaa baafatanii waliin qo’atan] Bs: Gaariidha. Kanarraa ka’uun dubbisichi maal maal kan dhiyeessu isinitti fakkaata?

Bs fi Bt: Barattoota waliin qo’atan. Bs: Tole, mata dureefi fakkii kanarraa dubbisichi maal dhiyeessa laata? [Bs fi Bt: sagantaan qo’achuun milkaa’ina akka fidu Bs: Gaariidha.

[Bt: barattoota sagantaan qo’atan] Bs: Mee dubbisichan isinii dubbisaatii tilmaamni keenya sirrii ta’uufi dhiisuu haamirkaneeffannu.

Yeroo DhaggeeffachuuTilmaamuu Nihojjenna Nihojjettu Bs: Yeroodhaaf dubbisuu bakka [***]addaan Bs: Dubbisuu yeroodhaaf bakka [***] kunnee waan itti aanee dhufu tilmaamtu. addaan kunnee waan itti aanee dhufu Bs: Roobaafi Margeen erga sangoota gugurraafi tilmaamna. mammagaala cinaa isaaniitti arganii maal Bs: Roobaafi Margeen sangoota godhan jettee yaadda? gugurraafi mammagaala cina isaaniitti Bt: qo’annaa isaanii addaan kutani, ilaalan arganii maal godhani? [Bs fi Bt, Deebii garagaraa] Bs: Baay’ee gaariidha.

Afaan Oromoo Kutaa 3

Bs: Tole. Mee tilmaama keessan mirkaneeffachuuf itti fufeen dubbisaatii dhaggeeffadhaa.

112

Torban 11

Dhaggeeffachuun Booda Ergaa Hubachuu Nihojjettu Nihojjenna Bs: Amma ammoo gaaffiillee hafan ofii Bs: Dubbisicha xumureerra. Ittaansuun keessanii deebisaa. Bu’aan sagantaan gaaffiilee achi keessaa bahan hojjenna. qo’achuu maali? Kanaafis Hojii 1 ilaalla. Roobaafi Margeen akkamiin qo’atu? Bt: Yeroo ofii sirriitti fayyadamuuf, barattoota ciccimoo ta’uuf…

Bs fi Bt: Sagantaa baafatanii waliin qo’atu. Bs: Sirriidha. Roobaafi Margeen osoo qo’achuu hineegalin dura maal godhuuf karoorfatan?

Bs: Baay’ee gaariidha.Roobaafi Margeen sagantaan akka qo’atan eenyu barsiise jettee yaadda?

Bs fi Bt: Mata duree qo’annaafi sa’aatii meeqaaf akka qo’atan.

[Bt, deebii garaagaraa]

Bs: Sirriidha.

Walitti Makuu (Daqiiqaa 5) Qaamolee Jechaa Walitti Makuu Nihojjenna Nihojjettu Bs: Amma ammoo waliin qaamolee jechaa kan Bs: Kan hafe immoo Hojii 2 jalaa walitti makaa. Hojii 2 jalaa walitti makna. Bs: Mee deebii gaaffii 3ffaa natti himaa? Bs: ‘qa- -qal -aa’ Bt: ‘gaggabaabaa’ Bs fi Bt: ‘qaqal’aa’

Bs: Sirriidha.

Bs: Sirriidha ba- ‘bal’- -aa’ kan jedhuhoo? Bs fi Bt: ‘babal’aa Bs: Gaariidha.

Dubbisuu (Daqiiqaa 20) Dubbisuun Dura Tilmaamuu Nihojjenna Bs: Mata dureen dubbisa keenya har’aa maali?

Bs: Mata dureen dubbisa keenya har’aa maali? [Bt: ‘Barataa Cimaa’ kan jedhuudha. ]

Bs fi Bt: Barataa Cimaa

Bs: Fakkii kanarraa maal hubattu?

Bs: Tole. Fakkii kitaaba keessan irra jiru irraa maal hubanna?

Bt: barataa barattoota qo’achiisu

Bt: barataa barattoota qo’achiisu Bs: Tole, mata dureefi fakkii kanarraa ka’uun maal dhiyeessa? Bs fi Bt: Barataan ‘Cimaan’ maal maal akka raawwatu waan dhiyeessu fakkaata. Bs: Gaariidha.

Afaan Oromoo Kutaa 3

Nihojjettu

Bs: Gaariidha. Mata dureefi fakkii kanarraa ka’uun dubbisichii maal maal dhiyeessuu danda’a jetta? [Bt: Barataa cimaan kanneen biroo gargaaruu isaa] Bs: Gaariidha. Amma ammoo dubbisicha dubbisaatii tilmaama keessan mirkaneeffadhaa.

113

Torban 11

Shaakala Yeroo Dubbisuu Nihojjenna Bs: Yeroodhaaf dubbisicha bakka mallattoo [***]yoo geenyu addaan kunnee waan hubanne of madaalla. Amma ammaatti waan dubbifnerraa maal hubanna?

Nihojjettu Bs: Amma ammoo ofii hojjedhaa. Bs: Waa’ee barataa Gammachuu, kan amma ammaatti dubbistanirraa maal hubattan? Bt: Gammachuun kutaa shan barachuusaa, barattoota daree isaa qo’achiisuu isaa

Bs fi Bt: Gammachuun barataa cimaa ta’uu isaa, barattoota daree isaa qo’achiisuu isaa Bs: Baay’ee gaariidha. Amma ammoo itti deebinee dubbisicha dubbisna. Bs: Baay’ee gaariidha. Dubbisuun Booda Ergaa Hubachuu

Dubbisa dhiyaate dubbisanii erga xumuranii booda gaaffilee Hojii 3 jalatti dhiyaatan hojjechiisi. Gaaffii 1ffa ammoo barattoota kee waliin hojjedhu.

Fayyadama Jechootaa (Daqiiqaa 5) Jechoota Faallaa Isaaniitiin Walitti Firoomsuu Jechoota Hojii 4 jalatti kennaman akka barattoonni gareedhaan irratti mari’achuun deebisan taasisi. Erga mari’atanii booda, deebii isaanii harkaa fuuchuun bakka dogoggorri jirutti sirreessiifi. Deebii isaaniis 1. d 2. c 3. b 4. a ta’u isaa mirkaneessaafii deemi.

Torban 11 Guyyaa 2 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Fufiilee duraafi boodaafi qaamolee jechaarraa addaan qoqqooduu • Ergaa dubbisaa addaan baasuu • Jechootaaf hiika galumsaa kennuu • Tuqaalee fayyadamuun hima barreessuu

Addaan Qoqqooduu (Daqiiqaa 5) Jechoota Qaamolee Isaatti Qoqqooduu Nihojjenna

Nihojjettu

Bs: Amma waliin qoqqoonna. Mee jechoota kitaaba keessan Hojii 1 jalatti dhiyaate haaqoqqoonnu.

Bs: Alana ammo ofii keessaniin qoqqoodaa.

Bs: ‘gaggaafataa’

Bs: ‘fufurdaa’

Bt: ‘gag-gaafat- -aa’

Bt: ‘fu-furd-aa’

Bs: ‘dhedheeraa’

Bs: Gaariidha.

Bt: ‘dhe- dheer- aa’ Bs:Gaariidha. ‘xixiqqaa’ kan jedhuhoo? Bs fi Bt: ‘xi- xiqq- -aa’ BS: Gaariidha

Afaan Oromoo Kutaa 3

114

Torban 11

Dubbisuu (Daqiiqaa 15) Shaakala Ga’umsaafi Sirrummaan Dubbisuu Nihojjenna Nihojjettu Bs: Amma dubbisa ‘Barataa Cimaa’ jedhu irra Bs: Alana ammo gareen ta’aa. Daree deebinee dubbifna. Ani sagalee ol fuudheen keessan keessaa barataan tokko sagalee isinii dubbisa. Isin immoo ijaafi quba irra ol fuudhee haadubbisu. Isin ammoo ijaafi butaa nahordofaa. quba barreeffamicharra butaa hordofaa. [Bs fi Bt, barsiisaan nidubbisa; barattoonni ammoo qubaafi ija irra butaa hordofu.]

Bt, kaan yoo dubbisan kaan ammoo ijaafi quba irra butaa hordofu.

Dubbisuun Booda Ergaa Hubachuu Nihojjettu Bs: Amma dubbisicha xumurree Bs: Alana ammooa ofii keessaniin hojjedhaa. jirra. Mee gaaffilee achi Bs: Deebiin gaaffii 2ffaa maali? keessaa bahan kan kitaaba Bt: naamusa mana barumsaa hordofuu, cimee qo’achuu, keessan Hojii 2 jalaa yeroo kabajuu… haadeebifnu. Bs: Gaariidha. Deebiin gaaffii 3ffaa maal ta’a? Bs: Deebiin gaaffii 1ffaa maali? Nihojjenna

Bs fi Bt: Qo’achiisuu, gorsuu

Bt: Gochaa barataa cimaan tokko raawwatu ta’uu danda’a.

Bs: Gaariidha.

Bs: Baa’yee gaariidha.

Fayyadama Jechootaa (Daqiiqaa 10) Hiika Jechootaa Galumsarraa Hubachuu Nihojjenna Nihojjettu Bs: Amma ammoo ofii keessanii hojjedhaa. Hiikni Bs: Mee jechoota kitaaba keessan Hojii jecha gaaffii 2ffaa keessatti jala sraramee 3 jalatti himoota dhiyaatan ilaalla. maali? Bt:guyyaafachuu Hiikni jecha hima 1ffaa keessatti jala sararamee maali? Bs fi Bt: qaacceessuu

Bs: Tole, kan gaaffii 3ffaa irratti jala sararamehoo? Bt: guyyaafatan

Bs: Tole, kan gaaffii 2ffaa jalaahoo?

Bs: Sirriidha. Kan gaaffii 4ffaa irraahoo?

Bs fi Bt: guyyaafatu

Bt: ‘qaxalee/ kormee’

Bs: Gaariidha.

Bs: Baay’ee gaariidha.

Barreessuu (Daqiiqaa 10) Tuqaalee (.) , (?), fi (,) Fayyadamuun Hima Barreessuu [Bs, Hojii 4 jalatti himoota kennuun tuqaa (.) , mallattoo gaaffii (?) fi qoodduu(,) akka galchan taasisi. Ofii keetiis fakkeenya tuqaalee kana qaban kenniif.]

Torban 11 Guyyaa 3 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Dhaggeeffatanii ergaa isaa himuu • Ergaa dubbisaa addaan baasuu • Hiika jechaa kennuu • Fufii duraafi boodaa jechaatti makuu

Afaan Oromoo Kutaa 3

115

Torban 11

Dhaggeeffachuu (Daqiiqaa 10) Dhaggeeffachuun Booda Ergaa Hubachuu Nihojjenna Nihojjettu Bs: Amma ammoo ofii keessaniin deebisaa . (Bs, dubbisa mata dureensaa ‘Sagantaa Qo’annaa’ jedhu irra deebi’ii dubbisiifii barattoonni akka yaadatan taasisi.)

Bs: Sagantaa Roobaafi Margee gabaabsii barreessi.

Bt: Ganama ka’u, ciree nyaatanii bakka qu’annaa deemuu, waan dubbisan karoorfatanii qo’annaa Bs: Amma dubbisa xumurreerra. Gaaffilee eegalu. kitaaba keessan Hojii 1 jala jiran waliin hojjenna. Bs: Baay’ee gaariidha. karooraan qo’achuun maal Bs: Roobaafi Margeen akkamiin dubbisu?

fayyada jetta? Bt: deebii garagaraa

Bs fi Bt: Callisanii, hidhii osoo hinsochoosin dubbisu.

Bs: Gaariidha.

Walitti Makuu (Daqiiqaa 5) Walitti Makuun Jecha Ijaaruuu Akka barattoonni fufiilee (Fkn qa- -aa) fi qaama jechaa Hojii 2 jalatti kennaman walitti makan taasisi. Lakkoofsa 1ffaa irratti isa kenname walitti makuun fakkeenya kenniif. Yeroo isaanii hojjetanis hordofuun sirriitti walitti makuu isaan addaan baadafadhu, Bakka dogoggorri jiruttis deeggarsa kenni.

Dubbisuu (Daqiiqaa 20) Dubbisuun Dura Tilmaammuu Nihojjenna Nihojjettu Bs: Amma ammoo ofii keessanii deebisaa. Bs: Mata dureefi fakkii kanarraa Bs: Mata dureefi fakkii kanarraa maal hubattu?

maal hubanna? Bs fi Bt: Barattoonni ciccimoo waliin qo’achuu isaaniin hubadha.

Bt: Obboleeyyan ciccimoo ta’an lamaan qo’achaa jiraachuu isaanii

Bs: Mata dureefi fakkii kanaarraa dubbisichi, barattoonni akkamiin ciccimoo akka ta’an kan dhiyeessu fakkaata.

Bs: Kanarraa ka’uun dubbisichi maal dhiyeessa sitti fakkaata? Bt: Obboleeyyan lamaa kun ciccimoo ta’uu isaaniif, akkamiin akka ciman kan dhiyeessu fakkaata?

Yeroo Dubbisuu Tilmaamuu Nihojjenna Bs: Dubbisa asitti dhaabnee hiika jechaa tilmaamna.

Nihojjettu Bs: Dubbisa asitti dhaabaatii hiika jechaa dhiyatti jedhuu tilmaamaa.

Bs: ‘dhiyaatti’ jechuun maal jechuudha?

Bt: ‘galgalaatti’, ‘dukkanaatti’

Bs fi Bt: ‘galgalaatti’, ‘dukkanaatti’

Bs: Gaariidha. Dubbisa itti fufaa dubbisaa.

Bs: Gaariidha.

Afaan Oromoo Kutaa 3

116

Torban 11

Dubbisa Booda Ergaa Hubachuu Nihojjenna Bs: Amma dubbisa xumurree jirra. Kanaafuu, kitaaba keessan Hojii 3 baafadhaatii gaaffilee achi jala jiran hojjenna.

Nihojjettu Bs: Dubbisa dubbisnee xumurreerra. Mee gaaffilee dubbisa keessa bahan ofii keessaniin deebisaa.

Bs: Obboleeyyan lamaan hanga cireen gahutti maal hojjetu?

Bs: Bu’aan sagantaan qo’achuu maali?

Bs fi Bt: Nidubbisu (niqo’atu)

Bs: Gaariidha. Gaaffii isa dhumaa sagantaa qo’annaa kee hiriyoota keetti himi. [Bt: Deebii garaagaraa]

Bs: Gaariidha. Obboleeyyan lamaan kun Sanbata sagantaa akkamii qabu?

Bt: Deebii garaagaraa

Bs fi Bt: sagantaa qo’annaa Bs: Sirriidha.

Fayyadama Jechootaa (Daqiiqaa 5) Hiika Jechootaa Galumsarraa Tilmaamuu Jechoota kitaaba isaanii Hojii 4 jalatti dhiyaatan galumsarratti hundaa’uun akka hiikan qajeelchi. Gaaffii jalqabaa ammoo ofii kee hojjedhuuf. Bakka jarri dogoggoranittis sirreessiif.

Torban 11 Guyyaa 4 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Fufiilee duraa, boodaafi qaamolee jechaa addaan qoqqooduu • Dubbisanii ergaa isaa himuu • Jechootaaf hiika galumsaa kennuu • Tuqaa (.) mallattoo gaaffii (?) fi qoodduu (,) hima keessatti galchuu

Addaan Qoqqooduu (Daqiiqaa 5) Jechoota Qaamolee Isaaniitti Addaan Qoqqooduu (Bs, fufii (Fkn. qa-…-aa)fi qaamolee jechootaa Hojii 1 jalatti kennaman akka walitti makuun jecha ijaaran qajeelchi. Atis walitti makuun agarsiisi. Erga maksiistee booda ammoo jechoota sana dabtara isaaniirratti barreessuun akka qoqqoodan taasisi.)

Afaan Oromoo Kutaa 3

117

Torban 11

Dubbisuu (Daqiiqaa 10) Dubbisuun Booda Ergaa Hubachuu Nihojjenna (Bs, Dubbisa mata duree ‘Obboleeyyan ciccimoo’ jedhu irra deebiin akka dubbisan taasisi.)

Nihojjettu Bs: Amma ammoo Hojii 2 irra kan jiru dabtara irratti barreeffadhaa.

Bs: Amma dubbisicha dubisnee xumurreerra. Ittaansuun (Bt, dabtara irratti garagalfatanii hojjetu.) gaaffilee dubbisa booda waliin hojjenna. Bs: Amma ammoo hojii keessan kan Bs: Bifti loowwan obbolaa lamaanii maal maali? hiriyaa keessan waliin waljijjiiraa Bs fi Bt: sangoota diddiimoo , jiboota qaqalloofi walii ilaalaa. fufurdoo fa’i. (Bt, Deebii isaanii waljala jijjiiruun Bs: Sirriidha. Kanneen hafanis akkasumaatti hojjedhaa. walii sirreessu.)

Fayyadama Jechootaa (Daqiiqaa 15) Jechootaaf Hiika Galumsaa Kennuu Nihojjenna Bs: Amma ammoo jechoota hima keessatti jala sararamaniif akka galumsaatti hiika kennina. Taliileen keessummaaf buna dhaabde. Hiikni jecha kanaa maali? Bs fi Bt: ‘danfiste’

Nihojjettu Bs: Kanneen hafan immoo Hojii 3 irraa dabtara irratti barreeffadhaatii hojjedhaa [Bt, barreeffatanii dhuunfaan hojjetu.] Bs: Isa hojjettanimmoo kan hiriyaa keessan waliin walbira qabaa ilaalaa.

Bs: Sirriidha. Barataan cimaan bariin ka’ee hanga cireen dhiyaatutti nigo’ata. Hiikni jecha jala sararamee maali?

[Bt, kan hiriyaa isaanii waliiin wal bira qabanii ilaalu.]

Bs fi Bt: ganamaan Bs: Baay’ee gaariidha.

Barreessuu (Daqiiqaa 10) Qoodduufi Tuqaatti Fayyadamuun Hima Ijaaruu (Barattoonni qoodduu (,)fi tuqaa (.) bakka barbaachisutti galchuun akka hima ijaaran taasisi. Ofii keetiis fakkeenya kenniif.)

Torban 11 Guyyaa 5 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Fufiilee duraa, boodaafi qaamolee jechaa addaan qoqqooduu • Hiika jechootaa kennuu • Ga’umsaafi sirrummaan dubbisuu • Hima barreessuu

Afaan Oromoo Kutaa 3

118

Torban 11

Barreessuu (Daqiiqaa 20) Keessa Deebiifi Madaallii Hima Barreessuu Jalqaba jechoota ‘ganamaafi galgala, alkan, barattoota, badhaasan, qo’achuu, ciccimoo, shamarran, babbareedoo, jedhan gabatee gurraacharratti barreessi.) (Bs, Ittaansuun hiika jechootaa gabatee gurraacharratti barreessiteerratti barattoota kee waliin mari’adhu. jechoota ‘ciccimoo, babbareedoo’ jedhan qaamolee isaaniitti barattoota kee waliin qoqqoodaa.) Achii ammoo jechoota waliin makuun gabatee gurraacharratti barreessite dubbisuufiin akka dabtara isaaniirratti barreeffatan taasisi. Jechoota sana sirreessuun akka hima ijaaran taasisi. ofii keetii hanga dandeessu ijaari. ) Sana booda, isa barreessan wal jala fuuchuun akka walii dubbisan godhi.) Dhumarratti isa ofii keetii barreessite dubbisuufiin akka barreessan taasisi. sirriitti barreessuu isaanii keessa deemuun ilaali. Bakka rakkoon jirutti gargaari.)

Dubbisuu (Daqiiqaa 20) Keessa Deebiifi Madaallii Ga’ umsaafi Sirrummaan Dubbisuu Nihojjenna Bs: Amma dubbisa ‘Obboleeyyan Ciccimoo’ jedhu irra deebi’een dubbisaa isin ammoo ijaafi quba irra butaa nahordofaa. Bs fi Bt: waliin dubbisu

Afaan Oromoo Kutaa 3

Nihojjettu Bs: Mee amma ammoo gareen ta’uun kaan sagalee olfuudhaatii dubbisaa. Gariin keessan ammoo ijaafi quba irra butaa waliin dubbisaa. [Bs, waliin dubbisu.] (Bs, yeroo isaan dubbisan keessa deemuun ga’umsaafi sirrummaa qabaachuu isaanii mirkaneeffadhu. Barattoota fedhii addaa qabanis gargaari.)

119

Torban 11

Torban 12: Xiyyeeffannoo Barannoowwan Torbanii Kaayyoo Barannoowwan Torbanii Barattoonni: • yaada ijoo waan dhaggeeffatanii himu. • fufiilee duraafi boodaa qaama jechaatiin walitti maku • fufiilee duraa, boodaafi qaamolee jechaa addaan qoqqooduu • yaadolee callaa dubbisa himu. • hiika jechaa akka galumsaatti kennu • barreeffamaan yaada isaanii ni ibsu. Yaada Bu’uuraa: Itti Fayyadama Yeroo Ijoo Dubbii: Yeroo Ofiitti Fayyadamuu

Dhaggeeffachuu

hojjechuuf hedduu dhama’u.[*** HIIKNI JECHA ‘DHAMA’U ‘ JEDHUU MAALI? ***] Fakkeenyaaf, Sanbata barii ka’anii hanga cireen dhiyaatuufitti niqo’atu. Ciree isaanii erga nyaatanii boodas walwaamanii waliin qo’atu. Waan qo’atanis walgaggaafatu. Walii ibsus. Yeroo laaqanni isaanii ga’us gara mana mana isaaniitti galu. Laaqana isaanii erga nyaataniis niboqotu. Ittaansuunis, walwaamanii waliin taphatu. Tapha isaanii boodas gara mana mana isaaniitti galuun akkuma sagantaa isaaniitti raawwatu. Gabaabumatti, Obseefi Ayishaan ijoollee yaadaan bibilchaatoo, barumsaan ciccimoo ta’aniifi ijoollee ollaa isaaniitiif fakkeenya gaarii ta’anidha.

Dubbisuu

Shamarran Bibilchaatoo Yeroo tokko shamarran Obseefi Ayishaa jedhamantu waliin kutaa shan baratu turan. Shamarran kun bifaanis ta’e amalaan walfakkaatu. Shamarran lamaanuu babbareedoodha. Bareedina isaanii kanaafis kan gumache tokko mammagaallan ta’uu isaaniiti. Shamarran kun amala gaggaarii waan qabaniif, kanneen birootiif fakkeenya gaarii turan. Obseefi Ayishaa barumsa isaaniitiin ciccimoodha. Cimina isaanii kanaafis sababni guddaan sagantaa baafatanii qo’achuu isaaniiti. Obseefi Ayishaan yeroo mana barumsaatii galan waliin mari’atu turan. Hanga mana ga’anitti yoom maal hojjechuu akka qaban irratti mari’atanii sagantaa baafatu. Sagantaan isaanii kunis yeroo qo’annaa, yeroo boqonnaa, yeroo maatii itti gargaaran, yeroo itti taphataniifi yeroo hirriba irraa ka’an kan hammatu ture. Sagantaa isaanii kanas yeroo galan maatii isaanii nibeeksisu. Yaada maatii isaanii irraa argataniin saganticha nigabbifatu. Maatiin isaaniis ijoollee yaadaan bibilchaatoo kana hedduu ajaa’ibsiifatu turan. Sagantaa isaanii kanas haalaan hojii irra kan oolchan Sanbataafi Dilbata. Shamarran babbareedoofi ciccimoon lamaan kunniin akkuma sagantaa isaaniitti Afaan Oromoo Kutaa 3

Sagantaa Milkaa’inaa Obseefi Ayishaan barattoota kutaa shanii ollaa walii jiraatanidha. Shammarran kunnin barumsa isaaniitti ciccimoodha. Cimina isaanii kanaafis, sababni gorsa haawwan isaanii dhaga’uufi sagantaan hojjechuudha.. Gaaf tokko haati Obsee “Shamarran babbareedoo akka keessanii qabaachuutti nigammanna. Akka isin barattanii dubartoota bebbeekamoo addunyaa kanaa keessaa tokko taatan hawwii qabna” jechuun eegalte. Haati Ayishaas “Kana ta’uuf garuu amala gaarii qabdaniifi sagantaan qo’achuu itti fufuu qabdu. Yeroon boqonnaa, yeroon qo’anna, yeroon nyaataa, yeroon taphaa hunduu kabajamuu qabu,” jetteen. Shamarran lamaanis akkuma gorsamanitti hojiirra oolchuuf onnatan. [***HIIKNI JECHA ‘ONNATAN JEDHUU MAAL JETTEE YAADDA? ***] Haawwan isaanii biraa deemaniis sagantaa qo’annaa isaanii keessa deebi’uun sirreeffatan. Achiin booda Ayishaan yaada tokko kaaste “Bebbeekamoo, yoo jedhan maal jechuu isaaniiti?” jetteen “Dubartoota dhedheeroo, gaggabaaboo, jajjaboo maaf hin jenne?” jechuun obsee gaafatte. Obseenis “Bebbeekamuun hangaafi humnaan osoo hin taane, waan gaarii hojjechuun” jetteen.

120

Torban 12

Deebii Obsee irrattis waliigaluun gara mana isaaniitti deddeebi’an. Gabaabumatti, obseefi Ayishaan sagantaan hojjechuufi firii gaarii argachuun barattootaaf fakkeenya gaarii ta’uun badhaafaman. Mudannoo Ayishaa Guyyaan isaa wiixata ture. Ayishaan kaatee gara mana barumsaa deemte. Achittis, Obsee wajjin wal argan. Akkuma wal arganiin nagaa walgaafatanii bakkee tattaa’an haasaa eegalan. Sanbataafi Dilbata osoo wal hinargin waan turaniif, akkamitti akka dabarsan walgaafatan. Ayishaan “Kaleessa loowwan keenya nu jalaa badanii turan. Maatiin keenya hunduu guyyaa guutuu barbaadaa oolan.

Loowwan sana keessa raaddeen diddiimoo lamaafi ameeyyii fufurdoo sadi qofatu argaman. Kanaafuu, sagantaa qo’annaafi tapha keenya irratti argamuu hindandeenye” jettee itti himte. Obseenis raajeffattee,”Warri hinargaminoo kan akkamiiti?” jettee gaafatte. [*** LOOWWAN AYISHAAFAA KAN HINARGAMIN WARRA KAMI JETTEE YAADDA ? *** ] Ayishaanis “Sangoonni guguddoo, ameeyyii huhuqqatoofi dullacha qaqallootu dhabaman. Ollaanis birmatanii barbaadaa waan jiraniif akka argaman abdii qaba” jettee akkuma xumurteen bilbilame. Isaanis kabaja alaabaatiif ijoollee biraa waliin hiriiran.

Torban 12 Guyyaa 1 Erga deebii isaanii harkaa fuutee booda, hiikni jecha ‘dhama’uu jedhuu ‘carraaquu, tattaafachuu’ ta’uu isaa hubachiisi. Dubbisichas itti deebi’uun dubbisii xumuriif.

Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Ergaa ijoo dubbisa dhaggeeffatanii himuu

Dhaggeeffachuun Booda Ergaa Hubachuu

• Fufiilee duraafi, boodaa qaama jechaatiin walitti maku

Dubbisicha dubbistee akka xumurteen Hojii 1 jalaa gaaffilee jiran hojjechiisi. Jalqaba akka gaafficharratti mari’atan taasisi. Sanaan booda deebii isaanii akka himan jajjabeessi. Dhumarratti, akka dubbisichaatti deebii isaanii qajeelchiif.

• Dhubbisa dubbisanii ergaa isaa ibsuu • Hiika jechaa akka galumsaatti kennuu

Dhaggeeffachuu

Walitti Makuu

Daqiiqaa 15 Dhaggeeffachuun Dura Tilmaamuu

Daqiiqaa 5 Qaamolee Jechaa Walitti Makuu

Dubbisa mata dureen isaa “Shamarran Bibilchaatoo” jedhu osoo hindubbisiniif dura, mata dureefi fakkiirraa maal akka hubatan tilmaamsisi. Barattootas dubbisichi waa’ee maalii akka dhiyeessu tilamaamsisi. Erga tilmaama isaanii kennanii boodas dubbisicha sirriitti dhaggeeffatanii tilmaama isaanii akka mirkaneeffatan itti himuun dubbisicha dubbisiif. Yeroo Dhaggeeffachuu Hiika Jechaa Tilmaamuu

Alana ammoo qaamolee jechaa walitti makuun jecha ijaarsista. Kanaafis, kitaaba barattootaa irraa ‘Walitti Makuu’ Hojii 2 jala kan jiru akka hojjetan jajjabeessi. Qaamolee jechaa lakkoofsa 1 fi 2 jalaa barattoota waliin hojjedhu. Kan hafe immoo ofii isaanii haahojjetan. Sirriiti walitti makuu isaaniis mirkaneeffadhu.

Dubbisicha osuma dubbistuu, bakka mallattoo[***] jiru yeroo geessu addaan kutiitii gaaffii dubbisicha gidduu jiru gafadhu.

Afaan Oromoo Kutaa 3

121

Torban 12

Dubbisuu Daqiiqaa 15 Dubbisuun Dura Tilmaamuu Dubbisa mata duree “Sagantaa Milkaa’inaa’ jedhu osoo hindubbisin dura, mata dureefi fakkiirratti hundaa’uun waan dubbisichi dhiyeessu akka tilmaaman taasisi. Tilmaama isaaniis harkaa fuudhi. Dubbisicha dubbisanii tilmaama isaanii akka mirkaneeffatan taasisi. Yeroo Dubbisuu Hiika Jechaa Kennuu Osooma dubbisicha dubbisanii bakka mallattoo [***] jiru yeroo ga’an, dubbisicha addaan kuchisiisi. Gaaffii “Hiikni jecha ‘onnatan’ jedhuu maali? Gaaffii jedhu gaafadhu. Deebii isaanii akka kennan hirmaachisi. Deebiin isaan tilmaamanis ‘hamilee horatan, kaka’umsa argatan’ kan jedhu ta’uu isaa mirkaneessiifiitii dubbisicha itti deebi’anii dubbisanii akka xumuran taasisi.) Dubbisuun Booda Ergaa Hubachuu Dubbisicha dubbisanii xumuraniiru. Ittaansuun, kitaaba isaaniirraa ‘Dubbisuu” jalaa Hojii 1 hojjechiista. Jalqaba gaaffii

tokkoffaa hojjedhuuf. Kanneen hafan immoo, ofiin akka hojjetan taasisi. Deebii isaaniis akka himan gaafadhu. Dhumarratti gaaffii dubbisicha irratti hundaa’uun deebii sirrii ta’e isaan qabsiisi. Kan yaada dhuunfaa irratti hundaa’uummoo deebii garaagaraa isaan kennan bu’urreeffadhuutii yaada walii galaa kenniif.

Fayyadama Jechootaa Daqiiqaa 5 Hiika Jechaa Kennuu Amma ammoo, ‘Fayyadama Jechootaa Hojii 4 jala kan jiru hojjechiista. Kunis, jechoota hima keessatti jala sararamaniif hiika galumsaa kennuudha. Barattoonni dabtara isaaniirratti barreessanii akka hojjetan jajjabeessi. Deebii isaanii akka himan taasisi. Deebii sanas kan armaan gadiin walbira qabuun mirkaneeffadhu. 1. qaxaleen 2. fiixaan ba’umsa, 3. galma ga’iinsa 4. caalaatti (baay’ee)

Torban 12 Guyyaa 2 Addaan Qoqqooduu

Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Fufiilee duraa, boodaafi qaamolee jechaa addaan qoqqooduu

Daqiiqaa 5

• Ergaa Ijoo dubbisaa himuu

Jechoota Qaamolee Isaaniitti Qoqqooduu

• Hiika jechoota kennuu

Jechoota Hojii 1 jalaa akka barattoonni jechoota qaamolee isaaniittii addaan qoqqoodan qajeelchi. Fakkeenya kitaaba isaaniirra jiru akka ilaalan taasisi. Dabalataan jecha lakkoofsa 1 irraa hojjedhuu itti agarsiisi. Kanneen hafan immoo ofii isaanii akka addaan qoqqoodan taasisi. Sirriitti qoqqooduu isaaniis mirkaneeffadhu.

• Keeyyata barreessuu

Afaan Oromoo Kutaa 3

122

Torban 12

isaanii irratti barreeffatanii akka hojjetan qajeelchi. Haala armaan gadiitiin hojjechuu isaanii mirkaneeffadhu.

Dubbisuu Daqiiqaa 15 Shaakala Ga’umsaan Dubbisuu Dubbisa mata dureen isaa ‘Sagantaa Milkaa’inaa’ jedhu irra deeb’uun dubbisuu akka shaakalan taasisi. Jalqaba barattoota garee gareetti qoqqoodi. Garee keessaa namni tokko yeroo dubbisu, kanneen hafan ija dubbisicharra deemsisuun akka hordofan taasisi. Haala kanaan dabaree dabareen dubbisuu shaakalsiisi.

1. c 2. d 3. b 4. a

Barreessuu Daqiiqaa 15 Keeyyata Barreessuu Amma ammoo ‘Barreessuu’ jala kan jiru Hojii 4 hojjechiista. Kunis keeyyata barreessuudha. Barattootni hunduu waa’ee nama tokkoo; bifa, amalaafi hojjaa isaa ykn ishee ibsuun akka barreessaan taasisi. Dura akkaataa itti Margeen ibsamte kana dubbisiif.

Dubbisuun Booda Ergaa Hubachuu Dubbisicha shaakalsiistee yeroo xumurtu, kitaaba barattootaa irra gaaffilee Hojii 2 jala jiran hojjechiisi. Dura gaaffii 1ffaa hojjedhuuf. Kanneen hafan immoo, barattoota hirmaachisuun deebii akka kennan taasisi. Akkataa dubbisichaatti deebii sirrii ta’e irratti walii galuu isaanii mirkaneeffadhu.

Daqiiqaa 5 Jechoota Hiika Isaaniin Walitti Firoomsuu

“Margeen hiriyaa kooti. Isheenis kanatu hafe kan ittiin hinjedhamne magaala qalloodha. Hojjaan ishee sooyyama fakkaata. Rifeensi ishee danoorra ciisa. Kan hundumaara namatti tolu immoo amala isheeti. Wanti afaan ishee keessaa bahu takkaa nama hinquuqu.Waa’een Margee kana qofaa miti. Barnoota ishee sirriitti hordofti. Kanarraa kan ka’e dhuma waggaatti yeroo hunda badhaasa fudhatti.”

Kitaaba barattootaa irraa ‘Fayyadama Jechootaa’ Hojii 3 jalatti gaaffilee kennaman hojjechiista. Kunis, jechoota ‘A’ jala jiraniif hiika isaanii ‘B’ jalaa walitti firoomsuudha. Dabtara

Erga kana dubbisteefii booda, haala kanaan ofii isaanii akka barreessan jajjabeessi. Yeroo barreessan daree keessa deemuun hordofi. Akka dubbisan taasisi.

Fayyadama Jechootaa

Torban 12 Guyyaa 3 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Ergaa waan dhaggeeffatanii himuu • Yaada ijoo waan dubbisanii addaan baasuu • Fufiilee duraa, boodaafi qaamolee jechaa walitti makuu • Hiika jechootaa kennuu • Jechoota gareetti ramaduu

Afaan Oromoo Kutaa 3

123

Torban 12

Dhaggeeffachuu Daqiiqaa 10 Dhageeffachuun Booda Ergaa Tilmaamuu Dubbisa ‘Shamarran Bibilchaatoo’ jedhu irra deebitee erga dubbisteefii booda, gaaffilee kitaaba isaaniirraa Hojii 1 jalaa hojjechiisi. Kunis, jechoota hima keessati jala sararamaniif hiika kennuudha. Afaaniin akka deebisan taasisi. Haala kanaan gadiitti deebisuu isaaniis mirkaneeffadhu. 1. nadinqisiifatu (niraajeffatu)

3. carraaquu

2. aara galfachuu

Walitti Makuu Daqiiqaa 5

Yeroo Dubbisuu Ergaa Ijoo Hubachuu Otuma dubbisicha dubbisanii bakka mallattoo [***] yeroo gahan dubbisuu akka addaan kutan taasisi. Gaaffii “Loowwan Ayishaafaa maaliif badan jettee yaadda?” jedhu gaafadhu. Erga tilmaama isaanii sitti himanii booda, dubbisichatti deebi’uun akka dubbisanii tilmaama isaanii mirkaneeffatan taasisi. Dubbisuu Booda Ergaa Hubachuu Dubbisicha dubbisanii yeroo xumuran, gaaffilee Hojii 1 jalaa hojjechiista. Dura gaaffii jalqabaa hojjedhuun itti agarsiisi. Kanneen hafan immoo ofii akka hojjetan jajjabeessi. Barattootaaf hirmaannaa walqixa kenniif. Dhumarratti ofii keetiin deebii isaanii sirreessiif. Kan yaada dhuunfaa gaafatu immoo, deebii garagaaraa ta’uu akka danda’u hubachiisi.

Qaamolee Jechaa Walitti Makuun Jecha Ijaaruu Kitaaba barattootaa Hojii 2 jalatti kan dhiyaate hojjechiista. Jalaqaba fakkeenya kennameefitti dabaluun tokkoffaa hojjedhuutii itti agarsiisi. Kanneen hafan ammoo akka ofiin walitti makan taasisi. Sirriitti walitti makuun isaaniis mirkaneeffadhu.

Dubbisuu Daqiiqaa 15

Fayyadama Jechootaa Daqiiqaa 10 Jechoota Gareetti Ramaduu Alana ammoo, ‘Fayyadama Jechootaa’ Hojii 4 jala kan jiran hojjechiista. Kunis jechoota kennaman gareetti qoqqooduudha. Gareen ta’uun akka qoqqoodan jajjabeessi. Isa qoqqoodan ammoo dareef akka dhiyeessan taasisi. Deebiin isaaniis kanaan walfakkaachuu mala.

Dubbisuun Dura Tilmaamuu

hojjaa

bifa

hanga

Dubbisa mata dureen ‘Mudannoo Ayishaa’ jedhu osoo hindubbisiisin dura, mata dureefi fakkii irratti hundaa’uun waan dubbisichi dhiyeessun tilmaamaa. Dura ofii kee tilmaami. Akka barattoonni tilmaaman taasisi. Dubbisicha dubbisuun tilmaama isaanii akka mirkaneeffatan qajeelchi.

dhdheeroo gaggabaaboo

fofokkisoo

fufurdoo

babbareedoo

qaqalloo

Afaan Oromoo Kutaa 3

124

Torban 12

Torban 12 Guyyaa 4 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Fufiilee duraa, boodaafi qaamolee jechaa walitti makuu • Ergaa ijoo dubbisaa addaan baafatu • Jechootaaf faallaa isaanii kennuu • Jechoota kenname fayyadamuun hima ijaaruu.

Addaan Qoqqooduu (Daqiiqaa 5) Jechoota Qaamoleetti Addaan Qoqqooduu Nihojjenna Nihojjettu Bs: Amma ammo Hojii 1 irra Bs: Mee waliin jechoota qaamolee isaatti haaqoqqoonnu. kan jiru dabatara irratti Bs: dhidhiphoo barreeffadhaatii addaan qoqqoodaa. [Bt, barreeffatanii Bs fi Bt: ‘dhi- dhiph- -oo’ addaan qoqqoodu. Bs: ‘daddaboo’ Bs: Amma ammoo deebii keessan Bs fi Bt: ‘dad- dab- -oo’ dareetti himtu. Bs: Sirriidha. ‘jajjaboo’ kan jedhuhoo? Bt: ‘lal- laaf- -oo’ Bs fi Bt: ‘jaj- jab- -oo’ dad- ‘daraar- -oo’ Bs: Baay’ee gaariidha. Bs: Sirriidha. hojjetan taasisi. Deebii isaaniis kan armaan Dubbisuu gadiitiin walbira qabiitii mirkaneessiif ta’uu mirkaneeffadhu. Daqiiqaa 10 1. b 2. d 3. a 4. c Dubbisuun Booda Ergaa Hubachuu Dubbisa mataduree isaa ‘Mudannoo Ayishaa” jedhu irra debi’ii dubbisiisi. Dubbisanii erga xumuranii booda kitaaba isaaniirra gaaffii jiran hojjechiisi. Dura gaaffii tokkoffaa hojjedhuun itti agarsiisi.Kanneen hafan ammoo ofiin akka hojjetan jajjabeessi. Deebii isaaniis akka himan taasisi.)

Barreessuu Daqiiqaa 15

Alana ammoo jechoota bifaafi hanga waan tokkoo agarsiisan fayyadamuun himoota ijaaruu shaakalsiista. Fakkeenya kannaman lamaan gabatee gurraacha irratti barreessiif.

Fayyadama Jechootaa

- Tolaan kophee gurraacha kee’ate. - Kumeen hoolaa guddaa bitte. Hima jalqabaa keessatti ‘gurraacha’ kan jedhu bifa ‘guddaa’ kan jedhu ammoo ‘hanga’ agarsiisu Haaluma kanaan kan ofii isaanii akka barreessan jajjabeessi. Yeroo barreessanis gidduu gidduu deemuun hordofi.

Daqiiqaa 10 Jechoota Faallaa Isaaniin Walitti Firoomsuu Amma ammoo kitaaba isaanii irraa ‘Fayyadama Jechootaa’ jalaa Hojii 3 hojjechisiista. Jechoota ‘A’ jala jiran faallaa isaanii ‘B’ jalaa waliin walitti firoomsuudha. jecha lakkofsa ‘1’ irraa hojjedhuuti itti agarsiisi. Kanneen hafan ammoo akka Afaan Oromoo Kutaa 3

Himoota Ijaaruu

125

Torban 12

Torban 12 Guyyaa 5 Qabiyyee Barannoo Guyyaa Keessa Deebii/ Madaallii: • Fufiilee duraa, boodaafi qaamolee jechaa walitti makuu • Hiika jechootaa galumsarraa tilmaamuu • Ga’umsaafi sirrummaan dubbisuu • Hima barreessuu

Barreessuu Daqiiqaa 20 Keessa Deebiifi Madaallii Barreessuu Jalqaba jechoota kanaan gadii gabatee gurraacharratti barreessi. shamarran qo’atu maatii loowwan sagantaan ciccimoon gargaaruu diddiimoo galgala galchan

Ittaansuun hiika isaaniirratti barattoota mari’achiisi. Jechoota ‘ciccimoo, babbareedoo’ jedhanis qaamolee isaaniitti qoqqooduun agarsiisi. Achirraa, jechoota wal keessa maktee barreessite tartiibessuun akka hima ijaaran taasisi. Himichas waraqaarratti akka barreessan godhi. Sana booda, kan jarri barreessan harkaa guuruun sororiif. yeroo sorartuufis tuqaalee, wal qabsiistuu, qubeessuuf, qubguddeessa sirriitti fayyadamuu isaanii mirkaneeffadhu. Warra rakkoofi fedhii addaa qabanis gargaari.

Dubbisuu (Daqiiqaa 20) Keessa Deebiifi Madaallii Ga’umsaafi Sirrummaan Dubbisuu Nihojjenna Bs: Amma dubbisa mata dureen isaa ‘Mudannoo Ayishaa’ jedhu irra deebi’een dubbisaatii qubaafi ija keessan barreeffamicharra butaa na hordofaa. [Bs fi Bt, barsiisaan nidubbisa; barattoonni ammoo qubaafi ija irra butaa hordofu.

Afaan Oromoo Kutaa 3

Nihojjettu [Amma ammoo garee gareen ta’uun dubbisicha irra deebi’aatii dubbisaa. Garee keessan keessaa barataan tokko sagalee ol fuudhee yoo dubbisu kaan ammoo quba irra butaa hordofaa. [Bt, kaan yoo dubbisu, kaan ammoo quba irra butaa hordofu.]

126

Torban 12

Torban 13: Xiyyeeffannoo Barannoowwan Torbanii Kaayyoo Barannoowwan Torbanii Barattoonni: • yaada ijoo dubbisa dhaggeeffatanii himu. • fufiilee duraafi boodaa qaama jechaatiin walitti makuu • fufilee duraafi boodaa qaama jechaatiin addaan qoqqooduu.

Dubbisuu

• hiika jechaa akka galumsaatti kennu. • barreeffamaan yaada ibsu. Yaada Bu’uuraa: Nageenya Tiraafikii

Seera Tiraafikii Barsiisuu

Ijoo Dubbii: Of Eeggannoon Deemuu

Dhaggeeffachuu Nageenya Tiraafikii Barsiistuu Galaaneen barattoota ishii biratti baay’ee jaallatamti. Jaalalli kunis kan madde gargaarsa ishiin barattoota ishiitiif taasifturraati. Gargaarsa kana keessaa tokko barnoota dabalataa kennuudha. Galaaneen barattoota shamarraniifi dhiiraatiif qofa qofaatti barnoota dabalataa laatti. Gaaf tokko mataduree “Itti fayyadama Daandii Konkolaataa,” jedhurratti warra shamarranii barsiisuu barbaadde. Akkuma daree seenteen shamarran ija laafan, ija jabina horachiisuu barbaadde. [*** HIIKNI GAALEE ‘IJA LAAFAN’ JEDHUU MAALI? ***] Kanaafis, akka isaan of ibsaniifi wal ibsan taasifte. Haala kanaan, warra sossodaattuufi qaqqaanoftuu jajjabeessite. Ittaansuun ammoo, shamarran warra gaggabaabduu gara fuula duraatti fidde. Warra dhedheertuu ammoo gara duubaa teessifte. Haala kanaan, hundumtuu akka ishii arguu danda’u goote. Sana booda, “Mee na caqasaa!” jetten. Hundinuu callisaan ishii caqasan. Itti fufuunis, “Yeroo mana barumsaa dhaqxanis ta’ee, galtan daandii irra of eeggannoon deemuu qabdu. Yeroo mara karaa lafoorra bitaa keessan qabattanii deemuu qabdu. Of eeggannoon inni biraan sarara adaadii daandii konkolaata lafoof hayyamame ilaallatanii

Afaan Oromoo Kutaa 3

ce’uudha. Yeroo sararicharra ce’anis bitaafi mirga ofiirratti konkolaataa ilaallachuudha. Kun immoo balaa konkolaataarraa nama oolcha,” jetteen. Akkuma barnoota ishii kana xumurteen gaaffii gaafatte. Galaaneenis haalaan hubachuu isaanii addaan baafatte. Dhumarratti “ Of eeggannoon deemuun lubbuu du’arraa baraaruudha,” jetteen.

127

Barsiistuu Galaaneen barattoota shamarraniif qofaatti barnoota dabalataa laatti. Gaaf tokko mata-duree, “Itti Fayyadama Seera Tiraafikii,” jedhurratti isaan barsiisuu barbaadde. Dursitees, shamarran warra sossodaattu, qaqqanoftuufi cacallistuu addaan baaftee kutaa tokkotti naqxe. Shamarran warra gaggabaaboo, dura warra dhedheeroo ammoo duuba keessee akka ishee caqasuu danda’anitti haala mijeessite. Waraqaa fakkii daandii konkolaataa qabu baaftee, “Gara koo ilaalaa” jettee itti argisiifte, Itti fufunis”Yeroo daandii irra deemtan, karaa lafoorra bitaa keessan qabadhaa deemaa. Yeroo dandii qaxxaamurtanis, sarara bifa sardiidoo lafoon irra ce’u ilaalladhaa Sararicharra ce’uufis bitaafi mirga keessan konkolaataan jiraachuufi dhiisuu isaa addaan baafadhaa. Daandii konkolaataa yeroo horii kanneen akka gaalaa, re’ee, saawwaniifi kkf ooftanis qarqara daandii konkolaataarra oofuu qabdu. [***] Yeroo daandii qaxxaamursitanis of eeggannoon ceesisuun barbaachisaadha. Kun ammoo balaa tiraafikii irraa of eeguuf fayyada” jette. Irra deebitees,”Isinii galee?” jettee gaafatte. Isaanis “Eeyyee!” jechuun deebisan. Isheenis, “Tole of eeggannoon deemuun lubbuu baraaruudha” jechuun barsiisuu xumurte. Barattoonnis mana isaaniitti galan

Torban 13

Hojiirra Oolmaa Seera Tiraafikii Barsiistuu Galaaneen barattoonni ishee seera traafikii baratan hojiirra oolchuu isaanii baruu barbaadde. Kanaafis, yeroo isaan mana barumsaatii ba’an duukaa buutee hordofte. Marti isaaniiyyuu karaa lafoo qabatanii deemuu isaanii argite. Isaan keessaa warra sarara bifa hardiidoo qaburra bitaafi mirga isaanii ilaalaa ce’aa jiran argite. Kaayyoon ishee fiixaan bahuu isaattis gammadde. Namoota kaanis barsiisuu akka qabdu murteessite. Kanaaf guyyaa biraa, shamarran kanneen barumsicha hinarganne waamuun barsiiste. Shamarran kunneenis

sossodaatoofi qaqqaana’oo turan. [***] Barumsicha kanaan booda, shamarran kanaaf gaaffii dhiyeessiteef. “Amma hundi keessan faayidaa of-eeggannoon deemuu himuu dandeessuu?” jettee gaafatte. Shammarran kunneenis “Himuu qofa miti barsiisuus dandeenya” jedhaniin. Yaadni isaaniis baay’ee ishee gammachiise. Shamarree kokkolfituun tokko harka baaftee “Gaggeessituu nama lama filannuu?” jetteen. Barattoonnis nikolfan. Barsiistuu Galaaneen garuu yaada ishee dinqisiifachuun “Isinumti of gaggeessaa!” jechuun xumurte. Barattoonni sunneenis dhimmicha irratti mariyachaa gara daree isaaniitti qajeelan.

Torban 13 Guyyaa 1 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Yaada dubbisa dhaggeeffatanii himuu • Fufiilee duraa, boodaafi qaamolee jechaa walitti makuu • Yaada ijoo dubbisaa eeruu • Faallaan jechoota walitti firoomsuu

Dhaggeeffachuu (Daqiiqaa 15) Dhaggeeffachuun Dura Tilmaamuu Nihojjenna Bs: Mata dureen dhaggeeffannaa keenya har’aa maali? Bs fi Bt: Nageenya Tiraafikii Bs: Sirriidha. Kanarraa maal hubanna? Bs fi Bt: Nageenya Tiraafikii eegsisuun /eeguun gaarii ta’uusaa Bs: Fakkii irraa ammoo maal hubanna? Bs fi Bt: Barsiistuu kutaa barumsaa keessatti barsiiftu Bs: Mata dureefi fakkii irraa dubbisichi maal kan dhiyeessu fakkaata?

Nihojjettu Bs: Amma ammoo isintu hojjeta. Mata dureen dhaggeeffanna keenya har’aa maali? Bt: Nageenya Tiraafikii Bs: Mata duree kanarraa maal hubattu? Bt: Nageenya Tiraafikii eegsisuun murteessaa ta’uusaa Bs: Fakkiirraahoo? Bt: Barsiistuu kutaa barnootaa keessatti barsiisaa jirtu Bs: Gaariidha. Mata dureefi fakkii kanarraa dubbisichi maal dhiyeessa sitti fakkaata? Bt: Dubbisichi waa’ee nageenya tiraafikii kan dhiyeessu fakkaata.

Bs fi Bt: Waa’ee nageenya tiraafikii kan Bs: Gaariidha. Dubbisan dubbisa. Na dhaggeeffadhaatii tilmaama keessan dhiyeessu nutti fakkaata. mirkaneeffadhaa.

Afaan Oromoo Kutaa 3

128

Torban 13

Yeroo Dhaggeeffachuu Hiika Jechaa Tilmaamuu Nihojjenna Nihojjettu Bs: Dubbisa addaan kuteen jira. Hiika gaalee Bs: Dubbisa addaan kuteen hiika gaalee ‘ija ‘ija laafan’ jedhuu maali? laafan’ jedhu kennina. Hiikni ‘ija laafan’ jedhuu maali? Bt: Sodaatan, qaana’an Bs fi Bt: sodaatan, qaana’an Bs: Sirriidha. Dubbisan itti fufee dubbisaa; na caqasaa. Bs: Sirriidha. Dubbisan itti fufee dubbisa; na dhaggeeffadhaa. Dhaggeeffachuun Booda Ergaa Hubachuu Nihojjenna Bs: Dubbisa dubbisee xumureera. Mee gaaffilee kitaaba keessan Hojii 1 jalaa hojjenna. Bs: Barsiistuu Galaaneen maal maal goote?

Nihojjettu Bs: Amma ammoo , gaaffilee dubbisa keessaa bahan kan Hojii 1 jalaa deebisaa.

Bs fi Bt: barnoota dabalataa kennitee shamarran ija laafan, ija jabina akka horatan taasifte.

Bs: Ati akkamitti karaa qaxxaamurta?

Bs: Sirriidha. Itti fayyadamani daandii konkolaataa maalfaa of keessatti hammata?

Bs: Gaariidha.

Bt, deebii garaagaraa kennu.

Bs fi Bt: Of eeggannoon deemuu, karaa lafoorra bitaa qabatanii deemuu, sarara adaadiirra deemuu. Bs: Sirriidha.

Walitti Makuu (Daqiiqaa 5) Qaamolee Jechaa Walitti Makuu Nihojjenna Bs: Amma qaamolee jechaa kitaaba keessan Hojii 2 jala jiran walitti makna. Bs: ‘sa- -saalfat- -tuu’

Nihojjettu Bs: Amma ofii keessan hojjedhaa. ‘jaj- -baat- -tuu kan jedhu maal ta’a? [Bt: gaggaafattuu] Bt: ‘jajjabaattuu’

Bs fi Bt: ‘sasaalfattuu’ Bs: Gariidha ‘fo- -fokkif- -tuu’ kan jedhu hoo?

Bs: Sirriidha

[Bs fi Bt: ‘fofokkiftuu’ Bs: Baay’ee Gaariidha.

Dubbisuu (Daqiiqaa 15) Dubbisuun Dura Tilmaamuu Nihojjenna Bs: Mata duree ‘Seera Tirafikii Barsiisuu’ jedhu irraa maal hubanna? Bs fi Bt: Seera tiraafikii barsiisuun gaarii akka ta’e Bs: Fakkii kitaaba keessan irra jirurraa maal hubanna?

Afaan Oromoo Kutaa 3

Nihojjettu Bs: Mata dureefi fakkii dhiyaaterraa maal hubattu? Bt: Barsiiftuu barattoota fuuldura dhaabbachuun seera Tiraafikii barsiistu Bs: Mata dureefi fakkii kanarraa dubbisichi maal barsiisa isinitti fakkaata?

129

Torban 13

Bt: nageenya tiraafikaa barsiisuun nageenya eegsisuu keessatti bakka guddaa qabaachuusaa kan hubachiisu fakkaata.

Bs fi Bt: Barsiiftuu barattoota fuuldura dhaabbattee dubbattu] Bs: Mata dureefi fakkii kanarraa duubbisichi maal of keessaa qaba jennee yaanna?

Bs: Dubbisa dubbisaatii mirkaneeffadhaa.

Bs fi Bt: nageenya tiraafikii barsiisuun nageenya eegsisuu ta’uu isaa kan hubachiisu fakkaata.

Yeroo Dubbisuu Tilmaamuu Nihojjenna

Nihojjettu

Bs: Dubbisa addaan kuteen hiika jecha ‘qarqara’ jedhuu kennuu yaalla.

Bs: Dubbisa addaan kutaatii hiika jechaa tilmaamaa.

Bs: ‘Qarqara’ jechuun maali?

Bs: ‘qarqara’ jechuun maal jechuudha?

Bs fi Bt: xiyyoo, cinaa

Bt: xiyyoo, cinaa

Bs: Sirriidha.

Bs: Sirriidha. Dubbisa itti fufnee dubbisna.

Dubbisuun Booda Ergaa Himuu Nihojjenna Nihojjettu Bs: Amma dubbisa dubbisnee xumurreerra. Bs: Amma ammoo dubbisa xumurtaniittu. kitaaba keessan baafadhaatii gaaffilee Hojii 3 Kanaaf, gaaffiilee dubbisa keessaa jala jiran waliin hojjenna. bahan hojjedhaa. Bs: Barsiistuu Galaaneen seera tiraafikii kam kamfaa barsiiste?

Bs: Of eeggannoon deemuun akkamitti lubbuu baraara?

Bs fi Bt: Karaa lafoorra bitaa qabatanii akka deeman , sarara bifa sardiidoorra akka ce’an yeroo karaa konkolaataa qaxxaa muran bitaafi mirga ilaallatanii akka qaxaamuruu qaban

Bt: Namni yoo of eeggachaa deeme, lubbuu isaa balaarraa hambisuu waan danda’uuf

Bs: Sirriidha. Seera tiraafikii eeguun maaliif barbaachisa?

Bs: Sirriidha.

Bs fi Bt: lubbuu balaa tiraafikiin darbuu danda’u hambisuuf. Bs: Sirriidha.

Fayyadama Jechootaa (Daqiiqaa 5) Jechoota Faallaa Isaaniitiin Walitti Firoomsuu Nihojjenna Bs: Amma jechoota faallaa isaanii waliin walitti firoomsina. Kitaaba keessan Hojii 4 jala kan jiru ilaala. Bs: ‘dhedheertuu’ kan jedhu kanneen ‘B’ jala jiran keessaa faallaan isaa kami? Bs fi Bt: ‘gaggabaabduu’

[Bt, yommuu barattoonni hojjetan irra deemii hojii isaanii ilaaliif] Deebii isaaniis kanneeniin wal cinaa qabii mirkaneessiif. Bs: Deebiin 2. a 3. b

Bs: Sirriidha.

Afaan Oromoo Kutaa 3

Nihojjettu Bs: Amma ammoo kanneen hafan ofii keessan hojjedhaa.

130

Torban 13

Torban 13 Guyyaa 2 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Ergaa waan dhaggeeffatanii himuu • Ergaa waan dubbisanii addeessuu • Fufiilee duraa, boodaafi qaamolee jechaa addaan qoqqooduu • Hiika jechootaa kennuu • Keeyyata barreessuu

Addaan Qoqqooduu (Daqiiqaa 5) Jechoota Qaamolee Isaaniitti Qoqqooduu Nihojjenna

Nihojjettu Bs: Akkaataa ani ittiin jechoota qaamolee isaanitti Bs: Amma ammoo kitaaba keeessan Hojii 1 jalatti jecha hafe qoqqoodaa. qoqqoodu ilaalaa. Bs: ‘dhedheertuu’

Bs: ‘cacallistuu’  ‘ca- -callis- tuu’

Bt: ‘dhe- dheer- -tuu’

Amma ammoo waliin qoqqoonna.

Bs: Gaariidha. Jechi ‘deeddeebituu’

Bs: ‘sosodaattuu’

Bt: ‘ded- deebi- -tuu’

Bs fi Bt: ‘sos- –sodaat- -tu’

Bs: Baay’ee gaariidha. Akkanaan jechoota qaamolee isaaniitti qoqqoonna.

Bs: Tole; ‘qaqqaanoftuu’ kan jedhuhoo? Bs fi Bt: ‘qaq- -qaanof- -tuu’ Bs: ‘dhedhertuu’ kan jedhuhoo? Bs fi Bt: ‘dhe-dheer..tuu’



Bs: Baay’ee gaariidha.

Dubbisuu (Daqiiqaa 15) Dubbisuun Dura Tilmaamuu Nihojjenna Bs: Amma dubbisa ‘Seera Tiraafikii Barsiisuu’ jedhun irra deebi’ee isinii dubbisa. Isin ammoo ija irra butuun na hordofaa.

Nihojjettu Bs: Mee gareen ta’aatii garicha keessaa dubbisa “Seera Tiraafikii Barsiisuu” jedhu tokko sagalee ol fuudhee haadubbisu. Gariin keessan ammoo ijaafi quba iirra butuun hordofaa.

[Bs fi Bt, barsiisaan yoo dubbisu barattoonni [Bt, tokko yoo dubbisu kaan ammoo qubaafi ija ijaafi quba irra butaa hordofu.] irra butaa hordofu.] (Bs, sirriitti dubbisuu isaanii mirkaneeffadhu.)

Afaan Oromoo Kutaa 3

131

Torban 13

Dubbisuun Booda Ergaa Hubachuu Nihojjenna Bs: Amma dubbisnee xumurree jirra. Gaaffilee kitaaba keessan Hojii 2 jalaa haadeebifnu. Deebiin gaaffii 1ffaa maali? Bs fi Bt: Konkolaataan darbaa jiraachuufi dhiisuu isaa addaan baafachuuf

Nihojjettu Bs: Mee amma ammoo gaaffilee Hojii 2 jalatti dhiyaatan deebisaa. Bs: Deebiin gaaffii 2ffaa maali? Bt: Daandii bifa hardiidoo qabu ilaallachuu bitaafi mirga ilaallachuun] Bs: Sirriidha. Deebiin gaaffii 3ffaahoo? [Bt, deebii garagaraa] Bs: Tole, deebiin gaaffii 4ffaahoo? [Bt, deebii garaagaraa]

Bs: Sirriidha.

Fayyadama Jechootaa (Daqiiqaa 10) Jechootaaf Hiika Kennuu Nihojjenna Bs: Amma jechoota kitaaba keessan Hojii 3 jalatti dhiyaataniif hiika kennina.

Nihojjettu Bs: Amma ammoo kanneen hafaniif hiika afaaniin kennitu.

Bs: Hiikni jecha ‘daandii’ jedhuu maali?

Bs: Hiikaan jecha ‘lafoo’ jedhu maal?

Bs fi Bt: karaa

Bt: Isa miillaan deemu

Bs: Gaariidha. Hiikaan jecha ‘qarqara’ jedhuhoo?

Bs: Sirriidha. ‘horii’ kan jedhuhoo?

Bs fi Bt: xiyyoo

Bs: Gaariidha. Jechi ‘baraaruu’ jedhuhoo?

Bs: Sirriidha.

Bt: ‘oolchuu’ kan jedhu ta’a.

Bt: loon

Bs: Baay’ee gaariidha.

Barreessuu (Daqiiqaa 10) Keeyyata Barreessuu Nihojjenna Bs: Amma himoota waliin makamuun kitaaba keessan Hojii 4 jalatti kennaman sirreessinee hima ijaarra. Himoota kennaman keessaa 1ffaa irra kan dhufu isa kami?

Nihojjettu Bs: Amma ammoo gareen ta’uun himoota kennaman keessaa 3ffaa ta’uun himoota keeyyaticha guutuu taasisan barreessaa.

Bs: Kan gaaffii 2ffaahoo?

Bt: Sana booda dandicharra qaxxaamure. Tolaan daandii konkolaataa qaxxaamuruuf yaade. Daandii bifa hardiidoo qabus argate. San booda daandicharra qaxxaamure.

Bs: fi Bt: sarara bifa hardiidoo qabu argate.

Bs: Baay’ee gaariidha.

Bs fi Bt: Tolaan daandii konkolaataa qaxxaamuruu yaade

Afaan Oromoo Kutaa 3

132

Torban 13

Torban 13 Guyyaa 3 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Dhaggeeffattanii ergaa dubbisaa himuu • Fufiilee duraa, boodaafi qaamolee jechaa walitti makuu • Dubbisanii ergaa isaa addeessuu. • Jechootaan bakka duwwaa guutuu.

Dhaggeeffachuu (Daqiiqaa 10) Dhaggeeffachuun Booda Ergaa Himuu Nihojjenna

Nihojjettu

(Bs, Dubbisa mata dureen isaa ‘Nageenya Tiraafikii’ jedhu irra deebi’ii dubbisiif.)

Bs: Amma ammoo kanneen hafan ofiin walitti firoomsaa.

Bs: Amma dubbisicha isinii dubbisee xumurreerra. Ittaansinee ammoo kitaaba keessan Hojii 1 jala kan jiru waliin hojjenna. Innis jechoota hiika isaaniin walitti firoomsuudha.

Bs: ‘qaanoftuu’

Bs: ‘daandii’

Bt: ‘saalfattuu’ Bs: Sirriidha. ‘mara’ kan jedhuhoo? Bt: ‘hunda’

Bs fi Bt: ‘karaa’

Bs: Baay’ee gaariidha.

Bs: Sirriidha. ‘gargaarsa’



Bs fi Bt: ‘deeggarsa’ Bs: Baay’ee gaariidha.

Walitti Makuu (Daqiiqaa 5) Qaamolee Jechaa Walitti Makuu Nihojjenna

Nihojjettu Bs: Alana ammoo mee ofiin qaamolee jecha hojii jalatti hafee walitti makaa.

Bs: Mee amma ammoo waliin taanee qaamolee jechaa walitti haamaknu.

Bs: ‘qaq- qajeel- tuu’

Bs: ‘da- ‘dallan- -tuu’ yeroo walitti maknu: Bs fi Bt: dadallantuu’

Bt: ‘qaqqajeeltuu’ Bs: Baay’ee gaariidha. Kanneen amma hojjetaman kana dabtara keessan irratti barreeffadhaa.

Bs: Sirriidha. ‘fur- fur- -tuu’ kan jedhuhoo? Bs fi Bt: ‘furfurtuu’ Bs: Baay’ee gaariidha.

Afaan Oromoo Kutaa 3

133

Torban 13

Dubbisuu (Daqiiqaa 15) Dubbisuun Dura Tilmaamuu Nihojjenna Bs: Mata dureen dubbisa keenya ammaa maali? Bs fi Bt: Hojiirra Oolmaa Seera Tiraafikii

Nihojjettu Bs: Mata dureen dubbisa keenya ammaa maali? Bt: Hojiirra Olmaa Seera Tiraafikii

Bs: Sirriidha. Fakkii kanarraa maal argina?

Bs: Fakkii dubbisisicha jalatti kennamerraa maal hubattu?

Bs fi Bt: Barattoota karaa sarara bifa hardiidoo ce’aa jiran.

Bt: Barattoota sarara hardiidoorra karaa qaxxaamuraa jiran.

Bs: Gaariidha. Mata dureefi fakkii kanarraa dubbisichi waa’ee maalii ta’uu danda’a?

Bs: Gaariidha. Mata dureefi fakkii kanarraa ka’uun dubbisichi waa’ee maalii isinitti fakkaata?

Bs fi Bt: Faayidaa of eeggannoon daandii konkolaataa qaxxamuruu Bs: Baayeessa.

Bt: Faayidaa of eeggannoon daandii konkolaataa qaxxaamuruu Bs: Baay’ee gaariidha. Mee dubbisicha dubbisnee tilmaama keessan haamirkaneeffadhaa.

Yeroo Dubbisuu Tilmaamuu Nihojjenna Bs: Dubbisa addaan kunnee waan itti aanee dhufu haatilmaamnu. Bs: Barattoonni sossodaatoofi qaqqaana’oon kun akkam ta’u laata? Bs fi Bt: Sodaafi qaana’uu isaanii dhiisanii ija jabina waan horatan nutti fakkaata . Bs: Gaariidha.

Nihojjettu Bs: Mee isinis waan ittaanee dhufu tilmaamaa. Bs: Barnoota kana booda barattoonni sosodaatoofi qaqqaana’oon attam ta’u jettee yaadda? [Bt, tilmaama garaagaraa dubbachuu danda’u.] Bs: Gariidha. Itti fufnee dubbisnee tilmaama keenya mirkaneeffanna.

Dubbisuun Booda Ergaa Hubachuu Amma dubbisicha xumursiistee jirta. Ittaansuudhaan, gaaffilee kitaaba isaanii keessatti Hojii 3 jala jiran akka hojjetan qajeelchi. Kan isaan hojjetanis sororsiif. Akkaataa dubbisichaattis deebii isaanii sirreessiif.

Fayyadama Jechootaa (Daqiiqaa 10) Jechootaan Bakka Duwwaa Guutuu Amma ammo jechoota ‘Fayyadama Jechootaa’ jalatti kennamaniin bakka duwwaa guuchisiista. Bakka duwwa isa lakkoofsa 1ffaa irraa ofii keetii jechoota sana keessaa filachuun guuti. Jechichis ‘kabajuun’ kan jedhu akka ta’e itti himi. Dhumarratti, deebii isaanii harkaa fuudhuun sirreessiif.

Afaan Oromoo Kutaa 3

134

Torban 13

Torban 13 Guyyaa 4 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Fufiilee duraa, boodaafi qaamolee jechaa addaan qoqqooduu • Dubbisanii ergaa eeruu • Jechoota waliin deeman walitti firoomsuu • Mallattoo raajeffannootti fayyadamuun hima ijaaruu

Addaan Qoqqooduu (Daqiiqaa 5) Jechoota Qaamolee Isaaniitti Addaan Qoqqooduu Nihojjenna

Nihojjettu

Bs: Mee haaluma ani jechoota qaamolee isaaniitti qoqqoodu hordofaa. Amma ammoo waliin haahojjennu.

Bs: Mee amma ammoo kanneen Hojii 1 irra jiru ilaalaa. Jalqaba dabtara irratti barreeffadhaatii qoqqoodaa.

Bs: ‘geggeessituu’ kan jedhu yeroo qoqqoodnu

Bt, barreeffatanii qoqqoodu.

Bs fi Bt: ‘geg- -geessi- -tuu’

Bs: Mee amma ammoo kan hojjettan tokko tokkoon nutti himtu.

Bs: Sirriidha. ‘cecceetuu ‘ kan jedhuhoo?

kurkurtuu

Bs fi Bt: ‘cec- cee- -tuu’

Bt: ‘kur- kur- -tuu’

Bs: Baay’ee gaariidha.

Bs: Baay’ee gaariidha.

Dubbisuu (Daqiiqaa 15) Dubbisuun Booda Ergaasaa Hubachuu Nihojjenna

Nihojjettu

Bs: Tole, amma ammoo gaaffilee Hojii 2 jalatti hafan deebisaa. Yeroo daandii qaxxaamuran bitaafi mirga ilaaluun maaliif Bs: Dubbisicha dubbisnee xumurreerra. Ittaansuun barbaachise? Bt: Konkolaataan gaaffilee dubbisa boodaa Hojii 2 waliin hojjenna. dhufaa jiraachuufi akka dhufaa Barattoonni Galaanee seera tiraafikii kamfaa kabajani ? hinjirre mirkaneeffachuuf Bs fi Bt: Daandii lafoorra deemuu, karaa sarara hardiidoo gargaara. qabu ilaallatanii ce’uudha. Bs: Baay’ee gaariidha. Bs: Sirriidha. Seera tiraafikii hordofuun dhabuun dhiibbaa akkamii geessisa? Bs, Dubbisa mata duree ‘Hojiirra Oolmaa Seera Tiraafikii’ jedhu kitaaba isaanii irra deebi’anii akka dubbisan taasisi.

Bs fi Bt: balaa konkolaataan qaamni hir’achuu, lubbuu dhabuufaadha. Bs: Gaariidha

Afaan Oromoo Kutaa 3

135

Torban 13

Fayyadama Jechootaa (Daqiiqaa 10) Jechoota Waliin Deeman Walitti Firoomsuu Nihojjenna

Nihojjettu Bs: Mee amma ammoo gaaffilee hafan isin deebii kennaa.Gaaffii 2ffaaf kamtu ta’a ?

Bs: Amma ammoo kitaaba keessan irraa Hojii 3 waliin hojjenna. Innis jechoota waliin deeman walitti firoomsuudha. ‘Daandii’ kan jedhu ‘B’ jalaa kam waliin deemaa?

Bt: gochuu

Bs fi Bt: ‘qaxxaamuruu’

Bs: Sirriidha. Jecha ‘hojiiirra’ jedhuufoo?

Bs: Sirriidha. ‘Seera’ kan jedhu kam waliin deema? Bs fi Bt: kabajuu

Bt: ‘oolchuu’

Bs: Baay’ee gaariidha.

Bt: ‘bu’uu’

Bs: Sirriidha. ‘duukaa’ kan jedhu hoo? Bs: Baay’ee gaariidha.

Barreessuu (Daqiiqaa 10)

Mallattoo Raajeffannootti Fayyadamuun Hima Ijaaruu

Nihojjenna Nihojjettu Bs: Hojiin keenya ammaa ammoo mallattoo Bs: Mee amma ammoo dabalataanis raajeffannootti fayyadamuun hima ijaaruudha. kitaaba keessan Hojii 4 irra faakkeenya Mee fakkeenyan gabatee gurraacha irratti jiru ilaalaatii kan ofii keessanii dabtara isiniif barreessu ilaalaa. keessan irratti barreeffadhaa. Fkn:Yaa Rabbi nu baasi! [Bt, dabtara irratti barreeffatu.] Bs: Himi kun raajeffannoo waan ta’eef dhuma irratti mallattoo raajeffannootiin xumurame.

[Bs, Yeroo isaan barreessan gidduu deemuun hordoffii taasisi. Dhumarrattis isa barreessan akka tokko tokkoon dubbisan taasisi. )

Torban 13 Guyyaa 5 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Fufiilee duraa, boodaafi qaamolee jechaa walitti makuu • Jechootaaf hiika kennuu • Ga’umsaafi Sirrummaan dubbisuu • Ofiin Barreessuu: Hima barreessuu

Afaan Oromoo Kutaa 3

136

Torban 13

Barreessuu (Daqiiqaa 20) Keessa Deebiifi Madaallii Barreessuu Jalqaba jechoota “bitaafi mirga, ilaallatte qaxxaamurte, daandii, shamarraan,dhedheertuu, cacallistuun, seera tiraafikiifi kabajje” jedhan gabatee gurraacharratti barreessi. Ittaansuun, hiika jechoota barreessiteerratti barattoota kee waliin mari’adhu. Jechoota ‘cacallistuu’, ‘dhedheertuu’ jedhanis qaama jechaatti qoqqooduun agarsiisi. Achirraan, jechoota barreessite sana duraa duuba isaanii sirreessuun akka hima ijaaran taasisi. Erga isaan barreessanii xumuranii waraqaa isaanii harkaa guuruun sororiif. Yeroo sorortuufis qubeessuufi, tuqaaleefi fayyadamuu isaanii mirkaneeffadhu. Sana booda kan barattoonni kee barressan keessaa fakkeenya gaariidha kan jettu fudhachuun gabatee gurraacharratti barreessi.

Dubbisuu (Daqiiqaa 20) Keessa Deebiifi Madaallii Ga’ umsaafi Sirrummaan Dubbissuu Nihojjenna Bs: Amma dubbisa ‘Hojiirra Oolmaa Seera Tiraafikii’ jedhu irra deebi’een dubbissa. Isin ammoo qubaafi ija irra butuun na hordofaa. [Bs fi Bt: barsiisaan nidubbisa, barattoonni nihordofu.]

Afaan Oromoo Kutaa 3

137

Nihojjettu (Bs, Barattoota kee gareetti qooduun miseensa garee keessaa tokko sagalee olfuudhee dubbisa. ‘Hojiirra Oolmaa Seera Tiraafikaa’ jedhu akka dubbisu kaan ammoo akka ijaafi quba irra butaa hordofan taasisi. Keessa deemuunis ga’umsaan dubbisuu danda’uu isaanii hordofi. Warra fedhii addaa qabaniifis deeggarsa taasisi.

Torban 13

Torban 14: Xiyyeeffannoo Barannoowwan Torbanii Kaayyoo Barannoowwan Torbanii Barattoonni: • yaada ijoo dubbisa dhaggeeffatanii himu. • fufii ‘-tti’ fi qaama jechaa walitti maku. • fufii ‘-tti’ fi qaama jechaa addaan qoqqoodu. • hiika jechaa akka galumsaatti kennu. • barreeffamaan yaada ibsu. Yaada Bu’uuraa: Nageenya Tiraafikii Ijoo Dubbii: Nageenya Tiraafikii Eeguu

jette. Kanaafuu, fakkiilee jiran irratti hubannoo qabaachuun balaa konkolaataarraa nama oolcha. Seera tiraafikii agarsiisuuf kan gargaaru inni biraan ammoo, mallattoodha. Mallattoolee jiran keessaa mallattoo harkaa fakkeenya fudhachuu dandeenya. Mallattoo harkaatti kan gargaaramu poolisii tiraafikiiti. Poolisiin tiiraafikii mallattoolee garagaraa harkaan agarsiisuun darbuufi dhaabachuu agarsiisa. Kun ammooo namoota lafoofis ta’e konkolaachisaaf nihojjeta. Gabaabumatti, seera tiraafikii eeguuf mallattoolee tiraafikiifi faayidaa isaanii beekuun barbaachisaadha.

Dubbisuu Dhaggeeffachuu Seera Tiraafikii Seera tiraafikii eeguun lubbuu baraaruudha. Namni tokko eegumsa kana keessatti qooda fudhachuuf seerota tiraafikii beekuun barbaachisaadha. Kanaaf ammoo, mallattoolee yookaan fakkiilee seerota kana agarsiisan addaan baafachuun dirqama ta’a. Mallattoolee yookaan fakkiilee kana keessaa muraasni fakkii barattoota dabtara baatanii, fakkii horiifi sarara bifa hardiidoo qabu kan lafoof qophaa’edha. Isaan kun hundinuu itti fayyadama daandii konkolaataa agarsiisu. Daandii konkolaataa cinaa fakkiilee jiran keessaa kan barattoota dabtara baatanii ilaaluu dandeenya. Fakkiin kun naannoo sana manni barumsaa jiraachuu agarsiisa. Kanaafuu, barattoonni daandii konkoolataa naannoo sana jiruu irra qaxxaamuruu nidanda’u.[*** HIIKNI JECHA ‘QAXXAAMURUU JEDHUU MAALI ? ***] Waan kana ta’eef, konkolaachiftoonni yeroo fakkii barattoota dabtara baatan argan suuta oofuu qabu. Fakkeenyaaf, yeroo tokko konkolaachistuun tokko fakkii barataa bira osoo hindarbiin barattuu mana barumsaatii baatu agartee suuta oofte. Barattittiin fiigichaan karaa qaxxamuruu yaalte. Konkolaachistittiinis akkuma barattuu sana agarteen garaa ishiitti “Bagan suuta oofe”

Afaan Oromoo Kutaa 3

Hubannoo Seera Tiraafikii Jaallanneen kutaa sadaffaa baratti . Barattuun tun nageenya tiraafikiirratti hubannoo gaarii qabdi. Kunis haala isheen daandii konkolaataatti fayyadamturraa beekama. Jaallanneen yeroo mana barumsaa deemtuufi yeroo mana barumsaatii galtu mallattooleefi fakkiiwwan seera tiraafikii kabachiisan ni’eeggatti. Fakkeenyaaf, yeroo daandii konkolaataa qaxxaamurtu, sarara bifa hardiidoo qabu ilaallatti. Barattuun tun akkuma mallattoo agarteen bitaafi mirga ishee ilaallattee ceeti. [*** HIIKNI JECHA ‘CEETI’ JEDHUU MAALI? ***] Sababni isaas, daandicharra konkolaataan jiraachuufi dhiisuu isaa addaan baafachuuf waan ishee gargaaruuf. Yoo konkolaataan darbaa jiraate, obsaan eegdee booda qaxxaamurti. Jaallanneen ofii isheetii seera tiraafikii eegdee daandichatti fayyadamuu cinaatti, barattoota kaaniifis fakkeenya gaarii taatee jirti. Maddi beekumsa Jaallannees leenjii isheen duraan seera tiraafikii irratti argattedha. Barattuu Seera Tiraafikii Kabachiiftu Jaallanneen barattoota tiraafikii keessaa tokko taatee filatamte. Barattuun tun yeruma hunda ganamaan kaatee ciree ishee nyaatti. Ittaansuun, huccuu seeraa kan mana barumsaa uffatti. Sana booda, dabtaraafi

138

Torban 14

huccuu tiraafikii fudhattee gara mana barumsaa deemti. Akkuma achi geesseen daree seentee dabtara ishee minjaala irra keewwattee uffata tiraafikii uffatti. Sana booda, gadi baatee hulaa mana barumsichaa dura daandii konkolaataarra dhaabatti. Itti aansuun seera tiraafikii eegsisti. Namoonni bitaa isaanii qabatanii akka deeman gorsiti. Lafoorra tartee konkolaachistootas dhaabdee hubachiifti. Fakkeenyaaf, gaaftokko konkolaachistuu tokkotu ariitiin oofti turte. Jaallanneenis nidhaabsiste.[*** SANA

BOODA JAALLANNEEN MAAL GOOTI JETTEE YAADDAA?***] Gara mallattoo tiraafikii fakkii barattootaa daandii cinaa jirutti quba qabde. Konkolaachistittiinis fakkichaa ilaalte. “Kun mallattoo barattoonni naannoo jiraachuu agarsiistudha. Mallattittiin kun “Suuta oofi!” sin jechaa jirti” jetteen. Yeroo kana, konkolaachiftittiin barattittii dhiifama gaafatte. Akka itti hin deebines waadaa galtee deemte. Gabaabumatti, Jaallanneen barattuu seera tiraafikii kabajjuufi kabachiisuuf tattaafattu ta’uu ishee hubanna.

Torban 14 Guyyaa 1 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Yaada ijoo dubbisa dhaggeeffatanii himuu • Fufii ‘-tti’ fi qaama jechaa addaan qoqqooduu • Ergaa waan dubbisanii hubachuu • Jechoota hiikaan walitti firoomsuu

Dhaggeeffachuu (Daqiiqaa 15) Dhaggeeffachuun Dura Tilmaamuu Nihojjenna

Nihojjettu

Bs: Mata dureen dhaggeeffannaa keenya har’aa ‘Seera Tiraafikii’ kan jedhuudha

Bs: Mata dureefi fakkii dhiyaate irraa maal hubanna?

Bs: Mata dureefi fakkii kanarraa maal hubanna? Bs fi Bt: Seera tiraafikii beekuun barbaachisaa ta’uu mata duricha irraa hubanna. Fakkii irraa ammoo konkolaataa, barattuu dabtara baattee dhaabbattuufi sarara bifa hardiidoo qabun arga.

Bs: Seera tiraafikii beekuun barbaachisaa ta’uufi mallattoolee isa hubachiisan. Bs: Gaariidha.

Bs: Mata dureefi fakkii kanarraa dhaggeeffannaan sun maal kan dhiyeessu sitti fakkaata? Bs: Mata dureefi fakkii dhiyaate kanarraa dubbisichi maal kan dhiyeessu sitti fakkaata? Bt: Seera tiraafikii beekuun barbaachisaa Bs fi Bt: Seera tiraafikii beekuun barbaachisaa ta’uusaa. Mallattooleen seera tiraafiikii kabachiisan jiraachuu.

Afaan Oromoo Kutaa 3

139

ta’uu isaa Bs: Gaariidha. isiniifan dubbisaa na dhaggeeffadhaa.

Torban 14

Yeroo Dhaggeeffachuu Hiika Jechaa Tilmaamuu Dubbisicha bakka [***] yoo geessu yeroodhaaf dhaabiitii akka isaan hiika jecha ‘qaxxaamuruu’ jedhuu galumsarraa tilmaaman taasisi. Erga isaa tilmaamanii booda hiika isaa itti himuun itti fufii dubbisiif. Dhaggeeffachuun Booda Ergaa Hubachuu Nihojjenna

Nihojjettu

Bs: Dubbisa xumurreerra. Gaaffilee achi Bs: Dubbisa xumureen jira. Amma ammoo keessaa bahan deebisaa gaaffilee kitaaba keessan Hojii 1 jalaarraa waliin hojjenna. Bs: Mallattooleen seera tiraafikii agarsiisan maal fa’i? [Bt, deebii adda Bs: Seera tiraafikii beekuuf maaltu barbaachisa? addaa] Bs fi Bt: Mallattoolee ykn fakkiilee seera isaa argisiisan beekuu. Bs: Gaariidha Balaa konkolaataa ofirraa eeguuf maal gochuu qabna?

Bs: Sirriidha.

[Bt, deebii garaagaraa] kanneeen hafanis akkasumatti hojjedhaa.



Walitti Makuu Daqiiqaa 5 Qaamolee jechaa Walitti Makuu Akka barattoonni fufii ‘-ttii’ fi qaamolee jechaa Hojii 2 jalatti dhiyaatan walitti makan taasisi. Kan isaan walitti makanis jechoota barattuttii, intalattii, shamarrettii, gargaartuttiifi mucayyotti’ jedhamaniin walcina qabuun sirreessiif.

Dubbisuu Daqiiqaa 10 Dubbisuun DuraTilmaamuu Osoo barattoonni hindubbisin dura waa’ee mata durichaafi fakkii achi jalatti dhiyaatanii tilmaamsisi. Sana booda, dubbisicharraa maal maal barachuu akka danda’an gaafadhu. Tilmaama isaanii kanas dubbisanii akka mirkaneeffatan itti himi. Haaluma kanaan gara dubbisuutti qajeelchi.

Dubbisuun Booda Ergaa Hubachuu Dubbisanii erga xumuranii booda gaaffilee Hojii 3 jalatti kennaman akka gareen irratti mari’atanii deebisan qajelchi. Ofii keetiis dubbisa kennamerratti hundaa’uun odeeffannoo barbaachisu addaan baafachuu isaanii mirkaneeffadhu. Bakka dogoggorri jirutti sirreessi.

Fayyadama Jechootaa Daqiiqaa 10 Jechoota Hiika Isaaniitiin Walitti Firoomsuu Barattoonni Hojii 4 jalatti jechoota dhiyaatan hiika isaaniitiin akka walitti firoomsan taasisi. Deebii isaan kennanis kan kanaan gadiitiin wal bira qabiitii hubachiisi. 1. b 2. d 3. a 4. c

Yeroo Dubbisuu Hiika Jechaa Kennuu Dubbisicha bakka mallattoo [***] yeroo geessu addaan kutiitii hiika jecha ‘ceeti’ jedhu akka tilmaaman taasisi. Hiika jechichaa erga addaan baafatanii booda itti fufanii akka dubbisan qajeelchi.

Afaan Oromoo Kutaa 3

140

Torban 14

Torban 14 Guyyaa 2 Dubbisuu

Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Fufii ‘-tti’fi qaama jechaa addaan qoqqooduu

Daqiiqaa 10 Dubbisuun Dura Beekumsa Kaasuu

• Dubbisanii ergaa hubachuu

Dubbisa ‘Hubannoo Seera Tiraafikii’ jedhu akka barattoonni irra deebi’anii sagalee ol fuudhanii dubbisan taasisi. Gareetti qoqqooduun garicha keessaa tokko sagalee ol fuudhee akka dubbisu, kaan ammoo ijaafi quba irra butaa akka hordofan qajeelchi. Dubbisuun Booda Ergaa Hubachuu

• Ga’umsaafi sirrummaan dubbisuu • Jechootaan bakka duwwaa guutuu • Jechootaan hima ijaaruu

Addaan Qoqqooduu

Akkuma barattoonni dubbisicha xumuraniin gaaffilee Hojii 2 jalatti kennaman akka gareen irratti mari’atanii deebisan qajeelchi. Atis odeeffannoo dabalataa kenniif.

Daqiiqaa 10 Jechoota Qaamoleetti Addaan Qoqqooduu

Fayyadama Jechootaa

Akka barattoonni fufii-ttii’ fi qaamolee jechaa Hojii 1 jalatti kennaman walitti makan qajeelchi. Ofii keetii ammoo fakkeenya tokko hojjechuun itti agarsiisi. Bakka isaan dogoggoranittis sirreessiif.

Daqiiqaa 10 Jechootaan Bakka Duwwaa Guutuu Jechoota Hojii 3 jalatti kennaman keessaa filachuun bakka duwwaa kenname akka guutan taasisi. Dura ofii keetii gaaffii 1ffaa hojjechuun agarsiisi. Barattoonni kees sirriitti hojjechuu isaanii keessaa deemuun mirkaneeffadhu. Bakka dogoggorri jiruttis sirreessi.

Barreessuu (Daqiiqaa 10)

Jechoota Kennamaniin Hima Ijaaruu Nihojjenna Nihojjettu Bs: Mee kitaaba keessan Hojii 4 jala kan Bs: Alana ammoo dhuunfaadhaan jechoota jiru ilaalaa. Jalqaba fakkeenya ani isinii kennamanitti fayyadamuun hima ijaara. barreessu kana gabatee gurraachacharra [Bt, Dabtara isaanii irratti dhuunfaadhaan hima ilaalaa. ijaaru.] Fkn: Namni hunduu seera tiraafikii kabajuu (Bs, Yeroo isaan hojjetan giddu gidduu qaba. Haaluma fakkeenya kanaan deemuudhaan deeggersa taasisiif. jechoota kennamaniin akka hima ijaaran Dhumarrattis himoota ijaaran tokko tokkoon taasisi. akka dubbisaniif carraa kenniif. )

Afaan Oromoo Kutaa 3

141

Torban 14

Torban 14 Guyyaa 3 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Ergaa dubbisa dhaggeefffatanii himuu • Ergaa dubbisa dubbisanii addaan baasuu • Fufii ‘-ttii’ fi qaama jechaa walitti makuu • Hiika jechootaa akka galumsaatti kennuu

Dhaggeeffachuu (Daqiiqaa 10) Dhaggeeffachuun Booda Ergaa Hubachuu Dubbisa ‘Seera Tiraafikii’ jedhu irra deebi’ii dubbisiif. Jechoota dubbisa dhaggeeffatan keessaa bahan kan Hojii 1 jalaatiif, ammoo akka hiika kennan qajeelchi. Jecha gaaffii 1ffaa irraatiif hiika kenni.

Walitti Makuu (Daqiiqaa 5) Qaamolee Jechaa Walitti Makuu Nihojjenna Bs: Mee akkaataa ani ittiin qaamolee jechootaa walitti makuun jecha ijaaru ilaalaa. ‘mormitu--ttii ‘ → ‘mormituttii’ ‘fiigdi- -ttii’ → ‘fiigdittii’

Nihojjettu Bs: Amma ammoo ofii keessaniin qaamolee jechootaa Hojii 2 jala jiran walitti makaa Qaamolee jechaa lakkoofsa 1 irraa too walitti makaman akkam ta’u. Bt: joortittii Bs: Sirriidha. ‘cimtu-’ -ttii kan jedhuhoo? Bt: ‘cimtuttii’ Bs: Baay’ee gaariidha. ‘cimtu--‘ ttii ‘ kan jedhuhoo? Bt: ‘cimtuttii’] Bs: Sirriidha. ’joorti- -ttii’ kan jedhu hoo? Bt: ‘joortittii’ Bs: Baay’ee gaariidha

Dubbisuu Daqiiqaa 15 Dubbisuun Dura Tilmaamuu Mata duree “Barattuu Seera tiraafikii kabachiiftu” jedhuufi fakkii achi jalatti dhiyaaterraa waan hubattu tilmaamiitii barattoota kee tilmaamsisi. Dubbisicharraas maal akka eegan gaafadhu. Deebiin isaanii sirrii miti osoo hinjedhin akka dubbisanii mirkaneeffatan qajeelchi.

Afaan Oromoo Kutaa 3

Yeroo Dubbisuu Ergaa Hubachuu Dubbisicha bakka [***] yeroo geessu addaan kutiitii “San booda Jaallanneen mal goti jettee yaada?” Deebii barattootaa kees harkaa fuudhi. Erga tilmaamanii booda, itti fufanii akka dubbisan taasisi.

142

Torban 14

Dubbisuun Booda Ergaa Hubachuu Nihojjenna Bs: Amma dubbisicha xumurree jirra. Mee gaaffilee kitaaba keessan Hojii 3 jalaa haadeebifnu. Deebiin gaaffii 1ffaa maali?

Nihojjettu Bs: Mee gaaffilee hafan ammoo hojjedhaa. Deebiin gaaffii 3ffaa maali?

Bs fi Bt: Seera tiraafikii kabachiifti.

[Bt: Ciree ishii nyaatti , Huccuu seraa kan mana barumsaa uffatti. Dabtaraafi huccuu tiraafikii fudhatti.]

Bs: Sirriidha. Deebiin gaaffii 2ffaahoo?

Bs: Sirriidha. Deebiin gaafii 4ffaahoo?

[Bs fi Bt, deebii garaagaraa]

[Bt, deebii garaagaraa] Bs: Baay’ee gaariidha.

Fayyadama Jechootaa (Daqiiqaa 10)

Jechootaaf Hiika Galumsaa Kennuu

Nihojjenna

Nihojjettu

Bs: Amma Hojii 4 jalatti jechoota himakeessatti jala sararamaniif hiika galumsaa haakennu. Mee waliin haahojjennu.

Bs: Tole, amma ammoo gaaffii hafe isintu hojjeta. Dura gaaffiicha dabtara irratti garagalfadhaa. Sanaan booda, deebii isa kennaa.

Bs: Jecha ‘ariitiin’ jedhuuf hiikni galumsaa maali?

Bs: Mee amma ammoo deebii keessan nutti himtu. Deebii gaaffii 3ffaa eenyutu nutti hima?

Bt: ‘saffisaan’

Bt: Ana, ‘uffata ‘

Bs: Gaariidha. Jechi ‘hulaa’ jedhuhoo?

Bs: Sirriidha.

Bs fi Bt: ‘karra’



[Bt, dabtara irratti barreeffatanii deebii isaa kennu.]

Bs: Baay’ee gaariidha.

Torban 14 Guyyaa 4 Qabiyyee Barannoo Guyyaa

agarsiisi. Sirriitti qoqqooduu isaaniis irra deemiitii mikaneeffadhu. Bakka doggorri jirutti sirreessi.

• Fufii ‘-tti’ fi qaama jechaa addaan qoqqooduu • Ergaa dubbisaa himuu

Dubbisuu

• Faallaa jechootaa kennuu • Hima keessatti tuqaalee galchuu

Daqiiqaa 10 Dubbisuun Booda Ergaa Hubachuu

Addaan Qoqqooduu

Dubbisa ‘Barattuu Seera Tiraafikii Kabachiiftu’ jedhu erga dubbisanii xumuranii booda gaaffilee kitaaba isaanii Hojii 2 jalaa akka hojjetan taasisi. Gaaffiii 1ffaa ammoo ofii keetii hojjechuun fakkeenya ta’iifi.

Daqiiqaa 10 Jechootaa Qaamoleetti Addaan Qoqqooduu Fufii’ –ttii’ fi qaamolee jechootaa kitaaba barataa Hojii 1 jalatti dhiyaatan akka barattoonni addaan qaqqoodan qajeelchi. Atis jecha lakkoobsa 1 irraa qoqqooduun

Afaan Oromoo Kutaa 3

143

Torban 14

Fayyadama Jechootaa (Daqiiqaa 10) Jechoota Faallaan Walitti Firoomsuu Nihojjenna Bs: Amma jechootaaf faalla isaanii kennina. Kitaaba keessan Hojii 3 baafadhaa.

Nihojjettu Bs: Alana ammoo gareen ta’aanii jechoota ‘ganama, seente,gadi, booda’, jedhaniif faallaa isaanii kennaa.

Bs: ‘hunda’ kan jedhuuf faallaan isaa maali?.

[Bt: gareen ta’aanii hojjetu]

Bs fi Bt: ‘muraasa’

(Bs, erga gareen deebiii hojjetanii booda deebii isaanii kanneeniin walbira qabii mirkaneessiif.

Bs: Sirriidha.

Deebii isaaniis 2. galgala 3. baate 4. ol 5. dura

Barreessuu (Daqiiqaa 10) Hima Keessatti Tuqaalee Fayyadamuu Barattoonni Hojii 4 jalatti himoota dhiyaatan keessaatti tuqlamee (:) bakka barbaachisutti akka galchan taasisi. Hima 1ffaa ammoo hojjedhuu fakkeenyaan agarsiisi.

Torban 14 Guyyaa 5 Qabiyyee Barannoo Guyyaa Keessa Deebii/ Madaallii: • Fufii ‘-ttii’ fi qaamolee jechaa addaan qoqqooduu • Hiika jechoota galumsarraa addaan baafachuu • Ga’umsaafi Sirrummaan dubbisuu • Hima barreessuu

Barreessuu Daqiiqaa 20 Keessa Deebiifi Madaallii Barreessuu Jalqaba jechoota kanaan gadii gabatee gurraacharratti barreessi. jaartii konkolaachisaa barattuttiin

seera gaariitti dureettittii dhaabsiste tiraafikii kabachiiste qo’ate Ittaansuun, hiika jechoota dhiyaataniirratti barattoota kee waliin mari’adhu. Jechoota ‘barattuttiifi dureettuttii’ jedhan qaamolee isaaniitti qoqqoodu. Achirraan, akka barattoonni kee jechoota sanarraa hima ijaaran taasisi. Ofii keetiis hanga dandeessu barreeffadhu.) Sana booda, isa barreessan akka isaan walii sirreessanis qabsiistuu, qubguddeessa, qubeessuufi tuqaalee barbaachisan fayyadamuu isaanii akka ilaalan qajeelchi. Dhumarratti, kan ofii keetii barreessite dubbisuufiin kan isaaniitiin akka walcinaa qaban taasisi. Ofii keetiis bakka jarri rakkoo qabanitti gargaarsa barbaachisaa ta’e kenniif.

Dubbisuu (Daqiiqaa 20) Keessa Deebiifi Madaallii Ga’ uumsaafi Sirrummaan Dubbisuu Nihojjenna Bs: Amma dubbisa “Barattuu Seera Tiraafikii Kabachiiftu,” jedhun irra deebi’ee dubbisa. Isin ammoo qubaafi ija irra butuun na hordofaa.

Afaan Oromoo Kutaa 3

Nihojjettu Bs: Alana ammoo gareen walitti qindaa’a. Garee keessa namni tokko yeroo dubbisu, kaawwan keessan immoo qubaafi ija irra butuun duukaa dubbisaa. [Bt, Garee garee keessaa namni tokko tokko yeroo dubbisu, kanneen hafan ammoo ija irra butuun hordofu.] 144

Torban 14

Torban 15: Xiyyeeffannoo Barannoowwan Torbanii Kaayyoo Barannoowwan Torbanii Barattoonni: • yaadolee callaa dubbisa dhaggeeffatanii himu. • yaada ijoo dubbisaa addaan baafatu. • fufii ‘-icha’ fi qaama jechaa walitti maku. • fufii ‘-icha’ fi qaama jechaa addaan qoodu. • hiika jechootaa galumsarraa addaan baasu. • keeyyata baarreessu

Balaa konkolaataa ittisuuf kan biraan ammoo, konkolaachisaan tokko hirriba ga’aa argachuu qaba kan jedhudha. Kun ammoo akka inni xiyyeeffannoo isaa konkolaachisuu irratti taasifatu godha. Gabaabumatti, miidhaa balaa konkolaataatiin dhufu ittisuu keessatti ofeeggannoon konkolaachisaan taasisu bu’uura nageenyaati.

Yaada Bu’uuraa: Nageenya Tiraafikii Ijoo Dubbii: Balaa Tiraafikii

Dhaggeeffachuu Ittisa Balaa Konkolaataa Balaa konkolaataa ittisuu keessatti of eeggannoo konkolaachisaan godhu iddoo guddaa qaba. Of eeggannoowwan kanneen keessaa isaan muraasni araadarraa bilisa ta’uu, seera tiraafikii kabajuufi hirriba ga’aa argachuudha. Konkolaachisaan tokko araada alkoolii dhuguu, jimaa qama’uufi tamboo xuxuurraa bilisa ta’uu qaba. Yeroo tokko namicha wagga 25 guutuu konkolaachise tokkotu ture. Namichi kunis gaafatamee guyyaa tokkollee balaa konkolaataa akka hingeessisne ibse. Sababni isaas araada kamirraayyuu bilisa ta’uu isaa akka ta’e bira ga’ame. Kanaafuu, araada adda addaarraa of eeguun miidhaa lubbuufi qabeenyaarra ga’uu ittisuun nidanda’ama.

Dubbisuu Sababoota Balaa Konkolaataa Balaan konkolaataa sababoota adda addaa irraa madduu danda’a. Isaan keessaa kanneen gurguddoo ta’an gama konkolaachisaafi lafootiin ilaaluu dandeenya. Balaa konkolaachisaan geessisuuf sababni tokko dhugaatii nama macheessu dhuganii oofuudha. Sababni biraan ammoo hirriba gahaa dhabuurraa kan ka’edha. Mallattoolee tiraafikiif xiyyeeffannoo kennuu dhabuunis sababa isa biraati. Sababni gama lafootiin mul’atanis mallattoolee tiraafikii dagachuufi karaarratti tapachuudha. [*** KAN HANGA AMMAATTI DUBBISTERRAA MAAL HUBATTA? *** ] Namni tokko daandii lafoof hayyamameen ala ce’uu yaaluun, miidhaa qabeenyaa, lubbuu namaafi dinaagdee biyyaarra geessisuu danda’a. Kanarra darbee namicha konkolaachisurras rakkoo guddaa geessisa. Fakkeenyaaf, konkolaachisaa tokkotu ture. Konkolaachisichi balaa konkolaataa qaqqabsiiseen hidhaa cimaan waggaa hedduun itti murtaa’e. Itti dabalees,

Balaa konkolaataa ittisuu keessatti ofeeggannoon konkolaachisaa inni biraan seera tiraafikii kabajuudha. Seeronni tiraafikii hedduun isaanii mallattoolee ittiin mula’tan qabu. Konkolaachistoonni yeroo mallattoolee kana argan of eeggannoo taasisuu qabu. Fakkeenyaaf, yeroo tokko gurbaa konkolaachisaa tokkotu ture. [*** KANATTI AANSEE MAALTU TA’A JETTA? ***] Gurbichis yeroo hunda seera tiraafikii

Afaan Oromoo Kutaa 3

nikabaja. Gaaf tokko barattoota karaa mallatoo bifa hardiidoo qaburra ce’an argee, konkolaataa dhaabee ceesise. Poolisiin tiraafikii tokko namichicha yeruma hunda nihordofa ture. Poolisichis itti siqee, “Yeruma hunda si hordofaan ture. Kabajni ati seera tiraafikiitiif qabdu guddaadha,” jedheen. Gurbichis deebisee, “Seera kabajuun koo sababa miidhaa dinagdee, qabeenyaa biyyaafi miidhaa lubbiirra ga’u arguu hinbarbaanneefi,” jedheen. Poolisichis, ”Itti fufi! gaariidha!” jedhee galateeffatee addaan ba’an.

145

Torban 15

balaa konkolaataa kanaan gurbicha miilli isaa irraa cite fakkeenya fudhachuu dandeenya. Namoota miidhaan akkasii irrea gahes rakkoo keessaa baasuuf baasii hedduu barbaada. Gabaabumatti, balaan konkolaataadhaan qaqqabu konkolaachisaafi lafoo bu’uureffatee kan mudatuufi miidhaa guddaa kan qaqqabsiisudha. Miidhaa Balaa Konkolaataa Balaan konkolaataa miidhaa hedduu geessisa. Isaan keessaa tokko lubbuu balleessuudha. Itoophiyaa keessatti lubbuun balaa kanaan darbus dinagdee biyyaarratti miidhaa guddaa geessisa. Kun ammoo guddina biyyittii boodatti hambisa. Humna callaa oomishus nixiqqeessa. Miidhaan balaa konkolaataa inni biraan ammoo qabeenya mancaasuudha. [***HANGA AMAATTI KAN DUBBISTE IRRAA MAAL HUBATTEE?***] Qabeenyichi

barbadaa’us kan dhuunfaa yookaan kan biyyaa ta’uu mala. Fakkeenyaaf, konkolaataan tokko yoo garagale nicaccaba. Qabeenyaan konkolaatichi baatee deemus nimanca’a. Qabeenyicha bakka buusuunis waan ulfaatuuf, hamileen abbaa qabeenyaa nihubama. Yeroo tokko namticha xaafii konkolaataa tokko fe’atee deemutu ture. Akka tasaa konkolaatichi garagalee keeshaan midhaan baatus dhodhohee xaafiin dhangala’e. Namtichi sunis baay’ee gadde. Poolisiin tiraafikii dhufee xaafiin namtichaa akka lafaa hammaaramu taasise. Namtichis poolisicha galatoomfate. Konkolaachisicha ammoo buufata poolisii geesse. Dimshaashumatti, balaan konkolaataa lubbuufi qabeenya namaa miidha. Kun ammoo dinagdee biyyichaa hubuun hiyyummaa dagaagsa.

Torban 15 Guyyaa 1 Qabiyyee Barannoo Guyyaa Keessa Deebii/ Madaallii: • Ergaa ijoo dubbisaa dhaggeeffatanii himuu • Fufii ‘-icha’ fi qaamolee jechaa walitti makuu • Ergaa waan dubbisaanii hubachuu • Hiika jechootaa himuu

Dhaggeeffachuu Daqiiqaa 15 Dhaggeeffachuun Dura Tilmaamuu Akkuma kanaan dura dubbisa kenname osoo hindhaggeeffachiisin dura mata duree “ Ittisa Balaa Konkolaataa, “ jedhuufi fakkii kitaaba isaaniirratti kenname irraa maal akka hubatan barattoota gaafadhu. Kanarraa ka’uun dubbisa dhiyaaterraa maal maal baruu akka barbaadan gaafachuun dubbisiifiitii tilmaama isaanii akka mirkaneeffatan taasisi.

Afaan Oromoo Kutaa 3

Yeroo Dhaggeeffannaa Ergaa Hubachuu Dubbisicha yeroodhaaf bakka mallattoo [***] addaan kutiitii gaaffii waan itti aanee dhufu tilmaamsisuu gaafadhu. Sana booda, tilmaama isaanii akka mirkaneeffataniif itti fuftee dubbisuudhan dhaggeeffachiisi. Dhaggeeffachuun Booda Ergaa Hubachuu Dubbisa “Ittisa Balaa Konkolaataa” jedhu kan ati dubbisteef dhaggeeffatanii ergaa xumuranii booda gaaffilee 1-3 kan Hojii 1 jalatti kennaman hojjechiisi. Deebii barattoonni kennan irratti hundaa’uun dubbisicharratti hundaa’ii yaada mataa kee itti dabaluun deebii quubsaa akka argatan taasisi.

Walitti Makuu Daqiiqaa 5 Qaamolee Jechaa Walitti Makuu Gaaffilee kitaaba barataa irra ‘Walitti makuu’ Hojii 2 jala jiran barattoota kee hojjechiisi. Fakkeenya kenname hordofuun gaaffii 1ffaa barattoota kee waliin hojjedhu. Yeroo isaan hojjetan daree keessa deemuun to’adhu. Bakka rakkoon jirutti gargaari. 146

Torban 15

Dubbisuun Booda Ergaa Hubachuu

Dubbisuu

Dubbisicha akkuma xumuraniin gaaffilee Hojii 3 jalatti argaman gareedhaan hojjechiisi. Gaaffii 1ffaa hojjedhuuf. Deebiin isaas dhuganii konkolaachisuu, hirriba dhabuu, araadaan qabamuufi wkf akka ta’e itti himi. Akkuma isaan hojjetaniin deebii gaaffilee sanaa irratti jara waliin mari’adhu.

Daqiiqaa 15 Dubbisuun Dura Tilmaamuu Dubbisa “Sababoota Balaa Konkolaataa” jedhu osoo hindubbisin dura mata dureefi fakkii isa jalatti dhiyaate irraa maal akka hubatan tilmaamsisi. Tilmaama isaanii kanarraa ka’uun dubbisicharraa maal akka eegan gaafadhu. Waan tilmaaman kanas erga dubbisanii booda akka mirkaneeffatan itti himuun dubbisiisi.

Fayyadama Jechootaa

Yeroo Dubbisuu Ergaa Hubachuu

Daqiiqaa 5 Jechoota Hiikaan Walitti Firoomsuu

Dubbisa “Sababoota Balaa Konkolaataa,” jedhu osuma dubbisaa jiranii bakka mallattoo [***] yoo ga’an dhaabuun kan hanga yeroo sanaatti dubbisan irraa maal akka hubatan gaafadhu. Deebii isaaniirraattis barattoota kee waliin mari’adhu. Sana booda, itti fufanii akka dubbisanii xumuran qajeelchi.

Jechoota ‘Fayyadama Jechootaa’ Hojii 4 jalatti argaman akka barattoonni kee hiika isaaniitiin walitti firoomsan taasisi. Hiikni jedcha gaaffii 1ffaa ‘A’ jalaa ‘qaxxaamuruu’ kan jedhu isa ‘B’ jala jiru akka ta’e itti himi. Jechoota hafanis akkasumaan walitti firoomsuun akka dareedhaaf ibsan taasisi.

Torban 15 Guyyaa 2 qoqqooduu danda’uu isaanii irra deemuun mirkaneeffadhu.

Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Ergaa barreeffama dubbisanii hubachuu

Dubbisuu

• Fufii ‘-icha’ fi qaama jechaa addaan qoqqooduu

Daqiiqaa 15 Shaakala Ga’umsaafi Sirrummaan Dubbisuu

• Hiika jechootaa galumsaan xiinxaluu

Dubbisa “Sababoota Balaa Konkolaataa” jedhu sagalee ol fuudhuun dubbisiisi. Dura ofii keetii sagalee ol fuudhuun dubbisiif. Barattoonni kee ammoo ijaafi quba irra butaa akka si waliin dubbisan taasisi. Sana booda, gareen ta’uun tokko sagalee ol fuudhee akka dubbisu, kaan ammoo qubaafi harka irra butuun akka hordofan qajeelchi. Atis sirriitti dubbisuu danda’uu isaanii keessa deemuun mirkaneeffadhu.

• Keeyyata ijaaruu

Addaan Qoqqooduu Daqiiqaa 5 Jechoota Qaamolee Isaaniitti Addaan Qoqqooduu

Dubbisuun Booda Ergaa Hubachuu

Gaaffilee kitaaba keessan irratti Hojii 1 jalatti argaman akka barattoonni kee qoqqoodan taasisi. Fakkeenya kenname hordofuun gaaffiin 1ffaa ‘booy- -icha’ kan jedhutti qoqqooduun barattoota keetti agarsiisi. Dhuunfaan isa hojjetan walitti fiduun gareen akka irratti mari’atan godhi. Sirriitti Afaan Oromoo Kutaa 3

Erga dubbisanii xumuranii gaaffilee achi keessaa bahan akka deebisan qajeelchi. Kanaafis gaafffilee kitaaba isaanii keessa dubbisuu Hojii 2 jalatti argaman akka ilaalan taasisi. Gaaffii 1ffaa ofii keetii hojjedhuu.

147

Torban 15

Deebiin isaas qabeenya barbaadeessuu, lubbuu baasuufi wkf ta’uu itti himi. Gaaffilee hafan gareedhaan irratti mari’achuun akka dareedhaaf gabaasan taasisi.lubbuu baasuufi wkf ta’uu itti himi. Gaaffilee hafan gareedhaan irratti mari’achuun akka dareedhaaf gabaasan taasisi.

Fayyadama Jechootaa Daqiiqaa 5 Hiika Jechootaa Galumsarraa Tilmaamuu ‘Fayyadama Jechootaa ‘ kan jedhu Hojii 3 jalatti gaaffilee argaman gareen hojjechiisi.

akka ta’e itti himi. Deebii isaan gareen hojjechuun kennaan ammoo harkaa fuudhuun qaxxaa muruu 3 balleessa.

Barreessuu Daqiiqaa 15 Keeyyata Barreessuu Himoota waljala fuudhamuun barreessuu Hojii 4 jalatti dhiyaatan sirreessanii keeyyata akka barreessan taasisi. Hima jalqabaas itti himuun akkaataa kanaan eegalsiisi. Sababoonni balaa konkolaataa hedduudha.

Gaaffii 1ffaa irratti hima dhiyate keessatti jecha jala sararameef hiikni isaa ‘qabeenya’

Torban 15 Guyyaa 3 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Jechootaaf hiika galumsaa kennuu • Ergaa waan dhaggeeffatanii addaan baafachuu • Ergaa dubbisaa himuu • Fufii ‘-icha’ fi qaamolee jechaa walitti makuu

Dhaggeeffachuu Daqiiqaa 10 Dhaggeeffachuun Booda Ergaa Hubachuu Dubbisa ‘Ittisa Balaa Konkolaataa’ jedhu irra deebi’uun dubbisiif. Barattoonnis dhaggeeffatanii gaaffilee Hojii 1 jalatti dhiyaatan akka hojjetan qajeelchi. Gaaffii 1ffaa barattoota kee waliin hojjedhu. Deebiin isaas ‘dhiyaatee’ kan jedhu ta’uu isaa itti himi. Kanneen hafanis hojjechuun bakka dogoggorri jirutti sirreessiif.

Walitti Makuu Daqiiqaa 10 Qaamolee Jechaa Walitti Makuu Jechoota kitaaba barataa, mata duree ‘Walitti Makuu’ jedhu Hojii 2 jalatti argaman qaamolee isaanii akka walitti makan taasisi. Qaamolee jecha gaaffii 1ffaa irraa barattoota Afaan Oromoo Kutaa 3

kee waliin walitti maki.Yoo walitti makamus ‘gurbicha’ ta’uu isaa mirkaneeffadhaa.

Dubbisuu Daqiiqaa 15 Dubbisuun Dura Tilmaamuu Dubbisa mata dureen isaa ‘Miidhaa Balaa Konkolaataa’ jedhu dubbisuun dura mata durichaafi fakkii dhiyaaterraa maal akka hubatan tilmaamsisi. Kanarraa ka’uun dubbisicharraa maal akka eegan gaafadhu. Kana booda, dubbisanii tilmaama isaanii akka mirkaneeffatan qajeelchi. Yeroo Dubbisuu Ergaa Hubachuu Dubbisicha bakka mallattoo [***] irratti addaan kutiitii gaaffii hanga ammaatti maal hubatte? jedhu gaafadhu. Ofii keetiis yaada dubbisicha keessatti ka’e hubachiisuun isa itti fufanii dubbisaniif qopheessi. Sana booda, akka itti fufanii dubbisan qajeelchi. Dubbisa Booda Ergaa Hubachuu Erga dubbisanii xumuranii booda gaaffilee dubbisuu Hojii 3 jalatti argaman gareen irratti mari’atanii akka deebisan qajeelchi. Gaaffii 1ffaa ammoo ofii keetii hojjedhuufi. Waan irratti mari’atan akka dareedhaaf gabaasan taasisi.

148

Torban 15

Fayyadama Jechootaa

Gaaffii 1ffaa ofii keetii hojjedhuuf. Deebii isaaniis kan kanaan gadiitiin walbira qabiitii ilaaliitii sirreessi.

Daqiiqaa 5 Jechootaaf Hiika Galumsaa Kennuu

1. seexaa 2. ba’uun 3. qaqqabsiisuu

Fayyadama Jechootaa Hojii 4 jalatti jechoota hima keessatti jala sararamaniif lama lamaan irratti mari’atanii akka hiika kennan taasisi.

Torban 15 Guyyaa 4 Qabiyyee Barannoo Guyyaa

Dubbisuun Booda Ergaa Hubachuu

• Fufii ‘-icha’ fi qaama jechaa addaan qoqqooduu

Akkuma dubbisicha xumurtaniin gaaffiilee Hojii 2 jalatti kennaman hojjechiisi. Gaaffii 1ffaa barattoota kee waliin hojjedhu. Kan hafe ammoo isaan hojjechiisi. Deebii isaaniis akkaataa dubbisichaatti kennuu isaanii hordofi.

• Ga’umsaafi sirriitti dubbisuu • Jechootaaf hiika galumsaa kennuu • Qoodduufi tuqlamee hima keessatti galchuu

Fayyadama Jechootaa Daqiiqaa 5 Hiika Jechootaa Kennuu

Addaan Qoqqooduu

Jechoota kitaaba isaanii Hojii 3 jalatti hima keessatti dhiyaataniif gareen ta’uun akka hiika kennan taasisi. Deebii isaanis kanneen armaan gadiitiin walcinaa qabii mirkaneessiif.

Daqiiqaa 10 Jecha Qaamolee Isaatti Qoqqooduun Jechoota Hojii 1 jalatti dhiyaatan gareen irratti mari’atanii qoqqooduun akka dareedhaaf gabaasan taasisi. Kan isaan mari’atanii qoqqoodanis akkaataa kanaan gaditti ta’uu isaa mirkaneeffadhu.

1. Waan midhaan baatu 3. hedduu (danuu)

1. sang- -icha 3. morm- -icha

Daqiiqaa 10

2. gorsi- -icha

Tuqlameefi Qoodduu Bakka Barbaachisutti Galchuu

Dubbisuu

Barreessuu

Himoota ’kitaa barattootaa’ Hojii 4 jalatti argaman keessatti tuqlamee fi qoodduu bakka barbaachisutti akka galchan taasisi. Kana gochuufis barattoonni dursanii himoota sana akka dabtara isaaniirratti barreeffatan qajeelchi. Gaaffii 1ffaa ammoo hojjedhuuf.

Daqiiqaa 15 Shaakala Ga’umsaafi Sirrummaan Dubbisuu Dubbisa mata dureen isaa’ Miidhaa Balaa Konkolaataa’ jedhu akka barattoonni kee irra deebi’anii dubbisan taasisi. Kanaafis gareen qoqqoodi. Yeroo dubbisanis garee keessaa namni tokko sagalee ol fuudhee yoo dubbisu miseensonni garee warri kaan ammoo qubaafi ija irra butaa akka hordofan taasisi.

Afaan Oromoo Kutaa 3

2. nama seera kabachiisu 4. walitti qabame.

149

Torban 15

Torban 15 Guyyaa 5 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Fufii ‘-icha’ fi qaama jechaa walitti makuu • Fufii ‘-icha’ fi qaama jechaa addaan qoqqooduu • Jechoota kennamaniin hima ijaaruu • Ga’umsaafi sirriitti dubbisuu.

Walitti Makuu/Addaan Qoqqooduu Daqiiqaa 5 Keessa Deebiifi Madaallii

Barreessuu Daqiiqaa 10 Keessa Deebiifi Madaallii Hima Ijaaruu Jechoota ‘Balaa ,konkolaataa, geessise, miidha ,maqse’ jedhan waraqaa ykn kaardii calaqqoo irratti barreessi. Isa barreessite kanas battoonni kee akka ilaalan taasisi. Sana booda, jechoota sanaan himoota akka ijaaran qajeelchi. Hima isaanis wal jala fuudhanii akka walii sirreessan qajeelchi.

Dubbisuu Daqiiqaa 20 Keessa Deebiifi Madaallii Ga’umsaafi Sirrummaan Dubbisuu

Qaamolee Jechaa Walitti Makuu Qaamolee jechootaa ‘man- -icha, gand- -icha muk- -icha fi mangudd- -icha’ jedhan qabatee gurraacharratti barreessi. Barattoonni kee dabtara isaanii irratti akka barreeffatan taasisi. Sana booda, akka walitti fidan qajeelchi. Atis qaamolee jechaa kennuufin akka isaan qoqqoodan taasisi. Daqiiqaa 5 Qamolee Jechoota Addaan Qoqqooduu

Barattoota kee garee gareetti qoqqooduun, sagalee ol fuudhanii akka dubbisan taasisi. Kanaafis, garee keessaa namni tokko sagalee ol fuudhee akka dubbisu, kaan ammoo ija irra butaa akka waliin dubbisan jajabeessi. Keessa deemuunis hagam ga’umsi dubbisuu isaanii akka fooyya’e madaali. Bakka rakkoon jirutti gargaari.

Jechoota ‘-icha’ of irraa qaban shan shan akka barattoonni kee dhuunfaan barreessan taasisi. Sana booda, gareen ta’uun walitti fidanii akka qaamolee isaaniitti qoqqooddan qajeelchi. Dabalataanis jechoota mataa keetii kennuufiin akka qaamolee isaaniiti qoqqoodan taasisi.

Afaan Oromoo Kutaa 3

150

Torban 15

Torban 16: Xiyyeeffannoo Barannoowwan Torbanii Sana booda, Morkataan amala gaarii horachuu eegale. Maatiif ajajamuufi nama biraas kabajuu jalqabe. Hiriyyoonniifi ollaan jijjiirama amalaa fiduu isaa hubatan. Innis “Duraan nan hata; nan soba; nan dhuga; akkasumas, nan dhibaa’an ture. Amma garuu nama nan kabaja; nan ajajamas. Kanaafuu, akka duraatti na hinilaalinaa!” jedhee jijjiiramuu itti hime. Isaanis gammachuudhaan simatan. Gabaabumatti, Morkataan amaloota badaa duraan qabu dhiisee, amala gaarii horachuun isaa nama hunda ajaa’ibsiise.

Xiyyeeffannoo Barannoowwan Torbanii Barattoonni: • dhaggeeffatanii ergaa dubbisaa himu • fufiilee ‘nan-…-a’ fi qaama jechaa walitti maku • fufiilee ‘nan-…-a’ fi qaama jechaa addaan qoqqoodu • dubbisanii ergaa isaa himu, • jechootaaf hiika kennu, • jechoota kennameen hima ijaaru. Yaada Bu’uuraa: Amala

Dubbisuu

Ijoo Dubbii: Amala Gaariifi Amala Badaa

Amala Gaariifi Amala badaa Amalli namaa gaarii yookaan badaa ta’uu danda’a. Amala gaarii keessaa muraasni maatii jaallachuu, ajajamuu, ollaa kabajuu, hojiifi biyya jaallachuudha. Amaloonni kunneen ammoo, guddina nama tokkoo fuulduratti tarkaanfachiisu. Walitti dhufeenya hawaasaas nicimsu. Fakkeenyaaf, Morkataan “Amma nama nan kabaja; nan ajajamas,” jechuun hiriyyoota isaatti hime. Sana booda, hiriyoonni isaas hedduu isatti gammadani. Walitti dhufeenya isa waliin qabanis cimsan.

Dhaggeeffachuu Jijjiirama Amalaa Yeroo tokko gurbaa Morkataa jedhamutu Ganda Kaasoo jedhamu keessa ture. Gurbaan sun amaloota badaa qaba. Amaloonni badaan kunis sobuu, hatuu, nama salphisuu, ajajamuu diduufi dhibaa’uudha. Kanarraan kan ka’e Morkataan namoota biratti baay’ee jibbame. Xinnaafi guddaan “Isamoo!” jedhe. Hiriyyoonni isaas irraa baqatan. Maatiin isaas yeroo inni deebi’ee manatti galu niyaadda’u ture. Waan inni nyaatus hinkennaniif. Qabata kanaan, Morkataan waan nyaatu dhabe; daarees waan uffatu dhabe. Hundinuu itti bitaacha’e. Morkataan baay’ee gadde. Muka tokko jala taa’ee buusee baasee yaade.[*** KANATTI AANSEE MAALTU TA’A JETTA? ***] Amaloota isaa badaa kanarraan kan ka’e, rakkoon isarra ga’uu hubate. Rakkoo kana keessaa ba’uufis amala isaa sirreeffachuu akka qabu murteesse. Jalqaba abbaa isaa miillatti kufee dhiifama gaafate. Abbaan isaa Obbo Tolaanis dhiifama godheefi gara manaatti fudhatee gale. Itti aansuun, haadhaafi obbolaa isaa dhiifama gaafate. Hunduu dhiifama godhaniif. Huccuu isaa isa moofaa irraa baasanii isa haaraa itti uffisan. Nyaachisaniis, obaasan. Gammachuus waliin hirmaatan.

Afaan Oromoo Kutaa 3

151

Amalli badaan garuu, faallaa amala gaariiti. Morkataan, “durnan soba; nanhata; tamboos nanxuuxa; nandhugas” jechuun ibseef. Kanarraan kan ka’e, akka beela’eefi akka daares isaanitti hime. Gabaabumatti, amalli gaariin daandii guddinaa yoo ta’u amalli badaan ammoo farra guddinaati. Tikseewwan Lamaan Yeroo tokko tikseewwan lamatu ture. Lamaanuu qofa qofaatti loon tiksu turan. Tikseen inni tokko yeroo hunda sobee iyya. Yoo namni birmatuufis, “Kunoo leencatu asiin darbe,” jedha. Irra deddeebi’ee waan sobeef, namoonnis, “Amala isaati,” jechuun callisan. Guyyaa tokko garuu, dhugumaan leenci itti dhufe. Leencichis sa’a tokko qabatee nyaachuu eegale. Tiksichis ni iyye. Namni birmatuufis nidhibe. Innis, “Amala kootu na nyaate; sobuu, gowwoomsuufi fakkeessuutu birmannaa na dhabsiise” jedhe jedhama.

Torban 16

Tikseen inni biraa garuu, amala gaarii qaba. Maatii isaatiif niajajama; nama nikabaja; jaalala hiriyyoota isaas niqaba. Kanaafuu, rakkoo isaa irratti namoonni nihirmaatuuf. Akka amala gaarii qabus, “Nama nan kabaja, maatiif nan

ergama” jedha. Akkuma jedhes niraawwata. Gabaabumatti, amala badaanis ta’ee amalli gaariin jireenya namaa murteessa.

Torban 16 Guyyaa 1 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Dhaggeeffatanii ergaa isaa himuu • Fufiilee (nan-…-a)fi qaama jechaa walitti makuu • Dubbisanii ergaa dubbisaa addaan baasuu • Hiika jechootaa walitti firoomsuu • Hiika jechoota kennuu

Dhaggeeffachuu Daqiiqaa 15 Dhaggeeffachuun Dura Tilmaamuu Akkuma kanaan dura hojjechiisaa turtetti, osoo dubbisa ‘Jijjiiramuu Amalaa ‘ jedhu hindubbisiniif dura, mata dureefi fakkii kitaaba isaanii irraa waa’ee dubbisichaa akka tilmaaman taasisi. Dubbisicharraa maal maal barachuu akka barbaadaan gaafadhu. Sanaan booda, dubbisicha dubbisiif. Erga dubbisicha dubbistee xumurtee, tilmaama isaanii akka mirkaneeffatan taasisi. Yeroo Dhaggeeffachuu Tilmaamuu Yeroo dubbisa dhaggeeffannaa kana dubbistuuf mallattoo [***] kana bira yeroo geessu, dubbisuu addaan kutiitii maaltu itti aanee dhufuu danda’a jedhanii akka tilmaaman taasisi. Erga tilmamanii boodas, waan tilmaaman akka sitti himan gaafadhu. Sana booda, itti fufuun dubbisicha dubbisii xumuriif. Tilmaama isaaniis akka mirkaneeffatan taasisi. Dhaggeeffachuun Booda Ergaa Hubachuu Dubbisicha dubbisteefii erga xumurtee booda gaaffilee kitaaba barattootaa Hojii 1 jala jiru hojjechiisi. Gaaffilee 1-2 jiran dubbisicha irratti

Afaan Oromoo Kutaa 3

hundaa’an akka deebisan jajjabeessi. Bakka isaan dogoggoranittis sirreessi. Barattoota hundaaf akka fedhii isaaniitti deeggersa barbaachisu taasisiif.

Walitti Makuu Daqiiqaa 5 Qaamolee Jechaa Walitti Makuu Hojii 2 jala kan jiru hojjechiisi. Qaamolee jechaa akkaataa itti walitti makan fakkeenya kitaaba isaanii irra jiru irratti tokko dabaluun itti agarsiisi. Haaluma ofii walitti makteen, si waliin tokko akka hojjetan jajjabeessi. Sanaan booda, gaaffilee hafan immoo ofii isaanii akka walitti makan taasisi. Sirriitti walitti makuu hanga danda’anitti shaakalsiisi.

Dubbisuu Daqiiqaa 15 Dubbisuun Dura Tilmaamuu Alana immoo dubbisa “Amala Gaariifi Amala Badaa’ jedhu osoo hindubbisin dura mata dureefi fakkii jiru ilaalanii waa’ee dubbisichaa akka tilmaaman taasisi. Barattoonni yaada garagaraa akka kaasaniif isaan jajjabeessi. Akkuma waan hubatan ibsataniin dubbisicha akka dubbisan taasisi. Erga dubbisanii xumuranii boodas tilmaama isaanii haamirkaneeffatan. Yeroo Dubbisuu Tilmaamuu Dubbisicha dubbisiisuuf, barattoota garee gareetti qoqqoodi. Garee keessaa namni tokko yeroo dubbisu, kanneen hafan immoo qubaafi ija barreeffamicharra butaa haahordofan. Yeroo mallatoo [***] bira ga’an dubbisuu addaan akka kutan taasisi. Achii gaaffii [*** JAALALA BIYYAA JECHUUN MAAL MAAL JECHUUDHA? ***] jedhu

152

Torban 16

gaafadhu. Yaada isaanii akka ibsatan taasisi. Waa’ee jaalala biyyaa hubachiisi. Sana booda itti deebi’anii dubbisicha akka xumuran qajeelchi.

Fayyadama Jechootaa Daqiiqaa 5 Jechoota Hiikaan Walitti Firoomsuu

Dubbisuun Booda Ergaa Hubachuu Dubbisicha dubbisanii xumuraniiru. Ittaansuun kitaaba isaaniirraa Hojii 3 jala gaaffilee jiran hojjechiista. Gaaffii 1ffaa barattoota waliin hojjedhu. Gaaffii hafe immoo afaaniin akka deebisan taasisi. Ittaansuun, immoo deebii isaanii akka himan jajjabeessi. Yaadolee isaanii harkaa fudhuutii deebii sirriidha jettu itti himuun qajeelchi.

Amma ammoo gaaffilee fayyadama jechootaa Hojii 4 jalaa hojjechiisi. Jechoota ‘A’ jala jiran waliin kan deeman ‘B’ jalaa filuun walitti akka firoomsan taasisi. Fakkeenyaaf, jecha ‘maatiif’ jedhuun ‘ajajamuu’ kan jedhuun akka walitti firoomsan jajjabeessi. Deebii isaanii harkaa fuuchuun kan sirrii ta’es hubachiisi.

Torban 16 Guyyaa 2 Qabiyyee Barannoo Guyyaa

Dubbisuu

• Fufilee duraa, boodaafi qaama jechaa addaan qoqqooduu

Daqiiqaa 15 Ga’umsaafi Sirrummaan Dubbisuu Amma ammoo dubbisa mata dureen ‘Amala Gaariifi Amala Badaa ‘ jedhu ga’umsaafi sirrummaan dubbisiista. Jalqaba ofii keetii dubbisiif. Barattoonni immoo ija dubbisicharra butaa akka hordofan godhi. Ittaansuudhaan, immoo garee gareetti qoqqoodi. Garee keessaa namni tokko sagalee ol kaasee yeroo dubbisu, kanneen hafan immoo dubbisicharra ija isaanii deemsisuudhaan hordofu. Haala kanaan dabaree dabareen dubbisuu akka shaakalan taasisi. Hagam akka isaan ga’umsaan dubbisanis addaan baafadhu.

• Ga’umsaafi sirrummaan dubbisuu • Dubbisanii ergaa isaa himuu • Jechoota faallaa isaaniin walitti firoomsuu • Jechoota kennamaniin hima ijaaruu.

Addaan Qoqqooduu Daqiiqaa 5 Jechoota Qaamoleetti Qoqqooduu

Dubbisuun Booda Ergaa Hubachuu Erga dubbisuu shaakalsiistee booda , kitaaba isaaniirraa Hojii 2 jala gaaffilee jiran hojjechiisi. Jalqaba gaaffii 1ffaa isaan wajjin hojjedhu. Sanaan booda, gaaffii hafe ofii isaanii akka hojjetan taasisi. Deebii isaaniis tokko tokkoon akka himan godhi. Deebii sirriis akka qabatan qajeelchi.

Barannoo guyyaa har’aa jechoota qaamolee isaaniitti qoqqooduu irraa eegalta. Kunis kitaaba barataa Addaan Qoqqooduu jalaa Hojii 1 irra kan jiruudha. Fakkeenya kitaaba isaaniirra jirutti dabaluun, gaaffii 1ffaa qoqqoodii itti agarsiisi. Jecha 2ffaa ammoo wajjin qoqqoodi. Kanneen hafan ammoo ofii isaanii akka qoqqoodan taasisi. sirriitti qoqqooduu isaaniis mirkaneeffadhu. Barattoota fedhii addaa qaban, akka fedhii isaaniitti gargaari.

Afaan Oromoo Kutaa 3

Fayyadama Jechootaa Daqiiqaa 10 Itti aansuun ammoo, Fayyadama Jechootaa Hojii 3 jala jechoota ‘A’ jalaa faallaa isaanii kan ‘B’ jalaa waliin walitti firoomsina. Jecha 1ffaa irra jiru walitti firoomsii itti agarsiisi.

153

Torban 16

Kanneen hafan ammoo, dabtara isaanii irratti barreeffatanii akka walitti firoomsan taasisi. Hojii isaaniis gidduu deemuudhaan to’adhu. Dhumarrattis deebii isaanii akka dareef gabaasan gochuun yoo dogogorri jiraate sirreessiif.

fayyadamuun hima ijaaruudha. Jalqaba ati jecha lakk. 1 irra jirutti hima ijaarii itti agarsiisi. Himni kees ‘Tolaan amala gaarii waan qabauuf, jaallatame’ ta’uu mala. Ittaansuun ofii isaanii dabtara isaanii irratti akka hojjetan taasisi. Hima ijaaranis akka walii dubbisan carraa kenniif.

Barreessuu Daqiiqaa 10 Jechoota Kennamaniin Hima Ijaaruu Amma ammoo barreessuu jala kan jiru Hojii 4 hojjechiista. Innis jechoota kennamanitti

Torban 16 Guyyaa 3 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Dhaggeeffatanii ergaa isa himuu • Fufiilee duraa, boodaafi qaama jechaa walitti makuu • Dubbisanii ergaa isaa hubachuu • Jechootaaf hiika galumsaa kennuu

Dhaggeeffachuu Daqiiqaa 15 Dhaggeeffachuun Booda Ergaa Hubachuu Dubbisa dhaggeeffannaa, ‘Jijjiiramuu Amalaa” jedhu dubbisiif. Ittaansuudhaan kitaaba isaanii irraa dhaggeeffannaa Hojii 1 jalaa hojjechiisi. Hojiin kunis jechoota kennaman keessaa filachuudhaan bakka duwwaa guutuudha. Jalqaba gaaffii 1 hojjedhuu itti agarsiisi. Kanneen hafan immoo ofii isaaniitii akka hojjetan jajjabeessi. Deebii sirrii ta’es akka addaan baafatan taasisi.

Walitti Makuu Daqiiqaa 5 Qaamolee Jechaa Walitti Makuun Jecha Ijaaruu Amma ammoo, qaamolee jechaa walitti makuun jecha ijaarsista. Walitti makuu Hojii 2 jala akka baafatan fakkeenya tokko dabaliif. Kanneen hafe ammoo ofii isaaniin akka walitti makanii dubbisan jajjabeessi.

Afaan Oromoo Kutaa 3

Dubbisuu Daqiiqaa 15 Dubbisuun Dura Tilmaamuu Dubbisa mata dureen isaa ‘Tikseewwan Lamaan’ jedhu osoo hindubbisin dura, mata dureefi fakkii ilaalanii waa’ee dubbisichaa akka tilmaaman taasisi. Erga dubbisanii boodas, tilmaama isaanii akka mirkaneeffatan jajjabeessi. Yeroo Dubbisuu Tilmaamuu Yeroo dubbisaa ‘Tikseewwan Lamaan’ kan jedhu jalatti barreeffama dhiyaate dubbisiistu bakka mallattoon [***] jiru ga’anii dubbisuu akka dhaaban taasisi. Sanaan booda, waa’ee tiksee irraa waan hubatan gaafachuun hubannoo isaanii madaali. Erga hubannaa isaanii ibsanii booda dubbisicha itti fufuun dubbisanii akka xumuran qajeelchi. Dubbisuun Booda Ergaa Isaa Hubachuu Dubbisuu erga xumuranii booda gaaffilee kitaaba isaanii Hojii 3 jalaa hojjechiisi. Jalqaba gaaffii 1 waliin hojjechuun itti agarsiisi. Kanneen hafan ammoo gareedhaan akka hojjetan jajjabeessi. Dhumarratis, deebii isaanii dareef akka dhiyeessan taasisi. Deebii sirrii ta’e hubachiisi.

154

Torban 16

Fayyadama Jechootaa Daqiiqaa 5 Jechoota Jala Sararamaniif Hiika Kenni. Ittaansuudhaan, Fayyadama Jechootaa Hojii 4 jala jiru hojjechiisi. Jechoota hima keessatti jala sararamaniif akka galumsa isaaniitti hiika akka kennan taasisi. Haala kanaanis deebisuu isaanii mirkaneeffadhu. 1. eegu 3. xiinxalaa (itti yaada) 2. miidhe

Torban 16 Guyyaa 4 hafe ammoo garee gareen qoqqoodiitii akka irratti mari’atanii hojjetan jajjabeessi. Erga mari’atanii ammoo deebii isaanii akka himan carraa kenniif. Deebii sirrii irratti walii galuun dogoggorri yoo jiraate sirreessiif.

Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Fufiilee duraa, boodaafi qaama jechaa addaan qoqqooduu • Ergaa dubbisaa hubachuu

Fayyadama Jechootaa

• Jechootaaf hiika faallaa kennuu • Keeyyata barressuu

Daqiiqaa 5 Jechootaaf Faallaa Isaanii Kennuu

Addaan Qoqqooduu

Ittaansuudhaan kitaaba barattootaa irraa, Fayyadama Jechootaa jalatti Hojii 3 hojjechiista. Hojiin kunis. jechoota kennamaniif faallaa isaanii kennudha. Fakkeenyaaf, ‘amala badaa’ kan jedhuuf ‘amala gaarii’ jechuun fakkeenya kennuufiin kan hafan akka hojjetan taasisi. Hojii isaniis gidduu deemuun to’adhu. Deebii isaanii sirreessiif.

Daqiiqaa 10 Jechoota Qaamolee Isaaniitti Qoqqooduu Barannoon har’aa jechoota qaamolee isaaniitti qoqqooduu kan jedhu irraa eegala. Kunis Hojii 1 jalatti kan argamudha. Jalqaba fakkeenya kennameef akka ilaalan taasisiitii jecha lakkoofsa 1 irraa hojjedhuu itti agarsiisi. Sanaan booda, dabtara isaaniirratti barreessanii akka qoqqoodan qajeelchi. Haala sirriin qoqqooduu isaanii gidduu deemuudhaan mirkaneeffadhu. Bakka dogoggorri jiruttis sirreessi.

Barreessuu Daqiiqaa 10 Keeyyata Barreessuu Amma ammoo ‘Barreessuu’ Hojii 4 jala kan jiru hojjechiista. Yaadolee taattoo kenname irraa bu’uureffachuun keeyyata akka barreessan jajjabeessi. Akkaataa itti jalqaban itti agarsiisi. Fakkeenya amala namoota bakka lamatti qoodnee ilaaluu dandeenya. Amala gaariifi amala yaraadha. Amalli gaarii .... jechuun jalqabsiisi. Keeyyatuma jalqabame kana akka itti fufan taasisi. Hundumtuu hojjjechaa jiraachuu isaanii hordofi. Dhumarratti, keeyyata isaanii akka sagalee ol fuudhanii dubbisan jajjabeessi.

Dubbisuu Daqiiqaa 15 Dubbisuun Booda Ergaa Hubachuu Dubbisa ‘Tikseewwan Lamaan ‘ jedhu erga dubbisiistee booda, gaaffilee dubbisuu Hojii 2 jalaa hojjechiista. Jalqaba gaaffii 1ffaa hojjechuudhaan fakkeenya kenniif. Gaaffii

Afaan Oromoo Kutaa 3

155

Torban 16

Torban 16 Guyyaa 5 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Fufiilee duraa, boodaafi qaama jechaa walitti makuu • Fufiilee duraa, boodaafi qaama jechaa addaan qoqqooduu • Hima ijaaruu • Jechootaaf hiika kennuu • Ga’umsaafi sirrummaan dubbisuu

Walitti Makuu/Addaan Qoqqooduu Daqiiqaa 5 Keessa Deebiifi Madaallii Qaamolee Jechaa Walitti Makuu Barnoonni har’aa keessa deebii barnoota torbaniifi madaallii yeroo itti geggeessituudha. Kanaafuu, qaamolee jechaa walitti makuu danda’uu isaanii madaaluuf, jalaqaba qaamolee jechaa kan gabatee gurraacha irratti barreessiif. Sanaan booda, akka walitti makan taasisi. 1. nan- gargaar- -a 3. nan- -a madaala 2. nan- mancaas- -a 4. nan- -a dagagsa Sirriitti walitti makuu isaanii mirkaneeffadhu.) Daqiiqaa 5 Jechoota Qaamolee Isaaniitti Qoqqooduu Ittaansuun Immoo jechoota kanaa gadii gabatee gurraacha irratti barreessiiti, akka qaamolee isaaniitti qoqqoodan taasisi. 1. nanboona

3. nan geessa

2. nandeema

4. nanbaadha

hindandeenye adda baafachuudhaan deeggarsa barbaachisu taasisiif.

Barreessuu Daqiiqaa 15 Keessa Deebiifi Madaallii Jecha Ijaaruu Amma ammoo jechootaaf hiika kennanii hima ijaaruu danda’uu isaanii yeroo itti madaaltuudha. Jechoota kanaa gadii barreessiifiitii hiika kennanii, himas akka ittiin ijaaran taasisi. 1. maddu



2. mancaasu

3. dagaagsa 4. xiyyeeffate

Sirriitti hiika isaa kennuufi hima ijaaruu danda’uu isaanii mirkaneeffadhu. Deeggersa barbaachisus taasisiif.

Dubbisuu Daqiiqaa 15 Keessa Deebiifi madaallii Ga’umsaafi Sirrummaan Dubbisuu Dubbisa mata dureen isaa ‘Tiksseewwan Lamaan’ jedhu irra deebiidhaan dubbisanii akka shaakalan taasisi. Jalaqaba ofii keetii dubbisiif. Isaan immoo dubbisicha ilaalaa akka si hordofan taasisi. Ittaansuudhaan, garee gareetti qoqqoodi. Dabaree dabareedhaan sagalee olkaasanii akka dubbisan jajjabeessi. Yeroo namni tokko sagalee ol kaasee dubbisu, kanneenn hafan ammoo haahordofan. Barattoota dubbisuu irratti hanqina qaban ammoo addatti isaan shaakalsiisuun deeggari.

Sirriitti qoqqoduu danda’uu isaanii mirkaneeffadu. barattoota qoqqooduu

Afaan Oromoo Kutaa 3

156

Torban 16

Torban 17: Xiyyeeffannoo Barannoowwan Torbanii qabu. Hirmaattonni walga’ichaas waan seera keessatti tuqaman hojiirra oolchuu akka qaban walii galan. Walga’ichis xumuramnaan hunduu gara qe’ee isaaniitti galan.

Kaayyoo Barannoowwan Torbanii Barattoonni: • ergaa dubbisa dhaggeeffatanii himu. • ergaa barreeffama dubbisanii addaan baafatu.

Obbo Tolaanis hirmaattota walga’ichaa keessaa tokko ture. walga’iirraa ba’ee akkuma mana ga’een ilma isaa ofitti waamee dhimmoota walga’icharratti ka’an itti hime. “ Matadureen walga’ii keenya har’aa waa’ee seera ittiin bulmaataa ture. Isa kana jalattis seera kabajuu, mirga daa’immaniifi dubartootaa eeguu, kan jedhurratti mari’anne. Kana ammoo, anis itti amanee hojiirra oolchuuf murteeffadheen jira,’’ jedheen. Ilmi isaas, “Abbaa koo; ati ol aantummaa seeraatti ni’amanta; mirga daa’immaniifi dubartootaa nikabajja; hojiirra oolmaa isaanii nihordofta. Anis akkuma kee nan kabaja,” jechuun abbaa isaa garaa ciibse. Abbaanis, gammadee “Ashuu! kormee koo!” jedheen. Yaada isaaniis xumuranii loon galchuutti qajeelan.

• fufiilee duraa, boodaafi qaama jechaa addan qoqqoodu • fufiilee duraa, boodaafi qaama jechaa walitti makuu • jechootaaf hiika kennu • tuqaleetti hima keessatti galchu Yaada Bu’uuraa: Amala Gaarii Ijoo Dubbii: Heeraafi Seera Gaarii

Dhaggeeffachuu Seera Ittiin Bulmaataa Yeroo tokko namoota Ganda Ani’oo jedhamtu keessa jiraatantu turan. Namoonni ganda kanaa seera ittiin bulmaataa baafatan. Seerri ba’es ol aantummaa seeraafi walqixxummaa namaa kan kabachiisu ture. Akkasumas, namoonni gandichaa hojiirratti hirmaachuu akka qaban eera. Hojiirra oolmaa seera isaanii kanas ji’atti al tokko walga’anii irratti mari’atu.

Dubbisuu Ijoollee Naamusa Qaban Kumeefi Abdiin obbolaadha. Ijoolleen kun walfaana mana barumsaa galan. Waliinis baratanii kutaa shan ga’an. Umriin isaanii ijoollee haata’uyyuu malee yaadaan bilchaatoodha. Maatii isaaniitiif ni’ajajamu. Namaafi seera nikabaju. Kanarraan kan ka’e, ollaan isaan eebbisa. “Biyyaaf ta’aa! guddaadhaa! tabba bahaa! mul’adhaa!” jedhanii eebbisu.

Gaaftokko dura bu’aan Ganda Ani’oo uummata gandichaa walga’ii waame. [*** KANATTI AANSEE MAALTU TA’A JETTAA? ***] Namoonni waggaa kudhasaddeetii olii walgahiif ba’an. Matadureen walga’ichaas, “Mirga Daa’immaniifi Dubartootaa,” kan jedhu ture. Hirmaattonni walga’ichaa ol aantummaan seeraa kabajamuu akka qabu mari’atan. Yoo kun ta’e mirgi daa’immaniifi dubartootaa nikabajama yaada jedhu dhiyeessan. Akka walii galtee isaaniitti daa’imman hojii humna isaaniitii ol ta’erratti hinbobba’an. Daa’imman carraa yeroodhaan mana barumsaa galuu argachuu qabu. Maatiinis deeggarsa barbaachisaa ta’e gochuun dirqama isaati. Dubartoonnis hojii kamiyyuu keessatti dhiiraan qixa hirmaachuu

Afaan Oromoo Kutaa 3

Gaaf-tokko ijoollee ollaa keessaa namni tokko Abdiifi Kumee ofitti waamee gaafate. “Isin nama nikabajju; maatiifi ollaa keessaniif ni’ergamtu. Walqixxummaa namaattis ni’amantu. Itti dabalees, safuu hawaasaa ni’eegdu, hiriyyoota keessanis nikabajju Nijaallattus. Manguddoota nikabajju’. Kana hunda eenyutu isin gorse? ’’ jedhee gaafate. Abdiifi Kumeenis “ Haadhaafi abbaa keenyatu nu gorse,’’ jedhan. Haaluma kanaan, Kumeefi Abdiin amalaafi hojii isaaniitiin hiriyyoota isaaniif fakkeenya gaarii ta’ani jedhama.

157

Torban 17

Gorsa Manguddoo Obbo Guddataan manguddoo waggaa saddeettamaati. Jaarsi kun mucaa Areeroo jedhamu tokko qaba. Manguddoon kun hinbaranne. Garuu muuxannoo isaanii irratti hundaa’anii mucaa isaanii seeraafi duudhaa hawaasaa barsiisu. Barumsa isaanii keessattis dhiiraafi dubartiin hiyyeessiifi sooressi, xiqqaafi guddaan seera biratti walqixa ta’uu hubachiisu. Haaluma kanaan, “Mirga dubartii kabaji; walqixxummaa namaatti amani!’’ jedhanii Areeroo gorsu. “Walqixxummaa

namaatti niamanta, mirga dubartootaa ni’kabajja yoo taate, seeraafi duudhaa hawaasaa nikabajja jechuudha,’’ jedhan manguddoon. Areeroonis, “ Tole aabbaa! Barsiiftuun tiyya isa isin amma na gorsitan kana waa’ee Sirna Dimokiraasiifi Ol-aantummaa Seeraa keessatti na barsiiftee jirti. Kanaafuu gorsa keessan hojii irra nan oolcha.” ittiin jedhe. Areeroon, gorsa abbaa isaafi barnoota barsiistuun barsiifterraa seeraafi duudhaa hawaasaa baratee nama qajeelaafi jaallatamaa ta’e.

Torban 17 Guyyaa 1 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Ergaa dubbisaa dhaggeeffatanii himuu • Fufiilee ‘ni-…ta’ fi qaamolee jechaa walitti makuu • Hiika jechootaa galumsarraa addaan baafachuu

Dhaggeeffachuun Booda Ergaa Hubachuu Dubbisicha dhaggeefatanii erga xumuranii booda, gaaffilee achi keessaa ba’an hojjechiisi. Gaaffileen kunis kitaaba barataa dhaggeeffachuun jalatti Hojii 1 bakka bu’anii kan jiran ta’u. Atis dubbisicharratti hundaa’uun deebii isaan kennan irratti yaada kennuun gara yaada dubbisichaatti qajeelchi.

• Ergaa barreeffamaa dubbisanii himuu

Dhaggeeffachuu Daqiiqaa 15 Dhaggeeffachuun Dura Tilmaamuu Dubbisa ‘Seera Ittiin Bulmaataa’ Ganda Ani’oo jedhu dubbisuufiin dura mata durichaafi fakkii isa dhiyaateerraa maal akka hubatan barattoota kee gaafadhu. Sana booda, dubbisni dhaggeeffachuuf deeman maal maal akka dhiyeessu tilmaamsisi. Tilmaama isaan’is dhaggeeffatanii akka mirkaneeffatan qajeelchuun dubbisiif. Yeroo Dhaggeeffachuu Tilmaamuu Osuma dubbistuufii bakka [***] jiru yeroo geessu dhaabiitii maaltu itti aanee akka dhufu tilmaamsisi. Tilmaama isaaniis sababaan akka deeggaran taasisi. Sana booda, itti fufuun akka dhaggeeffatan ajajuun dubbisiif.

Afaan Oromoo Kutaa 3

Walitti Makuu Daqiiqaa 5 Qaamolee Jechaa Walitti Makuu Qaamolee jechaa Hojii 2 jalatti kennaman fakkeenya dhiyaaterratti hundaa’uun akka walitti makan taasisi. Gaafffii 1ffaa irratti qaamolee jechaa kennaman barattoota waliin ta’uun walitti makiitii isa itti aanu dhuunfaan akka hojjetan qajeelchi. Deebii isaanii ammoo harkaa fuuchuun bakka rakkoon jirutti gargaari.

Dubbisuu Daqiiqaa 15 Dubbisuun Dura Tilmaamuu Dubbisa mata dureen isaa ‘Ijoollee Naamusa Qaban’ jedhu osoo hindubbisin dura mata durichaafi fakkii isa jalatti dhiyaate maal akka ta’e tilmaami. Barattoonni kees akka tilmaaman taasisi. Sana booda, dubbisicharraa maal akka eegan gaafadhu.Haala kanaan yaada isaanii gara dubbisichaatti qajeelchuun akka dubbisan godhi.

158

Torban 17

ammoo barattoota kee waliin hojjedhu.Yeroo isaan gareen mari’atanii gabaasan bakka dogoggorri jiru addaan baafachuun sirreessiifi.

Yeroo Dubbisuu Ergaa Hubachuu Osuma dubbisaa jiranii bakka [***] yoo ga’an akka dhaaban taasisuun, gaaffii ‘ amma ammaatti maal hubattan? jedhu gaafadhu. Deebii isaaniis harkaa fuudhiitii ofii keetiis yaada dabalataa kan keeyyatichaarraa hubatte itti himi. Sana booda, itti fufanii akka dubbisan taasisi.

Fayyadama Jechootaa Daqiiqaa 5 Jechoota Hiikaan Walitti Firoomsuu Jechoota “ Fayyadama Jechootaa’ Hojii 4 jalatti jala sararamaniif cimdiin ta’uun akka hiika kennan taasisi. Gaaffii 1ffaa hojjechuun agarsiisi. Deebiin isaas ‘walduukaa’ ta’uu itti himi. Deebiin barattoonni gaaffilee hafaniif kennan sirrii ta’uu isaas faana bu’uun addaan baafadhu. Bakka rakkoon jirutti gargaari.

Dubbisuun Booda Ergaa Hubachuu Dubbisicha erga xumuranii boodas gaaffilee Hojii 3 jalatti dhiyaatan gareen irratti mari’atanii deebii isaanii akka dareef afaaniin gabaasan taasisi. Gaaffii 1ffaa

Torban 17 Guyyaa 2 taasisi. Kanaafis barattoota garee gareetti qoqqoodi. Garee isaanii keessaa namni tokko sagalee ol fuudhee akka dubbisuufi kaawwan ammoo ijaafi quba irra butaa akka hordofan qajeelchi. Yeroo isaan dubbisanis keessa deemuun sirriitti dubbisuufi dhiisuu isaanii addaan baafachuun bakka rakkoon jirutti gargaari.

Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Fufilee ‘ni-…-ta’ fi qaama jechaa addaan qoqqooduu • Yaadolee callaa dubbisaa hubachuu • Ga’umsaan dubbisuu • Jechootaaf hiika galumsaa kennuu

Dubbisuun Booda Ergaa Hubachuu

• Mallattoo gaaffiifi qoodduu hima keessa galchuu

Sagalee ol fuudhanii erga dubbisanii booda, gaaffilee achi keessaa ba’an kan Hojii 2 jalaa akka deebisan taasisi. Gaaffii 1ffaa ammoo barattoota kee waliin hojjedhu. Gaaffii 2ffaaf ammoo deebii sirrii kennuu isaanii mirkaneeffadhu.

Addaan Qoqqooduu Daqiiqaa 10 Qaamolee Jechaa Addaan Qoqqooduun Jecha Ijaaruu

Fayyadama Jechootaa

Jechoota Hojii 2 jalatti kennaman, fakkeenya kenname hordofuun akka qamolee isaaniitti qoqqoodan taasisi. Qaamolee jecha lakkoofsa 1ffaa irratti dhiyaatan qoqqoodii itti agarsiisi. Qoqqooddiin kees ’ni- -dubbis- -ta’ kan jedhu ta’uu danda’a. Kanneen hafanis akkasumatti akka hojjetan jajjabeessi.

Daqiiqaa 5 Jechoota Jala Sararamaniif Hiika Kennuu

Dubbisuu Daqiiqaa 15 Yeroo Dubbisuu Gahumsaafi Sirrummaan Dubbisuu

‘Fayyadama Jechootaa’ Hojii 3 jalatti jechoota kennamaniif akka hiika kennan taasisi. Jecha gaaffii 1ffaa irra jiruuf hiikni ‘koraa’ kan jedhu ta’uu isaa itti himi. Gaaffii hafeef hiika kennuu danda’uu barattoota keetii addaan baafadhu. Bakka dogoggorri jiruttis akka sirreeffatan qajeelchi.

Dubbisa ‘Ijoollee Naamusa Qaban’ jedhu irra deebi’uun sagalee ol fuudhanii akka dubbisan

Afaan Oromoo Kutaa 3

159

Torban 17

Barreessuu Daqiiqaa 10 Tuqaalee Hima Keessatti Galchuu Barattoonni himoota kennaman keessatti mallattoo gaaffii (?) fi (,) galchuun dabtara

isaaniirratti akka barreessan qajeelchi. Gaaffii 1ffaa ammoo ofii keetiif hojjedhuuf. Deebiin isaas ‘Ati umriin kee meeqa? kan jedhu akka ta’eefi mallatoon gaaffii dhumarra akka gale itti agarsiisi. Isaanis himoota hafan keessa tuqaalee san akka galchan taasisi.

Torban 17 Guyyaa 3 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Hiika jechoota kennuu • Fufii ‘ni-…ta’ fi qaama jechaa walitti makuu • Ergaa dubbisaa hubachuu

Dhaggeeffachuu Daqiiqaa 10 Dhaggeeffachuun Booda Hiika Jechaa Hubachuu Dubbisa ‘Seera Ittiin Bulmaataa Ganda Ani’oo’ jedhu irra deebi’uun barattoota keetiif dubbisi. Isaanis dhaggeeffatanii gaaffilee dhaggeeffachuu Hojii 1 jalatti kennaman akka hojjetan taasisi. Gaaffii 1ffaa irratti hima dhiyaate kessaatti jecha jala sararameef hiikni ‘baasan’ kan jedhu ta’a. Kanneen hafanifis hiika sirrii kennuu barattoota keetii mirkanneeffadhu.

Walitti Makuu

achi jalatti dhiyaaterraa maal akka hubatte tilmaami. Barattoota kees tilmaamsisi. Ittaansuun, dubbisicharraa maal barachuu akka barbaadan gaafadhuu gara dubbisichaatti qajeelchi.Tilmaama isaanii erga dubbisanii booda akka mirkaneeffachuu danda’an itti himi. Yeroo Dubbisuu Tilmaamuu Dubbisa ‘Gorsa Manguddootaa’ jedhu dubbisanii bakka [***] jedhu yoo ga’an dhaabiitii waan itti aanee dhufu tilmaami. Barattoonni kees akka tilmaaman taasisi. Tilmaama isaanii kana mirkaneeffachuuf ammoo itti fufanii akka dubbisan taasisi. Dubbisuun Booda Ergaa Hubachuu Dubbisicha erga dubbisanii xumuranii booda, gaaffilee achi keessaa ba’an gareen irratti mari’atanii akka deebisan godhi. Kanaafis Hojii 3 jalatti gaaffilee dhiyaatan akka ilaalan taasisi. Gaaffii 1ffaa hojjedhuuf. Deebiin isaas ‘Areeroo’ kan jedhu ta’uu itti himi. Isa isaan hojjetanis hordofuun bakka dogoggorri jirutti sirreessi.

Daqiiqaa 5 Qaamolee Jechaa Walitti Makuu Qaamolee Jechootaa Hojii 2 jalatti kennaman akka walitti makan taasisi. Qaamolee jechaa gaaffii 1ffaa irrati dhiyaatan walitti makuun agarsiisi. Yoo walitti maktus ‘nimormita’ kan jedhu akka ta’u itti himi. Kanneen hafanis akkasumatti hojjechiisi.

Dubbisuu

Fayyadama Jechootaa Daqiiqaa 10 Jechoota Hiika Isaaniitiin Walitti Firoomsuu Jechoota Hojii 4 jalatti kennaman hiika isaaniitiin akka walitti firoomsan taasisi. Deebii isaanii warra kanaan gadiitiin wal cinaa qabanii akka ilaalan qajeelchi.

Daqiiqaa 15 Dubbisuun Dura Tilmaamuu

1. qajeelfama

Dubbisa ‘Gorsa Manguddootaa’ jedhu osoo hiindubbisin dura mata durichaafi fakkii

3.beeke

Afaan Oromoo Kutaa 3

2. dureessa

160

Torban 17

Torban 17 Guyyaa 4 Qabiyyee Barannoo Guyyaa

ba’an akka deebisan taasisi. Gaaffileen kunis kitaaba isaanii Hojii 2 jalatti argamu. Isaan keessaa gaaffii 1ffaa barattoota kee waliin hojjedhu. Deebiin isaas ‘waggaa saddeettama’ kan jedhu ta’uu itti himi.

• Fufiilee ‘ni-…-ta’fi qaamolee jechaa qoqqooduu • Ga’umsaafi sirrummaan dubbisuu • Jechootaaf hiika faallaa kennuu

Fayyadama Jechootaa

• Hima barreessuu

Daqiiqaa 5 Jechootaan Bakka Duwwaa Guutuu

Addaan Qoqqooduu

Jechoota kitaaba barataa irratti Hojii 3 jalatti kennaman faallaa isaaniitiin akka walitti firoomsan taasisi. Dura ofii keetii jecha gaaffii 1ffaa irraatiif faallaa kennii. Kanneen hafan yoo hojjetan deebii isaaniis akka kanaan gadiitti ta’uu mirkaneeffadhu.

Daqiiqaa 10 Jechoota qaamolee isaaniitti Qoqqooduu Kitaaba baratootaa Hojii 2 jalatti jechoota kennaman qaqamolee isaaniitti akka barattoonni qoqqoodan taasisi. Fakkeenya kenname bu’uureffachuun gaaffii 1ffaa qoqqoodii itti agarsiisi. Kan isaan qoqqoodanis fufiilee ‘ni…-ta’ sirriitti qaama jechaarraa addaan baasuu danda’uu isaanii mirkaneeffadhu.

1. c

2. a

3. b

4. f

5. e

Barreessuu Daqiiqaa 10 Hima Barreessuu

Dubbisuu Daqiiqaa 15 Dubbisuun Booda Ergaa Hubachuu Dubbisa ‘Gorsa Manguddoo” jedhu dubbisanii erga xumuranii booda ,gaaffilee achi keessaa

Amma Hojii 4 jalatti gaaffii kennaman barattoonni kee akka hojjetan taasisi. Barattoonni hundinuu kan maatiin isaanii gorsan himoota afur afuriin akka barreessanii dareedhaaf dubbisan qajeelchi. Hima sirrii ijaaruu isaanii hordofi.

Torban 17 Guyyaa 5 Walitti Makuu/Addaan Qoqqooduu

Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Fufiilee ‘ni-…-ta’ fi qaamole jechaa walitti makuu

Daqiiqaa 15 Keessa Deebiifi Madaallii Qaamolee Jechaa Walitti Makuu. Qaamolee jechootaa kennaman gabatee gurraacharratti barreessuun akka barattoonni dabtara isaanii irratti barreeffatan ajaji.

• Fufiilee ‘ni…-ta’fi qaama jechaa addaan qoqqooduu • Ga’umsaan dubbisuu • Keeyyata barreessuu

Afaan Oromoo Kutaa 3

1. ni- - tum- ta 3. ni- injifa- ta 2. ni- -gurmeessi- -ta 4. ni- kenni- -ta Qaamolee jechaa barreeffatan kanas akka walitti makuun jecha ijaaran taasisi. Jecha lakkoofsa1ffaa irratti kennnames walitti makuun agarsiisi. 161

Torban 17

Jecha Qaamolee Isaaniitti Addaan Qoqqooduu Jechoota “nideemta, nimurta, nisoorta’ jedhan gabatee gurraacharratti barreessuun akka baratttoonni kee dubbisan qajeelchi. Sana booda tokko tokkoon ka’anii qaamolee isaaniitti akka qoqqoodan ajaji. Jechoota mataa keetiis kennuufiin dabalataan shaakalsiisi. Barattoonni kee hagam jechoota qaamolee isaaniitti qoqqooduu akka danda’an madaali. Kanneen hinhubannes yoo jiraatan irra deebi’ii ibsiif.

Barreessuu Daqiiqaa 15 Keessa Deebiifi Madaallii Tuqaalee Fayyadamuun Keeyyata Barreessuu. Barattoota gareetti qooduun ‘Amala Gaariifi Amala Yaraa’ kan jedhurratti keeyyata hima ja’a ja’a qabu akka barreessan qajeelchi. Keeyyata barrreessanis wal jijjiiranii akka waliif sororan qajeelchi. Sana booda, akka dareedhaaf dubbisan tasisuun eessatti tuqaalee kamfaa akka barbaachisan itti himi.

Afaan Oromoo Kutaa 3

Dubbisuu Daqiiqaa 10 Keessa Deebiifi Madaallii Ga’umsaafi Sirrummaan Dubbisuu Dubbisa ‘Gorsa Manguddootaa’ jedhu akka barattoonii kee irra deebi’anii dubbisan qajeelchi. Kanaafis jalqaba barattoota gareetti qoqqoodi. Garee keessa tokko sagalee ol fuudhee akka dubbisu, kaan ammoo ijaafi quba irra butaa akka dhaggeeffatan godhi. Kan dubbisanis, kan hordofanis dabareen akka hojjetan taasisi. Yeroo isaan dubbisan keessa deemuun sirriitti dubbisuufi dhiisuu isaanii dhibbeentaan kaa’uu dandeessa. Haala kanaan, bakka rakkoon jiru addaan baafachuun gargaari. Ga’umsaafi sirrummaan dubbisuurratti dandeettii isaan horatanis maddaali.

162

Torban 17

Torban 18: Xiyyeeffannoo Barannoowwan Torbanii Kaayyoo Barannoowwan Torbanii Barattoonni: • dhaggeeffachuun ergaa dubbisaa himu, • fufiilee ‘ni-…-ti’ fi qaama jechaa walitti maku. • fufiilee ‘ni-…-ti’ fi qaama jechaa addan qoqqoodu.

Dubbisuu

• dubbisanii ergaa isaa himu.

Gorsa Barsisaa

• jechootaaf hiika kennu. • tuqaaleetti fayyadamuun hima ijaaru. Yaada Bu’uuraa: Amala Gaarii Ijoo Dubbii: Qajeelfama Manneen Barnootaa

Dhaggeeffachuu Fakkeenya Gaarii Yeroo tokko barattuu Kumee jedhamtutu turte. Barattuun tun amalaafi gocha ishiitiin barsiisotaafi hiriyyoota ishii biratti beekamtuudha. Kumeen seera mana barumsaa nikabajji. Kanaafis ganamaan kaatee hunda dura mooraa mana barumsaa keessatti argamti. Yeroo barnoota ishii keessaa daqiiqaan tokkollee akka gubatu hinbarbaaddu. Yeroo kabajuun eenyullee ishii hindursu. Hiriyyoonni ishii yoo itti qoosan, “ Furtuu mana barumsaatu ishii harka jira,” jedhuun. Kunis barattoota kaan dura mana barumsaatti argamuu ishii mul’isa. Kumeen hojmanee ishii hojjechuunis barattoota keessaa beekamtuudha. Barattuun tun hojmanee har’a kennaman har’uma hojjetti. Waan isheef hingalle, barsiisotas ta’ee hiriyyoota ishii nigaafatti. Yaada kennameefis salphaatti nihubatti. Gaaftokkollee hojmanee ishii osoo hinhojjetin mana barumsaa dhaqxee hinbeektu. Kumeen barsiisota ishiis nikabajji; ni’ajajamtis. Barattoota hinajajamnellee nigorsiti. Barattuun tun yeroo barnootaa kabajuufi hojmanee hojjechuun barattoota biroof fakkeenya gaariidha. Kumeen xumura bara barnootaarratti mana barumsaa ishiirraa barumsaan tokkoffaa Afaan Oromoo Kutaa 3

baate. Naamusa ishiitiinis barattoota keessaa filatamte. [*** KANATTI AANSEE MAALTU TA’A JETTA ? ***] kun immoo badhaasa hedduu akka isheen argattu taasise. Namni ciminaafi naamusa Kumee beeku marti “Guddadhu! Iji hamaan si hinargin!” jedhee eebbisa.

163

Barsiisaa Tufaan barattoota ciccimoo fakkeenya taasifachuun warra kaan gorsa. Gaaf tokko barattoota kanneen keessaa Kumee fakkeenya taasifate. Barattoota dareettis waa’ee ciminaafi naamusa ishii hima. “Kumeen yeroo barnootaa nikabajji. Ganama sa’aatiidhaan seenti; galgalas sa’aatiidhaan baati. Asiifi achi hinjettu. Ariitiidhaan gara manaatti galti. Yeroo barattus, haalaan hirmaatti. Waan hingalleef barsiisotaafi hiriyyoota ishee nigaafatti. Seera mana barumsaafi barsiistota ishiis nikabajji. Cimina ishii kanaanis tokkoffaa baatee badhaafamte. Barsiisotaafi maatii ishiis nigammachiifti. Isinis akkuma Kumee ta’uu qabdu,” jedhee gorse barsiisaa Tufaan. Yeroo barnootaa kabajuufi hoj-manee hojjechuun dirqama keessani. Ajajamuun, sirriitti dubbisuufi walkabajuunis waan manni barumsaa isinirraa eegudha. Yoo kana hunda gootan barnoota keessanitti ciccimoo taatu. Kun ammoo seera mana barumsaa keessan hordofuun barataa cimaafi naamusa qabu isin taasisa,” jechuun gorse. Barattoonni isaas “Tole”, jechuun gorsa barsiisaa Tufaa fudhatan. Mirgaafi Dirqama Barataa Manni Barumsaa Tuulamaa Sadarkaa 1ffaa qajeelfamoota barattoota ilaallatan gabatee beeksisaa irratti maxxansa. Qajeelfamoonni kunneenis mirgaafi dirqama barattootaa addaan baasu. Akka qajeelfamichaatti barattoonni hunduu yeroo barnootaa kabajuu qabu. Ganama yeroodhaan daree barnootaa seenuun dirqama isaaniiti. Barattoonni yeroon

Torban 18

itti darbeefi badii dalagan rakkoonsaanii adda bahee gorfamu. Wayitii barnootaattis dareen ala bahanii naannaa’uun kan dhorkame ta’uu qajeelfamichi ni’ibsa. Kana malees, naamusa mana barumsichaa kabajuu, hojmanee hojjechuufi barsiisaaf ajajamuun dirqama barattootaa ta’uu hubachiisa. Fakkeenyaaf, dirqama ishii kan beektu barattuu Boontuun yeroo barnootaa nikabajji. Hojmanee ishiis yeroon nihojjetti. Barsiisotaafis ni’ajajamti.

Qajeelfamni mana barumsichaa mirga barattootaas addaan baasee kaa’a. Kunis barattoonni mana barumsichaa mirga gaafatanii hubachuu, yaada isaanii bilisaan ibsachuu, mirga barnoota qulqullina qabu argachuu akka qaban hubachiisa. Mana barumsaa keessattis miidhaan kamiyyuu irra gahuu hinqabu. Gabaabumatti, qajeelfamoonni mirgaafi dirqama barattootaa hubachiisan jiraachuun, barattoonni naamusaan akka baratan gumaacha.

Torban 18 Guyyaa 1 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Dhaggeeffachuun ergaa dubbisaa eeruu • Fufiilee ‘ni-…ti’ fi qaama jechaa walitti makuu • Dubbisanii ergaa isaa himuu

Dhaggeeffachuun Ergaa Hubachuu Amma ammoo kitaaba barattootaa irraa gaaffilee Hojii 1 jala jiran hojjechiisi.Gaaffii 1ffaa hojjedhuuf. Kanneen hafan immoo nama lama lamaan mari’atanii akka hojjjetan itti qindeessi. Erga mari’atanii booda, deebii isaanii akka himan jajabeessi. Hunda isaanii gara deebii sirrii ta’es qajeelchi.

• Jechootaaf hiika galumsaa kennuu

Walitti Makuu Daqiiqaa 5 Qaamolee Jechaa Walitti Makuu

Dhaggeeffachuu Daqiiqaa 15 Dhaggeeffachuun Dura Tilmaamuu Dubbisa mata dureen isaa ‘Fakkeenya Gaarii’ jedhu osoo hindubbisiniif, mata dureefi fakkii irraa maal akka hubatan hundaa’uun waa’ee dubbisichaa tilmaamsifta. Tilmaama isaanii tokko tokkoon erga himanii booda dubbisicha sirriitti akka dhaggeeffatan hubachiisi. Dhaggeeffatanii yeroo xumuran immoo tilmaamni isaanii sirrii ta’uufi ta’uu dhiisuu isaa akka mirkaneeffatan qajeelchi.

Qaamolee jechaa walitti makuun jecha akka ijaaraan taasista. Kunis kitaaba isaanii irraa Hojii 2 jala kan jiruudha. Jalqaba fakkeenya kana barressii itti agarsiisi. ‘ni- -gaafat- -ti’ ’nigaafatti’ ‘ni- -hirmaat- -ti’  ‘nihirmaatti’. Haaluma kanaan ofii isaaniin akka walitti makan jajjabeessi. Sirriitti walitti makuu isaanii mirkaneeffadhu.

Dubbisuu Daqiiqaa 15 Dubbisuun Dura Tilmaamuu

Yeroo Dhaggeeffachuu Tilmaamuu Osuma dubbisaa jirtu, bakka mallattoo [***] yeroo geessu, gidduutti dhaabdee akka gaaffii isaan gaafattu itti himi. Waan itti aanee dhufa jedhanii yaadan akka dubbatanis jajjabeessi. Erga isaan tilmaamanii booda, dubbisicha itti deebi’uun dubbisii xumuriif. Tilmaama isaanis akka mirkaneeffatan taasisi.

Afaan Oromoo Kutaa 3

Hojiin itti aansitee hojjechiistu ammoo dubbisa ‘Gorsa Barsiisaa’ jedhuudha. Dubbisa kana osoo hindubbisiisin dura, mata dureefi fakkii kitaaba isaaniirra jirurraa waan hubatan akka tilmaaman jajjabeessi. Erga dubbisicha dubbisanii xumuranii boodas, tilmaama isaanii akka mirkaneeffatan taasisi.

164

Torban 18

Erga mari’atanii xumuranii deebii isaanii dareef akka ibsan taasisi. Deebii sirrii ta’es qabsiisi.

Yeroo Dubbisuu Tilmaamuu Osuma dubbisa ‘Gorsa barsiisaa’ jedhu dubbisiistuu, bakka mallattoon [***] kun jirutti dubbisuu dhaabsisiitii. HIIKA JECHA ‘HAALAAN’ JEDHUU gaafadhu. Hiikni jecha isaas ‘sirriitti’ kan jedhu ta’uu isaa hubachiisi. Itti fufudhaan dubbisa dubbisanii akka xumuran taasisi.

Fayyadama Jechootaa Daqiiqaa 5 Jechoota Jala Sararamaniif Hiika Kennuu. Ittaansuudhaan hiika jechootaa akka galumsa isaaniitti kennuu. Kitaaba barattootaa irraa Hojii 4 jala kan jiru hojjechiista. Dura deebiin gaaffii tokkoffaa ‘qooda fudhatti’ kan jedhu ta’uu isaa itti himiitii, kanneen hafan immoo dabtara isaanii irratti barreeffachuun deebii akka kennan taasisi. Dhuma irratti deebii sirrii ta’e irratti barattoota kee waliin walii gali.

Dubbisuun Booda Ergaa Hubachuu Erga dubbisa dubbisanii xumuranii booda, kitaaba isaaniirraa Hojii 3 jala kan jiru hojjechiista. Jalaqaba gaaffii tokkoffaa hojjedhuutii itti agarsiisi. Gaaffilee hafan ammoo gareen akka irratti mari’atan taasisi.

Torban 18 Guyyaa 2 Qabiyyee Barannoo Guyyaa

Dubbisuu

• Fufiilee ‘ni-…ti’ fi qaama jechaa addan qoqqooduu

Daqiiqaa 15 Shaakala Ga’umsaafi sirrummaan Dubbisuu Amma ammoo ga’umsaafi sirrummaan dubbisiista. Dura ofii keetii sagalee ol kaasii dubbisiif, Isaan immoo, dubbisicha baafachuun ija irra butaa haahordofan. Ittaansuun, gareetti isaan qoqqoodiitii garee keessaa namni tokko sagalee ol kaasee haadubbisu. Kanneen hafan ammoo ijaafi quba irra butaa haahordofan. Haala kanaan dabaree dabareen dubbisuu shaakalsiisi.

• dubbisanii ergaa isaa himuu. • Jechootaa hiikaan walitti firoomsuu • jechoota kennamaniin hima ijaaruu

Addaan Qoqqooduu

Dubbisuun Booda Ergaa Hubachuu

Daqiiqaa 10

Dubbisicha erga shaakalsiiftee booda, gaaffilee Hojii 2 jala jiran hojjechiista. Jalqaba gaaffii 1 isaaniif hojjedhuutii kanneen hafan akka hojjetan taasisi. Dhumarrattis, deebii isaanii akka himan hirmaachisi.

Jechoota Qaamolee Isaaniitti Qoqqoodi. Barannoo guyyaa har’aa jechoota qaamolee isaaniitti qoqqooduu irraa eegalta. Jalaqaba fakkeenya kana hojjedhu itti agarsiisi. ‘nigorsiti  ni- gorsi- ti’, ‘nicoomsiti  ni- coomsi- ti’ Haaluma kanaan ofii isaanii Hojii 1 jala kan jiran akka qoqqoodan jajjabeessi. Sirriitti qoqqooduu isaaniis mirkaneeffadhu.

Afaan Oromoo Kutaa 3

Fayyadama Jechootaa Daqiiqaa 5 Jechoota Hiikaan Walitti Firoomsuu Ani immoo jechoota hiika isaaniitiin walitti firoomsi. fayyadama jechootaa Hojii 3 jalaa akka hojjetan taasisi. Fakkeenya tokko hojjedhuutii itti agarsiisi. Haala kanaan hojjechuu isaanii mirkaneeffadhu. 1. d 2. c 3. b 4. a 165

Torban 18

Barreessuu Daqiiqaa 10 Jechoota Kennamaniin Hima Ijaaruu Inni dhumaa ammoo hima ijaaruudha. Hojiin kunis kitaaba barattootaa Hojii 4 jala kan

jirudha. Jechoota kennaman itti fayyadamanii hima akka ijaaran jajjabeessi. Fakkeenya kana barreessiif. Angafa ofii kabajuun aadaa keenya. Haaluma kanaan dabtara isaanii irratti haahojjetan. Hojii isaaniis gidduu deemuun hordofi.

Torban 18 Guyyaa 3 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • dhaggeeffatanii ergaa dubbisaa himuu • fufiilee ‘ni-…ti’ fi qaama jechaa walitti makuu • jechoota hiikaan walitti firoomsuu • ergaa dubbisaa addaan baafachuu

Dhaggeeffachuu Daqiiqaa 10 Dhaggeeffachuun Booda Ergaa Hubachuu Dubbisa mata dureen isaa ‘Fakkeenya Gaarii’ jedhu erga dubbisteefii booda, gaaffilee dubbisa boodaa hojjechiista. Kitaaba barattootaa Hojii 1 jalaa akka hojjetan taasisi. Hojiin kunis, jechoota dubbisa dhaggeeffannaa keessaa bahan hiikaan walitti firoomsuudha. Fakkeenya tokko hojjedhuutii kan hafe akka hojjetan jajjabeessi.

Walitti Makuu Daqiiqaa 5 Qaamolee Jechaa Walitti Makuu Amma ammoo qaamolee jechaa walitti makanii jecha akka ijaaran taasista. Kitaaba barattootaa irraa Hojii 2 jala kan jiru akka baafatan taasisi. Fakkeenya kana gabatee gurraacha irratti barreessi. ‘ni- gorsi- -ti’  nigorsiti, ‘ni-xumur- -ti’  nixumurti. Haaluma kanaan kan isaaniif kenname akka hojjetan jajjabneessi. Sirriitti walitti makuu isaaniis mirkaneeffadhu.

Afaan Oromoo Kutaa 3

Dubbisuu Daqiiqaa 15 Dubbisuun Dura Tilmaamuu Akkuma kanaan dura hojjechiistutti osoo dubbisa mata dureen isaa ‘Mirgaafi Dirqama Barataa’ jedhu hindubbisin dura, mata dureefi fakkii kitaaba isaaniirraa waa’ee dubbisichaa akka tilmaaman taasisi.Erga dubbisanii boodas tilmaama isaanii akka mirkaneeffatan taasisi. Yeroo Dubbisuu Tilmaamuu Dubbisa mata dureen isaa ‘Mirgaafi Dirqama Barataa’ jedhu dubbisiisi. Osuma dubbisiistuu, bakka mallattoon [***] jirutti dubbisuu akka dhaaban goota. Ittaansuudhaan, gaaffii kana gaafadhu. [***MIRGA BARATTOOTAA KANATTI AANEE DHUFUHOO MAALFAA TA’A JETTA?***]Erga tilmaama isaanii himanii booda dubbisichatti deebi’anii akka xumuran taasisi. Dubbisa Booda Ergaa Dubbisaa Hubachuu Erga dubbisicha xumuranii booda, gaaffiilee dubbisa boodaa hojjechiisi. Hojii 3 dubbisuu jala kan jiruudha. Jalqaba gaaffii tokkoffaa hojjedhuufiitii itti agarsiisi. Kanneen hafan immoo ofii isaanii akka hojjetan taasisi. Deebii sirrii kennuu isaaniis mirkaneeffadhu.

Fayyadama Jechootaa Daqiiqaa 10 Hiika Isaaniitiin Walitti Firoomsuu Alana ammoo jechoota kennaman hiika isaanii waliin walitti firoomsuu isaan barsiista. Kitaaba barattootaa irraa fayyadama jechootaa Hojii 4 jala kan jirudha. Gaaffii tokkoffaa firoomsiifii itti agarsiisi. Kanneen hafan immoo, dabatara isaanii irratti akka barreessanii hojjetan taasisi. Sirriiti hojjechuu isaanii madaali.

166

Torban 18

Torban 18 Guyyaa 4 akka irratti mari’atan taasisi. Marii isaanii akka xumuraniin yaada garee isaanii akka ibsan jajjabeessi. Yaada cuunfaas kenniif.

Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Jechoota qaamolee isaaniitti addaan qoqqooduu

Fayyadama Jechootaa

• Barreeffama dubbisaanii ergaa isaa himuu

Daqiiqaa 5 Hiika Jechootaa Kennuu

• Jechootaan bakka duwwaa guutuu • Tuqaaleetti fayyadamuun hima ijaaruu

Addaan Qoqqooduu Daqiiqaa 10 Jechoota Qaamolee Isaaniitti Qoqqooduu Barannoo guyyaa kanaa jechoota qaamolee isaaniitti addaan qoqqooduun barreessuu irraa eegalta. Jechoota kanaan gadii gabatee gurraacha irratti barreessii qoqqoodii itti agarsiisi. ‘ni’cimti’.  ‘ni- cim- -ti’, ‘nicirti  ni- cir- -ti’ Kanneen Hojii 1 jalatti kennaman ammo ofiin akka hojjetan jajjabeessi. Yeroo isaan hojjetan gidduu deemuun sirriitti qoqqooduu isaanii mirkaneeffadhu.

Dubbisuu Daqiiqaa 15 Dubbisuun Booda Ergaa Hubachuu Erga dubbisa mataa dureen isaa ‘Mirgaafi Dirqama Barataa,’ jedhu irra deebiin dubisiitee booda, gaaffilee Hojii 2 jalaa hojjechiista. Gaaffilee kana gareen ta’uun

Hojiin inni itti aanu ammoo, kitaaba isaanii irra Fayyadama jechootaa Hojii 3 jala kan jiruudha. Kunis jechoota kennaman keessaa jecha himicha guutuu taasisuu danda’u filachuudhaan bakka duwwaa guutuudha. Jalqaba bakka duwwaa hima lakkoofsa 1 irraa jiru itti agarsiisi. Kanneen hafan guutiiti ammoo ofiin akka hojjetan taasisi. Sirriiti hojjechuu isaaniis mirkaneeffadhu.

Barreessuu Daqiiqaa 10 Tuqaaleetti Fayyadamuun Hima Ijaaruu Hojiin inni dhumaa ammoo, tuqaalee (.), (,) fi (?) fayyadamuun hima ijaaruu shaakalsiisuudha. Kitaaba barattootaa irraa Hojii 4 jalatti fakkeenya kenname ilaalanii ofii isaaniin himoota akka ijaaran jajjabeessi. Yeroo isaan barreessan barattoota gidduu deemuun isaan gargaari. Dhumarrattis, himoota ijaaran akka dubbisan jajjabeessi. Sirriitti tuqaaleetti fayyadamuu isaanii mirkaneeffadhu.

Torban 18 Guyyaa 5 Qabiyyee Barannoo Guyyaa

Walitti Makuu/Addaan Qoqqooduu

• Fufiilee ‘ni-…ti’ fi qaama jechaa walitti makuu • Fufiilee ‘ni-...ti’ fi qaama jechaa addaan qoqqooduu • Ga’umsaafi sirrummaan dubbisuu

Qaamolee Jechaa Walitti Makuu Qaamolee jechaa kanaa gadii gabatee gurraacha irratti barreessiif. ‘ni- baat- -ti ni- dhaan- -ti’ ‘ni- -seen- -ti’, ‘ni- taasis- -ti’. Barattoonnis waraqaa irratti barreessanii akka walitti makan taasisi. Sirriitti makuu

• Jechootaaf hiika kennuu • Tuqaaleetti fayyadamuun hima ijaaruu

Afaan Oromoo Kutaa 3

Daqiiqaa 5 Keessa Deebiifi Madaallii

167

Torban 18

isaaniis gaafachuun mirkaneeffadhu. Kanneen sirriitti makuu hindandeenyeef irra deebi’ii shaakalsiisi. Jechoota Qaamolee Isaanitti Qoqqooduu Jechoota, ninyaatti; nihojjetti; ni ijaarti, nihaamti jedhan gabatee gurraacha irratti barreessi. Barattoonnis waraqaa irratti barreessanii qaamolee isaaniitti akka qoqqoodan taasisi. Sirriitti addaan qoqqooduu danda’uu isaaniis isa qoqqoodan akka siif dubbisan taasisuun mirkaneeeffadhu. Yoo sirriitti kan hinhojjenne jiraatan keessa deeb’uudhaan shaakalsiisi.

Dubbisuu Deqiiqaa 20 Keessa Deebiifi Madaallii Ga’umsaafi Sirrummaan Dubbisuu Dubbisa mata dureen isaa ‘Mirgaafi Dirqama Barataa’ jedhu akka dubbisan taasisi. Dabaree dabareedhaan dadeettii dubbisuu isaanii akka gabbifataniif shaakalsiisi. Barattoota hunduma hordofi. Yoo barattoonni kee hubachuu dadhabanis irra deddeebiidhaan shaakalsiisi.

Barreessuu Deqiiqaa 15 Keessa Deebiifi Madaallii Hima Ijaaruu Jechoota naamusa, ajajamuu, dirqama, mirgafi, hordofuu, jedhan gabatee gurracharratti barreessi. Jechoota kana hiika isaaniirratti barattoota waliin mari’adhu. Ittaansuudhaan, tuqaaleetti fayyadamanii jechoota kanaan hima akka ijaaran jajjabeessi. Barattoonni hunduu hojjechuu isaanii mirkaneeffadhu.

Afaan Oromoo Kutaa 3

168

Torban 18

Torban 19: Xiyyeeffannoo Barannoowwan Torbanii Kaayyoo Barannoowwan Torbanii Barattoonni: • yaada ijoo dubbisa dhaggeeffatanii himu. • fufiilee ‘ni-…-a’ fi qaama jechaa walitti maku. • fufiilee ‘ni-… -a’ fi qaama jechaa addaan qoqqoodu. • yaadolee callaa dubbisaa himu • hiika jechootaa kennu.

Dubbisuu

• hima ijaaru.

Qonnaan Bulaa Cimaa

Yaada Bu’uuraa: Qoona

Obbo Roobaan qonnaan bulaa cimadha. Yeroo hundumaa subii ka’ee sangoota margatti bobbaasa. Sana booda, gara manaatti deebi’ee hanga bunni bahutti meeshaalee isaa qopheeffata. Qonyee, sibbattii, hordaafi babattee walitti hidhuun noohee qopheessa. Harqootas loloosoo itti naqee niqopheessa. Mi’a qonnaa erga qopheessee booda ciree isaa nyaatee buna dhuga. Achumaan nooheefi harqoota isaa fudhatee sangoota camadata. Haala kanaan qonnaa isaa jalqaba.

Ijoo Dubbii: Meeshaalee Qonnaa

Dhaggeeffachuu Adeemsaafi Meeshaalee Oomisha Xaafii Adeemsi oomisha xaafii tibba Arfaasaa eegala. Namni oomisha kana irratti bobba’u osoo roobni Arfaasaa hineegalin dursee qophaa’a. Qophiilee taasifaman keessaa, meeshaalee qonnaa kanneen akka nooyee (gindii), sibbattii (maarashaa), harqoota, loloosoo, babattee, qonyee, hordaafi dhiittaa qopheeffachuudha. Meeshaalee kana walitti qindeeffachuun, haalduree qophii oomisha xaafiiti. [*** KANATTI AANSEE MAALTU TA’A JETTA? ***]

Obbo Roobaan kan ganama camade hanga laaqanaatti qota. Yoo laaqanni ga’us noohee baasee sangoota margatti gadhiisa. Sana booda, daddafee dhaqee laaqana isaa nyaatee buna dhuga. Achiin booda, gara qonnaatti deebi’uun sangoota camadee qonnaa itti fufa. Innis ta’e sangoonni isaa humna cimsatanii waan deebi’aniif haalaan qotu. Haala kanaan, lafa nibaqaqsa; nigaragalcha, nimeesas. Akkanaan lafa xaafii qopheeffata. Yeroo sangoota hiikus, gasoo isaa butatee lafa muka jalatti hinqotamin hafe soqata. Gabaabumatti, qonnaan bulaa cimaan kun yeroo isaa hojiirratti dabarsuun maatiin isaas akka isaatti akka hojjetan jajjabeessa.

Qophiin oomisha xaafii inni biraa ammoo lafa filachuudha. Lafti filatamus oomisha xaafiitiif kan mijatu ta’uu qaba. Qonnaan bulaan tokkos lafa xaafii oomishuuf filate niqulqulleessa. Ittaansuun meeshaalee qopheeffate fayyadamuun sangootaan laficha qota. Adeemsa kana keessattis jalqaba nibaqaqsa; isa baqaqse nigaragalcha. Isa garagalche ammoo keessa deddeebi’ee qota. Erga bulleessee booda, nimeesa. Bukoo isaa eegaa ammoo nisiribsiisa. Ittaansuun, sanyii filatee facaasa. yoo xaafiin faca’ee biqilemmoo ni aramama. Adeemsi kunimmoo kan raawwatu Arfaasaafi Ganna keessa.

Afaan Oromoo Kutaa 3

Xaafiin kan bilchaatu Tibba Birraati. Qonnaan bulaanis, yeroo xaafiin ga’u nihaama. Kan haamames nituula. Xaafii tuullame dha’uudhaaf oobdii soqa. Erga oobdiin soqamee booda, nilolla’ama. Kana boodas, xaafii sana dhahee qulleessa. Erga qulleessee, callaa xaafii gombisaatti galchata. Gabaabumatti, adeemsi oomisha xaafii bu’aa ba’ii hedduu kan qabu yoo ta’u isa kana oomishuuf immoo qophiin dursaa barbaachisaadha.

169

Torban 19

Meeshaalee Qonnaa Naannoo keenyatti meeshaaleen qonnaaf itti fayyadamnu hedduudha. Meeshaalee qonnaaf gargaaran keessaa noohee, harqootaa, sibbattii qonyeen warra muraasa. Namni qotu tokkos osoo bokkaan hinbu’in meeshaalee kanneen dursee bitee niqopheeffata. Yeroo bokkaan roobu nicamadata; niqotas. Meeshaalee qonnaa keessaa kan biraan ammoo warra haamanidha. Haamtuun kunis xaafii, garbuu, daagujjaafi omboriin yoo bilchaatanii gogan haamuuf fayyadu.

Qonnaan bulaanis yeroo oomishaaleen kunneen ga’an nihaama. Haamees nituula. Namni tuulees dha’uuf oobdii nisoqa. Kanaaf ammoo, meeshaalee warra soqantu barbaadama. Meeshaaleen kunneenis gasoo, cakiifi saappeettaadha. Tajaajilli isaanii inni guddaan soquudha. Meeshaalee qonnaa keessaa warri muraniifi ciran ammoo qottoo, tuggii, gajaraafi mancaadha. Isaan kunneen lafa qonnaa qulqulleessuuf gargaaru. Gabaabumatti, qonnaan bulaan tokko meeshaalee armaan olitti fayyadamuun callaa oomisha.

Torban 19 Guyyaa 1 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • fufiilee ‘ni…a’ fi qaamolee jechaa walitti makuu • yaadolee callaa dubbisa dhaggeeffatanii himu. • ergaa ijoo dubbisaa addaan baafachuu

Dhaggeeffannaa Booda Ergaa Hubachuu Dubbisa ‘Adeemsaafi Meeshaalee Oomisha Xaafii’ jedhu erga dhaggeeffatanii xumuranii booda, gaaffilee Hojii 1 jala jiran akka hojjetan taasisi. Gaaffii 1ffaa barattoota kee waliin hojjedhu. Kanneen hafan irratti barattoonni gareen akka hojjetan taasisi.

• jechootaaf faallaa kennuu

Dhaggeeffachuu Daqiiqaa 15 Dhaggeeffachuun Dura Tilmaamuu Dubbisa ‘Adeemsaafi Meeshalee OOmisha Xaafii,’ jedhu osoo hindubbisin dura , mata dureefi fakkii dhiyaaterraa maal akka hubattu tilmaami. Barattootas tilmaamsisi. Kanarraa ka’uun dubbisa dhiyaaturraa maal akka eegdu erga tilmaamtee bood, barattoonnis maal akka eegan gaafadhu. Kana booda, dubbisa dubbisiif. Barattoonnis tilmaama isaanii akka mirkaneeffatan taasisi. Yeroo Dhaggeeffannaa Tilmaamuu Yeroodhaaf dubbisicha bakka [***] yoo geessu addaan kutiitii gaaffii wan itti aansee ta’uu danda’u tilmaamsisu gaafadhu. Sana booda, tilmaama isaanii akka mirkaneeffataniif itti fuftee dubbisuudhaan dhaggeeffachiisi.

Afaan Oromoo Kutaa 3

Walitti Makuu Daqiiqaa 5 Qaamolee Jechaa Walitti Makuu Qaamolee jechaa Hojii 2 jalatti kennaman akka walitti makan taasisi. Qaamolee jechaa kanneen walitti makuun agarsiisi. ‘ni- -mees -a’ → ‘nimeesa’ ni- -’cir’- -a → ‘nicira’ Kanneen kitaaba isaanii Hojii 2 jalaa ammoo ofii isaanii akka walitti makan taasisi. Rakkoon walitti makuu yoo jiraate akka ifa ta’uuf irra deebi’ii agarsiisi.

Dubbisuu Daqiiqaa 15 Dubbisuun Dura Tilmaamuu Dubbisa mata dureen isaa “Qonnaan Bulaa Cimaa’ jedhu osoo hindubbisin dura mata duireefi fakkii mata duree kana jala jirurraa maal akka hubatte tilmaami.Sana booda, barattoota kee tilmaamsisi. Kanarraa ka’uun, dubbisicharraa maal maal akka baruuf

170

Torban 19

hojjedhu,. Gaaffilee hafan ammoo ofii isaanii akka hojjjetan jajjabeessi. Yammuu xumuran, sirriitti hojjechuu isaanii mirkaneeffadhu. Kan itti cime yoo jiraate, gareen irratti mariyachiisi. Yoo deebisuu dadhaban, ofii deebisi.

deeman gaafadhu. Dubbisanii tilamaamni isaanii sirrii ta’uufi dhiisuu isaa akka mirkaneeffatan godhi. Yeroo Dubbisuu Tilmaamuu Dubbisicha dubbisiisuuf barattoota gareetti qoqqoodi. Garee keessaa namni tokko akka dubbisu taasisi. Warri kaan ammoo qubaafi ijaan haahordofan. Yammuu bakka [***] bira ga’an dhaabsisii , gaaffii amma ammaatti kan dubbiste irraa maal hubate? jedhu gaafadhu. Hubannoo isaanii akka ibsan taasisi. Kana booda, itti fufanii akka dubbisan qajeelchi.

Fayyadama Jechootaa Daqiiqaa 5 Jechoota Faallaa Isaaniitiin Walitti Firoomsuu Fayyadama Jechootaa Hojii 4 jala jiraniif jechoota jiraniif faallaa isaanii akka kennan taasisi. Faallaa isaaniitiin akka firoomsan taasisi. ‘gargaarsa’ kan jedhuuf faallaan isaa ‘midha’ akka ta’e itti himi. Barattoonni isa hafe erga gareen hojjetanii booda, deebiin isaanii sirrii ta’uu mirkaneeffadhu.

Dubbisuun Booda: Ergaa Dubbisaa Hubachuu Dubbisanii xumuraniiru. Amma ammoo Hojii 3 jala gaaffilee jiraniif deebii akka kennan taasisi. Atis barattoota waliin gaaffii 1ffaa

Torban 19 Guyyaa 2 dubbisan taasisi. Yammuu namni tokko dubbisu, kanneen biroo ammoo ijaan akka hordofan taasisi. Achii barattoota garee gareetti qooduun garee keessaa namni tokko akka dubbisu godhi.

Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Fufii ‘ni-…-a’ fi qaamolee jechaa addaan qoqqooduu • Ergaa dubbisaa himuu

Dubbisuun Booda Ergaa Hubachuu

• Jechoota waliin deeman kennuu

Dubbisa ‘Ergaa Dubbisaa Hubachuu’ jedhu kan Hojii 2 jala jiru akka baafatan itti himi. Atis barattoota waliin ta’uun gaafii 1ffaa kan kitaaba isaaniirra jiru hojjedhuuf. Gaaffilee hafan ammoo ofii isaniitiii akka hojjetan qajeelchi kan isaanitti cime yoo jiraate akka isaan hubatan deeggarsa godhiif.)

Addaan Qoqqooduu Daqiiqaa 5 Addaan Qoqqooduu Barannoon keenya har’aa fufii ‘ni-…-a’ fi qaama jechaa addaan qoqqooduurraa eegala. Fakkeenya kanaan gadii hojjedhuu agarsiisi.

Fayyadama Jechootaa Daqiiqaa 10 Jechoota Waliin Deeman Hubachuu

nisoqa → ‘ni-…-soq- -a’ ‘nibarooda’ → ’ni- -barood- -a’ Kana booda, Hojii 1 jalatti jechoota kennaman akka ofii isaanii addaan qoqqoodan jajabeessi.

Dubbisuu Daqiiqaa 15 Shaakala Galumsaafi Sirrummaaf Dubbisuu Alana ammoo dubbisa ‘Qonnaan Bulaa Cimaa’ jedhu sagalee ol fuudhanii akka

Afaan Oromoo Kutaa 3

171

Fayyadama Jechootaa’ Hojii 3 jalatti jechoota dhiyaatan walitti firoomsisi. ‘laaqana’ kan jedhu ‘nyaachuu’ kan jedhu waliin deemuu isaa itti himi. Sana booda, kanneen hafan barattoonni ofii isaanii akka walitti firoomsan taasisi. Yoo kan isaanitti cimu jiraate, hojjedhuuf. Dhumarratti, dabtara isaanii irratti akka barressatan godhi.

Torban 19

Barreessuu Daqiiqaa 10 Jechootaan Hima Ijaaruu

barreessiif. Akkaataa fakkeenya kennameen, barattoonni akka barreessan taasisi. Sirriitti hojjechuu isaanii beekuuf, himoota isaan ijaaran sororsiif.

Hojii 4 kan Barreessuu jala jiru hojjechiisi. Fakkeenyaaf, hima Tolaan mana barumsaa deeme’ jedhu gabatee gurraacharratii

Torban 19 Guyyaa 3 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Dubbisa dhaggeeffatamii ergaasaa himuu • Fufiilee ‘ni-…-a’fi qaama hechaaa walitti makuu • Hiika jechootaa jechuu • Ergaa ijoo barruu dubbisani addaan baasuu • Jechootaan bakka duwwaa guutuu

Dhaggeeffachuu Daqiiqaa 10 Dhaggeeffachuun Booda Ergaa Hubachuu Dubbisa ‘Adeemsaafi Meeshaalee Oomisha Xaafii’ jedhu irra deebi’ii barattoottaaf dubbisi. Erga dubbistee booda, Hojii 1 jala kan jiru hojjechiisi. Atis gaaffii 1ffaa barataa waliin hojjedhu. Kana booda, barattoonni kanneen hafan akka ofii hojjetan qajeelchi. Deebiin isaaniis 1. b 2. a 3. c fi 4. d ta’uu erga himteefii booda, akka dabtararratti barreeffatan itti himi.

Walitti Makuu Daqiiqaa 5 Qaamolee Jechaa Walitti Makuu Qaamolee jechaa walitti makuu kan jedhu jalaa Hojii 2 hojjechiisi. Dura ofii kee fakkeenya armaan gadii hojjedhuu agarsiisi. ‘ni- -fiig- -a’ → ‘nifiiga’ ‘ni- camad - -a' → ‘nicamada’ Kana booda, barattoonni ofii isaanii akka hojjetan taasisi. Sirriitti hojjechuu isaanii mirkaneeffadhu.

Afaan Oromoo Kutaa 3

Dubbisuu Daqiiqaa 15 Dubbisuun Dura Tilmaamuu Dubbisa ‘Meeshaalee Qonnaa’ jedhu osoo hindubbisin dura mata dureefi fakkii mata duree kana jala jirurraa maal akka hubatte barattootatti himi. Isaanis maal akka hubatan gaafadhu. Dubbisichis maal maal akka dhiyeessuu danda’u akka tilmaaman jajjabeessi. Kana booda, dubbisanii akka tilmaama isaanii mirkaneeffatan godhi. Yeroo Dubbisuu Tilmaamuu Barattoota gareetti qoqqoodii dubbisicha akka dubbisan taasisi. Garee keessaa barataan tokkoo yommuu dubbisu kanneen hafan ammoo ija irra deemsisuun akka hordofan itti himi. Yommuu mallattoo [***] bira gahan dhaabsisii hiika jecha ‘oobdii’ jedhu akka tilmaaman taasisi. Achii booda, dubbisa itti fufuun akka dubbisan godhi. Dubbisuun Booda Ergaa Hubachuu Dubbisa dubbisanii xumuraniiru. Amma ammoo, Hojii 3 kan ‘Dubbisuu’ jedhu jala jiruuf deebii akka kennan taasisi. Atis barattoota waliin gaaffii 1ffaa hojjedhu. Kanneen hafan ammoo ofii isaanii akka hojjetan godhi. Dhumarratti, deebii isaanii gareen ta’uun akka walii sirreessan carraa kenniif.

Fayyadama Jechootaa Daqiiqaa 10 Hima Guutuu Taasisuu Hojii 4 kan ‘Fayyadama Jechootaa’ jedhu jala jiru hojjechiisi. Atis barattoota kee waliin 172

Torban 19

bakka duwwaa 1ffaa kenname irratti guuti. Deebiin isaas ‘filata’ kan jedhu ta’uu isaa itti himi. Kanneen 2-4 irratti kennaman ammoo ofii isaanii erga hojjetanii booda, sirriitti

hojjechuu isaanii akka mirkaneeffataniif, deebii kenniif. Deebiin 2. nihaama 3. nidha’a4. nisoqa ta’uus isa itti himi.)

Torban 19 Guyyaa 4 Qabiyyee Barannoo Guyyaa

Fayyadama Jechootaa

• Fufiilee ‘ni...-a’ fi qaama jechaa addaan qoqqooduu

Daqiiqaa 5

• Yaadolee callaa dubbisaa himuu

Hiika Jechaa Akka Galumsaatti Kennuu

• Hiika jechaa akka galumsaatti kennuu

‘Fayyadama Jechootaa Hojii 3 jalatti gaaffilee kennaman hojjechiisi. Hima 1ffaa keessatti hiika jecha jala sararamee akka galumsaatti kennuun kanneen hafanis akkasumaan hojjechiisi. Kanas, ofii isaanii gareen haahojjetan. Yommuu xumuran deebii itti himii akka mirkaneeffatan taasisi. Deebii isaaniis 1. gindoo 2. callaa 3. danuu (hedduu)

• Hima barreessuu

Addaan Qoqqooduu Daqiiqaa 5 Jecha Qaamoleetti Qoqqooduu Barnoota har’aa keessaa tokko fufiilee ‘ni-…-a qaamolee jechaarraa addaan qoqqooduu kan jedhuudha. Hojii 1 kan Addaan qoqqooduu jala jiru osoo hinhojjechiisin dura jechoota armaan gadii qoqqoodii itti agarsiisi. ‘nitura’ → ‘ni- -tur- a’ ‘nirafa’ → ‘ni- -raf- -a’ haala kanaan barattoonni kanneen hafan akka ofii isaanii hojjetan taasisi.

Dubbisuu Daqiiqaa 15 Dubbisuun Booda Yaadolee Callaa Dubbisaa Hubachuu

Barreessuu Daqiiqaa 15 Tuqaalee Fayyadamuun Barreessi Hojii 4 kan ‘Barressuu’ jala jiru osoo hinhojjechiisiin dura meeshaalee qonnaa keessaa tokko fudhachuun faayidaa isaa tarreessiisi. Sana booda meeshaa tokko filachuun hima itti ijaari. Himicha keessatti tuqaalee fayyadamtesi itti himi. Fayyadamuun barreessuu. Sana booda, gaaffii hafe haaluma kanaan barattoota hojjechiisi.

Hojii 2 kan gaaffilee jala jiran osoo barattoonni hinhojjetin dura gaaffii 1ffa barattoota waliin hojjedhu. Kana booda, barattoonni gaafii hafe ammoo ofii isaaniitii akka hojjetan qajeelchi. Deebii isaaniis harkaa fuudhuun haala dubbisichaatiin sirreessiif.

Afaan Oromoo Kutaa 3

173

Torban 19

Torban 19 Guyyaa 5 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Fufiilee ‘ni-…-a’ fi qaama jechaa walitti makuu

Barreessuu Daqiiqaa 15

• Fufiilee ‘ni-…-a’ fi qaama jechaa qoqqooduu • hiika jechootaa kennuu

Walitti Makuu/Addaan Qoqqooduu Daqiiqaa 5 Keessa Deebiifi Madaallii

Keessa Deebiifi Madaallii Hima Barreessuu Mata dureewwan ‘Nyaatan baay’ee jaalladhu’ Hiriyaa koo, Guyyaan baay’ee itti gammade, maatii koof kanan hawwu’ jedhan gabatee gurraacharratti barreessi. Kana booda, barattoonni mata dureewwaan kennaman keessaa filachuun himoota shanii hanga jaha akka barreessan taasisi. Achii dareef akka dubbisan godhi.

Dubbisuu

Qaamolee Jechaa Walitti Makuu Qaamolee jechoota’ ni ‘-gors- -a’ sokka- -a’ ‘ni- -barsiis- -a’ jedhan gabatee gurraacha irratti barreessi. Kana booda, barattoonni walitti makanii akka jecha ijaaran taasisi. Srriitti walitti makuu isaanii mirkaneeffachuuf dabtara isaanii sororsiif. Daqiiqaa 5 Jechoota Qaamolee Isaaniitti Addaan Qoqqooduu Jechoota ’niqoosa’, ‘nitaphata’, ‘ni’aara’, ‘nita’a’, ‘nideema’; jedhan gabatee gurraacharratti barreessi . Sana booda, barattoonni ofii isaanii akka qaamoleetti qoqqoodan taasisi. Jecha qaamoleetti qoqqooduun kun keessa deebii waan ta’eef, yoo isaaniitti cime ibsa kenniif akka hojjetan taasisi. Dhumarratti, dabatara isaaniitti akka garagalfatan godhi.

Afaan Oromoo Kutaa 3

Daqiiqaa 15 Keessa Deebiifi Madaallii Ga’umsaafi Sirrummaan Dubbisuu Dubbisa ‘Meeshaalee Qonnaa’ jedhu irra deebi’anii gahumsaafi sirrummaan akka dubbisan itti himi. Kana booda , garee keessaa barataan tokko yommuu dubbisu, kan hafan ammoo, akka hordofan qajeelchi. Yommuu isaan dubbisan, ammoo gahumsaafi sirrummaan dubbisuu danda’uu isaanii hordofi. Yammuu dubbisan barattoonni rakkoo sagaleessuu qaban ykn yoo dogoggoraan dubbisan akka sirreeffatanii dubbisan jajjabeessi.

174

Torban 19

Torban 20: Xiyyeeffannoo Barannoowwan Torbanii harree, gaangeefi, fardaa horsiifna.Horsiisa beelladootaa kanaanis jireenya keenya fooyyessina.

Kaayyoo Barannoowwan Torbanii Barattoonni: • dubbisa dhaggeeffatanii ergaa isaa himu. • fufii ‘ni...na’ fi qaamolee jechaa walitti maku. • fufiilee ‘n-…-na’ fi qaama jechaa addaan qoodu. • dubbisa dubbisanii ergaa isaa addeessu • hiika jechootaa kennu. • himoota ijaaru.

Dubbisuu

Yaada bu’uuraa: Bu’aalee Qonnaa Ijoo Dubbii: Bu’aalee Qotuufi Beellada Horsiisuu

Bu’aalee Lafa Qotuurraa Argaman Bu’aalee lafa qotuurraa argaman keessaa muraasni midhaan dheedhii, fuduraafi kuduraadha. Bu’aaleen kunneenis haala aadaafi ammayyaa hordofuudhaan garaagara ta’u. Haala ammayyaa hordofna yoo taane, bu’aa hedduu ni’ arganna. Sababni isaas, haala ammayyaatiin qotuu keessatti xaa’ootti fayyadamnee sararaan nifacaafna. Haala aadaa hordofnee yoo qonne garuu bu’aan nuti argannu xiqqaa ta’uu danda’a. Bu’aa xiqqaan ammoo soorata keenyarra hindarbu. Bakka tokko tokkotti ammoo soorataafuu hanqachuu danda’a. Kun immoo jireenyi harkaa gara afaaniitti akka ta’u taasisa.

Dhaggeeffachuu Qonnaan Bultoota Ganda Tullubbee Nuti namoonni Ganda Tullubbee qonnaadhaan bulla. Qonnaa kana keessattis, hojiiwwan gurguddoo lamarratti bobbaana. Isaanis, lafa qotuufi beellada horsiisuudha. Lafa qotuun callaa kanneen akka garbuu, xaafii, boqqolloo, qamadiifi kkf ni’oomishna. Kana malees, hojii qonnaarraa kuduraafi fuduraa kanneen akka mosee, timaatima, burtukaana, maangoo, raafuufi kkf ni’arganna. Oomisha qonnaa kanas waggaatti allama geggeessina. Bona bona jallisiitti, Ganna ganna ammoo bokkaatti fayyadamnee haala ammayyaatiin oomishna.[*** HAALA AMMAYYAA YOO JEDHU MAAL JECHUU ISAATI ? ***] hojii kana keessatti sanyii filatamaafi xaa’ootti fayyadamnee sararaan waan facaasnuuf, bu’aa gaarii arganna. Hojiin qonnaa keenya kan biraa ammoo, beellada horsiisuudha. Gama kanaanis loon, bushaa’eefi kotteduudaa horsiisna. Loon nuti horsiisnus goromsa, jibicha, sangaafi ameessa fa’i. Adeemsa kana keessatti sangaa gabbisnee gabaaf dhiyeessina. Bushaa’ee keessaa ammoo hoolaafi re’ee horsiisna. Kotte duudaa keessaas kanneen akka

Afaan Oromoo Kutaa 3

Oomisha callaafi horsiisa beelladaarraa bu’aalee hedduu arganna. Bu’aalee hedduu kana keessaa tokko soorata beelladaarraa argannudha. Oomisha kana keessaa hanga nu barbaachisu hambifnee isaan kaan ammoo gabaadhaaf dhiyeessina. Bu’aa argannu kana immoo fooyya’insa jireenya keenyaaf oolchina. Gabaabumatti, nuti namoonni ganda Tullubbee bu’aalee qonnaarraa argannu guddina dinagdeefi hawaasummaa keenyaaf oolfanna.

175

Haala ammayyaatiin yoo qonne garuu ooyiruu xiqqoorraa oomisha hedduu ni’arganna. Haala kanaan ammoo ofirra dabarree gabaa biyyoolessaaf ni’dhiyeessina; sharafa alaas ni’argamsiisna. Kanaafuu, bu’aan haala aadaa hordofanii qotuurraa argamu hanga isa ammayyaa hinga’u. Walumaagalatti, bu’aaleen lafa qonnaarraa argaman hedduudha. Bu’aalee Beellada Horsiisuu Irraa Argaman Beellada horsiisuurraa bu’aalee hedduu arganna. Bu’aalee kanneen keessaa muraasni gogaa, kal’ee, foon, aannaniifi dhadhaadha. Bu’aaleen kunis faayidaa adda addaa qabu fakkeenyaaf, gogaa loonirraa itillee

Torban 20

nihojjenna. Kanaanis waan afannee rafnu ni’mijeeffanna. Akkasumas, gogaa looniirraa huccuufi kophees nitolfanna. Kal’ee hoolaafi re’ees afaaf itti gargaaramna. Qalqalloos irraa tolfanna. Kana malees, gogaa looniifi kal’ee bushaa’eerraa sharafa biyya alaa niarganna.  Bu’aalee beeyladootaa keessaa kan biraan ammoo geejjibaaf ooluudha.

Fakkeeenyaaf, gaala, fardaafi gaangee yoo fudhanne, bakka tokkoo bakka biraatti ittiin imaluuf nifayyadamna. Harree ammoo wantoota adda addaa itti fe’annee bakkaa bakkatti sochoosuuf dhimma itti baana. Dimshaashumatti, beeyladarraa soorataafi sharafa biyya alaa ni’arganna. Geejjibaafis itti gargaaramna.

Torban 20 Guyyaa 1 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Fufiilee ‘ni-..na’ fi qaanolee jechaa walitti makuu • Ergaa dubbisaa dhaggeeffachuun himuu

Gaaffii 1ffaa barattoota waliin ta’uun deebii isaa hojjedhuuf. Kana booda, kanneen hafan ofii isaanii akka hojjetan taasis.Deebii isaaniis dubbisa dhaggeeffataniin waliin qabsiisuun sirreessiif. Yommuu hojjetanii xumuran dabtara isaaniirratti akka barreeffatan itti himi.

• Ergaa dubbisaa addeessuu • Hiika jechootaa kennuu

Walitti Makuu Daqiiqaa 10 Qaamolee Jechootaa Walitti Makuu

Dhaggeeffachuu Daqiiqaa 15 Dhaggeeffachuun Dura Tilamaamuu Dubisa ‘Qonnaan Bultoota Ganda Tullubbee’ jedhu osoo hindubbisin, barattoonni mata dureefi fakkii mata duree kana jala jiruurraa maal akka hubatan gaafadhu. Dubbisichis maal dhiyeessuu akka danda’u tilmaamsisi. Kana booda, dubbisicha dubbisiif. Yommuu dubbistee xumurtu barattoonni tilmaamni isaanii sirrii ta’uufi dhiisuu akka mirkaneeffatan carraa kenniif. Yeroo Dhaggeeffachuu Tilmamuu Dubbisa ‘Qonnaan Bulaa Ganda Tullubbee’ jedhu dubbisiif. Yommuu mallattoo [***] bira geessu, Gaaffii BU’AAN XIQQAAN ARGANNU SOORATA KEENYARRA HINDARBU YAMMUU JEDHU MAAL JECHUU ISAAT? [***] dhaabiitii gaaffu. Barattoota 2 ykn 3 irraa deebii fuudhi. Atis waan hubatte itti himi. Kana booda, dubbisa itti fufii dubbisiif. Dhaggeeffachuun Booda Ergaa Hubachuu Dubbisa dhaggeeffatanii xumuraniiru. Hojii 1 kan ‘dhaggeeffachuu’ jedhu jala jiru hojjechiisi.

Afaan Oromoo Kutaa 3

Qaamolee jechootaa Hojii 2 jalatti kennaman osoo hinhojjechiisin fakkeenya kenniif. Fakkeenya’ ni-argan--na ‘ni-…-gargaaram-na’ jedhan hojjedhuufi. Isaanis ni’arganna. nigargaaramna’ jechoota jedhan ta’uu akka danda’an itti himi. Barattoonni ammoo kanneen Hojii 1 jalatti kennaman walitti makanii jecha akka ijaaran tasisi. Dhumarratti, deebiin gaaffilee sanaas 1. ni’argamsiisna, 2. nitaasisna, 3. niduubbisna’ kanneen jedhan ta’uu isaanii haamirkaneeffatan.

Dubbisuu Daqiiqaa 15 Dubbisuun Dura Tilamaamuu Dubbisa “Bu’aalee Lafa Qoturraa Argaman‘ jedhu osoo hindubbisin dura mata dureeefi fakkii isa jala jirurraa maal akka huabatan akka himan gaafadhu. Kanarraa ka’uun dubbisiicharraa maal akka eegan tilmaamsisi. Tilamaamni barattootaa garaagara ta’uu danda’uu hubadhu. Kana booda, dubbisa

176

Torban 20

nurraa hinhafu, nurra darbee waan biroof hinta’u’ kan jedhu ta’uu itti himi. Kana booda, dubbisa itti fufanii akka dubbisan taasisi.

dubbisuun tilmaama isaanii akkka mirkanneeffatan taasisi. Yeroo Dubbisuu Tilmaamuu Dubbisa mata dureen isaa ‘Bu’aalee Lafa Qonnaarraa Argaman,‘ jedhu gahumsaafi sirriitti akka dubbisan taasisi. Yommuu mallattoo [***] bira gahan dhaabsisuun BU’AAN QONNAARRAA ARGANNU SOORATA KEENYAARRA HINDARBU YOO JEDHU MAAL JECHUUDHA? gaaffii jedhu gaafadhu. Deebii isaanii akka mirkaneeffataniif, gaafficha deebisi. Deebiinis;

Dubbisuun Booda Ergaa Hubachuu Amma dubbisanii waan xumuraniif, kan Hojii 3 jala jiru hojjechiisi. Atis barattoota waliin ta’uun gaaffii 1ffaa hojjedhu. Kanneen hafan ammoo barattoonni akka ofii isaanii hojjetan jajjabeessi. Dhumarratti, sirriitti hojjechuu isaanii mirkaneeffachuuf dabtara isaanii sororiif.

Torban 20 Guyyaa 2 Dubbisuun Booda Ergaa Hubachuu

Qabiyyee Barannoo Guyyaa

Amma dubbisa dubbisanii waan xumuraniif, Hojii 2 jala gaaffilee jiran hojjechiisi. Atis gaaffii 1ffa barattoota waliin hojjedhu. Gaaffilee hafan immoo barattoonni ofii isaanii akka hojjetan jajjabeessi. yommuu xumuran, dabtara isaanii waljala fuudhuun deebii walii akka ilaalan taasisi.

• Fufiilee ‘ni-…-na’ fi qaama jechaa addaan qooduu • Ergaa dubbisaa eeruu • jechootaaf hiika galumsaa kennuu • Keeyyata barreessuu

Fayyadama Jechootaa Addaan Qoqqooduu

Daqiiqaa 10 Jechoota Jala Sararamaniif Hiika Kennuu

Daqiiqaa 5 Jechoota Qaamolee Isaaniitti Qoqqooduu Jechoota kitaaba barataa Hojii 1 jalatti kennaman hojjechiisi. Atis barattoota waliin ta’uun fakkeenya kitaaba isaaniirratti kenname akka ilaalan taasisi. Jechoota 1-3 jiran ammoo ofii isaanii akka qaamolee isaanitti qoqqoodan taasisi. Dhumarratti, sirriitti qoqqooduu isaanii mirkaneeffadhu.

Dubbisuu

Barreessuu Daqiiqaa 10 Keeyyata Barreessuu

Daqiiqaa 15 Shaakala Dubbisuu Mata duree dubbisa ‘Bu’aalee Lafa Qotuurraa Argaman’ jedhu irra deebi’anii akka dubbisan taasisi. Barattoota gareetti qoqqoodii garee keessaa namni tokko yommuu sagalee olkaasee dubbisu, kanneen biroo ammoo akka hordofan taasisi.

Afaan Oromoo Kutaa 3

Hojii 3 ‘Fayyadama Jechootaa’ jalaattii jechoota jala sararamaniif barattoonni akka hiika kennan taasisi. Dura dhuunfaan hojjechiisi. Yommuu fixan deebii isaa garee gareen ta’anii walirraa haa-mirkaneeffatan. Boodarratti atis, deebii sirrii ta’e kenniifi.

177

Barattoonni Hojii 4 jala qajeelfama jirurratti hundaa’uun akka keeyyata barreessan taasisi. Yommuu barreessanis qubguddeessafi tuqaalee sirriitti fayyadamuu danda’uu isaanii hordofi. Yommuu barreessanii xumuran barattoota dareetiif akka dubbisan carraa kenniif.

Torban 20

Torban 20 Guyyaa 3 Qabiyyee Barannoo Guyyaa

Yeroo Dubbisuu Tilmaamuu

• Hiika jechootaa kennuu

Mata duree dubbisaa ‘Bu’aalee Beelada Horsiisuurraa Argaman,’ jedhu gareen ta’anii akka dubbisan taasisi. Garee keessaa barataan (barattuun) tokko yommuu dubbisu (dubbistu), kanneen biroo ammoo quba irra deemsisaa akka hordofan qajeelchi. Dubbisa keessatti mallattoo [***] bira yoo gahan, dubbisa dhabanii hiika jecha ‘sharafa’ jedhuu akka kennan godhi. Atis sharafa jechuun ‘galii ta’uu sisaa itti himi. Itti fufuun, dubbisanii akka mirkaneeffatan taasisi.

• Fufiilee ‘ni- … -na’ fi qaama jechaa walitti makuu • Ergaa dubbisaa himuu • Jechoota hiikaan walitti firoomsuu

Dhaggeeffachuu Daqiiqaa 10 Jechoota Akaakuuwwan Isaaniitiin Walitti Firoomsuu Dubbisa ‘Qonnaan Bultoota Ganda Tullubbee ‘ jedhu irra deebi’ii dubbisiif. Yommuu dubbistee xumurtu, Hojii 1 jalatti jechoota kennaman walitti firoomsisi. Dura dhuunfaan akka hojjetan, achii ammoo gareen ta’anii akka walii sirreessan taasisi. Deebiin isaaniis 1.c 2. e 3. d 4. a 5. b ta’uu itti himi.

Walitti Makuu Daqiiqaa 10 Qaamolee Jechaa Walitti Makuu Hojii 2 kan ‘Walitti Makuu’ jedhu jala jiru hojjechiisi. Dura fakkeenya kennametti gaaffii 1ffaa dabaluun barattoota waliin hojjedhuu agarsiisi. Kana booda, deebiin 1. ni’arganna 2. niboqonna 3. niqonna kanneen jedhaniin walcinaa qabii sirreessiif.

Dubbisuun Booda Ergaa Hubachuu Hojii 3 jala kan jiru osoo hinhojjechiisin dura gaaffii 1ffaa barattoota waliin hojjedhu. Kana booda, gaaffilee hafan barattoonni ofii isaanii akka hojjetan itti himi. Deebii isaaniis yaada dubbisaatiin waaliin qabsiisuun sirreessiif.

Fayyadama Jechootaa Daqiiqaa 5 Jechoota Hiikaan Walitti Firoomsuu ‘Fayyadama Jechootaa’ kan jedhu jalaa Hojii 4 hojjechiisi. Dura dhuunfaa dhuunfaan hojjechiisi. Achii garee gareen ta’anii waliin deebii akka kennan taasisi. Kana booda, deebii isaanii 1. c 2. a 3. b 4. d Kan jedhaniin walcinaa qabanii akka ilaalan taasisi.

Dubbisuu Daqiiqaa 15 Dubbisuun Dura Tilmaamuu Dubbisa ‘Bu’aalee Beeladarraa Argaman’ jedhu osoo barattoonni hindubbisin dura, mata dureefi fakkii kanarraa maal akka huabtan gaafadhu. Kanarraa ka’uun dubbisicharraa maal akka eegan tilmaamsisi. Itti aansuun , dubbisa dubbisanii akka tilmaama isaanii mirkaneeffatan taasisi.

Afaan Oromoo Kutaa 3

178

Torban 20

Torban 20 Guyyaa 4 Qabiyyee Barannoo Guyyaa

ammoo gareen ta’anii kanneen hafan akka hojjetan taasisi. Yommuu hojjetanii xumuran deebii isaanii dareef akka dubbisan taasisi. Sirriitti hojjechuu isaaniis mirkaneeffadhu.

• Fufiilee ‘ni-… na’ fi qaamolee jechaa addaan qoqqooduu • Ergaa dubbisuu himuu

Fayyadama Jechootaa

• Faallaa jechootaa himuu Daqiiqaa 10

• Tartiba himaa sirreessuu

Faallaa Jechootaa Kennuu

Addaan Qoqqooduu

Kitaaba barattootaa Hojii 3 jala kan jiru hojjechiisi. Kunis faallaa jechootaa kennuu kan jedhuudha. Barattoonni gareen akka faallaa jechoota kennamanii hojjetan taasisi. Yommuu xumuran, deebii isaanii akka waliif dubbisan qajeelchi.

Daqiiqaa 5 Jechoota Qaamoleetti Qoqqooduu Hojii 1 kan ‘Addaan Qoqqooduu‘ jedhu jala jiru fakkeenya kennameefi jecha gaaffii 1ffaa irra jiru barattoota waliin hojjedhu. Kanneen hafan ammoo barattoonni ofii isaanii akka hojjetan taasisi. Dhumarratti, deebii isaanii 1. ‘ni- -bobbaas- -na’ 2. ‘ni- -dhaamsi- -na’ 3. ‘ni- -baran -na’ kan jedhaniin walcina qabanii akka ilaalan taasisi

Barreessuu Daqiiqaa 10 Himoota Tartiibaan Kaa’anii Keeyyata Barreessuu Kitaaba barattootaa Hojii 4 jalatti himoota wal keessa makaman tartiibaan akka kaa’an taasisi. Achiimmoo kan tartiibaan kaa’aniin akka keeyyata barreessan qajeelchi. Tartiibni himoota sanaas 1, 4, 2, 3, ta’uu mirkaneessiif.

Dubbisuu Daqiiqaa 15 Ergaa Dubbisaa Hubachuu Hojii 2 jala jiru hojjechiisi. Gaaffii 1ffaa ammoo barattoota waliin hojjedhu. Barattoonni

Torban 20 Guyyaa 5 Walitti Makuu/Addaan Qoqqooduu

Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Fufiilee ‘ni-..-na’ fi qaama jechaa walitti makuu

Daqiiqaa 5 Keessa Deebiifi Madaallii

• Fufilee ‘ni-.. na’ fi qaamolee jechaatti addaan qoqqooduu

Qaamolee Jechaa Walitti Makuu Qaamolee Jechootaa ‘ni- -tumsi- -na’ ni- -galchi- -na ‘ni- dhaggeeffan- -na’ ‘ni- -guddis- -na’ ‘ni- teessis- -na’ jedhan gabatee gurraacharratti barreessi. Kana booda, barattoonni akka walitti makuun jechoota

• Tartiiba himootaa sirreessuun hima ijaaruu. • Sirrummaafi ga’umsaan dubbisuu.

Afaan Oromoo Kutaa 3

179

Torban 20

ijaaran taasisi. Sirriitti walitti makuu isaanii mirkaneeffadhu.

3. Walumaagalatti jireenyi naamaa qonnaarratti hundaa’a.

Daqiiqaa 5

4. Itti dabalees, sharafa alaa ni argamsiisa.

Jechoota Qaamolee Isaaniitti Addaan Qoqqooduu Jechoota, ‘nideemna’ ‘niteenya’ nidubbisna, nibarsiifna, nigorsina, kanneen jedhan gabatee gurraafcharratti barreessi. Itti aansuun, barattoonni dhuunfaa dhuunfaan akka qaamoleetti qoqqoodan taasisi. Yoo isaanitti cime fakkenya tokko fudhuu agarsiisi.

Barreessuu Daqiiqaa 15 Keessa Deebiifi Madaallii Keeyyata Ijaaruu Himoota armaan gadii gabatee gurracharratti barreesiif. 1. Hojii qotuurraa bu’aa hedduu arganna.

Kana booda tartiibaan kaa’anii keeyyata akka barreessan taassi. Tartiibni isaanii 1, 2, 4, 3 ta’uu mirkaneessiif.

Dubbisuu Daqiiqaa 15 Keessa Deebiifi Madaallii Ga’umsaafi Sirrummaan Dubbisuu Dubbisa ‘Bu’aalee Beelladarraa Argaman’ jedhu irra deebi’anii gareen akka dubibsan taasisi. Yommuu garee keessaa namni tokko dubbisu, kanneen biroon ammoo akka hordofan taasisi. Haala kanaan, barattoonni dabaree dabareen haa dubbisani. Ati ammoo keessa deemuun siriitti dubbisuu isaanii mirkaneeffadhu.

2. Kuduraafi fuduraan bu’aa hojii qonnaati.

Afaan Oromoo Kutaa 3

180

Torban 20

Torban 21: Xiyyeeffannoo Barannoowwan Torbanii Hanga ga’ee goguuttis nikunuunsitu. Yeroo goganis cabsitanii nituultu. Boqqolloo isa tuulame niquncistu. Bishingaafi boobee ammoo nidhooftu Adeemsa oomisha isaanii kana hundarratti of eeggannoo yoo gootan bu’aa gaarii irraa niargattu, “ jedheen.

Kaayyoo Barannoowwan Torbanii Barattoonni: • yaada ijoo dubbisa dhaggeeffatanii himu. • ergaa ijoo waan dubbisanii addaan baafatu.

Hirmaattonni walga’ichaas akkaataa oomishni isaanii itti dabalurratti hubannoo argatanitti nigammadan. Malleen ammayyaa hordofuun oomishuun bu’a qabeessummaa dabaluu isaa hubatan. Akkaataa hubataniin hojjechuufis murteessan. Ogeessichis jara waliin ta’uun itti fufiinsaan deeggarsa akka kennuuf waadaa galeef. Dhumarrattis,walga’icha eebba manguddootiin xumuruun mana mana isaaniitti galan.

• fufiilee ‘ni-… -tu’fi qaamolee jechaatti walitti maku. • fufiilee ‘ni… -tu’ fi jecha addaan qodu. • hima tartiiba qabu ijaaru. Yaada bu’uuraa: Qonna Ijoo Dubbii: Akaakuuwwan Midhaanii

Dhaggeeffachuu

Dubbisuu

Marii Oomisha Midhaanii Yeroo tokko namoonni ganda tokko keessa jiraatan walga’ii bahan, Walga’ichis akkaataa oomishni midhaanii itti dabalurratti mari’achuu ture. Geggeessaan walga’ichaas kaayyoo walga’ichaa ibse. Mariinis ni’eegale. Namoonni hunduu yaada kennan. Ogeessichis midhaan naannoo isaaniitti oomishaman warra kam kam akka ta’an gaafate. Hirmaattonni walga’ichaas boqqolloo, qamadii, bishingaafi xaafii akka ta’an itti himan. Itti fufuunis, kanneen oomishni isaanii gadi bu’es warra akka boqqolloofi bishingaa akka ta’es ibsan. Sababni gadi bu’iinsa oomisha kanaas maal akka ta’e hubachuu hindandeenye jedhaniin. *** SABABNI GADI BU’IINSA OOMISHA KANAA MAAL TA’A JETTEE YAADDA ? *** Ogeessi qonnaa sunis akkaataa oomisha midhaan agadaa itti dabalaman barsiisuu barbaade. Akkaataa oomishni boqolloo, bishingaafi boobee itti fooyya’an irratti barsiisuu kennuu eegale. “Midhaan agadaa oomishuuf jalqaba lafa isaaf ta’u nifilattu. Sana booda, sanyii filatamaa nibitattu. Sanyii kanas lafa bullaa’e sanarra sararaan nifaacaaftu. Yeroo biqilee gurguddatus farra aramaa gargaaramuun aramaa keessaa niballeessitu. Afaan Oromoo Kutaa 3

181

Akaakuuwwan Midhaaniifi Haala Oomisha Isaanii Akaakuuwwan midhaanii bakka afuritti qooduun ilaaluu dandeenya. Isaan keessaa tokko midhaan agadaati. Gosti midhaanii kun agadaafi ija isaatu nyaatama. Isaanis boqqolloo, bishingaafi boobeedha. Gosni midhaanii inni biraan ammoo midhaan biilaati. Midhaan biilaa garbuu, qamadii, omboriifi xaafii of keessatti haammata. Gosni midhaanii warri kaan ammoo midhaan dibataafi midhaan dheedhiidha. Midhaan dibataa nuugii, saliixii, talbaafaa yoo ta’u, midhaan dheedhiin ammoo baaqelaa, ataraafi shumburaadha. Gosni midhaan kun waan ittiin kanneen biroorraa adda ta’aniifi walfakkaatan qabu. Midhaan dheedhiin faca’ee marguufi gabaadhaafis ta’ee nyaataaf tajaajiluu isaatiin warra kaaniin wal fakkaata. Gosa midhaanii kana kan biroorraa adda kan godhu immoo dheedhiin isaa nyaatamuufi ittoof ooluu isaati. Gosni midhaanii kun bilchaatees dhangaa tokko waliin dhiyaachuu danda’u jechuudha. Hawaasni tajaajila midhaan dheedhii waan beekuuf akka oomishan walgorsa. Gaaf tokko Obbo Bokkuun waa’ee midhaan dheedhii irratti gorsa kennaa ture. Yeroo gorsus, “Na

Torban 21

dhagahaa! Oyiruu tokkorratti boqqolloo yoo facaaftan, kaan irratti ammoo baaqelaa nifacaaftu. Facaaftaniis nikunuunsitu; yommuu gogu ammoo nicabsitu. Ataraafi shumburaa nibuqqistu. Haala kanaan yoo xiyyeeffannoo laattaniif, dheedhiifi bilchaataa isaa nisoorattu. Walumaagalatti, midhaan dheedhii oomishuun bu’aa gaarii argachuuf kunuunsa barbaachisaa taasiisuffii qabdu” jedheen kunuunsi barbaachisaadha.” Akaakonni midhaanii armaan olitti tarreeffaman akkaataa itti oomishamaniin walfakkaatu. Fakkeenyaaf, akaakuu midhaanii

hunda oomishuun dura lafa niqottu. Qottanii erga bulleessitanii boodas nifacaaftu. Warra jirmi isaanii fufurdaa nimurtu. Warra jirmi isaanii qaqalloo ammoo nihaamtu. Lameenuu nituultu. Boqqolloo qunciftanii falfaltu. Kanneen hafan ammoo dhooftanii calleessitu. Achiis, callaa galfattu. Gabaabumatti, gosoonni midhaanii afur yoo ta’an, akkaataa itti oomishamaniin walfakkaachuus, adda ta’uus danda’u.

Torban 21 Guyyaa 1 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • yaada ijoo waan dhaggeeffatanii himuu • yaada ijoo dubbisaa addaan baafachuu • fufiilee ’ni- ...-tu’ fi qaama jechaa walitti makuu • hiika jechaa kennuu

Dhaggeeffachuun Booda Yaada Callaa Himuu Erga dubbisicha dubbisteefii xumurtee booda, kitaaba barattootaa irra gaaffilee Hojii 1 jalatti dhiyaatan hojjechiista. Dura gareedhaan barattoota gurmeessiitii gaaffilee kennaman irratti akka waliin mari’atan taasisi. Mari’atanii yeroo xumuran, yaada garee isaanii akka ibsan jajjabeessi. Dhumarratti, akkaataa dubbisichaatti deebii sirrii ta’ e kenniif.

Walitti Makuu

Dhaggeeffachuu Daqiiqaa 15 Dhaggeeffachuun Dura Tilmaamuu Dubbisa mata dureen isaa ‘Marii Oomisha Midhaanii’ jedhu osoo hindubbisin dura mata dureefi fakkii achi jalatti dhiyaaterraa maal akka hubatan tilmaamsisi. Dhaggeeffatanii tilmaamni isaanii sirrii ta’uu fi dhiisuu isaa akkka mirkaneeffatan itti himuun qajeelchi. Yeroo Dhaggeeffachuu Tilmaamuu Dubbisa ‘Marii Oomisha Midhaanii’ jedhu utuma dubbistuufii bakka mallattoo [***] yeroo geessu addaan kuti. Gaaffii dubbisicha gidduu jiru gaafadhu. Deebii garagaraa kennuu danda’u. Erga tilmaama isaanii kennanii booda, dubbisicha irra deebi’uun dubbisiif. Sirriitti dhaggeeffatanii tilmaama isaanii akka mirkaneeffatan taasisi.

Afaan Oromoo Kutaa 3

Daqiiqaa 5 Qaamolee Jechootaa Walitti Makuu Amma ammoo fufiilee ‘ni…tu’ fi qaamolee jechaa walitti makuu shaakalsiista. Fkn ni- -facaaf- -tu  ‘nifacaaftu’ ni- -nyaat- -tu  ninyaattu. Akka fakkeenya kanaatti kanneen qaamolee jechootaa Hojii 2 jalaa ofiin haahojjetan. Sirriitti walitti makuu danda’uu isaanii mirkaneeffadhu. Deebiin isaanii: 1. nimurtu 2. niqottu 3. nihaamtu

Dubbisuu Daqiiqaa 10 Dubbisuun Dura Tilmaamuu Dubbisa mata dureen isaa ‘Akaakuuwwan Midhaaniifi Haala Oomisha isaanii’ jedhu osoo hindubbisiisin dura, mata dureefi fakkii kennamerratti mari’achiisi. Yaada isaaniis harkaa fuuchuun dubbisuuf qopheessi. 182

Torban 21

Yeroo Dubbisuu Hubannoo madaaluu Dubbisanii mallattoo [***] bira yoo ga’an akka addaan kutan taasisi. Kana booda waan dubbisanirraa maal akka hubatan gaafadhu. Erga hubannoo isaanii madaaltee booda, dubbisicha itti deebi’anii akka dubbisanii xumuran taasisi. Dubbisuun Booda Yaadolee Callaa Himuu Dubbisicha akkuma xumuraniin, gaaffilee Hojii 3 jala jiran gareen ta’uun akka hojjetan taasisi. Yeroo isaan hojjetanis gidduu deemuun isaan jajjabeessi. Mari’atanii yeroo xumuran

deebiisaa akka dhiyeessan carraa kenniif. Erga dhiyeessanii booda, barattoonni hundi akka irratti yaada kennan jajjabeessi.

Fayyadama Jechootaa Daqiiqaa 10 Hiika Jechootaa Kennuu Jechoota Hojii 4 jala jiraniif barattoonni hiika akka barbaadan qajeelchi. Deebiin jechoota sanaas duraa duubaan ‘beekaa, diina fayidaafi lafa qonnaa’ akka ta’an mirkaneessiif.

Torban 21 Guyyaa 2 Dubbisuun Booda Yaadolee Callaa Hubachuu

Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Fufii ‘ni- … tu’ jecharraa addaan qoqqooduu.

Dubbisicha dubbisanii erga xumuranii booda, gaaffilee Hojii 2 jala jiran hojjechiista. Jalqaba gareen irratti haa mari’atan. Dhumarratti deebii isaanii dareef haagabaasan.

• Yaadolee calla dubbisaa adda baafachuu

Fayyadama Jechootaa

• Faallaa jechootaa himuu • Yaada tartiiba qabu barreessuu.

Daqiiqaa 15 Jechootaaf Faallaa Isaanii Kennuu

Addaan Qoqqooduu Daqiiqaa 5 Qaamolee Jechaatti Addaan Qoqqooduu Jechoota kitaaba barattootaa Hojii 1 jalaa akka addaan qoqqoodan taasisi. Fakkeenya kanas hojjedhuuf. Fkn. ‘nicaccabsitu ni-cac-cabsi-tu Kana boda jechoota 1-3 jiran qoqqoochisi. Sirriitti qoqqooduu isaaniis mirkaneffadhu.

Dubbisuu

Barreessuu Daqiiqaa 10

Daqiiqaa 10 Dubbisuun Dura Beekumsa Duraanii Kakaasuu Dubbisa ‘Akaakuuwwan Midhaanii fi Haala Oomosha Isaanii’ jedhu, barattoonni osoo irra deebi’anii, hindubbisin, dura waa’ee mata durichaa maal akka yaadatan gaafadhu. Gaaffii kennites gareen irratti mari’achiisi. Gareen irratti erga mariyatanii yaada isaanii akka dhiyaassan taasisi.

Afaan Oromoo Kutaa 3

Hojiin keenya alanaa ammoo jechoota Hojii 3 jalaa hojjechuudha. Kunis jechoota faallaa isaanii waliin walitti firoomsuudha. Dabtara isaanii irratti barreeffatanii akka hojjetan taasisi. Deebiin isaaniis kan armaan gadii ta’uu isaa mirkaneeffadhu. 1. e 2. b 3. a 4. c

183

Hima Barreessuu Amma ammoo barreessuu shaakalsiista. Kitaaba barattootaa irra Hojii 4 jalatti adeemsa boqqolloon ittiin oomishamu keessaa tokko barreeffamee jira. Isa baarreeffame fakkeenya gochuun kan hafan akka barreessan isaan jajjabeessi. Isa barreessanis akka isaan ibsan carraa kenniif.

Torban 21

Torban 21 Guyyaa 3 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Yaada walii galaa dubbisa dhaggeeffatanii addaan baafachuu • Gahumsaafi sirrummaan dubbisuu • Yaada ijoo waan dubbisanii ibsuu

Dhaggeeffachuu Daqiiqaa 20 Dhaggeeffachuun Dura Beekumsa Duraa Kakaasuu Dubbisa ‘Marii Oomisha Midhaanii’ jedhu osoo irra deebitee barattootaaf hindubbisin dura, gaaffilee armaan gadii hojjechiisi. Dubbisni yeroo darbe dhaggeeffatte waa’ee maal ture? oomisha midhaanii guddisuuf maal gochuutu barbaachisa? Erga gareen mariyatanii booda dubbisiif. Dhaggeeffachuun Booda Ergaa Hubachuu Amma ammoo gaaffilee kitaaba barattootaa Hojii 1 irraa hojjechiista. Kaayyoon hojiii kanaas, barattoonni yaada isaanii ibsachuu akka danada’an shaaakalsiisuufi. Kanaafuu, barattoota yeroo baay’ee hindubbanne filachuun yaada isaanii akka ibsatan jajjabeessi.

Dubbisuu Daqiiqaa 20 Shaakala Ga’umsaafi Sirrummaan Dubbisuu Dubbisa mata dureen isaa ‘Akaakuuwwan Midhaaniifi Akkaataa Oomisha Isaanii’ jedhu irra deebi’uun akka dubbisan taasisi. Jalqaba, garee gareetti qoodi. Sanaan booda, garee keessaa namni tokko yeroo dubbisu, kanneen hafan ammoo akka dubbisan ijaan ilaalaa hordofan taasisi. Haaluma kanaan dabaree dabareedhaan dubbisuu shaakalsiisi. Yeroo shaakalsiistee xumurte ammoo gaaffilee Hojii 1 jala jiran irratti akka mari’atan taasisi. Dubbisuun Booda Ergaa Hubachuu Gaaffiilee Hojii 2 jala jiran irratti barattoonni garee gareetti qoodamanii akka mriyatan qajeelchi. Yommuu mariyatan, garee keessaa namni tokko tokko yaada barattootaa akka barreessu godhi. Yommuu mariyatanii xumuran, namni barreesse sun akka dareef dubbisu taasisi.

Torban 21 Guyyaa 4 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Fufii’ni-..-tu’ qaama jechaatti makuu • Dubbisanii ergaa ijoo himuu • Jechoota hiikaan walitti firoomsuu

‘ni –filat- -tu’ ‘nifilattu’ ‘ni –cirat- -tu’ ‘nicirattu’ Erga fakkeenya kana hojjetteefi booda kan kitaaba isaaniirraa sirriitti walitti makuu isaanii mirkaneeffadhu.

• Jechoota kennamaniin hima ijaaruu

Walitti Makuu Daqiiqaa 5 Qaamolee Jechaa Walitti Makuu Qaamolee jechaafi fufiilee kitaaba barataa Hojii 1 jalatti kennaman akka walitti makn taasisi ofii keetii ammoo fakkeenya kenniif. Fakkeenya kee kanneen keessaa tokko ta’uu mala. Afaan Oromoo Kutaa 3

Dubbisuu Daqiiqaa 15 Dubbisuun Dura Beekumsa Duraanii kakaasuu Dubbisa ‘Akaakuuwwan Midhaaniifi Haala Oomisha Isaanii’ jedhu osoo barattoonni irra deebi’anii hindubbisin dura “Waa’ee dubbisa yeroo darbe dubbistee maal maal yaadatta? Gaaffii jedhu gaafadhu. Gaaffii kanas gareen akka hojjetan taasisi.

184

Torban 21

firoomsan taasisi. Dhumarratti deebiin isaanii akka armaan gadii ta’uu isaa akka mirkaneeffatan taasisi.1, c 2, a 3, b

Dubbisuun Booda Ergaa Hubachuu Gaaffilee Hojii 2 jala jiran akka dhuunfaan hojjetan taasisi. Yeroo isaan hojjetan gidduu deemuudhaan hojjechuu isaanii hordofi. Isa hojjetanis akka dubbisan taasisi. Dhumarratti yaada dabalataa kennuun guduunfiif.

Barreessuu

Fayyadama Jechootaa Daqiiqaa 10 Jechoota Hiika Isaaniin Walitti Firoomsuu. Alana ammoo, Fayyadama Jechootaa Hojii 3 hojjechiisi. Jechoota ‘A’ jalatti tarreeffamananiif hiika kan ta’u ‘B’ jalaa akka filatanii walitti

Daqiiqaa 10 Jechoota Kennamaniin Hima Ijaaruu Kitaaba barattootaa keessaa barreessuu Hojii 4 jalatti jechoota dhiyaatanitti hima akka ijaaran taasisi. Himoota isaan ijaaranis gidduu deemuun ilaali. Kanneen hima ijaaruu hindandeenye, adda baafachuun shaakalsiisi.

Torban 21 Guyyaa 5 Jechoota kanneen qaamolee isaaniitti qoqqooduu danda’uu isaanii mirkaneeffadhu. Kanneen qoqqooduu hindandeenyeef , fakkeenya mataa kee tokko fudhuu qoqqoodii itti agarsisi.

Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Fufiilee ‘ni… tu’fi qaamolee jechaa walitti makuu • Fufiilee ‘ni… tu’ jecharraa addaan qoqqooduu

Dubbisuu

• Ga’umsaan dubbisuu

Daqiiqaa 10 Keessa Deebiifi Madaallii Ga’umsaafi Sirrummaan Dubbisuu Dubbisa mata dureen isaa ‘Akaakuuwwan Midhaaniifi Haala Oomisha Isaanii’ jedhu, irra deebiidhaan akka dubbisan taasisi. Garee gareetti qoodiitii garee keessaa tokko yeroo dubbisu, kaan ammoo akka ija irraa deemsisuun hordofan taasisi. Haala kanaan dabareedhaan akka shaakalan jajjabeessi. Atis barattoonni kee gahumsaafi sirrummaan dubbisuu isaanii mirkaneeffadhu.

Walitti Makuu/Addaan Qoqqooduu Keessa Deebiifi madaallii Qaamolee Jechaa Walitti Makuu Daqiiqaa 5 Fufiilee ‘ni… tu’ fi qaamolee jechaa walitti makuu danda’uu isaanii madaalta. Qaamolee jechaa kanaa gadii gabatee gurraacharratti barreessiif. Dabtara irratti akka hojjetan taasisi. 1. ni- cabsi- -tu 4. ni- filat- -tu 2. ni- caal- -tu 5. ni- him- -tu 3. ni- bit- -tu Akka isaan walitti makan taasisi. Walitti makuu danda’uu isaaniis mirkaneeffadhu. Barattoota walitti makuu hindandeenyeef fakkeenya dabalataa kennuun shaakalsiisi.) Jechoota Qaamolee Isaaniitti Addaan Qoqqooduu Daqiiqaa 5 Jechoota kanaa gadii gabatee gurraacha irratti barreessiif. Dabtara irratti akka addaan qoqqoodan taasisi. nituultu, niguurtu nicortu nigorsitu nibulchitu Afaan Oromoo Kutaa 3

Barreessuu Daqiiqaa 20 Keessa Deebiifi Madaallii Hima Ijaaruu Amma ammoo, dandeettii barreessuu isaanii madaalta. Jalqaba jechoota armaan gadii gabatee gurraacha irratti barreessiif. Jechoota kanatti hima akka ijaaran jajjabeessi. Sanyii, eeggannoo, waadaa, biqile. Himoota sirrii ijaaruu danda’uu isaanii mirkaneeffadhu. Sadarkaa barattoonni kee irra jiran madaali. Akka sadarkaa isaaniitti warra deeggarsi barbaachisu, adddatti gargaaruun dandeettii barreessuu isaanii akka cimsatan godhi.

185

Torban 21

Torban 22: Xiyyeeffannoo Barannoowwan Torbanii Kaayyoo Barannoowwan Torbanii Barattoonni: • dhaggeeffatanii yaada callaa dubbisichaa himu. • fufiilee ‘ni- ... -u’ fi qaama jechaa walitti maku • fufilee ‘ni- ... -u’ fi qaama jechaa addaan qoqqoodu • yaada ijoo dubbisaa eeru. • jechootaaf hiika kennu. • hima barreessu Yaada bu’uuraa: Hojii Ijoo Dubbii: Gosa Hojii

Dhaggeeffachuu Obsa Dhabuu Yeroo tokko namicha obsa hinqabne tokkotu ture jedhan. Namichi kun loon horsii suurratti bobba’ee ture. Haata’u malee, loon horsiisuu kana ninuffe. Hojii isaa kana dhiisee namoota hojii adda addaarratti bobba’an bira deeme. Hojiin isaanii hunduu itti miidhagan. “Kanas maaliifan hinhojjedhu?” jechuun of gaafate. Hundayyuu hojjechuun qaba jedhee murteesse. Gaaftokko ganamaan ka’ee namoota camadatanii qotan bira deeme. Akkuma achi ga’een “Ashamaa!” jedheen. Warri qotan sunis, “Ashamii hindhabin,” jedhaniin. Sana booda, “Qonna kana isin niqottu; anis akka keessan qotuun barbaada,” jedheen. “Qotuu dandeessa,” jedhaniin. Namichis gara manaatti deebi’uun meeshaa qonnaa qopheeffate. Lafaafi sangootas barbaaddatee qotuu eegale. Guyyoota muraasaaf erga qotee booda nuffee, dhiisee gara warra daldaluu deeme. Nagaa erga gaafatee booda, “Isin nidaldaltu. Anis daldaluun barbaade,” jedheen. Isaanis, “Daldaluu dandeessa,” jedhaniin. Yeruma sana asii achi fiigee hayyama daldaluu baafate. Daldaluus eegale. Waanuma namoonni hojjetaniif hojjeta malee kamtu akka bu’aa

Afaan Oromoo Kutaa 3

qabuufi hinqabne hinbeeku. Hojiin isaas bitee gurguruu qofa ta’e. Kanaanis milkaa’uu dadhabe. Meeshaalee daldala isaa gurguree hayyama isaa cufee itti dhiise. [*** KANATTI AANSEEHOO MAAL HOJJETA JETTEE YAADDA ?***] Qotuuf daladaluun milkaa’uu dhabuu isaarraa baruu dadhabe. Ammas kan biraa hojjechuu yaade. Kanaaf ammoo warra barsiisu bira deeme. Jaras nagaa gaafate. “Isin nibarsiistu. Anaan maaltu dhorkee?” jedheen. Barsiisonnis, “Barsiisuu dura barachuu qabda. Kun ammoo yeroo dheeraa fudhata,”jedhaniin. Namichichis duraanuu ninuffa waan ta’eef, “Kun natti haahafu!” jechuun dhiisee deeme. Dhumarratti, gara warra mana ijaaranii deeme. Akkuma jara bira ga’een nagaa gaafatee hojii gargaaruu eegale. Osuma haasa’aa hojjetanii “Isin mana ni ijaartu. Kanaanis maallaqa ni’argattu. Ani yoon mana ijaare eenyutu na dhowwa?” jedheen. Warra mana ijaaru keessaa namichi harki mirgaa miidhamaa tokko gara isaa ilaalee”Harka kootu miidhame malee sammuun koo nagaadha. Obsaanan mana ijaaran jira. Mana ijaaruun obsaafi ogummaa barbaada,” jedheen. Namichis obsa dhabuu isaatiin hojii baay’ee eegalee akka dhiises yaadate. “Dhuguma jette, Ani obsa dhabuun waan hedduu dhabe,” jedheen Sana booda gara hojii isaa isa duraatti deebi’ee cimee hojjechuuf murteesse. Akkuma murteesses raawwate, “Mammaaksi ‘Obsaan aannan goromsaa dhuga’ jedhus dhuguma jedhe,” jedhama.

Dubbisuu Akaakuuwwan Hojii Akaakonni hojii namoonni irratti bobba’anii hedduudha.Isaan keessaa muraasni qotuu, daldaluufi barsiisuudha. Namoonni hunduu hojiirratti bobba’an kanaan hawaasa tajaajilu. Fakkeenyaaf, Namoonni qonnarratti bobba’an midhaan nyaataa hawaasaaf dhiyeessu. Kun ammoo hojii isaaniirratti akka cimaniif

186

Torban 22

gargaara. Kana malees, bu’aa qonna isaanii kanaan galii argatu. Biyyaaf ammoo, sharafa alaa argamsiisu. Sharafni kunis bu’aa midhaan oomishuufi beellada horsiisuu of keessatti qabata.  Daldallis akaakuu hojii namoonni hedduun irratti bobba’anii jiraniidha. Kanneen akaakuu hojii kanarratti bobba’an bitanii gurguru. Kunis waan bakka tokko jiru nibitu. Bakka wanti

sun hinjirre ammoo nigeessu. Kanaanis waan barbaadamuufi warra barbaadu walitti fidu. Barsiisonni immoo ogummaa isaaniitiin doofummaarratti duulu. Beekumsa aadaarraa argamuufi beekumsa ammayyaa walsimsiisuun qaroomina nibabal’isu. Gabaabumatti, qotuu, daldaluufi barsiisuun gosoota hojii jireenya hawaasaa utubaniidha.

Torban 22 Guyyaa 1 Qabiyyee Barannoo Guyyaa

immoo ofiin akka hojjetan taasisi. Deebii isaaniis akka dubbisichaatti sirreessi.

• Dhaggeeffatanii yaada ijoo himuu • Fufii ni- -u’ fi qaamolee jechootaa walitti makuu

Walitti Makuu Daqiiqaa 5 Qaamolee Jechaa Walitti Makuu

• Dubbisanii ergaa isaa himuu. • Jechoota hiika isaaniitiin walitti firoomsuu

Alana ammoo fufiilee ‘ni- …-u‘ fi qaamolee jechootaa akka walitti makan taasisi. Kitaaba barattotaa Hojii 2 irratti kan argamu hojjechiisi. Fkn ‘ni- dhiyeess- -u  nidhiyeessu’. Akkuma fakkeenya kanaatti qaamolee jechaa walitti haamakan. Sirriitti walitti makuu isaaniis mirkaneeffadhu.

Dhaggeeffachuu Daqiiqaa 15 Dhaggeeffachuun Dura Tilmaamuu Dubbisa mata dureen isaa ‘Obsaan Dhabuu’ jedhu osoo hindubbisiniif dura mata dureefi fakkiin dhiyaate maal akka ta’an tilmaami. Barattoota kees tilmaamsisi. Ittaansuudhaan dubbisa dubbiftuuf dhaggeeffatanii tilmaama isaanii akka mirkaneeffatan taasisi.

Dubbisuu Daqiiqaa 15 Dubbisuun Dura Tilmaamuu Dubbisa mata dureen isaa ‘Akaakuuwwan hojii’ jedhu osoo barattoonni hindubbisin dura mata dureefi fakkii achi jalatti dhiyaaterraa maal hubachuu akka danda’an barattoota tilmaamsisi. Sana booda, dubbisicha dubbisuun tilmaama isaanii akka mirkaneeffatan taasisi

Yeroo Dhaggeeffachuu Tilmaamuu Dubbisa mata dureen isaa ‘Obsaan Dhabuu’ jedhu, osoo dubbistuu bakka mallattoon [***] jirutti addaan kutiitii waan ittaanee dhufu akka tilmaaman taasisi. Erga tilmaama isaanii himanii booda, dubbisicha itti fufii dubbisiif. Isaanis dhaggeeffachuudhaan tilmaama isaanii akka mirkaneeffatan taasisi.

Yeroo Dubbisuu Hiika Jechaa Tilmaamuu

Dhaggeeffachuun Booda Yaada Ijoo Hubachuu Dubbisicha dubbisteefii erga xumurtee booda, kitaaba barattootaa Hojii 1 jalatti gaaffilee kennaman akka hojjetan taasisi. Dura gaaffii 1ffaa hojjedhuutii itti agarsiisi. Kanneen hafan

Afaan Oromoo Kutaa 3

187

Dubbisa ‘Akaakuuwwan Hojii’ jedhu dubbisiisi. Jalqaba barattoota garee gareedhaan qoqqoodi.Garee keessaa namni tokko sagalee ol kaasee yeroo dubbisu, Kanneen hafan ammoo, dubbisicha ijaan irra butaa akka dubbisan taasisi. Mallattoo [***] bira yeroo ga’an addaan kuchisiisiitii gaaffii [*** hiikni jecha ‘sharafa ‘ jedhuu maal? ***] jedhu

Torban 22

gaafadhu. Erga deebii kennanii booda itti deebi’anii dubbisanii akka xumuran taasisi. Dubbisuun Booda Ergaa Hubachuu Erga dubbisicha dubbisanii xumuranii booda gaaffilee kitaaba barattootaa irraa Hojii 3 jala jiran hojjechiista. Jalqaba gaaffii tokkoffaa barattootaaf hojjedhu. Ittaansuudhaan, gaaffilee hafan ofii isaaniin akka hojjetan taasisi. Akka dubbisichaatti deebii isaanii sirreessiif.

Fayyadama Jechootaa Daqiiqaa 5 Jechoota Walitti Firoomsuu. Amma ‘Fayyadama Jechootaa’ jala kan jiru Hojii 4 hojjechiista. Kunis, gosoota hojiifi dalagaafi namni hojii sana hojjetu raawwatu walitti firoomsuudha. Fakkeenyaaf, ‘barsiisuu ‘kan jedhu, kanneen B jala jiran keessaa ‘qormaata qoruu’ kan jedhutti firooma. Haaluma kanaan kanneen hafan akka walitti firoomsan jajjabeessi. Deebii isaaniis sirreessiif.

Torban 22 Guyyaa 2 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Dhaggeeffatanii yaada ijoo himuu • Fufiilee ‘ni… u’ fi qaama jechaa addaan qoqqooduu • Ergaa ijoo dubbisaa addaan baafachuu • Jechootaan bakka duwwaa guutuu • Hiimoota barreessuu.

Addaan Qoqqooduu Daqiiqaa 5 Qaamolee Jechaatti Addaan Qoqqooduu Har’a ammoo fufii ‘ni… u’ fi qaamolee jechaa akka addaan qoqqoodan taasista. kanaafis kitaaba barattootaa Hojii 1 jalatti gaaffilee dhiyaatan akka fakkeenya kennameetti hojjechiisi. Fkn. ‘ni- -qoos- u’  ‘niqoosu’. Sanaan booda, ofii isaaniin kan Hojii 1 jalaa hunda akka hojjetan jajjabeessi. Siriitti addaan qoqqooduu isaanii mirkaneeffadhu.)

Dubbisuu Daqiiqaa 10 Dubbisuun Dura Beekumsa Duraanii Kakaasuu Dubbisa mata dureen isaa ‘Akaakuuwwan Hojii’ jedhu, irra deebi’uun osoo hindubbisiisin dura, beekumsa duraan qaban kakaasiif.

Afaan Oromoo Kutaa 3

kanaafis waa’ee mata durichaa waan beekan akka himan jajjabeessi. Dubbisicharrattis odeeffannoo kennuufiin yaadachiisi. Ittaansuun, dubbisicha irra deebi’anii akka dubbisan taasisi. Dubbisuun Booda Ergaa Hubachuu Erga dubbisicha xumuraniin booda, gaaffilee kitaaba isaaniirraa Hojii 2 jalaa hojjechiista. Gaaffii tokkoffaa isaanii wajjin hojjedhu. Kanneen hafan immoo, ofii isaaniin akka hojjetan taasisi. Gaaffilee kanarratti barataan hunduu yaada dhuunfaa isaa akka dubbatu jajjabeessi. Dhumarrattis yaada sirrii ta’e cuunfii itti himi.

Fayyadama Jechootaa Daqiiqaa 10 Jechoota Kennamaniin Bakka Duwwaa Guutuu Amma ammoo kitaaba barattootaa ‘Fayyadama Jechootaa’ Hojii 3 jala kan jiran hojjechiista. Jalqaba bakka duwwaa hima lakkoofsa 1 irra jiru keessaa ofii keetii guutii itti agarsiisi. Fakkeenyaaf, hima jalqabaa kan guutu jecha ‘dirqama’ jedhudha. Haaluma kanaan, kanneen hafan dabtara isaaniirratti barreeffatanii akka hojjetan taasisi. Deebiin isaaniis, 2. niqophaa’u 3. nitajaajilu 4. beellada, walcinaa qabuun mirkaneeffadhu.

188

Torban 22

kennan himoota shaniin akka barreessan taasiisi. Yeroo isaan hojjetan daree keessa deemuudhaan Hojii isaanii ilaali. Barattoota deeggarsa barbaadan, addatti gargaarsa godhiif.

Barreessuu Daqiiqaa 15 Himoota Ijaaruu Alana ammoo, kitaaba barattootaa irra Hojii 4 jalatti kan kenname hojjechiisi. Tajaajila qonnaan bultoonni hawaasaaf

Torban 22 Guyyaa 3 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Dhaggeeffachuun yaada callaa dubbisichaa himuu

Dubbisuu Daqiiqaa 20 Dubbisuun Dura Tilmaamuu

• Ga’umsaafi sirruummaan dubbisuu • Yaada ijoo dubbisaa addaan baasuu

Dubbisa ‘Akaakuuwwan Hojii ‘ jedhu osoo barattoonni hindubbisin dura gaaffilee.

Dhaggeeffachuu Daqiiqaa 20 Dhaggeeffachuun Dura Beekumsa Duraanii Kakaasuu Dubbisa ‘Obsaan Dhabuu’ jedhu irra deebitee osoo barattootaaf hindubbisin dura gaaffilee armaan gadiirratti mariyachiisi. Yeroo darbe waa’ee maal dhaggeeffattan? Dubbisa dhaggeeffannaa sana keessatti namichi dhiyaate eenyu ? Deebii isaaniis yaada dubbisichaafi muuxannoo isaaniitiin waliin qabsiisuun harkaa fuudhi. Sana booda gara dhaggeeffachuutti qajeelchi.

2. Fakkii kennamerraas maal akka hubatan akka himan godhi. Kanas gareen hojjechiisi. Dhumarrattis yaada garee, barataan tokko garicha keessaa akka ibsu taasisi. Sana booda, akka barattoonni sagalee ol fuudhanii dubbisan taasisi. Dubbisuun Booda Yaadolee wal Dorgomsiisuu. Erga dubbisa ‘Akaakuuwwan Hojii’ jedhu dubbistee booda, gaaffilee kitaaba keessan Hojii 2 kan dubbisuu jala jiru irraatti garee gareen akka falmii taasisan godhi. Garee keessatti namni hunduu hirmaannaa walqixa akka qabaatan gidduu deemuun jajjabeessi. Dhumarrattis, yaada garee isaanii dareef akka dhiyeessan taasisi.Osoo falmii hineegalin, barattoota afur kan mata duree sana deggeran, afur ammoo kanneen morman filachiisi. Kan booda, namnii mata duree mormii deeggaru haadhiyeessu. Achii inni falmuu itti haafufu. Haala kanaan wal falmisiisi.

Dhaggeeffachuun Booda Ergaa Himuu Dubbisicha dubbisteefii erga xumurtee booda, kitaaba barattootaa irraa Hojii 1 jalati gaaffilee kennaman hojjechiisi. Gaaffilee kanneen irratti garee gareen ta’uun yaada akka waljijjiiran taasisi. Sanaan booda, yaada garee isaatiin irratti waliigalan dareef akka dhiyeessan jajjabeessi. Dhumarrattis yaada cuunfaa kenniif.

Afaan Oromoo Kutaa 3

1. Akaakuuwwan Hojii beekan akka himan taasisi. maal yaaadatta?

189

Torban 22

Torban 22 Guyyaa 4 Fayyadama Jechootaa

Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Jechoota fufii ‘ni… u’ qaban barreessanii addaan qoqqooduu. • Dubbisaanii yaada caalla dubbisichaa himuu • Jechootaaf hiika kennuu • Hima ijaaruu

Addaan Qoqqooduu Daqiiqaa 5 Qaamolee Jechaa Addaan Qoqqooduu Kitaaba barattootaa keessaa qajeelfama qaamolee jechaa addaan qoqqooduu’ Hojii 1 jala kan jiru hojjechiista. Fakkeenya, Kitaaba isaaniirra jiruu qoqqoodii agarsiisi. Sanaan booda jechoota fufii ‘ni…u’ ofirraa qaban dura akka barreessan taasisi. Ittaansuun, akka addaan qoqqoodan jajjabeessi. Bakka isaan dogoggoranitti sirreessi.

Dubbisuu Daqiiqaa 15 Dubbisuun Dura Beekumsa Duraanii Kakaasuu

Daqiiqaa 10 Jechootaaf Hiika Kennuu Fayyadama jechootaa Hojii 3 jalaa akka hojjetan taasisi. Dura dabtara isaaniirratti barreeffatanii akka hojjetan qajeelchi. Sanaan booda, akka waliin ilaalan godhi. Dhumarrattis, deebii isaanii kan armaan gadiitiin walcinaa qabuun mirkaneessiif. 1. bu’uura ykn hundee

3. waliin ga’uu

2. boodatti hafummaa

4. hirama

Barreessuu Daqiiqaa 10 Akaakuuwwan Hojiif Dalagaalee Isaanii Barreessuu Alana ammoo, kitaaba barattoota keessa kan jiru Hojii 4 jala hojjechiista. Kunis, akaakuuwwan hojii sadiitu tarreeffamee jira. Sadan jalatti ga’ee isaan qaban irratti hima akka barreessan jajjabeessi. ofii keetii fakkeenya qopheeffadhuutii itti himi. Haaluma fakkeenyichaatiin akka hojjetan taasisi. Gidduu deemuudhaanis barreessuu danda’uu isaanii hordofi. Dhumarratti kan barreessan akka dubbisan jajjabeessi.

Kana jalatti Dubbisa ‘Akaakuuwwan Hojii’ jedhu keessaa maal yaadattaa ? Yaanni ijoo dubbisichaa maal ture? gaaffilee jedhan hojjechiisi. Barattoonni gareen ta’uun erga mariyatanii booda, yaada isaanii cuunfanii akka dhiyeessaan taasisi. Dubbisuun Booda Yaada Ijoo Hubachuu Erga dubbisanii xumuranii booda, kitaaba isaanii Hojii 2 jala gaaffilee jiran dhuunfaa dhuunfaadhaan akka hojjetan taasisi. Deebii isaaniis tokko tokkoon akka himan isaan jajjabeessi. Dubbisicharratti hundaa’uunis deebii isaanii cimsiif.

Afaan Oromoo Kutaa 3

190

Torban 22

Torban 22 Guyyaa 5 hindandeenyeef, fakkeenya mataa kee fudhachuun gargaari.

Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Fufii ‘ni…u’fi jechootaa walitti makuu

Dubbisuu

• Fufii ‘ni…u’ fi qaamolee jechootaa addaan qooduu

Daqiiqaa 15 Keessa Deebiifi Madaallii Ga’umsaafi Sirrummaan Dubbisuu

• Ga’umsaafi sirrummaan dubbisuu • Jechootaan hima ijaaruu

Dubbisa ‘Akaakuuwwan Hojii’ jedhu irra deebi’uun galumsaafi sirrummaan akka dubbisan shaakalsiisi. Jalqaba garee gareedhaan barattoota qindeessi. Garee keessaa namni tokko sagalee ol kaasee yeroo dubbisu, kanneen hafan immoo ijaan akka hordofan qajeelchi. Haala kanaan dabaree dabareedhaan dandeettii dubbisuu isaanii akka cimsatan taasisi.

Walitti Makuu/Addaan Qoqqooduu Daqiiqaa 5 Keessa Deebiifi Madaallii Qaamolee Jechaa Walitti Makuu Fufii ‘ni…u’ jechootatti makuu irra deebita. Qaamolee jechaa kanaa gadii gabatee gurraacha irratti barreessii barattootatti agarsiisi. ‘ni- gurgur- -u’ →

‘ni- mooq- -u’

‘ni- jeeq- -u’ →

‘ni- reeb- -u'

Barreessuu Daqiiqaa 15 Keessa Deebiifi Madaallii Hima Ijaaruu Jechoota kanaa gadii gabatee gurraacha irratti barreessiif. ‘sharafa doofummaa bobba’uu qaroomina’ Jechoota kanaan hima akka barreessan taasisi. Yeroo barreessan gidduu deemuudhaan barattoonni hunduu barreessuu isaanii hordofi. Hojii isaaniis, tokko tokkoon ilaali. Kanneen hima ijaaruu hindandeenye adda baafachuudhaan fakkeenya mataa kee tokko fudhachuun akka shaakalan taasisi.

Isa ati barreessite kana akka walitti makan taasisi. Sana booda walitti makuu danda’uu isaanii mirkaneeffadhu. Jechoota Qaamolee Isaaniitti Addaan Qoqqooduu Daqiiqaa 5 Alana ammoo, jechoota fufiilee ‘ni … ‘-u’ ofirraa qaban shan akka barreessan taasisi. Jechoota barreessanis qaamolee isaaniitti akka addaan qoqqoodan qajeelchi. Sirriitti addaan qoqqooduu danda’uu isaaniis mirkaneeffadhu. Kanneen hojjechuu

Afaan Oromoo Kutaa 3

191

Torban 22

Torban 23: Xiyyeeffannoo Barannoowwan Torbanii Kaayyoo Barannoowwan Torbanii Barattoonni: • yaadolee callaa waan dhaggeeffatanii addaan baasu. • fufiilee ‘hin…u’ fi qaama jechaa walitti maku. • fufiile ‘hin…tu’fi jecha addaan qoodu • yaadolee callaa dubbisaa himu. • himoota guutuu taasisu. • tuqaalee (“ ”) , (?) fi (.) Hima keessatti fayyadamu. Yaada bu’uuraa: Hojii

“Maaliif akkas quuqamtee dubbatta?” jedhee gaafate. Gadaanis “Mee na dhaggeeffadhu,” jedhee itti fufee,” Maatii keenyaaf ajajamuu, barnoota keenyaatti cimuu qabna,” jedhe. Horaanis gorsa Gadaa dhagahee itti yaadee dubbachuuf murteesse. “Ilaamee Gadaa!” jedheen. Gadaanis,”yee” jedhe. “Gadaa koo, waan kanaan duraatti gaabbeen jira; lamuu itti hindeebi’u. Akkuma kee, yeroo boqonnaa koo maatii koon hojii gargaara. Waan na gorsiteef galatoomi, ulfaadhu,” jedheen. Gadaanis dura deemaa waan tureef, itti garagalee ammate. Sana booda, lamaanuu gammadaa gara mana mana isaaniitti galan.

Ijoo Dubbii: Hojii Baadiyaa

Dubbisuu

Dhaggeeffachuu Hiriyoota Lamaan Gadaafi Horaan hiriyoota waliiti. Lamaan isaanii yeroo hunda waliin mana barumsaa deemu; waliinis galu. Yeroo deemanis waa’ee barumsaa, qorannaa horsiisa looniifi daldalaa kaasanii irratti mariyatu. Gadaan cabaqullee, yaada isaa salphaatti hubachuun nidanda’ama. Gaaf tokko ganamaan ka’anii mana barumsaa deemu turan. Akkuma deemsa jalqabaniin Gadaan, “Kaleessa oyiruu keessan keessa siifi abbaakee arge. Abbaan kee niqota; ati immoo hinqottu; hincirtu, hinmeestus. Callistee dhaabbatta. Altokko tokko niteessa. Ani osoon si ta’ee, yeroo abbaan koo qotu hindhaabbadhu; hintaa’us,” jedheen.[*** ‘CALLISTEE DHAABATTA’ YAMMUU JEDHU MAAL JECHUU BARBAADEETI ? ***] Lamaanuu amala walii waan beekaniif, walitti kolfaa deeman. Kanumaan mana barumsaa ga’anii daree seenan. Barumsa guyyaa sanaa xumuranii, gara manaatti osoo deemaa jiranii, Gadaan, “Mataatu na dhukkuba jedhee?” jedhee gaafate. Horaanis “Eyyee” jedheen. Gadaanis “Yeroo baay’ee maatii kee hojii hingargaartu. Kun ammoo gaarii miti,” jennaan, Horaan,

Afaan Oromoo Kutaa 3

Hojii Baadiyaa Hojiin baadiyyaatti hojjetamu kan magaalaatti hojjetamurraa adda. Isaanis qonna, horsiisa beelladaafi daldala xixiqqoodha. Qonnaan hedduminaan baadiyyaatti beekama. Soorannis harki caalaan qonnaarraa argama. Akaakuun Hojii kun dhaabannaan jireenyi rakkisaa ta’a. Barbaachisummaa qonnaa uummanni baadiyyaas ta’ee magaalaa haalaan beeku. Gaaf-tokko barataan Gadaa jedhamu yoo dubbatu, “Qonnaan wiirtuu jireenya baadiyyaati. Kanaafuu, hojii qonnaarratti hindhibaa’u. Faayidaa isaa dubbachuu hindhiisu. Hojiin qonnaa laafnaan barnootas nimiidha,” jedhee hiriyaa isaatti hime. Horsiisni beelladaas hojii baadiyyaa keessaa isa tokko. Baadiyyaatti lafti beellada itti bobbaasaniifi margi akka gaariitti argama. Horsiisni kunis irra caalaa akkaataa aadaa kan hordofuudha. Barataan magaalaa tokko, “Loon hintiksu, hiyyaasu, hingalchu, hinqotu, hinaramu, hinhorsiisus,’ jechuu danda’a ta’a. Haata’u malee, hojii irra caalaa baadiyaatti hojjetamu ta’uufi bu’aa guddaa qabaachuu isaa hinhaalu.Barataan baadiyaatti dhalate tokko garuu hojii qonnaa sirriitti beeka. Hojjechuufis fedhii niqabaata. Kan fedhii 192

Torban 23

hojjechuu hinqabnellee yoo jiraate dafee fedhii horata. Fakkeenyaaf, yeroo tokko gurbaa Horaa jedhamutu hojii hinjaallatu ture. Gaaf tokko garuu ganamaan ka’ee sangoota margatti yaase. Abbaan Horaa, Obbo Jaallataan baay’isee ajaa’ibsiifate. Horaa ofitti yaamuun, “Kanaan dura ofiin deemuu mitii ajajamteeyyuu hindhaqxu; hojii qonnaa hinfeetu, horii hintiksitu, midhaan hineegdu. Amma maaltu dhalate?” jedhee gaafate. Horaan garuu calluma jedhe. Garaa isaatti hojii kootiin nan argisiisa jedhee murteeffate. Obbo Jaallataanis mucaa isaa harka qabatee gara manaatti gale.

dhuganii, “Horaan ganamaan ka’ee sangoota naa yaase,” jedhe Obbo Jaallataan. Namoonni buna dhugaa jiranis hedduu dinqisiifatan. Osuma jarri kana jajaa jiranii, “Ani isa durii miti” jedhe Horaan. Namoonni hunduu gara isaa ilaalani. Innis, “Kanaan dura hingargaarun ture. Amma garuu, hiriyaan koo Gadaan na gorse. Anis gorsa isaa nan dhagahe. Walii ajajamuun bu’uura guddinaa ta’uun hubadhe. Yeroo barnootaafi yeroo qo’annaa kootiin ala maatii koo gargaaruuf nan murteeffadhe,” jechuun hunda isaanii gammachiise. Gabaabumatti, hojiin baadiyyaa bu’uura jireenyaa waan ta’eef, jaallatamuu qaba.

Akkuma Obbo Jaallataafi Horaan mana ga’aniin bunni danfee dhiyaate. Osoo

Torban 23 Guyyaa 1 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Yaadolee callaa dubbisaa dhaggeeffatanii adda baasuu • Fufiilee ‘hin…u’ fi qaama jechaa walitti makuu • Ergaa dubbisaa hubachuu • Himoota guutuu taasisuun barreessuu

mirkaneffatan godhi. Kana booda, dubbisa itti fufii dubbisiif. Dhaggeeffachuun Booda Ergaa Hubachuu Hojii 1 jallatti gaaffiilee kennaman akka hojjetan taasisi. Atis barattoota waliin ta’uun gaaffii 1ffaa hojjedhu. Kana booda, barattoonni gaaffilee 2-3 irratti gareen yaada akka waljijjiiran carraa kenniif. Atis sirriiti hojjjechuu isaanii mirkaneeffadhu.

Walitti Makuu

Dhaggeeffachuu Daqiiqaa 15 Dhaggeeffachuun Dura Tilmaamuu

Daqiiqaa 5 Qaamolee Jechaa Walitti Makuu

Dubbisa mata dureen isaa ‘Hiriyyoota Lamaan’ jedhu osoo hindubbisiniif dura waa’ee mata dureefi fakkii kenname tilmaami. Barattootas tilmaamsisi. Kan jala jiru hojjechiisi. Kana booda, dubbisa dubbisiitii tilmaamni isaanii sirrii ta’uu akka mirkaneeffatan taasisi.

Kitaaba barattootaa keesatti ‘Walitti makuu’ kan jedhu jalaa Hojii 2 hojjechiisi. Barattoota kee waliin ammoo qaamolee jechaa ‘hin- haal- -u  ‘hinhaalu’, jedhu hojjedhu. Kanneen hafan ammoo barattoonni dhuunfaan akka hojjetan taasisi. Yommuu xumuran, deebiin isaanii , hin galchu, hin tiksu kan jedhan ta’uu akka mirkaneeffatan taasisi.

Yeroo Dhaggeeffachuu Hubannoo Madaaluu

Dubbisuu

Dubbisa Mata dureen isaa ‘Hiriyoota Lamaan’ jedhu yommuu dubbistu barattoonni akka si caqasan taasisi. Bakka mallattoo [***]bira yoo geessu dubbisa addaan kutii gaafficha hojjechiisi. Deebiinis hojii hinhojjettu (abbaa kee hojii hingargaartu) jechuu akka ta’e akka

Afaan Oromoo Kutaa 3

Daqiiqaa 15 Dubbisuun Dura Tilmaamuu Dubbisa mata dureen isaa ‘Hojii Baadiyaa’ jedhu barattoonni osoo hindubbisin waa’ee mata dureefi fakkii achi jalatti dhiyaatanii

193

Torban 23

tilmaamii barattoota kees tilmaamasisi. Yommuu gareen yaada wal jijjiiranii xumuran, deebii isaanii akka dareef dhiyeessan taasisi. Tilmaama isaaniis erga dubbisanii mirkaneeffachuu akka danda’an itti himiitii akka dubbisan taasisi. Yeroo Dubbisuu Hiika Jechaa Tilmaamuu Dubbisa Mata dureen ‘Hojii Baadiyaa’ jedhu barattoonni gareen ta’uun akka dubbisan taasisi.Yommuu dubbisanis , barataan (barattuun) tokko garee keessaa akka sagalee ol fuudhee dubbisu, Kaan ammoo quba irraa butaa akka hordofan taasisi. Yommuu [***] kana bira gahan hiika jecha ‘dhiyaate’ jedhu tilmaamsisi. Hiikni isaas ‘bahe’, ‘gadi’ fudhame kan jedhan ta’uu akka danda’u itti himi. Achii booda, dubbisa itti fufanii haadubbisan.

Dubbisuun Booda Ergaa Hubachuu Ergaa Dubbisaa Hubachuu’ kan jedhu jalaa Hojii 3 akka hojjetan taasisi. Atis barattoota waliin gaaffii 1ffaa hojjedhu. Achii ammoo barattoonni garee gareen ta’anii gaaffii 2-3 jiran hojjechiisi. Yommuu xumuran , garee biroo waliin deebii isaanii akka walirraa sirreeffatan taasisi.

Fayyadama Jechootaa Daqiiqaa 5 Jechootaan Bakka Duwwaa Guutuu Gaaffilee Hojii 4 kan ‘Fayyadama Jechootaa’ jedhu jalatti dhiyaatan hojjechiisi. Akka barattootaaf ifa ta’utti gaaffii 1ffaa jechoota kennaman keessaa filuun himicha guutuu taasisi. Deebiin isaaniis 2. Beekama, 3. yaase’ ta’uu akka mirkaneeffatan taasisi.

Torban 23 Guyyaa 2 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • fufii (hin…u ) fi qaama jechaa addaan qooduu • yaadolee callaa dubbisaa hubachuu • jechoota faallaa isaaniitiin waliti firoomsuu

Addaan Qoqqooduu Daqiiqaa 10 Qaamolee Jechaa Addaan Qoqqooduu Kitaaba Barattootaa “Walitti Makuu” kan jedhu jala kan jiru Hojii 1 hojjechiisi. Fakkeenyaaf, jechi ‘hintufu’ jedhu hin- -tuf- -u ta’uu isaa qoqqoodii argisiisi. Akkasumaan fakkeenya mataa kee fudhuu qoqqoodii argisiisi. Barattoonnis jecha mataa isaanii kennuun akka qoqqoodan taasisi. Sirriitti hojjechuu isaaniis mirkaneeffadhu.

Afaan Oromoo Kutaa 3

Dubbisuu Daqiiqaa 15 Dubbisuun Dura Tilmaamuu Dubbisa mata dureen isaa ‘Hojii Baadiyaa’ jedhu barattoonni irra deebi’anii osoo hindubbisin waa’ee mata durichaa waan baratan yaadachiisi. Yaada isaan kennanis gara odeeffannoo dubbisicharra jiruutti qajeelchi.Gareen yommuu mariyatan ati ammoo keessa deemuuun hojii isaanii ilaali. Dubbisanii caalaatti akka mirkaneeffatan taasisi. Dubbisuun Booda Yaadolee Callaa Hubachuu Kitaaba barrattootaa irratti gaaffilee Hojii 2 jala jiran hojjechiisi. Barattoota waliin ta’uun gaaffii 1ffaa hojjedhu. Kana booda, gaaffilee hafan barattoonni gareen ta’anii akka hojjetan taasisi. Yommuu xumuran deebii isaanii daree guutuun akka irratti mari’atan taasisi. Dhumarratti, dabtara isaaniirratti akka garagalchatan godhi.

194

Torban 23

dhuunfaan hojjechiisi. Itti aansee, gareen deebii isaanii irratti akka yaada waljijjiiran godhii Dhumarratti, deebii isaanii

Fayyadama Jechootaa Daqiiqaa 15 Jechoota Faallaa Isaaniitiin Walitti Firoomsuu

1. d 2. b 3. a akka ta’e haamirkaneeffatan.



4. c

Gaaffilee Hojii 3 kan ‘Fayyadama Jechootaa’ jedhu jalaa barattoonni akka walitti firoomsan qajeelchi. Jalqaba, dhuunfaa

Torban 23 Guyyaa 3 Qabiyyee Barannoo Guyyaa

Dubbisuu

• yaadolee callaa dubbisa dhaggeefatanii himuu

Daqiiqaa 20

• beekumsa duraa kaakaasuu

Dubbisuun Dura Beekumsa Kakaasuu

• ergaa dubbisaa himuu

Dhaggeeffachuu Daqiiqaa 20 Dhaggeeffachuun Dura Beekumsa Duraanii Kakaasuu Dubbisa mata dureen isaa ‘Hiriyoota Lamaan’ jedhu osoo hindubbisin dura waa’ee mata durichaa barattoonni maal akka beekan gaafadhu. Gaaffii kanas gareen mari’atanii akka deebisan qajeelchi. Yommuu hojjetanii xumuran, yaada isaanii garee biroo waliin akka waljijjiiraan carraa kenniif. Kana booda, dubbisicha dubbisiif.

Dubbisa mata dureen isaa ‘Hojii Baadiyyaa’ jedhu osoo barattoonni irra deebi’anii hindubbisin gaaffii waa’ee ‘Hojii Baadiyyaa’ maal yaadattu? jedhurratti mari’achiisi. Irratti mari’achiisuun erga yaadachiiftee booda, dubbisicha sagalee ol fuudhanii akka dubbisan taasisi. Yeroo dubbisanis garee keessaa tokko sagalee ol fuudhee ol yoo dubbisu, kaan ammo ija irra butaa haa hordofan. Dubbisuun Booda Ergaa Hubachuu Gaaffilee Hojii 2 jala jiran barattoota hojjechiisi. Hojii isaanii kanaanis mata dureewwan kennaman irratti akka barattoonni falmii gaggeessan qajeelchi. Qabxiis qabuun waldorgomsiisi.

Dhaggeeffachuun Booda Yaadolee Callaa Himuu Dubbisicha yommuu xumurtu, Hojii 2 kan kitaaba barattootaa jalaa hojjechiisi. Barattoonni gareen ta’anii akka yaada waljijjiiran godhi. Atis yaada ijaarsaa kenniif.

Afaan Oromoo Kutaa 3

195

Torban 23

Torban 23 Guyyaa 4 Dubbisuun Booda Yaadolee Callaa Hubachuu

Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Fufii ‘hin…tu’ qaama jechaa addaan qoqqooduu • Yaaadolee callaa dubbisaa addaan baasuu • Jechoota faallaa isaaniitiin walitti firoomsuu • Barreeffama keessatti tuqaalee (“ ”), (?), fi (.) fayyadamuu

Gaaffilee Dubbisa Boodaa Hojii 2 jalaa barattoonni akka hojjetan godhi. Atis barattoota waliin gaaffii 1ffaa hojjedhu. Kana booda, gaaffilee hafan barattoonni ofii isaanii gareen ta’anii akka yaada wal jijjiiran taasisi.

Fayyadama Jechootaa Daqiiqaa 10 Jechoota Faallaa Isaaniitiin Walitti Firoomsuu

Addaan Qoqqooduu Daqiiqaa 5 Jechoota Qaamolee Isaaniitti Addaan Qoqqooduu Hojii 1 kan ‘Addaan Qoqqooduu’ jedhu jalaa hojjechiisi. Jecha ‘hinbarsiistu’ Jedhu gabatee gurraacharratti barreessuun qaamolee isaatti addaan qoqqoodiitii agarsiisi. Sana booda jechoota kennaman akka isaan qoqqoodan taaasisi. Deebiin isaanis 1. hin- -ciis- -tu

3. hin- gal- -tu

2. hin- -soor- -tu

4. hin- -qo’at- -tu

Gaaffiilee Hojii 3 kan’ Fayyadama Jechootaa’ jedhu jala jiran hojjechiisi. Dura dhuunfaan akka waliti firoomsan taasisi. Erga dhuunfaan hojjetanii booda gareen ta’anii deebii isaanii akka walii ilaalan qajeelchi. Dhumarratti, deebiin 1. b 2. f 3. e 4.a 5. d ta’uu isaa akka mirkanaeeffatan taasisi.

Barreessuu Daqiiqaa 10 Tuqaalee (“ ”) , (?) fi (.) Fayyadamuun Barreessuu

ta’uu akka mirkaneeffatan godhi.

Dubbisuu Daqiiqaa 15 Beekumsa Duraa Kakaasuun Ga’umsaa Sirrummaan Dubbisuu Dubbisa ‘Hojii Baadiyaa’ jedhu irra deebi’anii osoo hindubbisiin dura waa’ee dubbisichaa akka hiriyoota isaanii waliin mariyatan taasisi. Kana booda, gareen ta’anii dabareen akka dubbisan godhi. Yommuu barataan tokko dubisu, kaan ammoo quba irra butaa akka hordofan qajeelchi.

Afaan Oromoo Kutaa 3

Himoota Hojii 4 jalaa hojjechiisi. Duraan dursee barattoonni dhuunfaa dhuunfaan mallattoolee kennaman bakka galuu qabanitti akka galchan taasisi. Atis barattootaaf akka ifa ta’utti fakkeenya kanaan gadii fudhuutii ibsiif. “Ani barataadha, “ jedhe Boonaan. Hima kana keessatti mallattoo waraabbii (“ ”) bakka inni gale, qooduu maaliif akka fayyadamneefi tuqaan hima xumura irraas maaliif akka gale barsiisi.

196

Torban 23

Torban 23 Guyyaa 5 Qabiyyee Barannoo Guyyaa Dura barattoonni gareen ta’anii akka dubbisan godhi. Garicha keessaa yammuu namni tokko dubbisu warri kaan ammoo quba irra butaa akka hordofan taasisi. Osoo dubbisanii yoo sagaleessuurratti dogoggoran bakka sanatti dhaabsisuun akka sirrittii sagaleessan gargaari. Kana booda, dubbisicha akka itti fufanii dubbisan taasisi.

• Fufii ‘hin… u’ fi qaamolee jechaa walitti makuu • Fufii ‘hin… tu’ fi qaama jecha adda qoqqooduu • Gahumsaafi sirrummaaf dubbisuu

Walitti Makuu/Addaan Qoqqooduu

Barreessuu

Daqiiqaa 15

Daqiiqaa 15

Keessa Deebiifi Madaallii Qaama Jechaatti Walitti Makuu

Keessa Deebiifi Madaallii Keeyyata Barreessuu

Qaama Jechootaa armaan gadii gabatee gurraacharratti barreessiif. 1. hin- -teess-

Himoota armaan gadii gabatee gurraacharratti barreessi.

-u

1. Isaan keessaa tokko, kuduraaleefi fuduraalee akka gaariitti arganna.

2. hin- -deem- -u 3. hin- -taasis- -u 4. hin- -dhug-

-u

2. Walumaagalatti, bu’aan baadiyyaa jiraachuu lakka’amee hinxumuramu.

5. hin- -bit-

-u

3. Baadiyaa jiraachuun bu’aa hedduu qaba. 4. Kana qofa osoo hintaane, midhaan gosoota adda addaas kan oomishamu baadiyyaatti.

Kana booda, barattoonni akak walitti makanii barreessan taasisi. Sirriitti walitti makuu isaanii hojii isaanii sororsiif. Jechoota Qaamolee Isaaniitti Addaan Qoqqooduu Jechoota hindeemtu, hindaaktu, hin tapahattu, hinsaalfattu jedhan gabatee gurraacharratti barreessi. Barattoonnis dabtara isaanii irratti barreeffatanii fufiifi qaamolee jechaa akka addaan qoqqoodan taasisi. Isa qoqqoodanis dareef akka dubbisan taasisi.

Erga himoota 1-4 barreesitee booda, barattoonni jalqaba duraa duubaan akka barreessan godhi. Kana booda, tartiibni 3, 1 4, 2 akka ta’e itti himi. Kana booda, tartiiba kanaaniin keeyyata barreessisi. Yommuu barreessanii xumuran, dareef akka dubbisan taasisi.

Dubbisuu Daqiiqaa 10 Keessa Deebiifi Madaallii Ga’umsaafi Sirrummaan Dubbisuu Dubbisa Mata dureen isaa ‘Hiriyoota Lamaan’ jedhu irraa deebi’anii akka gahumsaafi sirrummaan dubbisan taasisi.

Afaan Oromoo Kutaa 3

197

Torban 23

Torban 24: Xiyyeeffannoo Barannoowwan Torbanii Kaayyoo Barannoowwan Torbanii Barattoonni: • yaadolee callaa waan dhaggeeffatanii himu. • fufilee ‘hin- -tu’ fi qaama jechaa walitti maku. • yaadolee callaa waan dubbisanii adda baafatu. • jechoota hiika faallaa isaaniin walitti firoomsu. • fufilee ‘hin- -tu’ fi qaama jechaa addaan qoqqoodu. • hiika jechaa akka galumsaatti kennu. Yaada bu’uuraa: Hojii Ijoo Dubbii: Bu’aalee Hojii

Dhaggeeffachuu Bu’aalee Cimanii Hojjechuu Cimanii hojjechuun bu’aalee hedduu qaba. Isaan keessaa muraasni galii, boqonnaa sammuufi jijjiirama jireenyaati. Bu’aaleen hojii kun waltumsu. Inni tokko milkaa’ina isa biraatiif bu’uura ta’a jechuudha. Galii argachuun bu’aalee hojii keessaa isa tokko ta’ee jijjiirama jireenyaatiif is bu’uuraati. Galii kana keessaa tokko hojjettoonni hunduu maallaqa hojii isaaniitiin walgitu argachuu barbaadu. Hojjettoota isaatiif mootummaan maallaqa kaffala. Fakkeenyaaf, barsiistuun maallaqa malee hinbarsiistu. Barsiisaanis akkasuma. Barsiiistonni kunneen ogummaafi maallaqa isaaniitiin ofii isaaniis ta’ee, ummata tajaajilu. Daldalaan tokkoos maallaqa malee hinbitu; hingurgurus. Gama biraatiin, hojii qabaachuun boqonnaa sammuu kenna. Namni hojii hinqabne sammuun isaa hinboqotu. Ba’ee galullee itti hintolu. Fakkeenyaaf, yeroo tokko namichi tokkotu hojii hinqabu ture. Namichi kun yeruma hunda of hinjaallatu. Nagaas nama hingaafatu. Waamanis hinowwaatu ture. Haati

Afaan Oromoo Kutaa 3

warraa isaa garuu baay’ee jajjabeessitin. Namoota hojii uummatan fakkeenya fudhachuun akkka inni hojii uummatu gorsiti. “Dhiira qofa miti. Intalli ollaa keenyaa tokko yeroodhaaf hojii dhabde. Kanarraan kan ka’e hinboqottu. Nama jalaas hinqabdu turte. Boodarra garuu hojii uummattee qananiitee jiraachuu jalqabde. Atis obsinaan akkasuma ta’uu dandeessa. “jetteen. [*** KANATTI AANSEE MAALTA TA’E JETTEE YAADDA? ***] Abbaan warraa ishiis gorsa ishii kana nifudhate. Hojiis uummatee jijjiirama guddaa argamsiise. Kanaafuu, hojii qabachuufi cimanii hojjechuun boqonnaa sammuu fidu. Boqonnaan sammuu kun ammoo taa’anii harka nama eeggachuun hinargamu. Gabaabumatti , cimanii hojjechuun namoota hundaaf bu’aa guddaa qaba. Daldalaan, qonnaan bulaan, barsiisaan hunduu cimanii hojjennaan jijjiirama jireenyaa fiduu danda’u. Kun ammoo, galii hojicharraa argamu bu’uureffata. Jireenyi gaariin kun ammoo boqonnaa sammuu argamsiisa.

Dubbisuu Bu’aalee Barnootaa Baranoonni bu’aalee hedduu qaba. Isaan keessaa muraasni jijjiirama amalaa fiduu beekumsa gonfachuu galii argachuudha. Jijjiirama amalaa fiduun adeemsa dhowaata ykn suuta gaggeeffamudha. Kana malees, baranoonni amala yaraa nidhabamsiisa. Amala gaarii ammoo, nigonfachiisa. Namoonni amala gaggaarii qaban walii yaadu, wal qixxummaa dhala namaattis ni amanu. Bu’aan barnootaa kan bira ammoo, bu’uura guddinaa ta’uu isaati. Guddinni biyya tokkoos beekumsa ummata isaa bu’uureffata. Beekumsi kunis isa kan aadaafiisa kan ammayyaa wal-simsiisuun kan argamuudha. Xiyaaraafi doonii oofuun, tulluuwwan qaxxaamuruuniifi garaa galaanaa jala lo’anii qorannoo adeemsisuun bu’aa barachuuti. [***HIIKNI JECHA ‘BU’AA’ JEDHUU 198

Torban 24

MAALI?***] ] Itti dabalees, dhukkubaaf qoricha barbaaduun du’arraa lubbuu baraaruun bu’aa barachuuti.

Kanaafuu, ofii isheetiif maallaqa ni’argatti. Ollaa ishiitiif ammoo waan isaan barbaadan dhiyeessiti.

Gama biraatiin, hangi barumsa nama tokkoo galii isaas nimurteessa.Fakkeenyaaf, yeroo tokko dubartii Daraartuu jedhamtu kan kutaa 7 barattee baadiyyaa keessa jiraattu tokkotu turte. Dubartiin tun hojii hintuffattu. Ijoollummaa isheetti barumsa ishii cinaatti daldala xixiqqaa eegalte. Daldala ishii kanaaf ammoo waan namoonni naannoo ishii baay’inaan barbaadan qorachuurraa jalqabde. Erga qorattee booda, meeshaalee barbaadaman deemtee bakka biraatii fidde. Akkuma isheen fiddeen namoonni ollaa ishee bitachuu eegalan. Kan isaan qaban ishiinuu hinfiddu. Kan isaan barbaadan ammoo fiddee gurgurti. Ishiin hinnuffitu; hinsobdus.

Daraartuun daldala xixiqqaarraa eegaltee, galii ishii cimsachaa deemte. Namoonni ollaa ishees gara ishee dhufuun akkamitti akka eegalte gaafachuu eegalan. Meeshaa bitachuuf yommuu gara ishee dhaqan cimsanii ishii gaafatu turan. Ishiinis hindhoksitu Akka isaan hojii uummatanis nijajjabeessiti. Namoota waliin ta’anii naannoo isaanii jijjiiruun akka danda’amu ni’amanti. Kanaafuu, xinnaafi guddaa hinjettu; isaan gorsiti. Gabaabumatti, namoonni daldalanii bu’aa guddaa akka argatan barumsi bu’aalee hedduu qabaachuun fooyya’iinsa jireenya dhala namaaatiif tumsa.

Torban 24 Guyyaa 1 Yeroo Dhaggeeffachuu Tilmaamuu Dubbisa mata dureen isaa “Bu’aalee Cimanii Hojjechuu,’ jedhu dubbisiif. Yommuu dubbistu barattoonni sirriitti akka si caqasan taasisi. Osoo dubbistuu yoo mallattoo [***] kana bira geessu dubbisa addaan kutii gaaffii Kanatti aansee maalltu ta’a jettee yaadda? jedhii gaafadhu. Kana booda, dubbisa bakka dhaabderraa itti fufii dubbisiif.

Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Yaadolee callaa waan dhaggeeffatanii himuu • Fufii ‘hin…tu’ qaama jechaatti makuu • Yaadolee callaa waan dubbisanii adda baasuu • Faallaa jechootaa kennuu

Dhaggeeffachuun Booda Ergaa Hubachuu Dhaggeeffachuu kan jedhu jala kan jiru Hojii 1 akka hojjetan taasisi. Ati barattoota waliin ta’uun gaaffii 1ffaa hojjedhu. Kan hafan ammoo barattoonni akka ofii isaanii hojjetan taasisi. Dhumarratti gareen ta’anii deebii isaanii irrati yaada akka waljijjiiran qajeelchi.

Dhaggeeffachuu Daqiiqaa 15 Dhaggeeffachuun Dura Tilmaamuu Dubbisa mata dureen isaa ‘Bu’aalee Cimanii Hojjechuu’ jedhu osoo barattootaaf hindubbisin, mata dareef fakkicharraa maal akka hubatan gaafadhu. Dubbisichis maal maal akka dhiyeessuu danda’u tilmaamsisi. Garee gareen ta’anii akka yaada wal jijjiiran qajeelchi. Yommuu hojjjetanii xumuran yaada garee isaanii akka dareef dhiyeessan godhi. Dubbisa erga dhaggeeffatanii booda tilmaamni isaanii akka sirrii ta’e akka mirkaneeffatan taasisi.

Afaan Oromoo Kutaa 3

Walitti Makuu Daqiiqaa 5 Qaamolee Jechaa Walitti Makuu Hojii 2 kan ‘Walitti Makuu’ jedhu jalaa hojjechiisuun dura fakkeenya kenname gabatee gurraacharratti barreessii hojjechiisi. Fakkeenyaaf, qaamolee jechootaa ‘hin…jet..tu’ → ‘hinjettu’ hin.. dhoksi..tu →’hindhoksitu’ jedhan walitti

199

Torban 24

makuun agarsiisi Qaamolee jechaa 1-3 Hojii 2 jalatti kennaman ammoo barattoonni walitti akka makan taasisi.

Dubbisuu Daqiiqaa 15 Dubbisuun Dura Tilmaamuu Barattoonni dubbisa mata dureen isaa ‘Bu’aalee Barnootaa’ jedhu osoo hindubbisin dura, gaaffilee mata dureefi fakkii kanarraa dubbisichi maal maal dhiyeessa sitti fakkaata? gaaffii jedhu hojjechiisi. Barattoonni garee gareen ta’anii gaaffilee kanarratti yaada akka wal jijjiiran taasisi. Yommuu xumuran, dubbisa dubbisanii deebiin isaanii sirrii ta’uu mirkaneeffatan godhi. Yeroo Dubbisuu Tilmaamuu Dubbisa ‘Bu’aalee Barnootaa’ jedhu gareen ta’anii akka dubbisan taasisi. Yommuu tokko dubbisu, kaan ammoo quba irra butaa akka hordofan qajeelchi. Dubbisicha dubbisanii mallattoo [***] bira yommuu gahan dubbisa addaan kutanii, “Hiikni bu’aa” jedhuu maal jechuu akka ta’e gaafadhu. Deebiinis ‘faayidaa ta’uu akka mirkaneeffatan taasisi. Kana booda, dubbisa akka itti fufanii dubbisan godhi.

Dubbisuun Booda Ergaa Hubachuu Kitaaba barattootaa Hojii 3 jalatti gaaffiilee kennaman hojjechiisi. Atis barattoota waliin ta’ii gaaffii 1ffaa hojjedhu. Kana booda, barattoonni ofii isaanii gaaffilee hafan akka hojjetan taasisi. Yommuu hojjetanii xumuran, gareen ta’anii deebii isaanii waliif akka ilaalan, yaadas akka waliif kennan jajjabeessi. Atis akkaataa dubbisichaatti yaada isaanii guduunfiif.

Fayyadama Jechootaa Daqiiqaa 5 Jechoota Faallaa Isaaaniitiin Walitti Firoomsuu ‘Fayyadama Jechootaa’ Hojii 4 jala kan jiru hojjechiisi. Jalaqaba dhuunfa dhuunfaan akka hojjetan taasisi. Achii gareen ta’anii deebiirratti akka yaada wal jijjiiran taasisi. Dhumarratti, deebii isaanii akka mirkaneeffatan deebii kanaa gadii gabatee gurraacharratti barreessiif. 1. c

2. d 3. b

4. e 5. a

Torban 24 Guyyaa 2 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • qaamolee jechaa fufii ‘hin ..tu’ maxxanfatan barreessanii addaan qoqqooduu • yaadolee callaa waan dubbisan irraa adda baasuu • hiika jechootaa galumsarraa kennuu • hima ijaaruu

Addaan Qoqqooduu Daqiiqaa 5 Qaamolee Jechaa Addaan Qoqqooduu Hojii 1 kan ‘Addaan Qoqqooduu’ jala jiru hojjechiisi. Fkn ‘hintuffattu’ → ‘hin..

Afaan Oromoo Kutaa 3

tuffat..tu,’ qoqqoodii agarsiisi. Kana booda, barattoonni qaamolee jechaa fufii ‘hin..tu’ qaban barreessanii akka addaan qoqqoodan taasisi. Dhumarraattis, sirriitti hojjechuu isaanii mirkaneeffachuuf, dabtara isaanii sororsiif.

Dubbisuu Daqiiqaa 15 Dubbisuu Duraa Beekumsa Duraanii Kakaasuu Dubbisa mata dureen isaa ‘Bu’aalee Barnootaa’ jedhu osoo barattoonni hindubbisin dura gaaffii “Barachuun bu’aa maal maal qaba?” jedhu akka hojjetan taasisi. Yommuu dubbisan dabaree dabareen akka dubbisan taasisi. Yommuu tokko dubbisu, kaan ammoo ijaan akka hordofan

200

Torban 24

gajeelchi. Yeroo dubbisanii xumuran, deebiin isaanii sirrii ta’uu akka mirkaneeffatan taasisi. Dubbisuun Booda Ergaa Hubachuu Kitaaba barattootaa Hojii 2 irra kan jiru , gareen ta’anii akka hojjetan taasisi. Atis barattoota waliin gaaffii 1ffaa hojjedhu. Kanaan booda, gaaffilee 2-3 akka ofii isaanii hojjetan taasisi. Xumurarratti, deebii isaanii akka waliif ilaalanii yaada waliif kennan qajeelchi. Ofii keetiis akkaataa dubbisichaatti sirreessiif.

sararamaniif, hiika jechootaa galumsa isaaniirraa akka kennan taasisi. Erga xumuranii booda,1. bu’uura 2. suuta 3. badaa ykn gadhee’ jechuun deebii kennuu isaanii mirkaneeffadhu.

Barreessuu Daqiiqaa 10 Hima ijaaruu. Jechoota Hojii 4 jalatti kennamanitti fayyadamuun himoota akka ijaaran taasisi. Atis jechoota kennaman keessaa isa jalqabaatti hima ijaaruun fakkeenya kenniif. Sana booda barattoonni kee kanneen hafan akka hojjetan godhi.

Fayyadama Jechootaa Daqiiqaa 10 Hiika Jechootaa Galumsarraa Kennuu ‘Hiika Jechootaa’ kan Hojii 3 jala jiru hojjechiisi. Gareen ta’anii jechoota jala

Torban 24 Guyyaa 3 Qabiyyee Barannoo Guyyaa

Dubbisuu

• yaadolee callaa waan dhaggeeffatanii adda baasuu

Daqiiqaa 20

• Gahumsaafi sirrummaaf dubbisuu

Gahumsaafi Sirrummaan Dubbisuu

• yaadolee waan dubbisanii hubachuu

Dubbisa mata dureen isaa ‘Bu’aalee Barnootaa’ jedhu barattoonni irra deebi’anii dubbisuu akka shaakalan taasisi. Jalqaba, garee gareetti qoodi. Kanaan booda, garee keessaa namni tokko yoo dubbisu, kaan ammoo akka ijaan ilaalaa hordofan taasis. Haala kanaan dabaree dabareen shaakalsiisi.

Dhaggeeffachuu Daqiiqaa 20 Dhaggeeffachuun Dura Beekumsa Duraa Kakaasuu

Dubbisuun Booda Ergaa Hubachuu

Dubbisa ‘Bu’aalee Cimanii Hojjechuu’ jedhu irra deebitee osoo hindubbisin gaaffii ‘Cimanii hojjechuun bu’aa maal qaba?’ Jedhu hojjechiisi. Barattoonni gareen ta’anii akka deebii waliin hojjetan taasisi. Yeroo xumuran, dubbisiif. Deebii isaanii akka mirkaneeffatan taasisi.

Hojii 2 jala kan jiru akka hojjetan taasisi. Dura gaaffii 1ffaa barattoota waliin hojjedhu. Sanaan booda 2-3 barattoonni gareen akka hojjetan qajeelchi.

Dhaggeeffachuun Booda Yaadolee Callaa Hubachuu Kitaaba barattootaa Hojii 1 kan ‘Dhaggeeffachuu’ jala jiru dura barattoonni dhuunfaan akka hojjetan taasisi. Yommuu xumuran, deebii isaanii akka dareef afaaniin dhiyeessan qajeelchi. Afaan Oromoo Kutaa 3

201

Torban 24

Torban 24 Guyyaa 4 Qabiyyee Barannoo Guyyaa

Fayyadama Jechootaa

• Fufii /hin…u/ qaama jechaatti makuu • Yaadolee callaa dubbisaa hubachuu

Daqiiqaa 10 Jechootaan Bakka Duwwaa Guutuu

• Jechootaan bakka duwwaa guutuu • Himoota tartiibaan kaa’uun keeyyata barreessuu

Walitti Makuu Daqiiqaa 5 Fufii ‘hin… u’ qaamolee Jechaatti Makuu Qaamolee jechaa kitaaba barattootaa Hojii 1 jala jiran hojjechiisi. Qaamolee jechootaa ‘hin..gal..-u’ . hin..deem..u jedhan hojjechuun barattootatti agarsiisi. Achii barattoota qaamolee jechaa 1-3 jiran dhuunfaan hojjechiisi. Yommuu, xumuran deebii isaanii gareen akka irratti mariyatan taasisi. Deebiin isaaniis: 1. hinboqotu 2. hinjaaru 3. hinhaatu ta’uu isaanii akka mirkaneeffatan taasisi.

Dubbisuu Daqiiqaa 15

Kitaaba barattootaa Hojii 4 jala kan jiru hojjechiisi. Ati barattoota waliin jechoota kennaman keessaa filuun hima 1ffaa keessatti bakka duwawaraa jiru guutii agarsiisi. Deebiin 1ffaa ‘maallaqaa’ ta’a. Haala kanaan kanneen hafan akka hojjetan taasisi. Deebiin 2ffaa, bu’uura , 3. galii ta’uu akka mirkaneeffatan godhi.

Barreessuu Daqiiqaa 10 Himoota Tartiiba Galchanii Barreessuu Kitaaba barattootaa Hojii 4 jala kan jiru hojjechiisi. Jalqaba, barattoonni dhuunfaan himoota kennaman akka tartiiba galchan taasisi. Kana booda, gareen ta’anii akka mariyatan taasisi. Achiimmoo, tartiiba himoota 4,2,5,3,1 ta’uu akka mirkaneeffatan qajeelchi.Dhumarraatti, barattoonni duraa duuba himoota kanaatiin, keeyyata barreessanii dareef akka dubbisan taaasisi.

Dubbisuun Dura Tilmaamuu Dubbisa ‘Bu’aalee Barnootaa’ jedhu osoo irra deebi’anii hindubbisiin dura gaaffilee Barnootaan milkaa’uuf maaltu barbaachisa jettee yaadda? Osoo barumsi hinjiru ta’ee maaltu ta’a jettee yaadda? jedhan irratti erga mariyachiistee booda dubbisa akka dubbisan taasisi. Dubbisa Booda Ergaa Hubachuu Kitaaba barattootaa Hojii 2 jala kan jiru hojjechiisi. Dura barattoota waliin gaaffii 1ffaa hojjedhu. Kana booda, gaaffilee hafan barattootnni qofa qofaa akka hojjetan taasisi. Sana booda, yommuu xumuran, gareen walitti fiduun walii ilaalanii deebii akka kennan jajjabeessi.

Afaan Oromoo Kutaa 3

202

Torban 24

Torban 24 Guyyaa 5 Qabiyyee Barannoo Guyyaa

Dubbisuu

• Jechoota fufii ‘hin…u’of irraa qaban barreessanii addaan qoqqooduu

Daqiiqaa 10 Keessa Deebiifi Madaallii Ga’umsaafi Sirrummaan Dubbisuu

• Fufii ‘hin…tu’ fi qaama jechaa waliin walitti makuu

Dubbisa ‘Bu’aalee Barnootaa’ jedhu irra deebi’anii gahumsaafi sirruummaan garee gareen ta’anii akka dubbisan taasis. Yommuu barataan tokko dubbisu, kanneen biroo ammoo akka hordofan taasisi. Yommuu dubbisan sirriitti sagaleessuuu danda’uu isaanii mirkaneeffadhu.

• Himoota guutuu taasisuu

Walitti Makuu/Addaan Qoqqooduu Daqiiqaa 10 Keessa Deebiifi Madaallii Qaamolee Jechaa Walitti Makuu

Barreessuu

Dura fufii ‘hin…u’ gabatee gurraacharra barreessiif. Achiimmoo fakkeenya fudhuu agarsiisi. Fkn. Qamolee jechootaa ‘hintees- - u, hin- kaat- -u’ jedhan walitti makuun agarsiisi, yoo makamanis ‘hinteessu, hinkaatu’ kanneen jedhan akka ta’an itti himi. Kana booda, barattoonni ofii isaanii barreessanii akka walitti makan qajeelchi. Dhumarrattti, yommuu hojjetanii xumuran dabatara isaanii sororsiif.

Daqiiqaa 10 Keessa Deebiifi Madaallii Keeyyata Barreessuu Kitaaba barattootaa Hojii 4 jalaatti kennaman gareen mari’atanii akka sirreessan taasisi. Sana booda keeyyata taasisuun akka walii dubbisan qajeelchi. Atis isa sirrii qopheeffadhuutii itti himi.

Daqiiqaa 10 Jechoota Qaamolee isaaniiti Addaan Qoqqooduu Dura barattoonni jechoota fufilee ‘hin…tu’ of irraa qaban shan, shan akka barreessan taasisi. Waldorgommii ta’uus hubachiisi. Kana booda, jechoota barreessan kanneen irraa fufilee ‘hin... tu’ akka adda baasan taasisi. Akka sirriitti hojjetan beekuuf, dabatara isaanii sororsiif. Dhumarrattii barattoota sirriitti hojjetaniif harka walitti dhoofsisi. Kan hingalleef yoo jiraate ammoo akka sirriitti hubataniif ibsiif.

Afaan Oromoo Kutaa 3

203

Torban 24

Torban 25: Xiyyeeffannoo Barannoowwan Torbanii Kaayyoo Barannoowwan Torbanii Barattoonni: • dhaggeeffatanii yaada dubbisichaa himu. • fufiilee ‘hin… nu;hin…tan;hin… an’fi qaamolee jechaa walitti maku. • fufiilee ‘hin…tan; ‘hin…an’ qaamolee jechaarraa addaan qoodu. • dubbisanii yaada ijoo baasu. • jechootaaf hiika kennu. Yaada bu’uuraa: Aadaa Ijoo Dubbii: Gosa Aadaa

Dhaggeeffachuu Kadhatanii Fuudhuu Kadhatanii fuudhuun gosoota aadaa fuudhaafi heeruma Oromoo keessaa isa tokkodha. Gosa aadaa fuudhaafi heerumaa kana kanneen biroorraa wanti adda isa taasisu jira. Fakkeenyaaf, aseennaan (addabaana) irra caalaa fedhii intalaarratti hundaa’a. sabbatmariin (irradhabiin) fedhii warra gurbaa qofa irratti hundaa’a. kadhannaan garuu fedhii gama lamaan iyyuu ni’eega. Kanaanis kanneen warra biroorraa adda ta’a. Kadhannaan adeemsa adda addaa qaba. Jalqaba abbaafi ilmi intala amala jaallatan filatu. Kana booda, intaltii kan hinkadhatamne ta’uu ishii adda baafatu. Yoo hinkadhatamne ta’e, abbaan gurbaa jaarsa tokko dabalatee margaafi buna qabatee gara mana warra intalaa dhaqa. Akkuma achi gahaniin, “intala keessan jaallannee jirra; milkii (kaayoo) nuu ilaalaa,” jedhanii kadhatu. Isaanis nibeellamuuf. Hanga beellamaatti milkii ilaallatu. Guyyichatti yoo milkiin dide, biqilli biqiluu dide. Milkiin hintaane;” jedhanii deebisu. Yoo biqilli biqile ammoo,” Milkiin laatte, biqilli biqile, kadhadhaa,” jedhuun, Akka aadaa hawaasichaatti,” hinheerumsiisnu, hinlaannu, hin jaallannu ‘ hinjedhamu. [***KAN HANGA AMMAATTI Afaan Oromoo Kutaa 3

DHAGGEEFFATTE IRRAA MAAL HUBATTE? ***] Milkiin tole jennaan guyyaa naqataa beellamatu. Guyyaa beellama naqata kanaas dhangaa qopheeffatanii firaaafi jaarsoliin wajjin ta’anii eegu. Warri gurbaas firootaafi jaarsolii haasaa beekan qabatanii dhaqu. Jaarsoliinis, “ Hindhaqnu, hinqaqqabnu, hinbeeknu,” hinjedhan. Guyyaa naqataa sana gabbara warra intalaatiif ta’u murteessu. Achumaan warri intalaas, “Intala keenya ilma keessaniif jaallannee laanneerra. Ija hinjaamsitan, gurra hinmurtan, harkaafi miilla hincabsitan,” jechuun beeksisu. Yerooma kana gammachuun gurbaan harka intalaatti qubeelaa akka keewwatu taasifama. Kana booda, guyyaa fuudhaafi heerumaa murteeffatu. Achii jarri dhuganii nyaatanii sirbaan dhiichisaa galgala gara manaatti galu. Hanga guyyaa fuudhaafi heerumaatti warri gurbaa guyyaa ayyaanaa lubbii geessu. Lubbiin kun buna ta’uu danda’a. Guyyaa fuudhaafi heerumaa gama lamaaniinuu dhangaan niqophaa’a. kun ammoo irra caalaa nyaataafi dhugaatii aadaati. Nyaanni aadaa kanneen akka micciirraa, marqaa, buna qalaa, caccabsaa, qoriifi cumboo ta’uu danda’a. Nyaataafi dhugaatii qophaa’e hundumaatu soorata. Hinnyaannu, hindhugnu,hinnyaattan, hindhugdan jechuun hinjiru. Haala kanaan dhugaatii aadaa booka, itittuu, farsoo erga dhuganii booda warri gurbaa amaamota qabatanii mana warra intalaa dhaqu. Yeroo dhaqanis uffata aadaa uffatanii fardeen yaabbachuun dhaqu. Warri intalaas haala walfakkaatuun uffatu. Amaamonni akkuma mana gahaniin gabbara murtaa’e kennu. Sana booda, nyaatanii, dhuganii, sirbaa intala fudhatanii galu.

Dubbisuu Buna Qalaafi Akkaataa Qophii Isaa Buna qalaan nyaata aadaa Oromooti. Nyaanni aadaa kun Oromoo biratti bal’inaan beekamaadha. Nyaanni kun yeroo hunda hinqophaa’u. Irra caalaa kan qophaa’u yeroo cidhi ykn ayyaanni jirudha. Fakkeenyaaf, 204

Torban 25

namoonni yeroo heerumsiifatan yookiin fuusifatan buna qalaa qopheessu. Jara qofa osoo hintaane warri waamicha dhaqan buna qalaa fudhatanii dhaqu. Buna qalaan akkaataa itti qophaa’u qaba. Jalqaba buna duudaatu miicama. Itti aansuun, buna miicamee qophaa’e kana xiyyoo xiyyoo isaatu irraa kukkutama. Kunis qaawwi uumamee ashaboodhaafi mi’eessituun qaama bunichaa keessa akka galu godha. Sana booda, xuwwee abiddarra kaa’uun bishaan xiqqoo “xob” itti godhu. Achii buna fiixeen isaa irraa ciccite sana xuwwichatti naqu.

Osoo fiixee irraa hinkukkutin, xuwweetti hin naqan. Osoo bishaan xuwweetti hincobsinis irra hinkaa’an. Bunichis hanga bishaan fixatutti sosochoosamuu qaba. Achiirraan dhadhaa addaannoon keessa bu’a. Bunichis hanga bilchaatutti sochoofama. Bilchaachuu isaafis “xas” jechuu isaatu eegama. Osoo “xas” hinjedhin ibiddarraa hinbaasan. Yoo ‘xas’ jedhu irraa baasuun dhadhaa baqsaa keessa buusu. Sana booda ni nyaatama. Gabaabumatti, buna qalaan nyaata aadaa baay’ee jaallatamaafi qophii addaa barbaadudha.

Torban 25 Guyyaa 1 dubbisi. Barattoonnis xiyyeeeffannaan akka dhaggeeffatan qajeelchi.

Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Dhaggeeffatanii yaada callaa dubbisaa himuu

Dhaggeeffachuun Booda Yaadolee Callaa Hubachuu

• Fufiilee ‘hin… nu, hin…tan, hin… an’ fi qaamolee jechaatti walitti makuu

Dubbisicha dubbistee yeroo xumurtu, kitaaba barattootaa Hojii 1 jalaa kan jiru hojjechiis. Jalqaba gaaffii tokkoffaa hojjedhuuf. Kanneen hafan ammoo ofii isaanii akka hojjetan jajjabeessi.Deebii isaaniis akka dubbisichaatti sirreessiif.

• Yaada callaa dubbisaa himuu • Jechootaaf hiika galumsaa kennuu

Walitti Makuu

Dhaggeeffachuu

Daqiiqaa 5 Qaamolee Jechootaa Walitti Makuu

Daqiiqaa 15 Dhaggeeffachuun Dura Tilmaamuu

Amma ammoo qaamolee jechaa walitti makuun jecha ijaaruu shaakalsiista. Kunis kitaaba barattootaa irra Hojii 2 jala jira. Fakkenyaaf, qaamolee ‘hin-kut-nu’ jedhu walitti makuun agarsiisi. Fakkeenya dabalataas kenniif. Kanneen 1-3 kennaman ammoo ofii isaanii akka walitti makan jajjabeessi. Sirriitti walitti makuu isaanii mirkaneeffadhu.

Dubbisa mata-dureen “Kadhatanii Fuudhuu” jedhu osoo hindubbisin dura, mata dureefi fakkii irratti hundaa’uun waan dubbisichi dhiyeessu tilmaami. Barattoonnis akka tilmaaman taasisi. Erga tilmaama isaanii himanii booda, dubbisicha dubbisiif. Sirriitti dhaggeeffatanii tilmaama isaanii akka mirkaneeffatanis qajeelchi. Yeroo Dhaggeeffachuu Hubannoo Madaaluu

Dubbisuu

Dubbisicha osoo dubbistuu bakka mallattoo *** yeroo geessu addaan kutii gaaffii gaafadhu. Gaaffii kanaanis waan hubatan akka himan taasisi. Yaaada isaanii erga harkaa fuutee booda, dubbisicha itti deebi’uun

Afaan Oromoo Kutaa 3

Daqiiqaa 15 Dubbisuun Dura Tilmaamuu Alana ammoo, dubbisa mata dureen isaa ‘Buna Qalaafi Akkaataa Qophii Isaa’ jedhu osoo hindubbisin dura, mata dureefi fakkii

205

Torban 25

irratti hundaa’uun waan dubbisichi dhiyeessu akka tilmaaman taasisi. Tilmaama isaanii akka himan barattoota dhiiraafi dubaraaf carraa walqixa kennuun jajjabeessi. Tilmaama isaanii erga himanii booda, dubbisicha dubbisuun akka mirkaneeffatan taasisi. Yeroo Dubbisuu Tilmaamuu Dubbisa mata duree ‘Buna Qalaafi Akkaataa qophiisaa’ jedhu , osuma dubbisaa jiranii yeroo mallattoo [***] bira ga’an dubbisuu akka addaan kutan taasisi. Sanaan booda gaaffii ‘KANAAN BOODA HOO MAALTU TA’A JETTA?*** gaafachuun waan ittaanee dhufu akka tilmaaman jajjabeessi. Barattoonni hunduu akka tilmaaman erga taasistee booda, dubbisicha itti deebi’anii dubbisanii tilmaama isaaniis akka mirkaneeffatan taasisi. Dubbisuun Booda Ergaa Isaa Hubachuu Dubbisa erga dubbisanii xumuranii booda, gaaffilee Hojii 3 jalaa hojjechiista. Garee

gareen gaafficha irratti akka waliin dubbatan jajjabeessi. Deebii isaaniis, akka walitti himan taasisi. Akka dubbisichaatti deebii sirrii ta’e irratti akka walii galan taasisi.

Fayyadama Jechootaa Daqiiqaa 5 Hiika Jechootaa Akka Galumsaatti Kennuu Alana ammoo, jechoota hima keessatti jala sararamaniif hiika Isaanii akka kennan taasista. Hojiin kunis kitaaba barattootaa keessaa Hojii 4 jalatti kan argamudha. Gaaffilee kana dabtara isaanii irratti barreeffachuun akka hojjetan godhi. Yeroo isaan hojjetanis gidduu deemuun barattoonni hunduu hojjechuu isaanii hordofi. Haala armaan gadiin hojjechuu isaaniis mirkaneeffadhu. 1. baay’inaan 2. hojjetamu

3. deeman

Torban 25 Guyyaa 2 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Fufilee ‘hin… tan’ qaamolee jechaa irraa addaan qooduu

Dubbisuu Daqiiqaa 15

• Yaadolee callaa dubbisaa himuu • Jechoota hiika isaaniin walitti firoomsuu • Dura duuba himootaa sirreessuun keeyyata barreessuu

Addaan Qoqqooduu Daqiiqaa 5 Qaamolee Jechaa Addaan Qoqqooduu Fufilee ‘hin…tan’ qaamolee jechaa irraa addaan baasuu shaakalsiista. Kitaaba barattootaa Hojii 1 jalatti kan argamu hojjechiisuuf jecha hinaraarsitan jedhu → ‘hin—araarsi—tan’, kan jedhutti qoqqooduun agarsiisi. Haala kanaan kanneen hafan immoo barattoonni ofii isaaniitii akka addaan qoqqoodan taasisi. Sirriitti hojjechuu isaaniis mirkaneeffadhu.

Afaan Oromoo Kutaa 3

Dubbisuun Dura Beekumsa Duraanii Kakaasuu Dubbisa mata dureen isaa ‘Buna Qalaafi Akkaataa Qophii Isaa’ jedhu irra deebi’uun osoo hindubbisiisin gaaffii naannoo keetti nyaanni bebbeekamoon kamfa’i? jedhu gaafadhu. kanas gareen irratti mari’atanii akka ibsan taasisi. . Erga irratti hirmaachistee beekumsa duraan qaban kakaastee booda, dubbisicha akka callisaan dubbisanii ergaa isaa ibsan jajjabeessi. Dubbisa Booda Yaadolee Callaa Dubbisaa Himuu Dubbisa mata dureen isaa ‘Buna Qalaafi Akkaataa Qophii Isaa’ jedhu dubbisanii yeroo xumuran gaaffiilee Hojii 2 jala jiran hojjechiista. yeroo kanas akka wal bira

206

Torban 25

taa’anitti waliin mari’atanii akka hojjetan qajeelchi. Deebii isaaniis haala muuxannoo isaaniifi dubbisichaatiin waliin qabsiisiiti hubachiisi.

akka hojjetan jajjabeesi. Deebiin isaaniis akka itti aanu kana ta’uu isaa mirkaneeffadhu. 1. b

Fayyadama Jechootaa

2. a



3. c



4. d

Barreessuu

Daqiiqaa 10

Daqiiqaa 10

Jechoota Hiika Isaaniin Walitti Firoomsuu

Duraa Duuba Himootaa Sirreessuun Keeyyata Barreessuu

Kitaaba barattootaa irratti Hojii 3 jala kan jiru hojjechiista. Hojiin kunis jechoota roga ‘A’ jalaa hiika isaanii kan roga ‘B’ jalaa waliin walitti firoomsuudha. Jecha jalqabaa walitti firoomsuun itti agarsiisi. kanneen hafan ammoo dabtara isaanii irratti barreeffatanii akka dhuunfaan hojjetan jajjabeessi. Yeroo isaan hojjetanis, gidduu gidduu deemuun

Alana ammoo kitaaba barattootaa ‘Barreessuu’ jala Hojii 4 hojjechiisi. Kunis, himoota a-f jiran duraa duuba isaanii sirreessuudhaan keeyyata taasisuudha. Duraa duuba himootaa sirreessanii dabtara isaanii irratti keeyyata akka barreessan jajjabeessi. Hima keeyyatichi ittiin jalqabus itti himi. Duraa duubni himootaas akka ittaanu kana ta’a. (c, b, d, a, e, f)

Torban 25 Guyyaa 3 Dhaggeeffachuun Booda Yaada Himuu

Qabiyyee Barannoo Guyyaa

Dubbisicha erga dubbistee xumurtee booda, gaaffiilee Hojii 1 jalaa hojjechiisi. Gaaffii tokkoffaa barattoota waliin hojjechuun agarsiisi. Kanneen hafan lamaan immoo ofii isaanii akka hojjetan jajjabeessi. Dabtara isaaniirratti haahojjetan . Erga barreeffamaan deebii kennanii booda, hiriyoota isaanii waliin akka walii sirreessan taasisi. Dhumarratti yaada cuunfaa kenniif.

• dhaggeeffatanii yaada dubbisichaa himuu • ga’umsaafi sirrummaan dubbisuu • dubbisanii waan hubatan ibsuu

Dhaggeeffachuu Daqiiqaa 20 Dhaggeeffachuun Dura Beekumsa Duraanii Kakaasuu Dubbisa mata dureen isaa ‘Kadhatanii Fuudhuu’ jedhu kan yeroo darbe dubbisteef, osoo irra deebitee hindubbisiniif beekumsa duraan qaban gaaffilee armaan gadii gaafachuun kakaasi.

Daqiiqaa 20 Ga’umsaafi Sirrummaan Dubbisuu Dubbisa mata dureen isaa ‘Buna Qalaafi Akkaataa Qophii Isaa’ jedhu kan yeroo darbee dubbisan irra deebi’uun dubbisuu shaakalsiista. Garee gareen isaan qoodi. Garee keessaa namni tokko yeroo sagalee ol kaasee dubbisu, kanneen hafan immoo callisaan dubbisuun akka hordofan taasisi. Yeroo tokko dubbisee xumuru kanneen biroo ammoo dabaree isaanii eeganii akka shaakalan taasisi. Yeroo isaan dubbisan gidduu deemuun dhaggeeffadhu. Kanneen

1. Waa’ee kadhatanii fuudhuu kan yaadattan walitti himaa. 2. Kadhatanii fuudhuun maaliif gosoota fudhaafi heerumaa biroorraa adda ta’a? Erga mari’atanii booda, sirriitti akka dhaggeeffatan itti himuun, dubbisicha dubbisiif.

Afaan Oromoo Kutaa 3

Dubbisuu

207

Torban 25

dandeettiin dubbisuu isaanii gadi bu’aa ta’e addatti baasuun shaakalsiisi. Dubbisuun Booda Ergaa Hubachuu Dubbisa ‘Buna Qalaafi Akkaataa Qophii Isaa’ jedhu erga irra deebi’anii dubbisanii

booda gaaffilee dubbisuun booda Hojii 2 jalaa hojjechiisi. Kanas dura dhuunfaan akka hojjetan, sana booda gareen walitti fiduun akka yaada waljijjiran qajeelchi. Yaada isaaniis bal’isanii afaaniin akka ibsatan taasisi.

Torban 25 Guyyaa 4 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Fufiilee ‘hin… an’ qaamolee jechaatti makuu • Ergaa dubbisa hubachuu • Jechootaan bakka duwwaa guutuu • Tuqaalee (?) fi (,) hima keessatti fayyadamuu

Walitti Makuu Daqiiqaa 5 Qaamolee Jechaa Walitti Makuu Fufiilee ‘hin… an ‘qaamolee jechaatiin walitti makuun jecha ijaaruu shaakalsiisi. Kunis kitaaba barattootaa irra Hojii 1 jalatti kan argamudha. Dabtara isaanii irratti barreeffatanii akka hojjetan taasisi. Fkn. ‘hin—kenn— an → ‘hinkennan’

hin—deebis—an → ‘hindeebisan’

Kanneen hafan qofaa isaanii walitti akka makan jajjabeessi. Sirriitti hojjechuu isaanii gidduu deemuun mirkaneeffadhu.

Dubbisuu Daqiiqaa 15 Dubbisuun Dura Beekumsa Duraanii Kakaasuu

1. Waa’ee buna qalaa maal yaadatta? 2. Akkaataa buna qalaan itti qophaa’u hanga yaadattu himi. yaadota kunneen irratti erga walyaadachiisaniin booda, dubbisicha callisaan akka dubbisan taasisi. Dubbisuun Booda Ergaa Hubachuu Dubbisicha dubbisanii yeroo xumuran gaaffilee Hojii 2 jala jiran hojjechiista. Jalqaba gaaffii tokkoffaa hojjedhuutii itti agarsiisi. Gaaffii lammaffaa ammoo, isaan wajjin hojjedhu. Gaaffilee hafan ammoo ofii isaanii haadeebisan. Yeroo deebii gaafattu barattoota dhiiraafi dubaraaf carraa walqixa kenni. Miidhama qaamaa kan qabanis yoo jiraatan xiyyeeffannoon isaan deeggari.

Fayyadama Jechootaa Daqiiqaa 10 Jechoota Kennamaniin Bakka Duwwaa Guuti. Kitaba barattootaa Hojii 3 jala kan jiru hojjechiisi. Jalaqaba, gaaffii tokkoffaa isaaniif hojjedhuu itti agarsiisi. Kanneen hafan immoo dabtara isaaniirraatii barreeffatanii akka hojjetan jajjabeessi .Erga isaan ofiin hojjetanii booda, deebii isaa akka himan hirmaachisi. Deebii isaas akka kanaa gadiitti hojjechuu isaanii mirkaneeffadhu. 1. waamicha

3. dhadhaa

2. qaawwa

4. qophaa’uu

Dubbisa mata dureen isaa ‘Buna Qalaafi Akkaataa Qophii Isaa’ jedhu kan yeroo darbe dubbisan irra deebi’uun osoo hindubbisiisin dura hubannoo duraan qaban kakaasi. Gaaffilee kana irratti gareen akka mari’atan taasisi. Afaan Oromoo Kutaa 3

208

Torban 25

qabanitti akka galchan jajjabeessi. Dura gaaffii tokkoffaa hojjedhu itti agarsiisiitii, kan hafe ofiin akka hojjetan taasisi. Haala kanaan hojjechuu isaanii mirkaneeffadhu.

Barreessuu Daqiiqaa 10

1. Aseennaa, sabbat mariifi kadhatanii fuudhuun gosoota fuudhaafi heerumaati.

Mallattoo Gaaffiifi Qoodduu Bakka Barbaachisutti Galchuu Amma ammoo kitaaba barattootaa Hojii 4 jala kan jiru hojjechiista. Himoonni tarreeffaman sun hanqina tuqaalee qabu. Mallattoo gaaffii (?) fi mallattoo qoodduu (,) bakka galuu

2. Barnoota Herregaa moo, Saayinsii Naannootu cima? 3. Warri intalaa maaliif milkii illaallanna jedhu?

Torban 25 Guyyaa 5 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Fufiilee ‘hin…nu, hin… tan, hin… an’ fi qaamolee jechaa walitti makuu • Fufiilee ‘hin…nu’ hin… an’ qaamolee jechaarraa addaan qoqqooduu

Dubbisuu

• Ga’umsaafi sirrummaan dubbisuu

Daqiiqaa 15

• keeyyata barreessuu

Keessa Deebiifi Madaallii Gahumsaafi Sirrummaan Dubbisuu

Walitti Makuu

Dubbisa mata dureen “Buna Qalaafi Akkaataa Qophii Isaa” jedhu kan yeroo darbe dubbisan, irra deebiin dubbisiisi. Barattootaaf carraa walqixaa kenniif. Sagalee isaanii ol fuudhuudhaan dabaree dabareen dubbisuu shaakalsiisi.

Daqiiqaa 5 Keessa Deebiifi Madaallii Qaamolee Jechaa Walitti Makuu Qaamolee jechaa armaan gadii gabatee gurraacha irratti barreessiif. 1. hin- nyaan- -nu

3. hin- guun- -nu

2. hin- kun- -nu

4. hin- cab- -nu

Barreessuu Daqiiqaa 15

Sana booda akka walitti makan taasisi. Sirriitti walitti makuu isaaniis gidduu deemuun ilaalii mirkaneeffadhu.

Keessa Deebiifi Madaallii Hima Ijaaruu Jechoota kana gabatee gurraacha irratti barreessiif.

Jechoota Qaamolee Isaaniitti Addaan Qoqqooduu Daqiiqaa 5 Jechoota ‘hin … nu, hin… tan, hin… an’ ofirraa qaban armaan gadii gabatee gurraacha irratti barreessiif. 1. hinargan

4. hincoomtan

2. hinsaamtan

5. hinqoosan

Jechoota barreessite kanneen qaamolee jechaatti akka addaan qoqqoodan taasisi. Qoqqooduu danda’uu isaaniis mirkaneeffadhu. Bakka hanqinni jirutti fakkeenya dabalataa fudhachuun agarsiisi.

1. waamicha

3. beellamuu

2. xiyyoo

4. milkii

Jechoota kanatti himoota akka ijaaran taasisi. Yeroo himoota ijaaranis gidduu deemuun hordofi. Himoota ijaaranis ilaaliif. Kanneen hima ijaaruu hindandeenye addatti isaan gargaari.

3. hinboonnu Afaan Oromoo Kutaa 3

209

Torban 25

Torban 26: Xiyyeeffannoo Barannoowwan Torbanii Kaayyoo Barannoowwan Torbanii Barattoonni: • yaadolee callaa dubbisa dhaggeeffatanii himu. • fufii ‘-oom’ fi qaama jechaa walitti maku. • faallaa jechootaa himu. • fufii ‘-oom’ qaama jechaarraa qoodu. • himoota ijaaru. Yaada bu’uuraa: Aadaa Ijoo Dubbii: Eebba

Dhaggeeffachuu Eebba Aadaa Oromoo keessatti eebbi iddoo guddaa qaba. Kan eebbisus irra caalaa manguddoota biyyaati. Eebbi yeroofi sababa qaba. Yeroo namoonni walirraa bitaniifi walitti gurguran ni’eebbifama. Yeroo eebbifamus, “kan gurgureef qarshiin haa barakatu. Kan biteef, wanti bitame haabulu,” jedhama. Kana malees, yeroo namni waa arjoome, waan laattu hindhabin: harkikee haajiidhu,” jedhanii eebbisu. Itti dabalees, yeroo namni diina biyyaarraa qolachuuf deemu nieebifama. Eebbi kunis, milkaa’i!, Irra aani!, Adda godhu! Namoomi! jedhu. Kun ammoo namoota lolaaf deeman sanarra amaanaa kaa’uudha. Namoonni kunis humni jara gargaaru tokko akka waan jiruutti fudhatama.[*** WAAN HAGA AMMAATTI DHAGGEEFFATTERRAA MAAL HUBATTE?***] Gama biraatiin, manguddoonni yeroo nama araarsan ni’eebbisu. Araara sanas eebbaan jalqabanii eebbaan xumuru. Yeroo eebbisanis, “Waaqayyo warra walii gale isin haataasisu. Hamtuun isin gidduudhaa haabaatu. Warra firoome ta’aa,” jechuun eebbisu. Namoonni wal dhabanii araaramuuf dhiyaatanis kabajaafi sodaa manguddootaaf jecha araara hindidan. Hanga fedhan yoo miidhamanillee walii dhiisu. Kanarraa ka’amee, eebbi milkaa’ina

Afaan Oromoo Kutaa 3

araaraatiif tumsa guddaa taasisa. Kanaafuu, namoonni araaramanis guyyaa sanaa kaasee nagaa walgaafachuu eegalu. Haaluma walfakkaatuun, maatiinis ijoollee isaanii ni’eebbisu. Ijoolleen maatii isaaniif abboomaman yeroo hunda eebba argatan. Maatiin yoo eebbisu,”Guddadhu! Aara nagalfachiifte; aara galfadhu. Hirkoo galgalaa hindhabin,” jedhu. Eebbi kun ammoo ijoolleen jireenya fuula duraatiif abdii guddaa akka horatan taasisa. Kana malees, eebban argadha jechuun ajaja maatii isaanii akka hindidne taasisa. Dimshaashumatti, eebbi haala jiruufi jireenya hawaasaa waan barsiisuun hawaasomsuu keessatti humna guddaa qaba. Eebbi manguddootaa kun, kabaja manguddoota biyyaa kabaja akka qabaatan safuu hawaasaa akka baraniif akka hawaasoman taasisa.

Dubbisuu Eebba Guyyaa Gaa’elaa Yeroo tokko intalli Dureettii jedhamtutu ganda tokko keessafi jiraatti turte. Intalli kun miilli ishee tokko miidhamaa waan ta’eef, nihokkolti. Haata’u malee, hojii ishee haalaan raawwatti. Maatiifi ollaa ishee biratti haalaan jaallatamti. Gurbaan Sanyii jedhamu tokko ammoo intala kana jaallate. Waan ishee jaallateef, maatiin isaa akka isa fuusisan itti hime. Isaanis, “Tole” jedhaniin. Abbaan Sanyii intala amala qabeettii kana akka ilma isaatti heerumsiisan warra intalaa kadhate. Maatiin Dureettiis ni’eeyyaman. Kanaafuu, guyyaa fuudhaafi heerumaa dhaabbatan. Guyyichatti haatiifi abbaan gurbaa, “Milkaa’i!; gufuun si hinargatin!; Gaa’ela milkii haata’u!” jedhanii eebbisan. Guyyaa gaa’elaa mana warra Dureettiittis misirroonni lamaan ni’eebbifamu. Kanaaf, misirroo lamaan aannan ukee guutuu qabachiisuun, “ Qabattanii?” jedhuun. Misirroonnis “Eeyyee” jedhan mirkaneessuuf. Haaluma kanaan, “Milkaa’aatii jiruufi jireenya qabaadhaa!; Horaatii ilmaafi intala argadhaa! Garaan keessan tokko haata’u;. Akka

210

Torban 26

dabalataan ni’eebbifaman. Akkaataa kanaan, gaa’elli isaanii raawwateef. Kanumaan, Sanyiinis warra intalaatti soddoome. Kana booda, firoonni isaanii hunduu dhimma adda addaarratti walgargaaruu eegalan. Gabaabumatti, gaa’ela jara lamaaniitiin maatiin isaanii walitti firooman.

aannanii walitti mi’aahaa; yaanni keessan tokko haata’u!” jechuun eebbisan. Yeroo kana aruusni lamaan, “Ameen!” jechuun eebbicha fudhachuu isaanii mirkaneessu. Kana booda, lamaan isaaniiyyuu ukee tokko keessaa unachuun eebbicha xumuru. Sana booda, nyaatanii dhuguun intala fudhatanii gara mana warra gurbaatti galan. Achittis

Torban 26 Guyyaa 1 Walitti Makuu

Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Yaadolee callaa dubbisa dhaggeeffatanii adda baasuu

Daqiiqaa 5 Qaamolee Jechaa Walitti Makuu Kitaaba barattoottaa Hojii 2 jala kan jiru akka hojjetan taasisi. Fakkeenya ‘fir- -oom- -e’ jedhu ‘firoome’ ‘dur- -oom- -e’ kan jedhus ‘duroome’ akka ta’e itti agarsiisi. Barattoonni ammoo kanneen hafan akka walitti makan jajjabeessi. Deebii isaaniis walbira qabanii akka mirkaneeffatan taasisi. 1. soddoome 2. qaroome 3. dulloome

• Fufiilee ‘-oom- -e’ fi qaama jechaa walitti makuu • Yaadolee dubbisaa adda baasuuu • Jechoota faallaan walitti firoomsuu

Dhaggeeffachuu Daqiiqaa 15

Dubbisuu

Dhaggeeffachuun Dura Tilmaamuu

Daqiiqaa 15 Dubbisuun Dura Tilmaamuu Dubbisa ‘Eebba Guyyaa Gaa’elaa’ jedhu barattoonni akka dubbisan osoo hinqajeelchin, mata dureefi fakkii achi jalatti kennamerraa waan hubattu tilmaami. Barattoota kees tilmaamsisi. Dubbisicharraas maal akka eegan gaafadhu. Dubbisanii akka tilmaama isaanii mirkaneeffatan taasisi.

Dubbisa “Eebba” jedhu osoo hindubbisin mata dureefi fakkii isa jalatti dhiyaaterraa dubbisichi maal akka dhiyeessu tilmaami. Sana booda, barattoota tilmaamsisi. Akka yaada isaanii dareef gabaasanis qajeelchi. Tilmaama isaaniis erga dhaggeeffatanii akka mirkaneeffatan itti himuun dubbisicha dubbisiif. Yeroo Dhaggeeffachuu Hubachuu Dubbisa mata dureen isaa ‘Eebba’ jedhu yammuu dubbistu barattoonni akka caqasan taasisi. Yammuu mallaatoo [***] bira geessu, dubbisa addaan kutii gaafficha gaafadhu.Waan huabtanis akka dubbatan jajjabeessi. Kana booda, dubbisa itti fufii dubbisi. Dhaggeeffachuun Booda Ergaa Hubachuu Gaaffiilee dhaggeeffachuun Hojii 1 jala jiran gareen hojjechiisi. Garee keessa namni tokko yaada garee akka ibsu godhi.

Afaan Oromoo Kutaa 3

Yeroo Dubbisuu Hiika Jechaa Kennuu Dubbisa mata dureen isaa “Eebba Guyyaa Gaa’elaa” jedhu barattoonni callisaan akka dubbisan taasisi. Dubbisanii yammuu mallattoo [***] bira gahan dhaabsisiitii gaaffii HIIKNI JECHA ‘UKEE’ JEDHU MAALI? jedhu gaafachu. Erga deebisanii booda, dubbisa akka itti fufanii dubbisan taasisi. Dubbisa Booda Ergaa Hubachuu Kitaaba barattootaa, Hojii 3 jala gaaffilee jiran hojjechiisi. Kan hojjetanis gareen ta’uu akka hubatan taaasisi. Atis barattoota waliin gaaffii 1ffaa hojjedhu. Barattoonni ammoo gareen kanneen hafan akka hojjetan qajeelchi.

211

Torban 26

Xumurarratti deebii isaanii dareef akka dhiyeessan taasisi.

Fayyadama Jechootaa

barattoonni akka ofii isaanii hojjetan taasisi. Erga xumuranii booda, deebii isaanii (2. d 3. b 4. a) kan jedhaniin walcinaa qabanii akka ilaalan taasisi.

Daqiiqaa 5 Faallaa Jechootaa Himuu Kitaaba barattootaa Hojii 4 jala jechoota jiran hojjechiisi. Dura barattoota waliin 1ffaa hojjedhu. Faallaan jecha ‘arjoome’ jedhuu (dondhoome) ta’uu isaa itti himi . Kana booda,

Torban 26 Guyyaa 2 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Fufii ‘-oom- -e’ fi qaamolee jechaarraa addaan qoqqooduu • Ergaa dubbisa dubbisaanii addaan baafachuu • Himoota faayidaa isaaniitiin qooduu

Dubbisuun Booda Ergaa Hubachuu Hojii 2 kan ‘Dubbisuu’ jala jiru hojjechiisi. Jalqaba barattoota waliin ta’uun gaaffii 1ffaa hojjedhu. Achii ammoo, gaaffilee hafan gareen ta’anii akka hojjetan taasisi. Yommuu xumuran, sirriitti hojjechuu isaanii mirkaneeffadhu.

Fayyadama Jechootaa

• Himoota ijaaruu Daqiiqaa 10

Addaan Qoqqooduu Daqiiqaa 5 Qaamolee Jechaa Addaan Qoqqooduu Kitaaba barattootaa Hojii 2 jala kan jiru hojjechiisi. Dura ofii kee ‘namoome’kan jedhu fudhuu barattoota waliin ‘nam- -oom-e’ kan jedhutti qoqqoodi. Achii ammoo barattoonni ofii isaanii akka qoqqoodan taasisi. Deebiin isaaniis: 1. ‘abb- -oom- -e’ 2. ‘arj- -oom- -e’ 3. ‘warr- -oom- -e’ ta’uu mirkaneeffachiisi.

Dubbisuu Daqiiqaa 15 Dubbisuun Dura Tilmaamuu Dubbisa mata dureen isaa “Ebba Guyyaa Gaa’elaa” jedhu osoo barattoonni irra deebi’anii hindubbisin dura waa’ee dubbisichaa maal akka hubatan yaadachiisi. Yaadolee ijoo keeyyattootaa gaafadhu. Sana boodaa akka irra deebi’anii dubbisan qajeelchi.

Afaan Oromoo Kutaa 3

Jechoota Gareetti Ramaduu Kitaaba barattootaa Hojii 3 jalatti gaaffiilee kennaman hojjechiisi. Dura, barattoota waliin ta’uun ‘Guddadhu! kan jedhu ‘Eebba’ jalatti ramadi. Sana booda, barattoonni haala kanaan himoota hafan ‘Eebbaafi Abaarsa jalatti akka ramadan taasisi. Xumurarratti, haala kanaan ramaduu isaanii mirkaneeffadhu. Eebba sooromi! Kabajami! Horaa bulaa! Ulfaadhu!

Abaarsa Xinnaadhu! Hiyyoomi! Salphadhu! Wallaali!

Barreessuu Daqiiqaa 10 Himoota Barreessuu Kitaaba barattootaa Hojii 4 jalatti jechoota kennamanitti hima ijaarsisi. Dura ofii kee jecha ‘sangoome’ jedhutti hima ijaarii agarsiisi. Sana booda barattoonni jechoota 2-4 irratti akka himoota ijaaran taasisi. Sirriitti ijaaruu isaaniis mirkaneeffadhu.

212

Torban 26

Torban 26 Guyyaa 3 Manguddoo tokko gara dareetti affeeruun eebba gaa’elaa dhaggefachiisi. Barattoonnis erga jaarsichi deemee booda akkeessuun ga’ee akka taphatan qajeelchi.

Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Dhaggeeffatanii yaadolee callaa adda baasuu • Ergaa barreeffama dubbisanii himuu

Dubbisuu

• Hima ijoo keeyyataa addaan baasuu

Daqiiqaa 25 Ga’umsaafi Sirrummaan Dubbisuu

Dhaggeeffachuu

Dubbisa “Eebba Guyyaa Gaa’elaa’ jedhu barattoonni irra deebi’anii dabaree dabareen sagalee ol fuudhanii akka dubbisan taasisi. Yommuu barataan tokko dubbisu kaan ammoo quba irra butaa akka hordofan godhi. Haaluma kanaan, barattoonni garee garee isaanii keessatti dabaree eeggatanii akka waliif dubbisan qajeelchi. Atis yommuu isaan dubbisan keessa deemuun akka isaan sirriitti dubbisan jajjebeessi.

Daqiiqaa 15 Dhaggeeffachuun Dura Beekumsa Duraanii Kakaasuu Dubbisa mata dureen isaa ‘Eebba’ jedhu irra deebitee osoo barattootaaf hindubbisin, waa’ee isaa maal akka yaadatan gareen irratti mariyachiisi. Waan irratti mari’atanis dareef akka gabaasan qajeelchi. Kanaan booda, dubbisicha dubbisiif. Yommuu ati dubbistu barattoonni naamusaan akka si caqasan taasisi.

Dubbisuun Booda Ergaa Hubachuu Erga barattoonni dubbisa “Eebba Guyyaa Gaa’elaa’ jedhu irra deebi’anii dubbisuun xumuranii booda, gaaffilee Hojii 2 jalatti kennaman hojjechiisi. Kanas garee gareedhaan akka hojjetan godhi. Waan gareen irratti mari’atanis afaaniin dabaree dabareen akka ibsan qajeelchi.

Dhaggeeffachuun Booda Ergaa Hubachuu Gaaffiilee kitaaba barattootaa Hojii 1 jalatti dhiyaatan hojjechiisi. Jalqaba, ati barattoota waliin ta’uun gaaffii 1ffaa hojjedhu. Kanaan booda barattoonni gaaffilee hafan gareen irratti mari’atanii akka hojjetan jajjabeesi.

Torban 26 Guyyaa 4 Qabiyyee Barannoo Guyyaa

-e’ kan jedhanitti qoqqoodii agarsiisi. Kana booda, hojii kennameef ammoo barattooni ofii isaanii akka qoqqoodan taasisi. Xumurarratti, deebiin 1. qar- -oom -e 3. nam -oom -e 2. dull- -oom- -e 4. orm- -oom- -e ta’uu akka mirkaneeffatan taasisi.

• Fufii ‘-oom-’ fi ‘-e’ qaama jechaatiin addaan qoqqooduu • Yaadolee dubbisa dubbisanii himuu • Hima guutuu taasisuu • Keeyyata barreessuu

Dubbisuu

Addaan Qoqqooduu Daqiiqaa 5 Qaamolee Jechaa Addaan Qoqqoduu ‘Addaan Qoqqooduu’ kan jedhu jala Hojii 1 hojjechiisi. Fakkeenya, firoome  ‘fir- -oom- -e’ jedhu fi soddoome  ‘sodd- -oom-

Afaan Oromoo Kutaa 3

213

Daqiiqaa 15 Dubbisuun Dura Beekumsa Duraanii Kakaasuu (Bs, Dubbisa ‘Eebba Guyyaa Gaa’elaa” jedhu osoo hindubbisiin, gaaffii ‘Eebbi yoom yoom eebbifama?” jedhu gareen akka hojjetan

Torban 26

taasisi. Deebii isaanii garee keessaa barataan tokko akka dareef dhiyeessu qajeelchi. Dubbisuun Booda Yaadolee Ijoo Hubachuu Kitaaba barattootaa kan Hojii 2 jedhu jala jiru barattoonni gareen akka hojjetan taasisi. Dhumarratti, deebii isaanii himoota sadiin akka barreessanii dareef dubbisan jajjabeessi.

Fayyadama Jechootaa Daqiiqaa 5 Jechootaan Bakka Duwwaa Guutuu Hojii 3 kan ‘Fayyadama Jechoota’ jala jiru dura hima 1ffaa barattoota waliin himicha jechoota

Torban 26 Guyyaa 5 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Jechoota fufii ‘-oom-’ fi ‘-e’ qaban barreessanii addaan qoqqooduu • Gahee taphachuu

kennaman keessaa filuun guutuu taasisi. Fkn. Tolaan cimee hojjechuun ‘duroome’ kan jedhu ta’uu mirkaneeffadhu. Haala kanaan, barattoonni hojii hafe akka gareen hojjetan taasisi.

Barreessuu Daqiiqaa 5 Tuqaaleetti Fayyadamuun Keeyyata Barreessuu Hojii 4 jala kan jiru akka hojjjetan taasisi. Yommuu keeyyata barreessan tuqaaleetti fayyadamuufi tartiibaan barreessuu isaanii mirkaneeffadhu.

yoo jecha fufii ‘-oom-’ qabu ijaaruu dadhaban tapha keessaa bahanii akka taa’an dursii itti himi. Haala kanaan akka wal dorgoman taasisi.

• Himoota sirreessanii barreessuu • Gahumsaafi sirrummaaf dubbisuu

Walitti Makuu Daqiiqaa 10 Keessa Deebiifi Madaallii Jechoota Qamolee Isaaniitti Addaan Qoqqooduu Barattoonni jechoota fufii/-oom-/ qaban shan,shan akka barreessan taasisi. Kana booda, jechoota barreessan kanneen akka qaamolee jechaatti addaan qoqqoodan taasisi. Kanneen isaaniitti cime yoo jiraatan, fakkeenya tokko fudhuu agarsiisi. Itti aansuun akka hojjetan qajeelchi. Dhumarratti, sirriitti hojjechuu isaanii mirkaneeffachuuf dabatara isaanii soroorsiif. Taphaan Jecha Ijaaruu Daqiiqaa 5 Jechoota fufii’-oom-’ of keessaa qaban ijaarsisuuf, barattoota akkaataa taa’umsa isaaniin garee ‘A’ fi ‘B’ jedhii qoodi. Achii bakka bu’oota garee kanneen keessaa barattoota afur, afur filsiisi. Kana booda, sekendii 20 keessatti jecha fufii ‘-oom-’ of keessaa qabu akka himan taasisi. Yeroo kenname keessatti

Afaan Oromoo Kutaa 3

Barreessuu Daqiiqaa 10 Keessa Deebiifi Madaallii Hima Ijaaruu Himoota dogoggoraa armaan gadii gabatee gurraacha irratti barreessi. 1. Hundee guddinaati barumsi. 2. Balleessa hiyyummaa barachuun 3. Namni nidurooma cimee yoo hojjete. 4. Naamusa qabaachuu barataan qaba. Kana booda, barattoonni dabtara isaaniirratti barreeffatanii akka sirreessan taasisi. Dhumarratti sirriitti hojjechuu isaanii mirkaneeffadhu.

Dubbisuu Daqiiqaa 15 Keessa Deebiifi Madaallii Ga’umsaafi Sirrummaan Dubbisuu Dubbisa ‘Eebba Guyyaa Gaa’elaa” jedhu barattoonni garee gareen qoodamanii akka dabaree, dabareen dubbisan qajeelchi. Yommuu barataan tokko dubbisu, kaan ammoo ija irra butuun akka hordofan taasisi. Atis yommuu isaan dabareen dubbisan, irra deemii hordofi.

214

Torban 26

Torban 27: Xiyyeeffannoo Barannoowwan Torbanii Kaayyoo Barannoowwan Torbanii Barattoonni: • ijoo dubbisa dhaggeeffatanii himu. • fufii ‘-s- -e’ fi qaama jechaa walitti maku. • yaadolee waan dubbisanii adda baasu. • akka galumsaatti hiika jechaa kennu • fufii ‘-s -e’ fi qaama jechaarraa adda baasu

Kittaannaan dubaraas barsiifata miidhaa geessisan keessaa isa tokkodha. Barsiifanni kun Oromoo biratti dhaqna qabaadhaan beekama. Dhaqna qabaan qaama hormaata dubartii muruudha. Kun ammoo qaamicha nimadeessa. Madaan kun ammoo dhukkuboota biraatiif nisaaxila. Kittaansi ykn dhaqna qabaan, fedhii saalquunnamtiis nihir’isa. Kanaafuu, namni dubartii kittaane, fedhii isheen saalqunnamtiif qabdu hir’isa. Haala kanaan, baballina barsiifata miidhaa qaban kanaafis tumse jechuu dandeenya. Walumaa galatti, butiin, huuba qoonqoo muruufi kittaannaan dubaraa barmaatilee hinbarbaachifnedha.

• ijoo dubbisaa barreeffamaan himu Yaada bu’uuraa: Barmaatilee Ijoo Dubbii: Barmaatilee Boodatti Hafoo

Dhaggeeffachuu Barmaatilee Miidhaa Qaban Barmaatilee miidhaa qaban gochawwan jiruufi jireenya hawaasaa miidhan hunda haammata. Barmaatilee midhaa qaban kan jechisiisus miidhaa isaan geessisanidha. Barmaatilee kanneen keessaa muraasni butii, huuba qoonqoo muruufi kittaanaa dubaraati. Butiin barmaatilee miidhaa qaban kan fuudhaafi heeruma ilaallatuudha. Butiin kan gaggeeffamus fedhii gurbaa qofarratti hundaa’uuni. Fedhii intalaafi fedhii maatii ishiitiin ala ta’uun isaammoo waliin jireenyaaf rakkoodha.

Dubbisuu Huuba Qoonqoo Muruu Yeroo tokko namicha Obbo Galataa jedhamutu ture. Namichi kun daa’ima waggaa tokkoofi ji’a jahaa qaba ture. Gaaf tokko mucaa isaa huubni qoonqoo bu’e. Kanarraan kan ka’e daa’imicha niteessisa; ol deebisas ture. Kanarraan kan ka’e, Obbo Galataan baay’ee dhiphate. Dhiphina isaa kanas namoonni argan mala dhahan. Namoonni kaan, “Mana yaalaa geessi,” jedhan. Gariin ammoo “Ogeessa bira geessiitii huuba qoonqoo mursiisi,”. jechuun gorsan. Obbo Galataa bitaa itti gale. Dhukkubni mucaa isaas isa dhiphise.

Sababoonni butiif nama kakaasan hedduudha. [*** SABABOONNI KUN KAM FA’I JETTEE YAADDA ? ***] Isaan keessaa tokko horii dhabuudha. Inni biraa ammoo intalarratti dorgommiin baay’achuudha. Kana malees, adeemsa kaadhimmatanii fuudhuurra osoo jiranii intalli yoo diduu barbaadde butiin nigaggeeffama. Haata’umalee, namni butee seera cabse kun ammoo adabbii qaba. Adabbiin kunis hidhuufi beenyaa intala butamtee kaffaluudha. Kanaafuu, sababoonni nama dirqisiisan hedduun jiraatanillee butiin barsiifata miidhaa geessisudha. Barsiifata kanarraa of eeguunis barbaachisaadha.

Osuma Obbo Galataan yaada kanaan dhiphachaa jiruu, ogeessi fayyaa isa argee gorse. Ogeessichis mana yaalaa geessuu akka qabu akeekkachiise. Itti dabalees, “Huuba qoonqoo mursiisuun, dhukkuba biroof saaxiluu danda’a. Namni huuba qoonqoo muru meeshaalee qulqullina hinqabnetti fayyadama. Bakki murame

Barmaatilee miidhaa geessisan keessaa inni biraa ammoo huuba qoonqoo muruudha.

Afaan Oromoo Kutaa 3

Huuba qoonqoo mursiisuun balaa adda addaaf saaxila. Balaa kana keessaa qaama namaa madeessuun vaayiresiifi baakteriyaaf saaxiluudha. Inni biraan ammoo, yeroo huuba qoonqoo muran dhiigni dhaabachuu diduun du’aaf saaxiluu danda’a. Gabaabumatti, huuba qoonqoo muruun dhiigsee madeessee, dhukkubsee dhibee biraatiif saaxila.

215

Torban 27

sunis madaa’ee nyaata liqimsuufi afuura baafannaa dhorka. Madicha qoorsuufis qorsi hinjiru. Mana yaalaa yoo ta’e garuu, dawaa kennuun osoo daa’imni kee hinmiidhamin fayyisuun nidanda’ama” jedhee gorse. Obbo Galataanis, yaada kana fudhatee mana yaalaa geessuuf murteeffate. Obbo Galataan akkuma gorsameen daa’ima isaa fudhatee mana yaalaa deeme. Akkuma achi ga’een kaardii baasaniifi. Sana booda, tartiiba isaa eegee kutaa qorannootti ol seene. Ogeessichis mallattoo dhukkubichaa gaafate. Obbo Galataanis “Huuba qoonqootu

bu’e” jedhee deebiseef. Ogeessichis “Maaliin beekta?” jedhee gaafate. Obbo Galataanis, “Yeroo inni afaan banu, rarra’ee mul’ata. Mursiisuuf yaadeen dhiise, “ jedheen. Kana booda, Ogeessichis, “Huuba qoonqoo muruun barmaatilee boodatti hafaadha. kanarraa of eeguu qabna” jedhee akeekkachiise. Itti dabalees, “Dawaa kana kenniifi,” jedhee ajaja isaa waliin itti hime. Obbo Galataanis akka ogeessichi gorsetti liqimsiisee mucaa isaa fayyifate. Dhumarrattis, “Mana yaalaa deemuun lubbuu baraaruudha,” jedhe.

Torban 27 Guyyaa 1 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • yaada ijoo dubbisa dhaggeeffatanii himuu

ofii isaanii akka hojjetan taasisi. Yommuu hojjetanii xumuran, deebii isaanii dareef akka dhiyeessan jajjabeessi.

Walitti Makuu

• fufii ‘-s- -e’ fi qaama jechaa walitti makuu • yaadolee callaa dubbisaa addaan baasuu

Daqiiqaa 5

• hiika jechootaa galumsarraa kennuu

Dhaggeeffachuu Daqiiqaa 15 Dhaggeeffachuun Dura Tilmaamuu Dubbisa mata dureen isaa ‘Barmaatilee Boodatti Hafoo’ jedhu osoo hindubbisiin dura, mata dureefi fakkii mata duree kana jala jirurraa maal akka hubatan gaafadhu. Deebii isaanii gareen akka irratti wal mariyatan taasisi. Yeroo Dhaggeeffachuu Hubannoo Madaaluu Dubbisa mata dureen isaa ‘Barmaatilee Boodatti Hafoo’ jedhu dubbisiif. Barattoonni ammoo naamusaan akka si caqasan taasisi. Osoo dubbistuu mallattoo [***] bira yoo geessu, dubbisa addaan kutii gaafficha akka hojjetan taasisi. Kana booda, dubbisa itti fufii dubbisiif. Dhaggeeffachuun Booda Yaadolee Ijoo Hubachuu Kitaaba barattootaa Hojii 1 jala gaaffiilee kana jiran hojjechisi. Dura gaaffii 1ffaa ofii kee hojjedhu. Gaaffiilee hafan ammoo baattoonni

Afaan Oromoo Kutaa 3

Qaamolee Jechaa Walitti Makuu Qaamolee jechootaa kitaaba barattootaa Hojii 2 jala jiran hojjechiisi. Fakkeenya kanaa gadii hojjedhuufiitii kanneen hafan hojjechuuf karaa saaqiif. cob- -s- -e  cobse dab- -s- -e ‘dabse’. Haala kanaan kanneen hafan barattoonni ofii isaanii akka hojjetan taasisi. Deebii isaaniis 2.tikse 3. cabse kanneen jedhaniin walcinaa qabii mirkaneessiif.

Dubbisuu Daqiiqaa 15 Dubbisuun Dura Tilmaamuu Barattoonni akka dubbisan osoo hintaasisin, gaaffii kanaa gaddii hojjechiisi. Mata dureefi fakkii kana irraa dubbisichi maal dhiyeessa jettee yaadda? Deebii isaaa gareen akka hojjetan taasisi. Sana booda, dubbisa ‘Huuba Qoonqoo Muruu’ jedhu akka dubbisan taasisi. Dubbisuun Hiika Jechaa Kennuu Dubbisa ‘Huuba Qoonqoo Muruu’ jedhu barattoota gareetti qooduun akka dubbisan 216

Torban 27

Fayyadama Jechootaa

taasisi. Garee keessaa barataan /barattuun/ tokko yommuu dubbisu /dubbistu, kanneen biroo ammoo quba irra butaa akka hordofan qajeelchi.Yommuu mallattoo [*** ] bira gahan dubbiisa addaan kutanii gaaffii ‘isa dhipise’ yommu jedhu maal jechuu barbaadeeti? jedhu hojjechiisi. Sana booda, dubbisa bakka dhaabanii akka itti fufan taasisi.

Daqiiqaa 5 Hiika Jechootaa Akka Galumsaatti Kennuu Kitaaba barattootaa Hojii 4 jalatti himoota dhiyaatan keessatti jechoota jala sararamaniif akka hiika kenna taasisi. Jalqaba jecha hima 1ffaa keessatti kan jala sararameef akka galumsaatti hiika kenni. ‘Kitaanuu’ ’dhaqna qabuu’ akka ta’e itti himi. Kana booda, kanneen hafan barattoota dhuunfaa dhuunfaan erga hojjechistee booda gareen akka irratti mariyatan taasisi. Deebii isaaniis akkaataa kanaa gadiin akka mirkaneeffatan ajjabeessi. 2. kittaanuu 3. dhukkubsate 4. qoricha

Dubbisuun Booda Yaada Ijoo Hubachuu Gaaffilee kitaaba barottootaa Hojii 3 jala jiru hojjechiisi. Jalqaba, ofii kee gaaffii 1ffaa barattoota waliin hojjedhu. Kanneen hafan barattoonni gareen akka hojjetan taasisi. Sirritti hojjechuu isaaniis mirkaneeffadhu.

Torban 27 Guyyaa 2 jajjabeessi. Yommuu xumuran, dubbisa akka dubbisan taasisi.

Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Fufii ’-s-’ fi qaamolee jechaa adda qoqqooduu

Dubbisuu Booda Yaada Ijoo Hubachuu Kitaaba barattootaa Hojii 2 jala gaaffilee jiran hojjechiisi. Dura ofii kee gaaffii 1ffaa hojjedhu. Kana booda, gaaffilee 2-3 jiran barattoonni ofii isaanii akka hojjetan taasisi. Sirriitti hojjechuu isaaniis mirkaneeffachuuf, dabtara isaanii sororsiif.

• Yaadolee ijoo dubbisaa eeruu • Faalla jechootaa kennuu • Ijoo dubbii keeyyataa barreessuu

Addaan Qoqqooduu

Fayyadama Jechootaa

Daqiiqaa 5 Qaamolee Jechaa Addaan Qoqqooduu Kitaaba barattootaa Hojii 1 jala jechoota jiran akka addaan qoqqoodan taasisi. Fakkeenya 1. deebise ‘deebi- -s- -e’ 2. tumse  ‘tum- -s- -e’ qoqqoodi agarsiisi. Barattoonni ammo jechoota 1-3 akka gareen qaamolee isaaniitti qoqqoodan taasisi. Dhumaratti, deebii isaanii akka mirkaneeffatan jajjabeessi. Deebiin isaaniis ‘mar- -s- -e 2. ‘baq- -s- -e’ 3. ‘dhaam- -s- -e’

Dubbisuu Daqiiqaa 15 Dubbisuun Dura Tilmaamuu Dubbisa ‘Huuba Qoonqoo Muruu’ jedhu osoo barattoonni akka dubbisan hintaasisin waa’ee ‘huuba qoonqoo muruu’ maal akka beekan gaafatta? Deebii isaanii erga gareen irratti mariyatanii booda, akka dhiyeessan

Afaan Oromoo Kutaa 3

217

Daqiiqaa 10 Faallaa Jechootaa Kennuu Jechoota kitaaba barattootaa akka waalitti firoomsan taasisi. Kitaaba barattootaa Hojii 3 jalaa Jecha ‘dhabuu’ jedhuuf faallaa isaa argachuu akka ta’e itti himi. Haala kanaan kanneen hafan barattoonni walitti akka firoomsan taasisi.

Barreessuu Daqiiqaa 10 Yaada Ijoo Keeyyataa Barreessuu Gaaffilee kitaaba barattootaa Hojii 4 jala jiran barattoonni akka hojjetan taasisi. Yanni ijoo keeyyata 2ffaa ‘ogeessi fayyaa Obbo Galataa gorsuu’ ta’uu isaa itti himi. Kana booda, gaaffiee kitaaba isaaniirraa 2ffaa akka ofii isaanii hojjetan taasisi. Deebii isaanii keessatti qubguddeessa, qubbeessuufi mallattoo tuqaalee sirriitti fayyadamuu isaanii mirkaneeffadhu. Torban 27

Torban 27 Guyyaa 3 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Hiika jechootaa kennuu • Yaadolee calla dubbisaa himuu • Gahumsaafi sirrummaan dubbisuu

Dura ofii kee gaaffii 1ffaan ‘dhiphachuu’ kan jedhuuf ‘yaadda’uu’ kan jedhu ta’uu isaa itti himi. Sana booda, barattoonni ofii isaanii akka hojjetan taasisi. Deebiin isaaniis: 2 a 3. b qajeelchi.

Dhaggeeffachuu Daqiiqaa 20 Dhaggeeffachuun Dura Beekumsa Duraa Kakaasuu Dubbisa mata dureen isaa ‘Barmaatilee Boodatti Hafoo’ jedhu irra deebitee osoo hindubbisin dura, waa’ee mata duree kanaa maal maal akka yaadatan walitti akka himan taasisi. Kana booda barattoota 3-4 yaada isaanii dareef akka dhiyeessan taasisi. Kanaan booda,irra deebi’ii dubbisiisiif. Dhaggeeffachuun Booda Hiika Jechoota Kennuu Amma ammoo jechoota kitaaba barattootaa Hojii 1 jalaa hiika isaaniitiin walitti firoomsisi.

4. d ta’uu akka mirkaneeffatan

Dubbisuu Daqiiqaa 20 Dubbisuun Booda Ergaa Hubachuu Dubbisa mata dureen isaa ‘Huuba Qoonqoo Muruu’ jedhu barattoonni dabaree dabareen akka dubbisaniif garee gareetti qoodi. Achii ammoo, garee keessaa namni tokko akka dubbisu taasisi. Yammuu barataan / barattuun/ tokko dubbisu /dubbistu/, kanneen biroommoo qubarraa butaa akka hordofan qajeelchi. Xumurarratti, Gaaffilee Hojii 2 jalaa hojjechiisi. Dura ofii kee gaaffii 1ffaa hojjedhu. Kanneen hafan ammoo barattoonni akka ofii isaanii hojjjetan qajeelchi.

Torban 27 Guyyaa 4 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Fufii ‘-s-’ fi qaama jechaa walitti makuu • Yaadolee calla dubbisaa himuu • Hiika jechootaa galumsarraa kennuu • Tuqaalee (?), (,) fayyadamuun barreessuu

Walitti Makuu Daqiiqaa 5 Qaamolee Jechaa Walitti Makuu Qaamolee jechaa kitaaba barattootaa, Hojii 1 jala akka walitti makan taasisi. Fkn. ‘dhok- -s- -e’  ‘dhokse’ ‘doom- -s- -e’  ‘tumse’ Haala fakkeenya kanaatiin barattoonni akka isa kitaaba isaaniirratti dhiyaate hojjetan jajjabeessi. Sirriitti hojjechuu isaaniis hordofi.

Afaan Oromoo Kutaa 3

Dubbisuu Daqiiqa 15 Dubbisuun Dura Beekumsa Duraanii Kakaasuu Amma ammo osoo irra deebitee hindubbisiisin dura waa’ee’ Buna Qalaafi Akkaataa Qophii Isaa’ waan beekan irratti akka mari’atan taasisi. Erga wal mariyatanii booda, deebii isaanii dareef akka dhiyeessan taasisis. Dubbisuun Booda Yaadolee Callaa Hubachuu Gaaffiilee kitaaba barattootaa Hojii 2 jala jiru hojjechiisi. Jalqaba barattota waliin gaaffii 1ffaa kan kitaaba baratootaa irra jiru hojjedhu. Achii barattoonni gaaffiilee hafan dhuunfaan akka hojjetan taasisi. Yommuu hojjetanii xumuran, deebii isaanniirratti gareen akka mariyatan qajeelchi. Isa mari’atanis dareedhaaf haa’ibsan. 218

Torban 27

Fayyadama Jechootaa

Barreessuu

Daqiiqaa 10 Jechoota Akka Galumsaatti Hiikuu Gaaffiilee kitaaba barattootaa Hojii 3 jalatti jechoota jala sararaman hojjechiisi. Hiika jecha hima 1ffaa keessaatti jala sararamee barattoota waliin hojjedhu. Sanaan booda, barattoonni ofii isaanii 2-3 kan jiru akka hojjetan jajjabeessi. Yommuu xumuran deebii isaaniirrratti gareen akka mariyatan taasisi. Dhumarratti, deebii isaanii isa kanaan gadiitiin wal bira qabanii akka mirkaneeffatan godhi. 1. seera dabse 2. deeggare 3. deebii laate

Daqiiqaa 10 Himoota Keessatti Tuqaalee Fayyadamuun Barreessuu Gaaffiilee Kitaaba barattootaa Hojii 4 jalaa hojjechiisi. Jalaqaba, hima 1ffaa hojjedhuu agarsiisi. Boruu guyyaan meeqa? Haala kanaan himoota hafan barattoonni ofii isaanii akka tuqaaleen bakka galuu qabutti akka galchan taasisi. Yommuu xumuran akka armaang adiitti hojjechuu isaanii mirkaneeffadhu. 2. “Umriin kee meeqa?” jedhee gaafate 3. Bishaan, midhaaniifi qilleensa malee jireenyi hinjiru. 4. Barnoota keenya har’aa sirriitti hubattee?

Torban 27 Guyyaa 5 qoqqoodan qajeelchi. Sirriitti barreessuu isaaniifi sirriitti qaamoleetti qoqqqooduu danda’uu isaanii dabtara isaanii ilaaliif.

Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Fufii ‘-s-‘ fi qaama jechaa walitti makuu • Fufii ‘-s-’ fi qaama jechaa addaan baasuu

Dubbisuu

• ga’umsaafi sirrummaan dubbisuu • himoota ijaaruu

Walitti Makuu/ Addaan Qoqqooduu Daqiiqaa 5 Keessa Deebiifi Madaallii Qaamolee Jechaa Walitti Makuu Qaamolee jechaa armaan gadii gabatee gurraacharratti barreessiif. salphi- -s- -e , ‘dur- -s- -e’ ‘ yar- -s- -e’ ‘boon- -s- -e ‘ ‘joor- -s- -e’ Kanaan booda barattoonni fufii /-s-/ qaamolee jechaatti makuun jecha akak ijaaran taasisi. Sirriitti walitti makuu isaanii mirkaneeffachuuf hojii isaanii kana sororsiif. Kanneen isaaniitti cime yoo jiraate fakkeenya mataa kee tokko fudhuu itti agarsiisuun akka sirriitti galuuf taasisi. Jechoota Qaamolee Isaaniitti Addaan Qoqqooduu Daqiiqaa 5 Barattoonni jechoota fufii ‘-s-’ ofirraa qaban shan, shan akka barreessan taasisi. Erga barreessanii ammoo qaamoleetti addaan akka

Afaan Oromoo Kutaa 3

219

Daqiiqaa 15 Keessa Deebiifi Madaallii Ga’umsaafi Sirrummaan Dubbisuu Dubbisa ‘Huuba Qoonqoo Muruu’ jedhu barattoonni gareen akka dubbisan taasisi. Garee garee keessaa namni tokko yommuu dubbisu, kaan ammoo quba irra butaa akka hordofan taasisi. Haala kanaan dabaree dabareen akka dubbisan qajeelchi. Yommuu dubbisan gahumsaafi sirruummaan dubbisuu danda’uu isaanii mirkaneeffadhu.

Barreessuu Daqiiqaa 15 Keessa Deebiifi Madaallii Hima Ijaaruu Jechoota armaan gadii gabatee gurraacharratti bareessi. 1. duroomse 4. gorse 2. dabse 5. gowwoomse 3. dhiphise Kana booda, barattoonni jechoota kanaan himoota akka ijaaran taasisi. Siriitti qubeessuu, tuqaaleefi qubguddeessa sirrtti fayyadamuu danda’uu isaanii mirkaneeffadhu. Torban 27

Torban 28: Xiyyeeffannoo Barannoowwan Torbanii Kaayyoo Barannoowwan Torbanii Barattoonni: • dhaggeeffatanii ergaa dubbisaa himu • fufiilee ‘-si(i)s-’ qaamolee jechaatti maku • fufiilee ‘-si(i)s-’ qaamolee jechaa irraa addaan qoqqoodu • dubbisanii yaada ijoo himu. • jechootaaf hiika kennu Yaada bu’uuraa: Gabaa Ijoo Dubbii: Akaakuuwwan Gabaa

Dhaggeeffachuu Tumaalessa Hoolaafi Dubartii Cimtuu Guyyaan isaa Sanbata Xiqqaa ture. Xiqqaafi guddaan gamaa gamanaa gabaa Qidaameetti yaa’a. Namni harka duwwaa deemu hinjiru. Hunduu baatee, baachiseefi fe’atee deema. Gariin ammoo, hoolota walitti hidhee gabaatti oofsisa. Kaanis farda fe’atanii, dargaggeessa ammoo harree feesisuun arreedu. Warri ganamaan gabaa qaqqabuuf loon fiigsisan, fardeen saggaarsiisanis hedduudha.Haala kanaan, yeroo muraasa booda gabaa gahan. Akkuma achi ga’aniin hunduu dhaaba dhaaba isaanii buufatan. Dhaabni loonii, dhaabni bushaayee, dhaabni lukkuu, dhaabni fuduraafi kuduraa battalaan guute. Gabaan ho’ee bituufi gurguruun eegale. Namoonni bichisiisanii gurgursiisanis hojii isaanii eegalan. Osuma gabaa keessa deemanii hojii kana raawwatan jaarsa tokko argan. Jaarsichis tumaaleessa hoolaa gurguruuf dhaabata ture. Osoo dhaabbatuu namicha gatii tumaalessaa gaafatu tokko arganii kan waliigalchu tokko ramadaniif. Jaarsichis gatii himate. Namichi bitus akka irraa hir’isu gaafate Jaarsicha gatii hir’isiisee, inni bitus akka dabalu hime. Akkanaan tokko bichisiisee kaan gurgursiise.

Afaan Oromoo Kutaa 3

Osuma jaarsichiifi namichi bite sun wal biraa hindeemin tumaalessichi harkaa ba’ee fiige, lamaanuu duukaa bu’an. [*** ERGA DUUKAA BU’ANII BOODA MAALTU TA’A JETTEE YAADDA? ***] Tumaalessichi fiigee dhaaba midhaanii keessa bade. Kaan harkaa xaafii, kaan harkaa midhaan, kaan harkaa ammoo boqqolloo dhangalaase. kaan irra ol bahee, kaan irra utaale. Namoonni hedduun ammoo osoo baqatanii walkukufisan. Hunda bira darbee dhaaba lukkuu gahe. Namoota baay’ees hanqaaquu cabsisiisee lukkuu gadhiisise. Dhaaba dhadhaattis tumaalessicha qabuuf yaaliin namni hingoone hinjiru. Dhumarratti dubartiin tokko qabdee dhaabde. Tumaalessichis qabaa ishee keessaa bahuu dadhabe. Kanaafuu, namoonni hedduun dubartittii ajaa’ibsiifatan. Kana booda, isheenis warri hoolaa akka dhaqanii hoolaa isaanii fudhatan namootatti himte. warri hoolaa gurguranis ta’ee bitan barbaadamanii dhufan.

Dubbisuu Dhaaba Bittaafi Gurgurtaa Gabaa tokko keessatti wantoonni bakka itti bitamaniifi gurguraman qabu. Dhaabni isaanii kunis maqaa wantoota sanaatiin moggaafama. Haala kanaan gabaan tokko dhaaba garagaraa qaba. Isaan keessaa muraasni dhaaba loonii, dhaaba bushaa’ee, dhaaba midhaanii, dhaaba fuduraafi kuduraati. Namni wanta bituufi gurguruu barbaade, bakka dhaabasaa iyyaafatee dhaqa. Warri gabaa dhaqanis wantoonni hunduu dhaaba qabaachuu isaanii waan beekaniif hinrakkatan. Dhaabbilee gabaa tokkoo keessatti wantoota bitamaniifi gurguramantu jiru. Kana malees, namoonni bitaniifi namoonni gurguran walumaan dhaabilee sana keessatti argamu. Akka qaama sadaffaatti garuu kanneen bichisiisan, gurgursiisan, gatii gad buusaniifi ol kaasisanis nijiru. Warri gurguratan guddina, baay’ina, qulqullinaafi barbaachisummaa waan qabanirraa ka’uun gatii himatu. Kan bitus si’a lama, sadii irra deddeebi’ee gatii himsiisa.

220

Torban 28

hingeeddaramu. Kanaafuu, kan bitus, kan gurgurus rakkoo tokko malee bakka sanatti argama. Gosa dhaabichaa maqaa dhahuunis “achitti wal argina; wal eegnas,” jedhu. Haata’u malee, gatiin wanta gurgurame sanaa haala irratti hundaa’a. Yeroo gatiin gadi bu’uufi olka’us walii galteen haala gabaa guyyichaarratti hundaa’a. Gabaabumatti ,namoonni bitaniifi gurguran; wantoonni bitamaniifi gurguraman waliin dhaaba gabaa tokkoo keessatti ni’argamu.

Namni gurgurus hanga itti gurguru nihimata. Yoo isaan waliigaluu dadhabanis warri namoota lamaan haasofsiisanii waliigalchan jiru. Namoonni walii galchan akkanaa kun ammoo isa gurguratu gatii hir’isiisu; warra bitu gatii dabalsiisu. Haala kanaan namoonni gabaa keessatti bitatanii akka gurguratan taasisu.  Dhaabni wantootaa gabaa keessatti waliigaltee hawaasaatiin murtaa’a. Yoo gabaan achii geeddarame malee, bakkichi

Torban 28 Guyyaa 1 Qabiyyee Barannoo Guyyaa

jechoota dubbisa dhaggeefannaa keessaa bahan, galumsa isaan keessattti argamaniin hiika kenniif kan jedhudha. Gaaffii tokkoffaa hojjedhuutii itti agarsiisi. Kanneen hafan ammoo ofii isaaniitii akka hojjetan jajjabeessi. Deebiin isaaniis akka kanaa gadii ta’uu isaa mirkaneeffadhu.

• Dhaggeeffatanii ergaa dubbisaa himuu • Fufii ‘siis’ fi qaamolee jechaa walitti makuu • Dubbisanii yaadolee callaa himuu • Hiika jechaa kennuu

1. bakka 2. ilmoo lukkuu 3. gadi naqe

• Jechoota hiikaan walitti firoomsuu

Walitti Makuu

Dhaggeeffachuu Daqiiqaa 15 Dhaggeeffachuun Dura Tilmaamuu

Daqiiqaa 5

Dubbisa mata dureen isaa ‘Tumaalessa Hoolaafi Dubartii Cimtuu,’ jedhu osoo hindubbisiniif dura, mata dureefi fakkii irratti hundaa’uudhaan waan dubbisichi dhiyeessu akka tilmaaman taasisi. Barattoonni hundinuu akka tilmaaman jajjabeessi. Erga tilmaama isaanii himanii booda, dubbisicha sirriitti akka dhaggeeffatan hubachiisuun dubbisicha dubbisiif.

Fufii ‘siis’ fi qaamolee jechaa walitti makuu shaakalsiisi. Kitaaba isaaniirraa Hojii 2 jalatti qaamolee jechaa jiran akka hojjetan taasisi. Dura fakkeenya kana kenniif. ‘utub- -sis- -e' → ‘utubsiise’, ‘kabal- -siis- -e’ → ’kabalsiise’ Haaluma fakkeenya kennameen isa hafe walitti makuu danda’uu isaanii mirkaneeffadhu.

Qaamolee Jechaa Walitti Makuu

Dubbisuu

Yeroo Dhaggeeffachuu Tilmaamuu

Daqiiqaa 15

Dubbisicha osuma dubbisaa jirtuu yeroo mallattoo [***] bira geessu dubbisuu addaan kutiitii waan itti aanee raawwatamu akka tilmaaman jajjabeessi. Barattootni hunduu tilmaama isaanii erga ibsatanii booda, dubbisicha itti deebi’ii dubbisiif. Tilmaama isaaniis haa mirkaneeffatan.

Dubbisuun Dura Tilmaamuu Dubbisa mata dureen ‘Dhaaba Bittaafi Gurgurtaa’ jedhu osoo hindubbisin dura mata dureefi fakkii irratti hundaa’uun waan dubbisichi dhiyeessu akka tilmaaman jajjabeessi. Erga tilmaama isaanii himanii booda, dubbisicha dubbisanii tilmaama isaanii akka mirkaneeffatan taasisi.

Dhaggeeffachuun Booda Hiika Kennuu Dubbisa dhaggeeffatanii yeroo xumuran, kitaaba isaaniirraa Hojii 1 hojjechiisi. Hojichis Afaan Oromoo Kutaa 3

221

Torban 28

Yeroo Dubbisaa Hubannoo Madaaluu Dubbisicha osuma dubbisanii yeroo mallattoo [***] bira gahan dubbisuu dhaabsisi. Gaaffii hanga ammaa dubbisterraa maal hubatte? jedhu gaafadhu. Barattoota dhiiraafi dubaraatiif carraa walqixa kennuudhaan isaan jajjabeessi. Yeroo hubannoo isaanii ibsanii ka’anis, dubbisichatti deebi’anii dubbisanii akka xumuran taasisi. Dubbisuun Booda Ergaa Hubachuu Erga dubbisicha dubbisanii xumuranii booda, gaaffilee Hojii 3 jala jiran hojjechiisi. Dura gaaffii. ‘Dhaabbileen Bittaafi Gurgurtaa gabaa tokko keessatti argaman maal maalfa’i? jedhuu gaafadhu. Deebii isaaniis, dhaaba horii, dhaaba midhaanii, dhaaba lukkuu, dhaaba dhadhaafi k.k.f jechuudhaan isaan waliin deebisi. Kanneen kitaaba isaaniirraa ammoo ofii isaanii haadeebisan. Deebii sirrii ta’es isaan hubachiisi.

Fayyadama Jechootaa Daqiiqaa 5 Jechoota Hiika Isaaniin Walitti Firoomsuu Kitaaba barattootaa Hojii 4 jala jechoota jiran hiika isaanii waliin walitti akka firoomsan taasisi. Dura dabtara isaanii irratti barreeffatanii akka hojjetan jajjabeessi. Yeroo hojjetan gidduu deemii hojjechuu danda’uu isaanii hordofi. Deebii isaanii akka himan hirmaachisi. Haala kanaan gadiitiin hojjechuu isaaniis mirkaneeffadhu. 1. c



2. a



3. b

Torban 28 Guyyaa 2 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Fufii ‘-sis-‘ fi qaamolee jechaa addaan qoqqooduu • Dubbisanii ergaa dubbisaa himuu • Jechootaaf akka galumsaatti hiika kennuu • Keeyyata barreessuu

Addaan Qoqqooduu Daqiiqaa 5 Qaamolee Jechaa Addaan Qoqqooduu Barattoota fufii ‘-sis-‘ fi qaamolee jechaa addaan qoqqooduu shaakalsiisi. Dura fakkeenya kana gabatee gurraacha irratti barreessii itti agarsiisi. deemsise → deem- -sis- -e Kanaan booda, kitaaba isaaniirraa Hojii 1 jalaa ofiin akka hojjetan jajjabeessi. Sirriitti hojjechuu isaanii mirkaneeffadhu.

Afaan Oromoo Kutaa 3

Dubbisuu Daqiiqaa 15 Dubbisuun Dura Beekumsa Duraanii Kakaasuu Dubbisa mata dureen ‘Dhaaba Bittaafi Gurgurtaa,’ jedhu kan yeroo darbe dubbisan, irra deebiin osoo hindubbisiisin dura, gaaffii. ‘Bittaafi gurgurtaa’ jechuun maal jechuudha? jedhu gaafadhu. Erga yaada isaanii ibsatanii booda, dubbisicha akka dubbisan taasisi. Dubbisuun Booda Ergaa Hubachuu Dubbisicha dubbisanii yeroo xumuran, gaaffilee kitaaba isaaniirraa Hojii 2 jala jiru hojjechiisi. Dura gareedhaan akka mariyatan taasisi. Garee keessatti barattoonni hundinuu akka hirmaatan jajjabeessi. Deebii isaaniis akka dareef dhiyeessan carraa kenniif. Dhumarratti, yaada sirrii ta’e qabsiisuun yaadicha gudunfiif. 222

Torban 28

Fayyadama Jechootaa Barreessuu Daqiiqaa 10

Daqiiqaa 10

Jechootaaf Akka Galumsaatti Hiika Kennuu

Keeyyata Barreessuu Gochoota gabaa keessatti raawwataman fudhachuun keeyyata akka barreessan shaakalsiisi. Barattoonni hundinuu shaakaluu isaanii gidduu deemuun hordofi. Waan barreessan sanas akka dubbisan jajjabeessi.

Kitaaba barattootaa Hojii 3 jala gaffilee jiran hojjechiisi. Jechoota hima keessatti jala sararamaniif akka galumsa isaaniitti akka hiikan jajjabeessi. Jalqaba hima kana dubbisiifii isaan waliin hojjedhu. “Wanoota akaakuu adda addaatu gabaatti gurgurama. Hiikni jecha jala sararamee ‘akaakuu’ akka ta’e hubachiisi. Deebiin isaaniis akka kanaa gadii ta’uu isaa mirkaneeffadhu. 1. gaafatanii 2. akkaataa 3. re’eefi hoolaa

Torban 28 Guyyaa 3 Qabiyyee Barannoo Guyyaa

irratti gareen aakka mari’atan taasisi. Yeroo mari’atanis gidduu gidduu deemuun isaan hordofi. Yaada irra ga’anis dareef akka ibsan isaan jajjabeessi. Dhumarrattis yaada cuunfaa kenniif.

• Dhaggeeffatanii yaada ijoo himuu • Ga’umsaafi sirrummaan dubbisuu • Dubbisuun yaada dubbisichaa himuu

Dubbisuu Dhaggeeffachuu

Daqiiqaa 20

Daqiiqaa 20

Shaakala Ga’umsaafi Sirrummaan Dubbisuu

Dhaggeeffachuun Dura Beekumsa Duraanii Kakaasuu

Dubbisa mata dureen ‘Dhaaba Bittaafi Gurgurtaa’ jedhu kan yeroo darbe dubbisan, sagalee ol kaasuudhaan akka irra deebi’ anii dubbisan taasisi. Dabaree dabareedhaan dubbisuu akka shaakalan jajjabeessi. Barattoota dandeettiin dubbisuu isaanii laafaa ta’e irratti xiyyeeffachuun hirmaachisi.

Dubbisa mata dureen isaa ‘Tumaalessa Hoolaafi Dubartii Cimtuu’ jedhu irra deebi’uun osoo hindubbisiniif dura, waan yeroo darbe dhaggeeffatanirraa waan yaadatan akka himan taasisi. Erga wal yaadachiisanii booda, sirriittii akka dhaggeeffatan taasisuun dubbisiif. Dhaggeeffachuun Booda Yaada Ijoo Himuu Dubbisicha dubbisteefi yeroo xumurtu, kitaaba isaanii gaaffilee Hojii 1 jala jiran

Afaan Oromoo Kutaa 3

223

Torban 28

Torban 28 Guyyaa 4 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Fufii- ‘-sis- -e’ fi qaamolee jechaa addaan qoqqooduu • Dubbisanii ergaa dubbisaa ibsuu • Jechootaan bakka duwwaa guutuu • Duraa duuba himootaa sirreessuun keeyyata taasisuu

Addaan Qoqqooduu Daqiiqaa 5

Fayyadama Jechootaa Daqiiqaa 5 Jechootaan Bakka Duwwaa Guutuu Gaaffilee kitaaba barattootaa Hojii 3 jala jiran hojjechiisi. Jechoota kennaman bakka yaada sirrii ta’e dabarsuu danda’utti galchanii himoota guutuu akka taasisan hubachiisi. Haala kanaan guutuu isaanii mirkaneeffadhu. 1. geeddaruu

3. oomisha

2. rakkoo

4. gabaabaa

Qaamolee Jechaa Addaan Qoqqooduu Fufii ‘sis-‘ qaamolee jechaa irraa addaan qoqqooduu shaakalsiisi. Fakkeenya kanas gabatee gurraacha irratti barreessii itti agarsiisi. tumsiise → tum- -siis- -e Ittaansuun, jechoota kitaaba isaaniirraa Hojii 1 jala jiran dabtara isaanii irratti barreessanii akka addaan qoqqoodan taasisi.

Dubbisuu Daqiiqaa 15 Dubbisuun Dura Beekumsa Duraanii Kakaasuu Dubbisa mata dureen isaa ‘Dhaaba Bittaafi Gurgurtaa’ jedhu osoo hindubbisiisin dura kan dubbisanirraa waan yaadatan akka himan jajjabeessi. Erga walyaadachiisanii booda dubbisicha callisaan akka dubbisan taasisi. Gidduu deemuudhaan sirriitti dubbisuu isaanii mirkaneeffadhu.

Barreessuu Daqiiqaa 15 Duraa Duuba Himootaa Sirreessuun Keeyyata Barreessuu Alana ammoo ‘gaaffiilee kitaaba barattootaa Hojii 4 jala jiran hojjechiista. Himoota tarreeffaman sana duraa duuba isaanii sirreessuun keeyyata tokko akka taasisan jajjabeessi. Hima keeyyatichi ittiin jalqabu itti himiitii itti fufanii akka xumuran taasisi. Dhumarrattis akka kanaa gadiitti hojjechuu isaanii mirkaneeffadhu. Dhaabni wayyaa dhaabbilee gabaa keessatti argaman keessaa isa tokkoo. Dhaabni kun dhaaba loonii, dhaaba lukkuu, dhaaba kuduraafi fuduraa irraa hiiqee argama. kunis, of eeggannoo huccuu gurgurtaaf dhiyaate sanaaf taasifamuudha. Of eeggannoon kunis huccuun gurguramu tokko xuriirraa bilisa ta’uu qaba yaada jedhu bu’uureffata.

Dubbisuun Booda Yaada Cuunfa Barreessuu Dubbisicha erga dubbisanii xumuranii booda gaaffilee Hojii 2 jala jiran dabtara isaaniirratti akka barreessan taasisi. Waan barreessanis waliif akka ilaalan taasisi. Yaada cuunfaa dubbisichaas itti himi.

Afaan Oromoo Kutaa 3

224

Torban 28

Torban 28 Guyyaa 5 Qabiyyee Barannoo Guyyaa

Dubbisuu

• Fufii –‘siis- -e‘ fi qaamolee jechaa walitti makuu

Daqiiqaa 15

• Fufii ‘-sis -e’ fi qaamolee jecha addaan qoqqooduu

Keessa Deebiifi Madaallii Ga’umsaafi Sirrummaan Dubbisuu

• Ga’umsaafi sirrummaan dubbisuu

Dubbisa mata dureen ‘Dhaaba Bittaafi Gurgurtaa’ jedhu dabaree dabareedhaan dubbisuu akka shaakalan jajjabeessi. Yeroo dubbisanis, sirriitti isaan hordofi. Dandeettiin isaanii kanneen laafoo ta’an adda baafachuun irra deddeebiin shaakalsiisi.

Walitti Makuu/Addaan Qoqqooduu Daqiiqaa 5 Keessa Deebiifi Madaallii Qaamolee Jechaa Walitti Makuu

Barreessuu

Qaamolee jechaa kanaan gadii gabatee gurraacha irratti barreessiifiitii akka walitti makan taasisi. 1. tur- siis--e

3. cir- -siis- -e

2. cuf- -siis-e

4. tum--siis- -e

Daqiiqaa 15 Keessa Deebiifi Madaallii Hima Ijaaruu Jechoota kanaa gadii gabatee gurraacha irratti barreessiitii akka hima ittiin ijaaran taasisi.

Sirriitti walitti makuu danda’uu isaanii mirkaneeffadhu. Barattoota qaamolee jechaa kana walitti makuu hindandeenye immoo adda baafachuudhaan irra deebi’ii shaakalsiisi.

Daqiiqaa 5 Jechoota kanaa gadii gabatee gurraacha irratti barreessiitii akka addaan qoqqoodan taasisi. 3. dhaabsise

2. deemsise

4. boossise

3. gatii

2. akaakuu

4. moggaafama

Yeroo isaan hojjetan gidduu gidduu deemuun isaan jajjabeessi. Barattoonni hunduu barreessuu danda’uu isaanii mirkaneeffadhu. Kanneen barreessuu hindandeenyes adda baafachuudhaan qofaatti isaan shaakalsiisi.

Jechoota Qaamolee Isaaniitti Addaan Qoqqooduu

1. caalsise

1. dhaaba

Addaan qoqqooduu danda’uu isaanii mirkaneeffadhu. Kanneen sirriitti qoqqooduu hindandeenye immoo, keessa deebi’uun shaakalsiisi.

Afaan Oromoo Kutaa 3

225

Torban 28

Torban 29 Xiyyeeffannoo Barannoowwan Torbanii Kaayyoo Barannoowwan Torbanii Barattoonni: • yaadolee callaa dubbisa dhaggeeffatanii himu. • fufii ‘-siis- -e’ fi qaamolee jechaa walitti maku. • Yaada ijoo dubbisaa nihimu. • fufii ‘-siis- -e’ fi qaamolee jechaarraa adda qoqqoodu • akka galumsaatti hiika jechootaa kennu. Yaada Bu’uuraa: Gabaa Ijoo Dubbii: Gachaawwan Gabaa Keessatti Raawwataman

Dhaggeeffachuu Gochaawwan Gabaa Keessatti Raawwataman Gabaa tokko keessatti hojiiwwan adda addaatu raawwatamu. Hojiiwwan kanas bakka gurgurddoo sadiitti qooduu dandeenya. Isaanis bituu, gurguruufi walitti fiduudha. Bituufi gurguruun addaan ba’anii jiraachuu hindanda’an. Bakka kamittuu namni bitu jiraannaan, namni gurgurus jira jechuudha. Namni bitaafi gurguraa walii galchu jiraachuun garuu dirqamaa miti. Sababni isaas bakka namni walitti fidu hinjirreetti abbootiin dhimmaa walii galuu danda’u. Hojiiwwan gabaa keessatti raawwataman keessaa bituufi gurguruun isaan bu’uuraati. Gochawwan kun akkaataa garagaaraatiin raawwatamu. Isaan keessaa tokko safaruuni. Safartuun wantootaa addaa adda. Fakkeenyaaf, safartuun midhaanii kubbaayyaa, xaasaa, keeshaa, qalqala, kiiloo, shinii fa’i. Safartuuwwan kanneen keessaa shinii, kubbaayyaafi kiiloon, dhadhaas ta’e buna safaruu danda’u. Kuduraafi fuduraan ammoo kiiloodhaan safaramu. Huccuun garuu, dhundhumaafi meetiraan safarama. [*** HIIKNI DHUNDHUMA JEDHUU MAALI? ***]

Afaan Oromoo Kutaa 3

Akkaataan bittaafi gurgurtaa inni biraan harkaan qaqqabuufi ijaan ilaaluudha. Hunda caalaa akkaataan bittaafi gurgurtaa safartuuwwan kanaaf ta’an looniifi bushaa’eedha. Namni loonis ta’e bushaa’ee bituu barbaadu tokko qaamni isaanii nagaa ta’uu sakatta’a. Loon ilkaan ilaala. Qeensi, ijji, gurri nagaa ta’uu addaan baafata. Kana malees, guddaa, xiqqaa, furdaa, qallaa ta’uus addaan baafatee gatii murteeffata. Bittaaafi gurgurtaa kanneen keessatti kun martinuu ilaalamu. Sana booda, gatiin murteeffama. Gochawwan gabaa keessatti raawwatamu keessaa inni biraan walitti fiduudha. Gochaan kun irra caalaa yoo abbootiin dhimmaa lamaan walii galuu dadhaban raawwatama. Namitichi abbootii dhimmaa walitti fidu gidduu nyaattee jedhama. Yeroo akkasii isa gurguru gatii hir’isiisa. Isa bitu ammoo nidabalsiisa. Gatiin hir’ifamee, dabalamee booda waliigalcha; ofiis gidduudhaa waa argata. Isa qabutu gurgura. Isa dhabetu bita. Kanaafuu, gabaan bakka waan dhaban itti argataniifi waan qaban itti dhiyeessaniidha. Gabaabumatti, gabaa keessatti gochawwan raawwataman hunduu bituufi gurguruu irratti xiyyeeffatu.

Dubbisuu Giddu Nyaattee Soorii Tufaa gidduu nyaatteedha. Innis namoota walitti fiduun waan gidduudhaa argatuun jiraata. Namni kun gabaa keessatti namoota waan tokko bitaniifi gurguran walitti fida. Gidduu isaaniitiis qarshii guddaa argata. Hojii kanaanis beekamee maamiltoota hedduu qaba. Maamiltoonni isaas hojii isaa kana ilaalanii gidduu nyaattee jedhanii isa waamu malee maqaa isaatiin isa hinwaamani. Gaaf tokko Sooriin hojii gidduu nyaattummaa kana hojjechuuf gabaa ba’e. Achii dhaaba horii deemee maamila isaa Barasaa sangaa gurgurachuu fidee dhaabatu arge. Namichi tokkos yeruma sana sangaa Obbo Barasaa bituuf gaafate. Sooriinis akkuma amala isaa namichaaafi Obbo Barasaa walitti 226

Torban 29

qabsiise. Poolisiin bittuufi gidduu nyaattuu sangichatti hidhuun fuudhee waajjira poolisii geesse. Kan sangicha gurgure, yoo icciitii kana dhaga’u gabaa keessa badee laga seene. Namoonni qabaman lamaan seeratti dhiyaatan, “Nuti horii namaa hinhanne. Kan sangaa kana fidee gurgure nama Obbo Barasaa jedhamuudha,” jedhanii yaada laatan. Poolisiinis, “Hanga abbaa sangaa kana gurgure dhiyeessitanitti isinumatu shakkamtoota,” jedhee mana sirreessaa akka turan godhe. Haaluma kanaan, bittuufi gidduu nyaatteen hattuu jedhamanii waan shakkamaniif, mana hidhaa galan. Guyyaa lama booda, hattichi qabamnaan isaan ammoo man sirreessaatii gadi lakkifaman.

fidee sangicha gurgursiise.Inni biteefi inni gurgure waliigalanii wal eebbisan. Achumaan waliigalteen bittaafi gurgurtaas nimallatteessifame Obbo Barasaan sangicha gurguratee akkuma deemeen wanti hiyyaadamne uumame. Aadde Bojeen, haati sangaa sanaa, haada sangaa gurgurameetti rarraatee iyya keessaa fuute. Gabaanis iyyashee dhagahee itti birmate. “Kun sangaa kooti! Hattuun qabadhe! Naaf qabaa! Naaf qabaa!” jettee baleeshee mudhiitti hidhattee iyyite. Osuma hinturiin poolisiin nama sangicha bite qabe. Namichi qabames nama sangaa sana itti gurgure dhabe. Kana booda,“Kunoo namicha kanatu natti gurgursiise,” jedhee Soorii

Torban 29 Guyyaa 1 dareef akka dhiyeessan jajjabeessi. Erga dhiyeessanii booda, dubbisa itti fufii dubbisiif.

Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Yaadolee waan dhaggeeffatanii adda baasuu

Dhaggeeffachuun Booda Ergaa Adda Baasuu

• Fufii /-siis-/ qaamolee jechaatti makuu

Kitaaba barataa Hojii 1 kan Dhaggeeffachuu jedhu jala jiru hojjechiisi. Jalqaba, ofii kee gaaffii 1ffaa hojjedhu. Barattoonni ammoo 2-3 ofii isaanii akka hojjetan taasiisi. Ergaa dhuunfaa dhuunfaan hojjechiistee booda, garee gareen akka irratti mariyatan qajeelchi. Yommuu xumuran dabtara isaaniirratti akka garagalfatan taasisi.

• Yaadolee waan dubbisanii eeruu • Hiika jechootaa galumsarraa kennuu

Dhaggeeffachuu Daqiiqaa 15 Dhaggeeffachuun Dura Tilmaamuu Dubbisa mata dureen ‘Gochawwan Gabaa Keessatti Raawwataman’ jedhu osoo hindubbisin dura, barattoonni mata dureefi fakkiirraa dubbisichi maal dhiyeessuu akka danda’u tilmaamsisi. Dura, dhuunfaan, achi’ammoo gareen akka irratti mariyatan taasisi. Tilmaama isaaniis dareef akka dhiyeessan qajeelchi. Kana booda, dubbisa dhaggeeffatanii akka tilmaama isaanii mirkaneeffatan taasisi.

Walitti Makuu Daqiiqaa 5 Qaamolee Jechaa Walitti Makuu Fakkeenya armaan gadii gabatee gurraacharratti hojjechuun agarsiisi. ‘laachi- -siis- -e’  ‘laachisiise’ Kana booda, qaamolee jechaa kitaaba barattootaa Hojii 2 jalaa barattoota hojjechiisi. Sirriitti hojjechuu isaaniis mirkaneeffadhu. Kanneen isaanitti ciman yoo jiraatan fakkeenya kan biroo fudhachuun walitti makii agarsiisi.

Yeroo Dhaggeeffachuu Hiika Jechaa Kennuu Dubbisa osoo dubbistuu mallattoo [***] kana bira yommuu geessu, addaan kutii gaafficha gaafadhu. Barattoonnis gareen akka hojjetan taasisi. Yommuu xumuran, yaada isaanii Afaan Oromoo Kutaa 3

227

Torban 29

Dubbisuun Booda Ergaa Hubachuu

Dubbisuu Daqiiqaa 15 Dubbisuun Dura Tilmaamuu

Kitaaba barattootaa Hojii 3 jala gaaffilee jiran hojjechiisi. Hojii 3 kanas barattoonni gareen akka hojjetan qajeelchi. Gaaffii 1ffaa baratoota waliin ta’uun hojjedhu. Gaaffilee hafan immoo barattoonni ofii isaanii akka hojjetan taasisi. Yommuu xumuran deebii isaanii dareef akka dhiyeessan jajjabeessi.

Dubbisa mata dureen isaa ‘Giddu Nyaattee’ jedhu osoo barattoota hindubbisiisiin dura, gaaffii “Mata dureefi fakkii kanarraa dubbisichi maal dhiyeessa jettee yaadda?” jedhu gaafadhu. Barattoonni gareen gaaffii kanarratti erga mariyatanii booda, deebii isaanii akka dhiyeessan taasisi. Yeroo Dubbisuu Tilmaamuu

Daqiiqaa 5 Hiika Jechootaa Akka Galumsaatti Kennuu

Dubbisa mata dureen isaa ‘Giddu Nyaattee’ jedhu barattoonni garee gareetti qoodamanii akka dubbisan taasisi. Osuma dubbisanii mallattoo [***] bira yommuu gahan dubbisa addaan kutanii gaaffii ‘wanti hinyaadamne uumame kun maali jettee yaadda?jedhu akka deebisan taasisi. Ergaa deebii isaanii kennanii booda, dubbisa akka itti fufan taasisi.

Gaaffiilee kitaaba barattootaa Hojii 4 jala jiru hojjechiisi. Fakkeenyaaf namoonni gabaa bahan martuu bittuu ta’uu dhiisuu danda’u. Hiikni jecha jala sararamee hundi (cufti) ta’uu danda’a. Haala fakkeenya kanaan barattoonni kanneen hafan gareen akka hojjetan taasisi. Deebiin: 1. hojii 2. hirra 3. idaa’sisa

Fayyadama Jechootaa

Torban 29 Guyyaa 2 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Fufii /-am-/fi qaamolee jechaa addaan qoqqooduu • Yaadolee waan dubbisanii ibsuu • Jechoota hiika isaaniin walitti firoomsuu

Addaan Qoqqooduu Daqiiqaa 5 Qaamolee Jechaa Addaan Qoqqooduu Jechoota ‘gurgurame’ ‘eebbifame’ jedhan gabatee gurraacharratti barreessii haala armaan gadiin qoqqoodii agarsiisi. ‘gurgur- -am- -e’ ‘eebbif- -am- -e’ . Haala kanaan Hojii 1 kan Addaan Qoqqooduu jalaa hojjechiisi. Haala armaan gadiin Sirriitti qoqqooduu isaanii mirkaneeffadhu. 1. fiig- -am -e 2. bit- -am -e

Afaan Oromoo Kutaa 3

3. baat- -am -e

Dubbisuu Daqiiqaa 15 Dubbisuun Dura Beekumsa Duraanii Kakaasuu Dubbisa mata dureen isaa ‘Giddu Nyaattee’ jedhu osoo barattoonni irra deebi’anii hindubbisin, gaaffilee. “Waa’ee dubbisa ‘Giddu Nyaattee maal yaadatta? Namoonni akkamiin loon walirraa bitu? Jedhan gaafadhu. Kana booda, garee gareen akka irratti mariyatan taasisi. Yommuu gareen mariyatanii xumuran barattoonni daree hundi akka irrattti mariyatan taasisi. Dubbisuun Booda Yaada Dubbisaa Ibsuu Kitaaba barattootaa Hojii 2 jala jiru hojjechiisi. Dura gaaffii 1ffaa barattoota waliin ta’uun hojjedhu. Kanneen hafan ammoo barattoonni qofaan akka hojjetan qajeelchi. Qofaa, Qofaa erga hojjetanii booda, gareen deebii isaanii irratti wal mariyachiisi. Kanaan booda, dareef deebii isaanii akka dhiyeessan taasisi.

228

Torban 29

Fayyadama Jechootaa Barreessuu

Daqiiqaa 10 Jechoota Hiika Isaaniitiin Walitti Firoomsuu

Daqiiqaa 10 Himoota Sirreessanii Barreessuu

Gaaffilee kitaaba barattootaa Hojii 3 jalaa hojjechiisi. Barattoonni gareen ta’anii jechoota ‘A’ jala jiraniif warra ‘B’ jala jiraniin walitti akka firoomsan taasisi. Dhumarratti, deebii akka mirkaneeffatan taasisi. Deebiin 1. D 2. A 3. C 4. B 5. E ta’uu itti himi, akka deebii isaanii mirkaneeffatan taasisi.

‘Barreessuu’ kan jedhu jalatti himoota kennaman sirreessanii akka barreessan taasisi. Ati dura hima 1ffaa sirreessii barreessi. Hima inni sirriin ‘Inni kaleessa gabaa deeme’ kan jedhu ta’uu itti himi. Barattoonni haala kanaan himoota dogoggoraan barreeffaman akka sirreessanii barreessan taasisi.

Torban 29 Guyyaa 3 keessaa barataan tokko yommuu dubbisu kan hafan ammoo akka hordofan taasisi. Haala kanaan barattoonni dabaree dabareen akka dubbisan qajeelchi.

Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Yaadolee waan dhaggeeffatanii himuu • Gahumsaafi sirrummaan dubbisuu

Dubbisuun Booda Yaadolee Callaa Himuu

• Yaadolee callaa waan dubbisanii eeruu

Dhaggeeffachuu Daqiiqaa 20 Dhaggeeffachuun Dura Beekumsa Duraanii Kakaasuu

Kitaaba barattootaa Hojii 1 jalatti gaaffilee dhiyaatan hojjechiisi. Dura, ati barattoota waliin ta’uun gaaffii 1ffaa hojjedhu. Kanaan booda, barattoonni garee gareen ta’uun akka hojjetan jajjabeessi.

Dubbisa mata dureen isaa ‘Gochaawwan Gabaa Keessatti Raawwataman’ jedhu osoo barattootaaf irra deebitee hindubbisin gaaffii ‘Gochaawwan gabaa keessatti raawwataman maal maal fa’i? jedhurratti mariyachiisi. Erga gareen irratti mariyatanii booda, deebii isaanii dareef akka dhiyeessan taasisi. Dhaggeeffachuun Booda Ergaa Hubachuu Akkuma dubbistee xumurteen gaaffilee Hojii 1 jalaa barattoonni gareen akka hojjetan taasisi. Gareen hojjetanii erga xumuranii booda, dareef akka dhiyeessan jajjabeessi.

Dubbisuu Daqiiqaa 20 Gahumsaafi Sirrummaan Dubbisuu Dubbisa ‘Giddu Nyaattee’ jedhu barattoota garee gareetti qoodii akka dubbisan taasisi. Garee gareetti erga qoodamanii booda, garee

Afaan Oromoo Kutaa 3

229

Torban 29

Torban 29 Guyyaa 4 Qabiyyee Barannoo Guyyaa

Fayyadama Jechootaa

• Fufii ‘-siis- ‘ fi ’-e’ qaamolee jechaatti makuu • Yaadolee waan dubbisanii himuu • Faallaa jechootaa kennuu • Himoota barreessuu

Walitti Makuu Daqiiqaa 5 Qaamolee Jechaa Walitti Makuu Qaamolee jechaa kitaaba barattootaa Hojii 1 jala jiran barattoonni akka walitti makan taasisi. Akka ifa ta’uufitti fakkeenya kanaa gadii hojjedhuu itti agarsiisi. Fkn. gurgur- -siis- -e  gurgursiise Haala kanaan, barattoonni qaamolee jechaa hafan akka hojjetan taasisi. Sirriitti hojjechuu isaanii hojii isaanii ilaaliifii minkaneeffadhu.

Dubbisuu Daqiiqaa 15 Dubbisuun Dura Beekumsa Duraanii Kakaasuu Dubbisa mata dureen isaa ‘Giddu Nyaattee’ jedhu osoo barattoonni irra deebi’anii hindubbisin, gaaffilee armaan gadii hojjechiisi. 1. Soorii Tufaa hojii akkamii irratti bobba’e?

Daqiiqaa 10 Faallaa Jechootaa Himuu Jechoota Hojii 3 jala jiran akka walitti firoomsan taasisi. Dura ofii kee deebiin gaaffii 1ffaa ‘c’ ta’un itti himi. Kanaan booda, barattoonni jechoota ‘A’ jalaaf faallaa isaanii kanneen ‘B’ jala jiraniin walitti akka firoomsan taasisi. Dhumarratti, deebiin: 2. a 3. b 4. d ta’uu itti himii, deebii isaanii akka mirkaneeffatan carraa laadhuuf.

Barreessuu Daqiiqaa 10 Himoota Barreessuu Gaaffilee kitaaba barattootaa Hojii 4 jala jiran akka hojjetan taasisi. Jalqaba, faayidaa gabaa yaada mataa kee hima tokko ykn lama fakkeenya fudhuu agarsiisi. Kana booda, barattoonni dhuunfaan faayidaa gabaarratti himoota shan, shan akka barreessan jajjabeessi. Yommuu barreessan sirriitti qubeessuu, qubguddeessa fayyaadamuufi tuqaaleetti gargaaramuu akka qaban hubachiisi.

2. Aadde Bojeen dubbisicha keessatti maal goote? Yommuu hojjetanii xumuran, deebii isaaniirratti akka mariyatan jajjabeessi. Dubbisuu Booda Yaada Dubbisaa Himuu Gaaffiilee kitaaba barattootaa Hojii 2 jala jiran hojjechiisi. Dura ati gaaffii 1ffaa barattoota waliin hojjedhu. Gaaffiilee 2ffaa ammoo, barattoonni ofii isaanii akka hojjetan taasisii. Yommuu xumuran, deebii isaanii akka gareef garee isaaniifi akka dubbisan jajjsbeess.

Afaan Oromoo Kutaa 3

230

Torban 29

Torban 29 Guyyaa 5 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Fufii ‘-siis-’ fi qaama jechaa walitti makuu

Dubbisuu Daqiiqaa 10

• Fufii ‘-am-’ fi qaamolee jechaarraa addaan qoqqooduu

Keessa Deebiifi Madaallii Gahumsaafi Sirrummaan Dubbisuu

• Gahumsaafi sirrummaan dubbisuu

(Dubbisa ‘Gidduu Nyaattee’ jedhu barattoonni gahumsaafi sirrummaan akka dubbisan taasisi. Dura barattootni garee gareetti akka qoodaman qajeelchi. Itti aansuun garee garee keessaa namni tokko yommuu dubbisu Kanneen biroommoo quba irra butaa akka hordofan taasisi.

• Himoota tartiibaan ka’uun keeyyata barreessuu

Walitti Makuu Daqiiqaa 10 Keessa Deebiifi Madaallii Qaamolee Jechaa Walitti Makuu

Barreessuu

Qaamolee jechoota armaan gadii gabatee gurraacharratti barreessi.

Daqiiqaa 10

1. eebbi- -siis -e 4. gorsi- -siisi -e

Keessa Deebiifi Madaallii Himoota Guutuu Taasisuu

2. galmeesi- - siis -e 5. beeksi- -siisi -e 3. geessi- -siis- -e

Himoota hir’uu armaan gadii gabatee gurraacharratti barreessiif.

Kana booda, barattoonni akka walitti makan taasisi. Sirriitti walitti makuu danda’uu isaanii mirkaneeffadhu.

1. Daldalaan meeshaa hintaane yoo fide, ______________ 2. Gammachuun yeroo baay’ee _______________

Jechoota Qaamolee Isaaniitti Addaan Qoqqooduu Daqiiqaa 10 Jechoota armaan gadii gabatee gurraacharratti barreessiif. Itti aansuun barattoonni akka addaan qoqqoodan taasisi.

3. Bittuufi gurgurtuun yoo walii galan _______________ 4. Hanaga namni hate qabamutti, namichi shakkame________________. Kanaan booda, barattoonni himoota kanneen jecha mataa guutuu akka taasisan jajjabeessi. hojii isaaniis sororsiif.

1. dubbatame 3. hojjetame 5. ibsame 2. kabajame 4. ajajame Akka armaan gadiitti Sirriitti addaan qoqqooduu danda’uu isaanii mirkaneeffadhu. 1. dubbat- - am- -e 2. kabaj- - am- -e 3. hojjat- -am- -e 4. ajaj- -am- -e 5. ibs- -am- -e

Afaan Oromoo Kutaa 3

231

Torban 29

Torban 30: Xiyyeeffannoo Barannoowwan Torbanii Kaayyoo Barannoowwan Torbanii Barattoonni: • dhaggeeffatanii yaada dubbisichaa himu. • fufiilee –‘am-, -‘at-‘ fi qaamolee jechaaWalitti maku. • fufilee ‘-am- ‘-at-‘ fi qaamolee jechaa addaan qoqqoodu. • dubbisanii yaada ijoo dubbisichaa himu. • jechootaaf hiika galumsaa kennu. • tuqaalee (,) , (?) fayyadamuun barreessu. Yaada bu’uuraa: Gabaa Ijoo Dubbii: Faayidaa Gabaa

Dhaggeeffachuu Faayidaa Gabaa Gabaan faayidaa baay’ee qaba. Faayidaalee kanneen keessaa tokko galiifi waan hinqabne argachuudha. Faayidaa inni biraan ammoo walitti dhufuufi bashannanuudha. Kanneen malees, gabaan gatii tilmaamsisuuf nigargaara. Haata’u malee, namni tokko faayidaalee gabaa kana hunda si’uma tokko argachuu dhiisuu mala. Altokko faayidaa tokkoof yoo oolu, si’a biroo ammoo dhimma biraatiif ooluun gabaa waanuma jiru. [*** KAN AMMA AMMAATTI DHAGGEEFFATTERRAA MAAL HUBATTE?***] Namni tokko galii yookaan waan dhabe argachuuf gabaa ba’a. Galii kanas waan bitee gurguru irraa argata. Kana jechuun namni tokko fakkeenyaaf midhaan baadhatee ykn fe’atee gabaa ba’a. Gurgurees maallaqa argata. Maallaqichaan ammo deebisee waan isa barbaachisu bitata. Galiin namni gabaadhaa argatu midhaan qofarraa miti. Beelladaafi bushaa’ee gabaa baasuunis galiin argamu jira. Gabaa deemuun galii argachuu qofaas miti. Namni tokko waan dhabe argachuuf gabaa niba’a. Namni kamiyyuu

Afaan Oromoo Kutaa 3

waan gabaarraa barbaadu qaba. Kunis waan hunda qabaachuu waan hindandeenyeef. Kanaafuu, galii argachuufi waan dhabe argachuuf gabaa ba’uun dirqama ta’uu danda’a jechuudha. Gabaan walitti dhufeenya uumuufis nitajaajila. Namoonni osoo wal hinargin turan beellamatanii gabaatti walargu. Achittis waan yaadan walitti himatu. Waliinis mari’atu. Karoora gara fuula duraatti qaban walitti himachuun gargaarsas walgaafatu. Dabaree dabareenis walaffeeru. Nyaatas ta’e dhugaatii yoo wal affeeran hinwaakkatan. Affeerrichis hanga quufanitti. Affeerraa walii taasisan kanaanis nibashannanu. Gabaabumatti gabaan bakka namoonni itti walargan, mari’atan, bashannanan ta’a jechuudha. Gabaan gatii tilmaamsisuuf nifayyada. Namoonni waan qaban gabaa qofaatti hingurguran. Manattis walirraa bitanii walitti gurguru. Haata’u malee, gatiin ittiin bitanii gurguran kan amanamu isa gabaan tilmaamtedha. Kanaafuu, manatti walirraa bitanii gurguruun jiraatullee, gatii gabaatu tilmaamama. Dimshaashumatti, gabaan wantoota jireenyaaf bu’ura ta’an dhiyeessuufi argachuuf fayyada.

Dubbisuu Beellama Guyyaa Gabaa Obbo Ganamoofi Obbo Galgaloon hiriyyoota. Hiriyyoonni kun baay’ee waljaallatu turan. Lamaan isaaniiyyuu midhaan akaakuu adda addaa oomishu. Midhaan oomishan keessaa muraasni xaafii, qamadii, boqqolloo, boloqqee, atara, nuugiifi baaqelaafa’i. Akaakuuwwan midhaan kanneen keessaa nuugiifi qamadii gabaa geessanii gurgurachuuf walii galanii beellama qabatan. Guyyaa beellama isaanii midhaan hanga isaan barbaachisu gabaa geessan. Galii midhaan gurguramu sanarraa argamus mana dhagaa ittiin ijaarrachuuf walii galan. Haaluma kanaan, mana dhagaa ijaarrachuufi ijoollee isaanii barsiifachuu irratti xiyyeeffatan.

232

Torban 30

Guyyaan beellama Obbo Ganamoofi Obbo Galgaloo nigeesse. Ganamaan ka’anii nuugiifi qamadii isaanii harrootatti fe’atanii gara gabaatti geessan. Dhaabni nuugiifi qamadii bakka tokko waan ta’aniif, lamaanuu dhaabuma tokkotti buufatan. Dura nuugii achii immoo, qamadii gurguratan. Kana booda, gabaa keessa deemanii waan isaan barbaachisu erga bitatanii, harrootatti fe’atanii gabaa keessaa bahan.

Itti aansuun, Obbo Ganamoofi Obbo Galgaloon harroota ooffatanii gara mana isaaniitti qajeelan. Hanga mana gahanitti waan jireenya isaaniif ta’urratti mari’achaa deeman. Marii isaanii keessaa tokko ijoollee barsiifachuudha. Inni biroon, jireenya isaanii akkamiin irra caalaa fooyyeffachuu akka danda’an ture. Achii ammoo, namoota harka qalleeyyiis akkamiin akka gargaaraniifi kkf irratti mariyachaa deemaa turan.

Torban 30 Guyyaa 1 Dhaggeeffachuun Booda Yaadolee Callaa Himuu

Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Dhaggeeffatanii ergaa isaa himuu

Dubbisicha dubbistee yeroo xumurtu, gaaffilee Hojii 1 jala jiran gareen akka irratti mari’atan taasisi. Erga waliin mari’atanii booda, gaaffilee sana afaaniin gaafachuun akka deebisan hirmaachisi. Dhumarrattis deebii sirrii ta’e hubachiisi.

• Fufii ‘-am-’ fi ‘-e ‘ qaamolee jechaan walitti makuu • Dubbisanii yaada dubbisichaa hubachuu • Hiika jechoota kennuu

Walitti Makuu Dhaggeeffachuu Daqiiqaa 5

Daqiiqaa 15

Qaamolee Jechaa Walitti Makuu

Dhaggeeffachuun Dura Tilmaamuu

Fufii ‘am- ‘fi qaamolee jechaa walitti makuun shaakalsiisi. Dura fakkeenya kanneen gabatee gurraacharratii walitti makuun itti agarsiisi. gurgur- -am- -e  gurgurame ,

Dubbisa mata durech isaa ‘Faayidaa Gabaa’ jedhu osoo hindubbisin dura, mata dureefi fakkii irratti hundaa’uun waan dubbisichi dhiyeessu akka tilmaaman taasisi. Tilmaama isaanii akka himan jajjabeessi. Erga tilmaama isaanii himanii booda, dubbisicha dhaggeeffatanii tilmaama isaanii akka mirkaneeffatan taasisi.

fig- -am- -e  figame Ittaansuudhaan, kitaaba isaaniirraa Hojii 2 jala kan jiran akka hojjetan taasisi. Sirriitti walitti makuu danda’uu isaanii mirkaneeffadhu.

Yeroo Dhaggeeffachuu Hubannoo Madaaluu

Dubbisuu

Dubbisa osoo dubbistuu mallattoo [***] bira yeroo geessu, dubbisuu addaan kutiitii kan dubbiste keessaa waan hubatan gaafadhuu hubannoo isaanii madaali. Waan hubatan erga dubbatanii booda, dubbisichatti deebi’uun dubbisiitii xumuriif.

Afaan Oromoo Kutaa 3

Daqiiqaa 15 Dubbisuun Dura Tilmaamuu Dubbisa mata dureen isaa ‘Beellama Guyyaa Gabaa’ jedhu osoo hindubbisiisin dura mata dureefi fakkii irraatti hudaa’uun waan dubbisichi dhiyeessu akka tilmaaman taasisi. Tilmaama isaaniis akka himan barattoota

233

Torban 30

dhiiraafi dubara walqixa hirmaachisi. Erga tilmaamanii booda dubbisicha dubbisanii tilmaama isaanii akka mirkaneeffatan taasisi.

booda deebii isaanii tokko tokkoon akka himan jajjabeessi. Kan isaan dogoggoranis sirreessiif.

Yeroo Dubbisuu Hubannoo Madaaluu Dubbisicha osooma dubbisanii yeroo mallattoo [***] bira ga’an dubbisuu addaan kutanii gaaffii, Amma ammaatti maal hubattan?” jedhu akka deebisan taasisi. Waan hubatan erga himanii booda, dubbisichatti deebi’anii akka dubbisanii xumuran taasisi. Dubbisuun Booda Yaada Dubbisichaa Hubachuu Dubbisicha dubbisanii yeroo xumuran, gaaffilee kitaaba barattootaa irraa Hojii 3 jala jiran hojjechiisi. Gaaffilee kana lama lamaan akka waliin hojjetan taasisi. Sanaan

Fayyadama Jechootaa Daqiiqaa 5 Jechoota Hiika Isaaniitiin Walitti Firoomsuu Jechoota kitaaba barattootaa irra Hojii 4 jala jiran, hiika isaanii waliin akka walitti firoomsan taasisi. Hojii kana dabtara isaanii irratti barreeffatanii akka hojjetan jajjabeeessi. Isa hojjetanis waljala jijjiiranii hiriyaa isaanii waliin akka walii ilaalan taasisi. Dhumarrattis, deebiin isaanii akka kanaa gadii ta’uu isaa mirkaneeffadhu. 1. c

2. a

3. d

4. b

Torban 30 Guyyaa 2 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Fufii ‘-at-‘ fi qaamolee jechaa addaan qoqqooduu

Dubbisuu Daqiiqaa 15 Dubbisuun Dura Beekumsa Duraanii Kakaasuu

• Dubbisanii ergaa isaa himuu • Faallaa jechaa himuu

Addaan Qoqqooduu Daqiiqaa 10 Qaamolee Jechaa Addaan Qoqqooduu Fufii’-at-‘ fi qaamolee jechaa gabatee gurraacha irratti addaan qoqqoodii itti agarsiisi. Fkn: murate  mur- -at -e galchate  galch- -at- -e

Dubbisa mata dureen isaa ‘Beellama Guyyaa Gabaa’, jedhu kan yeroo darbe dubbisan, irra deebi’uun osoo hindubbisiisin dura, kan yeroo darbe dubbisanirraa waan yaadatan akka himan jajjabeessi. Erga beekumsa isaanii kan duraanii kakaastee booda, dubbisicha akka dubbisan taasisi. Dubbisuun Booda Ergaa Isaa Hubachuu Dubbisicha dubbisanii yeroo xumuran, gaaffiilee kitaaba isaaniirraa Hojii 2 jala jiru hojjechiisi. Deebii kanas afaaniin akka himan jajjabeessi. Deebii isaas sirreessiif.

Ittaansuudhaan, kitaaba isaaniirraa Hojii 1 akka ofiin hojjjetan taasisi. Sirriitti addaan qoqqooduu isaanii mirkaneeffadhu.

Afaan Oromoo Kutaa 3

234

Torban 30

firoomsan taasisi. Dabtara isaanii irratti barreeffatanii dhuunfaa dhuunfaadhaan akka hojjetan jajjabeessi. Deebii isaanii akkana ta’uu isaa mirkaneeffadhu.

Fayyadama Jechootaa Daqiiqaa 15 Jechoota Faallaa Isaaniin Walitti Firoomsuu Jechoota kitaaba barattootaa irra Hojii 3 jala jiran faallaa isaanii waliin walitti akka

1. c

3. d

2. a

4. b

Torban 30 Guyyaa 3 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Dhaggeeffachuun waan hubatan cuunfanii barressuu

Dubbisuu

• Ga’umsaafi sirrummaan dubbisuu

Daqiiqaa 20

• Ergaa dubbisaa himuu

Ga’umsaafi Sirrummaan Dubbisuu Dubbisa mata dureen ‘Beellama Guyyaa Gabaa’ jedhu kan yeroo darbe dubbisan baafachuun dubbisuu akka shaakalan taasisi. Dabaree dabareedhaan akka shaakalan qajeelchi. Barattoota dandeettii dubbisuu isaanii laafaa ta’e adda baafachuun irra deddeebiin akka shaakalan jajjabeessi.

Dhaggeeffachuu Daqiiqaa 20 Dhaggeeffachuun Dura Yaadachiisuu Dubbisa dhaggeeffannaa ‘Faayidaa Gabaa’ jedhu osoo hindubbisiniif dura, waan yeroo darbe dhaggeeffatan irraa kan yaadatan akka garee gareen ta’uun wal yaadachiisan taasisi. Ergaa walyaadachiisanii booda, dubbisicha irra deebiin dubbisiif.

Dubbisuun Booda Ergaa Dubbisaa Hubachuu Dubbisa mata dureen ‘Beella Guyyaa Gabaa’ jedhu yeroo dubbisanii xumuran, gaaffilee Hojii 2 jala jiran akka hojjetan taasisi. Garee gareen qoqqoodiitii akka mari’atan taasisi. Yeroo isaan mari’atan gidduu deemuun hundi isaanii hirmaachuu isaanii hordofi. Dhumarratti deebii isaanii dareef akka dhiyeessan jajjabeessi.

Dhaggeeffachuun Booda Ergaa Hubachuu Dubbisicha erga dhaggeeffatanii xumuranii booda, gaaffilee kitaaba isaaniirraa Hojii 1 jala jiran dabtara irratti akka hojjetan taasisi. Yeroo isaan hojjetan gidduu deemuudhaan hojjechuu isanii hordofi. Waan barreessanis, akka dubbisan jajjabeessi.

Afaan Oromoo Kutaa 3

235

Torban 30

Torban 30 Guyyaa 4 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Fufii ‘-at-‘fi qaamolee jechaa addaan qoqqooduu • Dubbisanii ergaa isaa himuu • Jechootaan kennamaniin bakka duwwaa guutuu • Tuqaalee (,) fi (?) fayyadamuun barreessuu

Addaan Qoqqooduu Daqiiqaa 10 Qaamolee Jechootaa Addaan Qoqqooduu Fufii ‘-at-‘ fi qaamolee jechaa addaan qooduu shaakalsiisi. Dura fakkeenya kana gabatee gurraacha irratti barreessii itti agarsiisi.

akka hojjetan jajjabeessi. Hojjechuu isaaniis mirkaneeffadhu.

Fayyadama Jechootaa Daqiiqaa 10 Jechoota Kennamaniin Bakka Duwwaa Guutuu Gaaffilee kitaaba barattootaa Hojii 3 jalaa hojjechiisi. Jechoota kennamaniin himoota guutuu akka taasisan jajjabeessi. Deebiin isaan kennanis akka kanaa gadii ta’uu isaa mirkaneeffadhu. 1. gurgurate

3. fayyadamu, argata

2. barreeffate

4. seeneffame

Fkn. ‘qabate’ ‘qab- -at- -e’ Erga fakkeenya kana hojjetteefi booda jechoota ‘-at-‘ qaban barreessanii akka addaan qoqqoodan taasisi. Sirriitti qoqqooduu isaaniis hordofi.

Barreessuu Daqiiqaa 5 Tuqaalee (,) fi (?) Himoota Keessa Galchuu

Dubbisuu Daqiiqaa 15

Tuqaalee (,) fi (?) bakka barbaachisutti himoota keessa akka galchan taasisi. Fakkeenya kana gabatee gurraacha irratti barreessii itti agarsiisi.

Dubbisuun Duraa Beekumsa Duraanii Kakaasuu Dubbisa mata dureen ‘Beellama Guyyaa Gabaa’ jedhu osoo irra deebiin hindubbisiisin dura, dubbisa yeroo darbeerraa waan hubatan akka walyaadachiisan taasisi. Erga wal yaadachiisanii booda dubbisicha callisanii akka dubbisaan jajjabeessi.

-- Obbo Ganamoofi Obbo Galgaloon xaafii, boqqolloofi nuugii oomishan -- Umriin Obbo Kumsaa meeqa? Haaluma kanaan kitaaba isaaniirraa Hojii 4 jala kan jiru hojjechiisi. Sirriitti bakka barbaachisutti galchuu darda’uu isaanii mirkaneeffadhu.

Dubbisuun Booda Ergaa Himuu Dubbisicha dubbisanii yeoo xumuran, gaaffilee kitaaba isaaniirraa Hojii 2 jala jiran hojjechiisi. Dabtara isaanii irratti barreeffatanii

Afaan Oromoo Kutaa 3

236

Torban 30

Torban 30 Guyyaa 5 Qabiyyee Barannoo Guyyaa • Fufii ‘-at-‘ fi qaamolee jecha walitti makuu

Dubbisuu

• Fufii ‘-am-‘ fi qaamolee jechaa addaan qoqqooduu

Daqiiqaa 15 Keessa Deebiifi Madaallii Ga’umsaafi Sirrummaan Dubbisuu

• Ga’umsaafi sirrummaan dubbisuu

Dubbisa mata dureen isaa “Beellama Guyyaa Gabaa,” jedhu irra deebisanii akka dubbisan taasisi. Jalqaba gareetti isaan qoqqoodi. Garee keessaa namni tokko sagalee olkaasee yeroo dubbisu, Kanneen hafanimmoo nihordofu. Haala kanaan dabaree dabareedhaan dubbisuu shaakalsiisi.

Walitti Makuu/Addaan Qoqqooduu Daqiiqaa 10 Keessa Deebiifi Madaallii Qaamolee Jechaa Walitti Makuu Qaamolee jechootaa (jal’- -at- -e, mork’- -at- -e, guf- -at- -e, qal’- -at- -e) gabatee gurraacha irratti barreessiif. Barattoonnis barreeffatanii akka walitti makan taasisi. Walitti makuu danda’uu isaanii mirkaneeffadhu. Barattoota walitti makuu hindandeenye adda baafadhuutii irra deebi’uun shaakalsiisi.

Barreessuu Daqiiqaa 15 Keessa Deebiifi Madaallii Keeyyata Ijaaruu Himoota armaan gadii gabtee gurraacha irratti barreessiifiitii, duraa duuba isaanii sirreessanii keeyyata akka taasisan jajjabeessi.

Jechoota Qaamolee Isaaniitti Addaan Qoqqooduu

1. Inni biraan rakkoo fayyaa beelladaati.

Jechoota fufii ‘-am-’ of keessaa qaban afur akka barreessanii addaan qoqqoodan taasisi. Yeroo isaan hojjetan gidduu deemuudhaan hordofi. Kanneen hojjechuu hindandeenye adda baafadhuutii keessa deebi’uun shaakalsiisi.

2. Kaan ammoo rakkoolee fayyaa furuuf baratu 3. Namni waan hedduuf barata 4. Rakkoo fayyaa namaas ta’ee beelladaa furuun ammoo bu’uura jireenyaati. 5. Tokko baratee barsiisuufi. 6. Rakkoolee kana keessa tokko kan fayyaa namaati. Duraa duuba isaas akka kanaa gadiitti sirreessuu danda’uu isaanii mirkaneeffadhu. 3, 5, 2, 6, 1, 4

Afaan Oromoo Kutaa 3

237

Torban 30

Silabasii Afaan Oromoo Kutaa 3

Seensa Silabasiin kun, dandeettii barattoonni tokko tokkoo seemiteeraatti guddifachuu qaban kan agarsiisudha. Jalqaba kutaa sadaffaatti, barattoonni walitti dhufeenya sagaleefi mallattoo Afaan Oromoo keessa jiru hundaafi sagaleefi mallattoo baay`ee walxaxoo ta`an nibaratu. Barattoonni sadarkaa kanatti ergaa jechoota baay`ee dheerataniifi caasaa walxaxaa ta`e qaban hubatu. Ga`umsa dandeettii isaanii cimsachuun barreeffamoota dhedheeraa dubbisuuf barreessuu danda`u. Adeemsa barreessuu hordofuu keessatti yaadota qindeessuu, wixineessuufi keessa deebi`uu eegalu. Barattoonni kutaa kanaa tarsiimoowwan jechoota haaraa barachuu kanneen akka haala galmaa isaaniifi dhamjechootaa qalbeeffachuun tarsiimoo dandeettii dubbisuu isaanii caalaatti cimsachuun yaada ijoo adda baasuufi barreeffamicha cuunfuu danda`u. Akkasumas, gosoota barreeffamoota adda addaa dhaggeeffachuufi dubbisuu kanneen akka waldorgomsiisuufi walmormisiisuu, sababaafi bu`aa, rakkoofi furmaataafi kkf ta`uu danda`u.

239

Afaan Oromoo Kutaa 3

Seemisteera 1

ffaa

Kutaa 3, Seemisteera 1ffaa

Hubannoo Sagaleefi Mallattoo Qubee Walitti Dhufeenya Sagaleefi Mallattoo

Ergaa Dabarsuu/ Fudhachuu/ Qo`annoo Jechoota, Walitti fiduufi Addaan kutuu

Dubbii Afaanii (Dubbachuufi Dhaggeeffachuu) Barnoota kana booda barattoonni:

Fakkeenya Tooftaalee Barsiisuu/Barachuu

Dubbisuu

Barreessuu

Barnoota kana booda barattoonni:

Barnoota kana booda barattoonni:

• Walitti dhufeenya sagalootaafi mallattoolee kan akka sagalee dheeraa ykn irrabutaa qaban suuta suuta niqalbeeffatu.

• Walitti dhufeenya sagalootaafi mallattoolee suuta suuta nibarreessu. • Jechoota ciccimoo irrabutaan ijaaraman suuta suuta nibarreessu.

• Jechoota irrabutaan ijaaraman suuta suuta nidubbisu.

• Walitti dhufeenya sagalootaafi mallattoolee kan akka sagalee dheeraa ykn irrabutaa suuta suuta nibarreessu.

• Sagaloota walitti fiduun Jechoota sagalee dheeraa ykn irrabutaa irraa ijaaraman suuta suuta nidubbisu. (birsagoota 2-3 dheeratan gargaaramu) • Birsaga walitti fiduun caasaa jechootaa ciccimoo addaan baasuuf suuta suuta nifayyadamu. • Dhamjechoota walitti fiduun jechoota nidubbisu (birsagoota 2-6 gargaaramu). • Yommuu jechoota haaraa dubbisan sagaloota, birsagoota ykn dhamjechootatti qoqqooduun deebisanii walitti fiduun nidubbisu.

• Sagaleewwan ciccimoo walitti fiduun suuta suuta nibarreessu. (birsgagoota 1-3 dheeratan gargaaramu) • Caasaa jechootaa ciccimoo birsagaoota barataniin suuta suuta nibarreessu. • Dhamjechoota barataniin caasaa jechootaa ciccimoo ta`an suuta suuta nibarreessu. • Jechoota ciccimoo sagaleen, birsagaan ykn dhamjechatti qoqqooduun (tarsiimoo baay`ee filatamaa ta`e fayyadamuun) suuta suuta nibarreessu (birsagoota 2-4 dheeratan gargaaramu). • Jechoota ciccimoo caasaa xixiqqaatti qoqqooduun sirna qubeessuu filatamaa ta`etti fayyadamuun nibarreessu.

241

Fakkeenya Tooftaalee Madaallii

Yaada Ijoo Fayyaa

• Bu`aa adeemsaan argamu: - Barsiisaan fakkiin agarsiisuun maqaafi sagalee isaa akka dubbatan taasisu. - Barattoonni tokkoo tokkoo sagalee jechoota keesatti qaban nishaakalu • Jechoota ijaaruu - Barattoonni jechoota fayyadamuun ergaa dabarsuu nishaakalu ykn jechoota ijaaru. • Caasaa xinjechaan jechoota qaaccessuuf qajeelfama ifaafi gochi raawwatan nikennama.

• To`annaa alidilee Yommuu barattoonni hojii daree hojjetan, sagalee olkaasanii dubbisan, barreessaniifi kkf barsiisaan keessa deddeemuun barataa kamtu akka hubateefi deeggarsa barbaadu hordofa. • Keessa deebii Barattoonni waan baratanirratti gaaffii dhiyaateef deebii nikennu. Barsiisaanis, bu`uura kanarraa ka`uun kallattii barnootichaa ni`agarsiisu. • Daawwannaa Yaadannoo qabachuu: yaadannoo gaggabaabaan wayitii barnootichaa barattoonni gareen ykn dhuunfaan hojjetan ykn xumurarratti kennama.

• Gosoota dhukkubaa • Kunuunsa dhukkubsataaf godhamu • Ittisa dhibee • Buufata fayyaa Ollaa • Ollaa gaarii • Bu`aa ollaa gaarii • Ollummaa • Maanguddoota biyyaa Oduu durii • Gosoota oduu durii • Faayidaa oduudurii • Ergaa • Dhiyeessa • Tooftaa himaamsa durdurii Ittifayyadama yeroo • Bu`aa ittifayyadama yeroo beekuu • Yeroo barnootaa • Yeroo qo`annaa • Yeroo boqonnaa • Yeroo mana turan

Afaan Oromoo Kutaa 3

Dubbii Afaanii (Dubbachuufi Dhaggeeffachuu)

Jechoota irra deddeebi`anii dhufan

Fakkeenya Tooftaalee Barsiisuu/Barachuu

Dubbisuu

Barreessuu

• Hubannoo hiikkaa xiinjechaarraa argatan fayyadamuun jechootaa haaraa (uumamteefi/ ykn hortee) ta`an nidubbisuu. • Jechoota erga baratanii booda irradeddeebi`anii dhufan % 95 battalumatti nidubbisu.

• Hubannoo hiikkaa xiinjechaarraa argatan fayyadamuun jechootaa haaraa (uumamteefi/ ykn hortee) ta`an barreessuu jalqabu. • Jechoota erga baratanii booda irradeddeebi`anii dhufan %95 nibarreessu.

• Bu`aa adeemsaan argamu: - Barsiisaan fakkiin agarsiisuun maqaafi sagalee isaa akka dubbatan taasisu. - Barattoonni tokkoo tokkoo sagalee jechoota keesatti qaban nishaakalu • Jechoota ijaaruu - Barattoonni jechoota fayyadamuun ergaa dabarsuu nishaakalu ykn jechoota ijaaru. • Caasaa xinjechaan jechoota qaaccessuuf qajeelfama ifaafi gochi raawwatan nikennama.

Afaan Oromoo Kutaa 3

242

Fakkeenya Tooftaalee Madaallii

Yaada Ijoo • Akkaataa yeroo seeraan fayyadaman Nageenya daandii • Ofeeggatanii deemuu • Of eeggannaa bakka tiraafikii • Balaa tiraafikii Ittisa balaa tiraafikii

Ga`umsa Sirrummaa

Dubbii Barnoota kana booda barattoonni:

• Durdurii sirriitti irradeebi`anii himu. • Durdurii gaggabaabduu dhaggeeffachuun ergaa isaa sirriitti himuu nijalqabu.

Saffisa

Ibsa

• Yaadrimeewwan sadarkaa isaaniitti hagam akka walfakkaatan dorgomsiisu.

Dubbisuu Barnoota kana booda barattoonni: • Jechoota sadarkaa isaaniitti ergaa dabarsan %95 sirriitti adda baasu. • Jechoota baratan keessaa kanneen irradeddeebi`anii dhufan %95 adda baasu. • Himoota dheedheeroo jechoota bekamaniin ijaaraman %95 suuta suuta nidubbisu. • Keeyyata gaggabaaboo ykn durdurii sadarkaa isaanii %95 nidubbisu. • Himoota keessatti garaagarummaa hiikaa agarsiisuuf sirna tuqaalee nifayyadamu. • Saffisa dubbisa isaanii cimsachuun gaaleerraa darbuun barreeffamata sirriitti dubbisuu eegalu. • Saffisa dubbii isaanii cimsachuun jechoota filatamoofi sadarkaa isaanii eeggate fayyadamuu eegalu. • Sirna afaanii eeguun olba`uufi gadi bu`uu sagalee akkasumas xiyyeeffannaa sadarkaa jechaatti kennamu nifayyadamu. • Himoota sassalphaarratti akkaataa fayyadama sirna tuqaalee agarsiisu (hima addeessa, gaaffiifi raajeffannoo).

Barreessuu Barnoota kana booda barattoonni:

Fakkeenya Tooftaalee Barsiisuu/Barachuu

Fakkeenya Tooftaalee Madaallii

• Barreeffama keessatti sirna tuqaalee xumuraa fayyadamanii nibarreessu.

• Jechoota irradeddeebi`anii dhufan

• Kaardii bahiinsaa

Muuxannoo qalbeeffannaa gabbifachuun jechoota yeroo baay`ee irradeddeebi`anii dhufan haalawa keesatti barataniinis ta`e ala adda baasu. • Afaaniin dubbisaa irradeebi`uu

• Kaayyoo wanti tokko barreeffamuuf (haalota ibsuuf, miira ofii ibsuuf, durdurii himuuf, qajeelfama kennuuf) adda baasuun barreeffama keessatti nishaakalu. • Hima sirrii keessatti sirna tuqaaleefi qubguddeessa fayyadamuun nibarreessu. Kana malees, keeyyata gabaabaa waa`ee durdurii ykn haala daree keessatti baratanii tokko barreessuu eegalu. • Yaadaafi qajeelfama kennamuun ilaalcha isaanii ibsuuf keeyyata gabaabaa nibarreessu.

243

Barattoonni irradeebi`anii sagaleessanii dubbisuun carraa deeggarsaafi duubdeebii barsiisaa, hiriyaafi maatii akka argataniif gargaara. • Dhaggeeffataaf dubbisuu Barattoonni garee xiqqaan ykn dhuunfaan kan booda dhaggeeffattootaaf dubbisan dursanii shaakaluun akka dubbisaa gaarii ta`aniif gargaara.

Barattoonni yeroo daree dhiisanii bahan kaardii bahiinsaarratti maqaa isaanii, deebii gaaffii gaafatamanii ykn gilgaalaa, sirna tuqaalee sirrii fayyadamuufi qubeessuun erga barreessanii booda harka barsiisaa isaaniitti ykn balbala bira kaahanii bahuu qabu. • To`annoo alidilee Yeroo barattoonni daree keessatti dubbisuufi barreesuu shaakalan barsiisaan keessa deddeemuun sirriitti hojjechuu isaanii dhaggeeffachuufi ilaaluu qaba. bisuu sirriitti akka shaakalan taasifamuu qaba. Yeroo kanas barsiisaan jijjiirama barattoota hordofuuf keessa deemuu qaba.

Afaan Oromoo Kutaa 3

Ga`umsa

Dubbii Barnoota kana booda barattoonni:

Afaan Oromoo Kutaa 3

Dubbisuu Barnoota kana booda barattoonni:

Barreessuu Barnoota kana booda barattoonni:

• Hima keessatti akkaataa fayyadama qoodduu ni`agarsiisu. • Sadarkaa isaaniitti ergaa gaaleefi himaan ibsame agarsiisu.

• Waa`ee waan qabatamaa baratanii tokko hima mataa ofiitiin barreessuu eegalu. • Dhimma dhuunfaa ykn mataduree tokkorratti yaadannoo hiriyaa isaaniif ykn maatiif ykn barsiisaa isaaniif nibarreessu.

244

Fakkeenya Tooftaalee Barsiisuu/Barachuu

Fakkeenya Tooftaalee Madaallii

• Agarsiiftota fayyadamuu

• Dabareen dubbachuu

Ibsa isaanii fooyyessuuf, barsiisaan ifatti kaayyoo fayyadama sirna tuqaaleefi akkamitti mallattooleen kunniin ibsa keessatti dhiibbaa geessisan mariisisuu qaba. • Walitti fidanii dubbisuu Gaaleen akka dubbisan jajjabeessuu. Haala kanaan, barsiisaan barreeffamoota beekamoo ta`an akka fakkeenyatti fudhachuunhima keessatti gaaleefi ciroorratti xiyyeeffachuun walitti fiduun akka dubbisan, kana malees sirna tuqaalee akka iddoo afuura fudhataniitti fayyadamuun agarsiisuu qaba. • Himaan dubbisuu Hima tokko yeroo baay`ee irradeddeebi`anii dubbisuu. Yeroo kanatti jechoota adda addaaf xiyyeeffannaa kennuu. • Barreessuuf carraa idilee kennuu Barattoonni yooxiqqaate carraa deebii ykn yaada gabaabaa barreessuu argachuu qabu. Torban torbaniinimmoo carraa barreeffamoota dheeraa argachuu qabu.

Barattoonni dabareen hiriyaa isaanii cinaa jiru/jiran waliin deebii isaanii ykn dubbachuu / dubbisuu sirriitti akka shaakalan taasifamuu qaba. Yeroo kanas barsiisaan jijjiirama barattoota hordofuuf keessa deemuu qaba.

Ramaduu

Beekumsa jechootaa gabbifachuufi

ittifayyadamuu

Jechoota barnootaa

• Jechoota sadarkaafi umurii isaaniin walgitaniifi wantoota naannoo isaanii ibsan nibarreessu.

• Carraa hedduu kennuu Dubbii afaanii keessatti jechoota furtuu ta`an fayyadamuun akka shaakalan gochuu. - Wayitii barnootaa carraa marii`achuu uumuu.

• Jechoota beekumsaa baratan haalawa naannoo isaaniirratti hundaa`uun nifayyadamu.

• Jechoota sadarkaafi umurii isaaniin walgitaniifi wantoota naannoo isaanii ibsan nidubbisu. • Jechoota beekumsaa sadarkaa isaanii durdurii keessatti ibsaman nidubbisu.

• Himoota keessatti bakka duwwaa xumuruuf Jechoota haaraa baratanitti gargaaramu.

- Jechoota haaraa akka fayyadamanfi ibsaniif carraa baay`ee barattootaaf kennuu.

• Jechoota durdurii afaaniin himaman ykn kallattiin sadarkaa isaaniitti baratan ittifayyadamu.

• Durdurii daree keessatti baratan keessaa Jechoota beekumsaa sadarkaa isaanii nidubbisu.

• Barreeffama isaanii keessatti jechoota haaraa baratan fayyadamu.

- Barnoota jalqabuun dura jechoota haaraa ta`an agarsiisuu.

• Sadarkaa jechaatti garaagarummaa loogaa jiru qalbeeffatu.

• Barreeffama keessatti hiika jechootaa beekuuf hiika isa xiqqaa (dhamjechootaa) fayyadamu.

• Jechoota sadarkaafi umurii isaaniin walgitaniifi wantoota naannoo isaanii ibsan niqoqqoodu.

• Hiika jechootaa haalawarratti hundaa`uun yommuu dubbifaman, ibsaman ykn dubbii afaanii keessatti dubbataman dhaggeeffachuun ergaa isaanii xiinaxluu eegalu. • Jechoota barnootaa sadarkaa isaanii nifayyadamu.

• Kallattii dhiyeessaa Yeroo jechootaafi hormaata isaanii barsiisan carraa ittifayyadamuu isaaniis mijeessuu. • Jechoota barbaaduu Barattoonni barnoota baratan keessatti fakkeenya jechootaa, hima keessaa barbaadu ykn kan fakkiin ibsamaniifi gartokkee jechootaa (dhamjechoota) jechoota biroo keessa barbaadu. • Haala barreessuu

• Hiika jechootaa haalawarratti hundaa`uun hiika isaanii xiinaxluu eegalu. • Jechoota barnootaa sadarkaa isaanii nidubbisu.

- Haala danda`amen chaartota, fakkiiwwaniifi kkf fayyadamuu.

Barattoonni beekumsa jechootaa gabbifatan haalota barreeffamaa adda addaa keessatti hojiirra oolchu. • Adeemsa barreessuu • Jechoota barnootaa sadarkaa isaanii akkuma barbaachisummaa isaaniitti hima keessatti nibarreessu.

Barsiisaan akka moodelaatti agarsiisuufi durdurii adda addaa, yaadaota barattootaa walitti qabuufi isaaniin himoota akka barreessaniif haala mijeessuu. Kana malees, himoota barreessan fooyyessuuf gareen keessa deebi`u.

• Kaardii bahiinsaa Barattoonni yeroo daree dhiisanii bahan kaardii bahiinsaarratti maqaa isaanii, deebii gaaffii gaafatamanii ykn gilgaalaa erga barreessanii booda harka barsiisaa isaaniitti ykn balbala bira kaa`anii bahuu qabu. • Jechoota burqisiisuu Barattoonni deebii isaanii jechootaafi ibsa isaanii waliin akkaataa walsimuun barreessan, akka barsiisaan sadarkaa irra jiran hordofuuf fuuldura isaanii kaa`uu qabu. • Daawwannaa Yaadannoo qabachuu: yaadannoo gaggabaabaan wayitii barnootichaa barattoonni gareen ykn dhuunfaan hojjetan ykn xumurarratti kennama. • Dhiyeessa Barattoonni carraa dandeettii isaanii guddataa jiru barsiisaa isaaniifi/ykn daree isaaniitti dhiyeessuu argachuu qabu. • Ibsa fakkiiwwanii Barattoonni hubannoo jechootaa isaanii gama beekumsa jechootaafi fakkiiwwaniin ni`agarsiisu.

46 245

Afaan Oromoo Kutaa 3

Hubannoo Dubbisaa

Dubbii Dubbisuu Barnoota kana boo- Barnoota kana booda da barattoonni: barattoonni:

Tarsiimoo hubannoo dubbisaa gabbifachuu

• Mataduree, fakkiiwwaniifi beekumsa duraan qabanitti fayyadamuun barreeffama sagaleessuun dubbifamu niraagu. (shaakala) • Barreeffama sagalee olkaasuun dubbifamutti aanee dhufu maal akka ta`u niraagu. (shaakala) • Dubbisa sagalee ol kaasuun dubbifameef xumura adda addaa kennuu eegalu.

Barreeffama Ibsaa Hubachuu

Afaan Oromoo Kutaa 3

• Gaaffilee qabatamaa kallattiin dubbisa keessatti ibsamanii sagalee olkaasuun dubbufaman nideebisu. (shaakala) • Gaaffilee xiinxalaa beekumsaa duraan qabaniifi odeeffannoo dubbisa keessatti ibsame gargaaramuun nideebisu.(shaakala)

Barreessuu Barnoota kana booda barattoonni:

Fakkeenya Tooftaalee Barsiisuu/Barachuu

Fakkeenya Tooftaalee Madaallii

• Mataduree, fakkiiwwaniifi beekumsa duraa qabanitti fayyadamuun barreeffama dubbifamutti aanee dhufu niraagu. • Barreeffama sadarkaa isaaniitti dubbifaman maal ta`uu akka qaban raaguu eegalu. • Barreeffama sirriitti dubbisuufi hubachuu danda`uu isaanii yommuu irradeddeebi`anii dubbisan of madaalu.

• Yaadaafi qajeelfama kennamuun waa`ee dubbisa sagaleessuun dubbifamuu hima lama ykn sadiin raaguun nibarreessu.

• Dabareen dubbachuu

• Gaaffilee qabatamaa kallattiin dubbisa keessatti ibsaman nideebisu.

• Gaaffilee qabatamaa, barreeffama bu`uureffatan hima gabaabaan deebii kennu. (shaakala)

• Deebisanii ijaaruu Beekumsa dubbisuu, muuxannoo beekumsa waa`ee matadurichaa qaban nisi`aya. • Tilmaamuu- Amaloota akka mataduree, fakkiiwwaniifi jechoota furtuu ta`an bu`uureffachuun barattoonni waa`ee maalii akka dubbisan akka raaganiif gaafachuu. • Gaafachuu – barattoonni waa`ee maalii akka dubbisan gaaffiiwwan akka qopheeffataniif yeroo kennuufi kanas barattoota daree isaanii akka gaafatan gochuu. • Iftooma. Tarsiimoon hubannoo dubbisa gaarii kallattiin dubbisa dura, wayitii dubbisaafi booda barsiifamu. • Giraafiin qindeessuu. Dubbisa dura, wayitii dubbisaafi dubbisaan booda fayyadamuu. Giraafonni kunis kan akka gabatee, chaartii waldorgomsiisuuf oolanfi caasaa afaanii ijaan mul`atan fa`adha.

• Gaaffilee xiinxalaa beekumsaa duraan qabaniifi odeeffannoo dubbisa keessatti dhiyaate fayyadamuun nideebisu.

• Waa`ee dubbisa dubbifame tokkoo ykn dhagahanii xumura adda addaan, yooxiqqaate keeyyata salphaa tokko arreessu eegalu. (yooxiqqaate himoota sadii)

• Gaaffilee xiinxalaa himoota 3-4`n deebii kennu. (shaakala)

246

Barattoonni dabareen hiriyaa isaanii cinaa jiru tokko ykn lama waliin yaada isaanii waa`ee barreeffamichaa muuxannii ofii waliin walqabsiisuufi kkf akka dubbatan, shaakalan taasifamuu qaba. Yeroo kanas, jijjiirama barattootaa hordofuuf barsiisaan keessa deemuu qaba. • Jijjiirama barattootaa daree keessatti mul`atu hordofuufi barsiisuuf Shaakala sirnaawaa fayyadamu. • Kaardii bahiinsaa Barattoonni yeroo daree dhiisanii bahan kaardii bahiinsaarratti maqaa isaanii, deebii gaaffii gaafatamanii ykn cuunfaa yaada isaanii erga barreessanii booda harka barsiisaa isaaniitti ykn balbala bira kaa`anii bahuu qabu.

Hubannoo Dubbisaa Barreeffama Seenessaa Hubachuu

Dubbii Dubbisuu Barnoota kana boo- Barnoota kana booda da barattoonni: barattoonni: • Durdurii sagalee olkaasuun dubbifame irradeebi`anii nihimu.(shaakala) • Durdurii sagalee olkaasuun dubbifame tokko amala ykn gocha isaan seenaa sana keessatti raawwatan ibsu. • Kutaa seenaa dubbifameef (jalqaba, gidduu, dhuma ) jechuun adda baasu. • Yaada seenaa dubbifameef sana hima tokkoon ykn lamaan cuunfanii ibsuu jalqabu. • Barreeffama sana dubbii afaaniin nimadaalu. (shaakala)

• Seenaa daree keessatti isaaniif dubbifame irradeebi`anii nihimu. • Durdurii sagalee olkaasuun dubbifameef tokko amala ykn gocha isaan seenaa sana keessatti raawwatanin ibsu. • Seenaa dubbifameefii kutaa (jalqaba, gidduu, dhuma) jechuun adda baasu. • Yaada seenaa dubbifameef sana hima tokkoon ykn lamaan cuunfanii ibsuu jalqabu. • Barreeffama dubbisan sana nimadaalu.

Barreessuu Barnoota kana booda barattoonni: • Jechoota furtuu ta`aniin qabiyyee seenaa sanii ykn barreeffama dubbisanii himaan nibarreessu. • Durdurii sagalee olkaasuun dubbifameef tokko amala isaan ibsaniifi ykn gocha qooddattootaa seenaa sana keessatti qaban madaaluun nibarreessu. • Garee xiqqaa ijaaruun, seenaa jalqaba, gidduufi xumura qabu uumuun tartiibaan barreessuu jalqabu. • Yaadaafi qajeelfama kennamuun seenaa dubbisan sana hima lamaan cuunfanii barreessuu jalqabu. • Yaadaafi qajeelfama kennamuun waa`ee madaallii barreeffama sanii jechoota furtuu ta`an muraasa nibarreessu.

247

Fakkeenya Tooftaalee Barsiisuu/Barachuu

Fakkeenya Tooftaalee Madaallii

a. Agarsiiftuu kallattii Barreeffamoota durdurii ykn ibsaa (alasoosamaa) ta`an dubbisuu cimsan fayyadamu. b. Amala qooddattootaa. Barreeffama keessatti amala qooddattootaa akka hubatan gargaaru. c. Gaaffilee bamaqaa. Barreeffama keessatti haalota hubachuuf kan gargaaran (eenyu, maal, yoom, eessa, maaliif) kan jedhaman fayyadamu. d. Maal akka baratan beekuu. Barattoonni beekumsa waa`ee mataduricha qaban warra kaaniif qoodu. Haaluma kanaan, waan barachuu barbaadanis niqooddatu. Dhumarrattis, waan baratan keessa deebi`u. e. Chaartii yaada ijoo ibsu. Waa`ee maaliiti? .Bali`inni isaa maali? f. Fakkiin ibsuu. Ta`iinsota gurguddoo barreeffamootaa kaa`u. g. Chaartii miira mul`isu Barreeffamicha keessatti waan miira namaa tuqan olkaa`u. Maal akka fakkaatu? Sagaleen isaa maal akka fakkaatu? h. Veen diyaagiraamii. Wantoota lama walbira qabuun dorgomsiisuuf (kitaaba, amala, waqtii, hojii) • Cuunfuu. Barreeffama keessatti shaakala odeeffannoo cuunfuufi qindeessuu kennu. • Gaaffilee ijaarsa seenaa agarsiisu. Kunis, gaaffileen qophaa`an salphaarraa gara walxaxaatti deemuu qaba. (yaadachuu,hubachuu,hojiirra oolchuu, qaaccessuu, madaaluu, uumuu)

• Dhiyeessa Barattoonni dandeettii isaanii guddataa jiru barsiisaa isaaniifi/ykn daree isaaniitti dhiyeessuu carraa argachuu qabu. • Cuunfaafi calaqqee Barattoonniwaan dhagahan ykn dubbisanii haala miira isaanii tuqeen, muuxannoo barnoota isaaniin hiika isaa calaqqisiisu. • Keessa deebii. Barattoonni waan baratanirratti gaaffii dhiyaateef deebii nikennu. Barsiisaanis, bu`uura kanarraa ka`uun kallattii barnootichaa ni`agarsiisu.

Afaan Oromoo Kutaa 3

Seemisteera 2

ffaa

Hubannoo Sagaleefi Boca Qubee Walitti Dhufeenya Sagaleefi Mallattoo

Afaan Dubbii (Dubbachuufi Dhaggeeffachuu) Afaaniin Barnoota kana booda barattoonni:

Dubbisuu

Barreessuu

Fakkeenya Tooftaalee Barsiisuu/Barachuu

Fakkeenya Tooftaalee Madaallii

Yaada ijoo

Dubbisuu Barnoota kana booda barattoonni:

Barreessuu Barnoota kana booda barattoonni:

Fakkeenya Tooftaalee Baruu barsiisuu

Fakkeenya Tooftaalee Madaallii

Naamusa

• Qindoomina mallattooleefi sagaloota akkasumas sagaloota dheeraa ykn irrabutaa niqalbeeffatu.

• Mallattooleefi sagaloota walitti qindaa`an (qubeewwan yeroo baay`ee hinmul`anne) nibarreessu. • Sagaloota irrabutaa baratan fayyadamuun jechoota ciccimoo ta`an nibarreessu. • Qindoomina qubeewwaniifi sagalootaan (qubeewwan yeroo baay`ee hinmul`anne ykn dubbachiiftuu dheeraafi irrabutaa) ta`aniin nibarreessu.

• Ergaa dabarsuu

• To`annaa alidilee

• Sagaloota irrabutaa jechoota ciccimoo keessatti nidubbisu.

Ergaa Dabarsuu/ Fudhachuu, Jechoota Qo`achuu, Suphuufi Addaan kutuu

• Jechoota baay`ee ciccimoo ta`an dubbisuuf qubeewwaniifi sagaloota walitti fiduun fayyadamu (birsagoota 2-3 dheeratan gargaaramu) • Birsagoota walitti fiduun jechoota caasaa walxaxaa dubbisuuf gargaaramu.(birsagoota 2-6 dheeratan gargaaramu) • Dhamjechoota baratan walitti fiduun jechoota dubbisuuf gargaaramu. ( birsagoota 2-6 dheeratan gargaaramu)

• Sagaloota walitti fiduun jechoota ciccimoo ta`an suuta suuta nibarreessu. (birsagoota 1-3 dheeratan gargaaramu) • Jechoota caasaa birsagaa cimaa qaban suuta suutaan nibarreessu. (birsagoota 2-6 dheeratan gargaaramu) • Dhamjechoota barataniin jechoota walxaxaa ta`an nibarreessu. (Birsagoota 2-6 dheeratan gargaaramu) • Jechoota ciccimoo sagaleen, birsagaan ykn dhamjechatti qoqqooduun (tarsiimoo baay`ee filatamaa ta`e fayyadamuun) suuta suuta nibarreessu.

249

- Barsiisaan jecha itti agarsiisuun, sagalee (sagaloota) maqaa dhahuun, sagaloota walitti fiduun barsiisa. - Barattoonni tokkoon tokkoo sagalee maqaa waamuun shaakalu, achumaanis sagalee isaanii walitti qindeessu. • Jecha uumuu. Barattoonni jechoota haaraa fayyadamuun ykn qaamota jechaan, jecha haaraa uumuu shaakalu. • Caasaa xinjechaan jechoota qaaccessuuf qajeelfama ifaafi gochi raawwatan kennama.

Wayitii barattoonni hojii daree hojjetan, sagaleessanii dubbisan, barreessaniifi kkf barsiisaan keessa deddeemuun barataa kamtu akka hubateefi deeggarsa barbaadu hordofu. • Keessa deebii Barattoonni waan baratanirratti gaaffii dhiyaateef deebii nikennu. Barsiisaanis, bu`uura kanarraa ka`uun kallattii barnootichaa ni`agarsiisu. • Daawwannaa Yaadannoo qabachuu: yaadannoo gaggabaabaan wayitii barnootichaa barattoonni gareen ykn dhuunfaan hojjetan ykn xumurarratti kennama.

• Namuusa gaariifi badaa • Amala/ilaalcha gaarii • Dambii mana barnootaa • Namoota kaawwan kabajuu • Namuusa ofii eeguu • Hawaasa waan hundaaf dagaagsuu Qonna • Meeshaalee qonnaa • Bu`aa qonnaa • Gosoota midhaanii • Waqtiilee • Bosona mancaasuu/ ittisuu Hojii • Gosa hojii • Haala naannoon hojjechuu

Afaan Oromoo Kutaa 3

Afaan Dubbii (Dubbachuufi Dhaggeeffachuu)

Dubbisuu

Barreessuu

• Yommuu jechoota haaraa dubbisan jechoota sagaleen, birsagaan ykn dhamjechaatti qoqqooduun (jechoota irra caalaa beekamaa ta`an filachuu) sana booda walitti fiduun jechoota suuta suuta nidubbisu.

• Jechoota ciccimoo ykn ifa hintaane caasaa jechaa sirna qubeessuu filatamaa ta`etti fayyadamuun nibarreessu.

• Karoora hojii fuula duraa • Bu`aa hojii

• Hubannoo hiikkaa xiinjechaarraa argatan fayyadamuun jechootaa haaraa (uumamteefi/ ykn hortee) ta`an nibarreessuu.

Aadaa • Hiikkaa aadaa • Cidha, guyyaa dhalootaa, uffannaa, nyaata, kkf • Barsiifata gaarii/faayida qabeessa • Barsiifata miidhaa geessisan Gabaa • Gosoota • Gochoota/ oomisha • Barbaachisum-maa • Gahee daldaltootaa/maamiltootaa

• Jechoota baay`ee walxaxaa ykn kan ifa hintaane tarsiimoo caasaa afaanichaa filatamaa ta`e fayyadamuun nidubbisu.

Jechoota Irra deddeebi`anii Dhufan

Afaan Oromoo Kutaa 3

• Hubannoo hiikkaa xiinjechaarraa argatan fayyadamuun jechootaa haaraa (uumamteefi/ ykn hortee) ta`an nidubbisuu. • Jechoota erga baratanii booda irradeddeebi`anii dhufan % 95 battalumatti nidubbisu.

Fakkeenya Tooftaalee Barsiisuu/Barachuu

.

• Jechoota erga baratanii booda irradeddeebi`anii dhufan %95 nibarreessu.

250

Fakkeenya Tooftaalee Madaallii

Yaada ijoo

Dandeettii

Dubbii Dubbisuu Barnoota kana boo- Barnoota kana booda da barattoonni: barattoonni:

Barreessuu Barnoota kana booda barattoonni:

Fakkeenya Tooftaalee Barsiisuu/Barachuu

Fakkeenya Tooftaalee Madaallii

Sirrummaa

• Durdurii sassalphaa dhaggeeffachuun yaada ijoofi amaloota isaanii sirriitti himu.

• Barreeffama keessatti qubguddeessa (bakka barbaachisetti)fi sirna tuqaalee xumuraa sirriitti nifayyadamu.

• Afaaniin dubbisaa irradeebi`uu

• To`annoo alidilee

• Durdurii irradeebi`uun sirriitti himu.

• Jechoota sadarkaa isaanii ergaa dabarsan%95 sirriitti adda baasu. • Jechoota baratan keessaa irradeddeebi`anii dhufan %95 adda baasu. • Himoota dheedheeroo jechoota bekamaniin ijaaraman %95 suuta suuta nidubbisu. • Keeyyata ykn durdurii gaggabaaboo sadarkaa isaanii %95 nidubbisu.

Saffisa

• Himoota keessatti garaagarummaa hiikaa agarsiisuuf sirna tuqaalee nifayyadamu. • Saffisa dubbisa isaanii cimsachuun gaalee gaaleen dubbisuurra darbanii barreeffamoota sirriitti nidubbisu. • Saffisa dubbii isaanii cimsachuun jechoota filatamoofi sadarkaa isaanii eeggate fayyadamu.

• Waan barreeffame dhuunfaan, barsiisaafi barattoota kaawwanii waliin keessa deebi`anii barreessuu nijalqabu. Barreeffama barattootaa jalqaba barreessan keessatti hanqina qindoominaa akka qabaatu niyaadama.

Barattoonni irradeebi`anii sagaleessanii dubbisuun carraa deeggarsaafi duubdeebbii barsiisaa, hiriyaafi maatii akka argataniif gargaara. • Dhaggeeffataaf dubbisuu Barattoonni garee xiqqaan ykn dhuunfaan, kan booda dhaggeeffattootaaf dubbisan dursanii shaakaluun akka dubbisaa gaarii ta`aniif gargaara. • Agarsiiftota fayyadamuu

• Kaayyoo wanti tokko barreeffamuuf (haalota ibsuuf, miira ofii ibsuuf, durdurii himuuf, qajeelfama kennuuf) adda baasuun barreeffama keessatti nishaakalu.

251

Ibsa ofii fooyyessuuf, barsiisaan ifatti kaayyoo fayyadama sirna tuqaaleefi akkamitti mallattooleen kunniin ibsa keenya keessatti dhiibbaa geessisan mariisisuu qaba. • Irradeddeebi`anii dubbisuu

Yeroo barattoonni daree keessatti dubbisuufi barreesuu shaakalan barsiisaan keessa deddeemuun sirriitti hojjechuu isaanii dhaggeeffachuufi ilaaluu qaba. • Daawwannaa Yaadannoo qabachuu: yaadannoo gaggabaabaan wayitii barnootichaa barattoonni gareen ykn dhuunfaan hojjetan ykn xumurarratti kennama. • Dhiyeessa Barattoonni dandeettii isaanii guddataa jiru barsiisaa isaaniifi/ykn daree isaaniitti dhiyeessuuf carraa argachuu qabu.

Barattoonni dubbisa gabaabaa yeroo baay`ee irradedeebi`anii dubbisuu, yeroo eeganii dubbisuu, kana malees, saffisa dubbisa isaanii fooyyessaa deemanis chaartiin agarsiisuu qabu.

Afaan Oromoo Kutaa 3

Dandeettii

Dubbii Dubbisuu Barnoota kana boo- Barnoota kana booda da barattoonni: barattoonni:

Ibsa

• Yaadrimeewwan sadarkaa isaanii hagam akka walfakkaatan dorgomsiisu.

• Sirna afaanii eeguun olba`uufi gadi bu`uu sagalee akkasumas xiyyeeffannaa sadarkaa jechaatti kennamu nifayyadamu. • Haala sadarkaa isaa eeggateen hiika gaaleefi himaan ibsaman agarsiisu.

Barreessuu Barnoota kana booda barattoonni:

Fakkeenya Tooftaalee Barsiisuu/Barachuu

Fakkeenya Tooftaalee Madaallii

• Keeyyata sirrii tokko sirna tuqaaleefi qubguddeessa (yoo barbaachisaa ta`e) fayyadamuun nibarreessu.

• Walitti fidanii dubbisuu

• Cuunfaafi calaqqee

• Yaadaafi qajeelfama kennamuun keeyyata gabaabaa fedhii isaan mana barumsaa isaaniif qaban ibsu nibarreessu. • Waa`ee seenaa ykn taatee daree keessatti baratanii hima 2-3 nibarreessu. • Jechoota haaraa baratanitti fayyadamuun yaada ofii himoota 2-3`n daanga`uun nibarreessu. • Waan qabatamaan baratan tokko barreeffamaan ibsu. • Yaadaafi qajeelfama kennamuun waan isaan quunname ykn mataduree tokkorratti yaadannoo hiriyaaf ykn maatiif ykn barsiisaa isaaniif nibarreessu.

Afaan Oromoo Kutaa 3

252

Gaaleen akka dubbisan jajjabeessuu. Haala kanaan barsiisaan barreeffamoota beekamoo ta`an akka fakkeenyatti fudhachuun akkaataa gaaleefi ciroo akkasumas hima walitti fiduun dubbisan, sirna tuqaalee waliin agarsiisuu. • Himaan dubbisuu Hima tokko yeroo baay`ee irradeddeebi`anii dubbisuu. Yeroo kanatti jechoota adda addaaf xiyyeeffannaan kennama. • Ulaagaa madaallii qopeeffachuu Barsiisaan moodeela ta`ee agarsiisuun, hordoffiifi to`annaa madaallii qopheessuun barattoonni akka shaakalaniifi barreeffama isaanii keessa deebi`an gargaaruu.

Barattoonniwaan dhagahan ykn dubbisanii haala miira isaanii tuqeen, muuxannoo barnoota isaaniin hiika isaa calaqqisiisu. • Dabareen dubbachuu Barattoonni dabareen hiriyaa isaanii cinaa jiru tokko ykn lama waliin deebii isaanii ykn dubbachuu /dubbisuu sirriitti akka shaakalan taasifamuu qaba. Yeroo kanas jijjiirama barattoota hordofuuf barsiisaan keessa deemee ilaaluu qaba.

Beekumsa Jechootaa Ramaduu

Beekumsa Jechootaa Gabbifachuufi

Ittifayyadamuu

Afaan Dubbii Dubbisuu Barnoota kana boo- Barnoota kana booda da barattoonni: barattoonni: • Jechoota wantoota naannoo isaanii ibsaniifi adeemsa keessa cimaa deeman niqoqqoodu. • Jechoota sadarkaa isaaniifi naannoo keessaa (haalawa) irratti hundaa`uun barataman nifayyadamu.

• Jechoota durdurii afaaniin himaman ykn kallattiin sadarkaa isaaniitti baratan ittifayyadamu. • Sadarkaa jechaatti garaagarummaan loogaa jiraachuu niqalbeeffatu. • Hiika jechootaa haalawarratti hundaa`uun niqalbeeffatu. Jechoota Barnootaa

• Jechoota barnoota sadarkaa isaanii nifayyadamu.

• Jechootaa waan biroorraa, haaraa ykn haalawaarratti hundaa`an nidubbisu. • Jechoota beekumsaa sadarkaa isaanii durdurii keessatti ibsaman nidubbisu. • Jechoota sadarkaa isaanii durdurii afaaniin daree keessatti himamanirraa baratan nidubbisu.

Barreessuu Barnoota kana booda barattoonni:

• Barreeffama keessatti jechoota waan biroorraa dhufan, haaraa ykn haalawaarratti hundaa`anfayyadamu. • Hima xumuruuf Jechoota haaraa ittifayyadamu. • Jechoota haaraa barreeffama isaanii keessatti nifayyadamu.

• Hiika jechootaa rakkoo barreeffama keessatti mul`atan hiikuuf hiika xiqqaa (dhamjechootaa) nifayyadamu. • Hiika jechootaa haalawarratti hundaa`uun niqalbeeffatu.

• Jechoota barnoota sadarkaa isaanii nidubbisu.

• Jechoota barnoota sadarkaa isaanii barreeffama keessatti nifayyadamu.

253

Fakkeenya Tooftaalee Barsiisuu/Barachuu

Fakkeenya Tooftaalee Madaallii

• Carraa hedduu kennuu Dubbii afaanii keessatti jechoota furtuu ta`anfayyadamuun akka shaakalan gochuu. - Wayitii barnootaafi hojii daree adda addaa keessatti carraa dubbachuu uumuu. - Jechoota haaraa akka fayyadamanfi ibsaniif carraa baay`ee barattootaaf kennuu. - Yeroo barbaachisu chaartota, fakkiiwwaniifi kkf fayyadamuu. • Waan dubbifamu dhaggeeffachuu Barattoonni beekumsa jechootaa isaanii gabbifatan sagaleessanii nidubbisu. • Haala dubbisuu Barattoonni jechoota haaraa sadarkaa isaaniin barreeffaman nidubbisu. • Adeemsa barreessuu Barsiisaan akka moodelaatti agarsiisuufi gareen barreessuu akka shaakalaniif sadarkaa barreessuu dabalatee, yaadaota haaraa fiduun, yaadota qindeessuun, barreessuufi keessa deebi`uu qajeelchuu qaba.

• Jechoota burqisiisuu Barattoonni deebii isaanii jechootaafi ibsa isaanii waliin akkaataa walsimuun barreessan, akka barsiisaan sadarkaa irra jiran hordofuuf fuuldura isaanii kaa`uu qabu. • Daawwannaa Yaadannoo qabachuu: yaadannoo gaggabaabaan wayitii barnootichaa barattoonni gareen ykn dhuunfaan hojjetan ykn xumurarratti kennama. • Dhiyeessa Barattoonni dandeettii isaanii guddataa jiru barsiisaa isaaniifi/ykn daree isaaniitti dhiyeessuuf carraa argachuu qabu.

Afaan Oromoo Kutaa 3

Hubannoo Dubbisaa

Dubbii Barnoota kana booda barattoonni:

Dubbisuu Barnoota kana booda barattoonni:

Barreessuu Barnoota kana booda barattoonni:

Fakkeenya Tooftaalee Barsiisuu/Barachuu

Fakkeenya Tooftaalee Madaallii

Tarsiimoo Hubannoo Dubbisaa Gabbifachuu

• Mataduree, fakkiiwwaniifi beekumsa duraan qaban fayyadamuun barreeffama sagaleessuun dubbifamu niraagu. (shaakala)

• Mataduree, fakkiiwwaniifi beekumsa duraan qaban fayyadamuun oto barreeffamichi sagaleeffamee hindubbifamiin niraagu. • Dubbisni sadarkaa isaaniitti itti`aanee dubbifaman maal ta`uu akka qabu niraagu. • Yeroo irradeddeebi`anii gaaleen, sagalee ol kaasauun dubbisan ykn gaaffii walgaafachuun sirriitti dubbisuufi hubachuu danda`uu isaanii of madaalu. • Hubannoo dubbisaa isaanii cimsachuuf haalawaa fulcha beekamoo fayyadamu.

• Waa`ee dubbisa tokkoo barreessuuf matadureefi beekumsa duraan qaban fayyadamu.

• Keessa deebii

• Gaaffilee qabatamaa kallattiin dubbisa sadarkaa isaaniitti ibsaman nideebisu.

• Gaaffilee qabatamaaf himaan deebii nikennu. (shaakala)

• Deebisanii ijaaruu Muuxannoo dubbisuufi beekumsa barattootaa matadurichaa qaban nisi`aya. • Gaafachuu – barattoonni waa`ee maalii akka dubbisan gaaffiiwwan akka qopheeffataniifi kanas barattoota daree isaanii akka gaafatan yeroo kennuu. • Iftooma. Tarsiimoon hubannoo dubbisa gaarii kallattiin dubbisa dura, wayitii dubbisaafi booda barsiifamuu qabu. • Qindoomina giraafii. Dubbisa dura, wayitii dubbisaafi dubbisaan booda fayyadamuu. Giraafonni kunis kan akka saaphanaa, chaartii waldorgomsiisuuf oolanfi caasaa afaanii ijaan mul`atan fa`adha. a. Agarsiiftuu kallattii Barreeffamoota durdurii ykn ibsaa (alasoosamaa) ta`andubbisuu cimsan fayyadamuu. b. Amala qooddattootaa. Barreeffama keessatti amala qooddattootaa akka hubatan gargaaru.

• Barreeffama sagaleeffamuun dubbifamutti aanee dhufu maal akka ta`u niraagu. (shaakala) • Durdurii dhiyaatuuf xumura adda addaa kennu.

Barreeffama Ibsaa Hubachuu

• Gaaffilee qabatamaa kallattiin dubbisa keessatti ibsamanii sagalee olkaasuun dubbifaman nideebisu. • Gaaffilee xiinxalaa beekumsaa duraan qabaniifi odeeffannoo dubbisa keessatti dhiyaatan fayyadamuun yaada ijoo adda baasuun cuunfaanii kaa`u. • Caasaa barreeffamaa dubbisa keessaa jiru addaan baasuu eegalu.

Afaan Oromoo Kutaa 3

• Gaaffilee xiinxalaa, beekumsaa duraan qabaniifi odeeffannoo dubbisa keessatti dhiyaatan fayyadamuun yaada ijoo adda baasuun cuunfaanii kaa`u.

• Waa`ee dubbisa nama biraan sagaleessuun dubbifamu tokkoo himoota lama ykn sadiin raaganii barreessu. • Yooxiqqaate keeyyata tokkoon waa`ee seenaa ykn dubbisa dhaggeeffatanii xumura adda addaan nibarreessu.

• Gaaffilee xiinxalaaf himoota 2-3`n deebii kennu. (shaakala) • Yaadaafi qajeelfama taa`e fayyadamuun waa`ee qabiyyee dubbisichaa himoota gaggaabaabaan nibarreessu.

254

Barattoonni waan baratanirratti gaaffii dhiyaateef deebii nikennu. Barsiisaanis, bu`uura kanarraa ka`uun kallattii barnootichaa ni`agarsiisu. • Dabareen dubbachuu Barattoonni dabareen hiriyaa isaanii cinaa jiru tokko ykn lama waliin deebii isaanii ykn dubbachuu /dubbisuu sirriitti akka shaakalan taasifamuu qaba. Yeroo kanas jijjiirama barattoota hordofuuf barsiisaan keessa deemee ilaaluu qaba. • Ibsa fakkiiwwanii Barattoonni hubannoo isaanii agarsiisuuf gama lamaaniin jechootaafi fakkiiwwaniin walitti hidhuun nifayyadamu. • Kaardii bahiinsaa Barattoonni yeroo daree dhiisanii bahan kaardii bahiinsaarratti maqaa isaanii, deebii gaaffii gaafatamanii ykn cuunfaa yaada isaanii erga barreessanii booda harka barsiisaa isaaniitti ykn balbala bira kaa`anii bahuu qabu.

Hubannoo Dubbisaa

Dubbii Dubbisuu Barnoota kana boo- Barnoota kana booda da barattoonni: barattoonni:

Barreeffama Seenessaa Hubachuu

• Qooddattoota, yoomessaafi taatee seenaa sagaleessuun dubbifameef keessaa adda baasu. (shaakala) • Seenaa dubbifameef irradeebi`anii nihimu. (shaakala) • Yaada ijoo seenaa dubbifameef hima 1-2`n nicuunfu. • Barreeffamicha dubbii afaaniin nimadaalu.

Barreessuu Barnoota kana booda barattoonni:

Fakkeenya Tooftaalee Barsiisuu/Barachuu

Fakkeenya Tooftaalee Madaallii

• Miseensota seenichaa kan akka qooddataafi yoomessaa seenaa sadarkaa isaaniif dhiyaate keessaa adda baasu. • Seenaa sadarkaa isaaniitti himame irradeebi`anii himu. • Seenaa sagaleessuun dubbifameefii tokko amala ykn gocha isaan seenaa sana keessatti raawwatan ibsu.

• Seenaa dubbifameef keessaa akka qooddattootaa, yoomessaa ykn taatee baasuun himaan jalatti nibarreessu. • Yaadaafi qajeelfama kennamuun jechoota furtuu ta`an fayyadamuun keeyyata gabaabaa qabiyyee seenichaa hunda hammatu nibarreessu. • Seenaa sagaleessuun dubbifameefii tokko amala isaan ibsaniifi/ ykn gocha qooddattootaa seenaa sana keessatti qaban madaaluunnibarreessu. (shaakala)

• Qindoomina giraafotaa.

• Seenaa dubbifameefii kutaa (jalqaba, gidduu, dhuma) jechuun nidubbisu.

• Garee xiqqaa ijaaruun, seenaa ofii jalqaba, gidduufi xumura qabu uumuun tartiibaan barreessuu nijalqabu.

• Yaada seenaa dubbifameef sana hima tokko ykn lamaan cuunfanii ibsuu jalqabu.

• Yaadaafi qajeelfama kennamuun seenaa dubbisan hima lamaan cuunfanii nibarreessu.

• Barreeffama dubbisan sana nimadaalu.

• Waa`ee madaallii barreeffama sanii jechoota furtuu ta`an muraasa nibarreessu.

c. Gaaffilee bamaqaa. Barreeffama keessatti haalota hubachuuf kan gargaaran (eenyu, maal, yoom, eessa, maaliif) kan jedhaman fayyadamuu. d. Maal akka baratan beekuu. Barattoonni beekumsa waa`ee mataduricha qaban warra kaaniif qoodu. Haaluma kanaan, waan barachuu barbaadanis niqooddatu. Dhumarrattis, waan baratan keessa deebi`u. e. Chaartii yaada ijoo ibsu. Waa`ee maaliiti? .Bali`inni isaa maali? f. Fakkiin ibsuu. Ta`iinsota gurguddoo barreeffamootaa kaa`uu. j. Chaartii miira mul`isu Barreeffamicha keessatti waan miira namaa tuqan olkaa`uu. Maal akka fakkaatu? Sagaleen isaa maal akka fakkaatu? • Cuunfuu. Barreeffama keessaa shaakala odeeffannoo cuunfuufi qindeessuuu. • Gaaffilee ijaarsa seenaa agarsiisu. Gaaffilee ijaarsa seenaa agarsiisuuf gaaffileen qophaa`an bu`uuraa gara walxaxaatti deemuu qaba. (yaadachuu, hubachuu,hojiirra oolchuu, qaaccessuu, madaaluu, uumuu)

• Barreeffama dhiyaateef hubachuuf akka isaan gargaaru caasaa barreeffamichaa fayyadamuu eegalu.

255

Barattoonni odeeffannoo qindeessuun, walitti hidhuufi hariiroo qaban giraafii adda addaan qindeessuu qabu. • Cuunfaafi calaqqee Barattoonniwaan dhagahan ykn dubbisanii haala miira isaanii tuqeen, muuxannoo barnoota isaaniin hiika isaa calaqqisiisu.

Afaan Oromoo Kutaa 3

Jibsoo Hiika

Jecha Addaan qoqqooduu

Qaamolee walitti jiran hundee jechaati fufiilee addaan baasuu

Afgaaffii

Gaaffii afaaniin gaafatamee afaaniin deebi’u

Baabsuu

yaada ykn garee tokko deeggaruu

Barreeffama addeessaa

Akaakuu barruu waan akka argametti ykn akka dhaga’ametti ibsame tokko dhiyeessu Qubee afaan tokkootti dhimma ba’uun caasaa hiika qabeessa ta’e waraqaa irratti qindeessuun dhiyeessuu. Walta’iinsa dubbifamaafi dubbachiiftuu ykn dubbachiiftuu qofaarraa ijaaramee afuura tokkoon dubbifamu Olka’iinsaafi gadi bu’iinsa sagalee yammuu dubbisuufi dubbachuu argamuufi jijjiirama hiika geessisu.

Barreessuu Birsaga Bu’aa ba’ii sagalee Caagocha

Xiyyeeffannoo addaa birsagoota, sagaleewwaniif jechootarratti godhamu.

Dhaggeeffachuu

Waan dubbatamu yookiin dubbifamu tokko xiyyeeffannoon hordofuu.

Dhaggeeffachuun Booda

Gochaan dhaggeeffachuu erga xumuramee booda yeroo jirudha.

Dhaggeeffachuun Dura Dubbisni dhaggeeffatamu osoo hindhihaatiin dura yeroo jirudha. Dhamjecha

unka xiqqaa afaanii isaa hiika qabeessa

Dhamsaga

Sagalee afaan tokkoo. Walitti dhufeenya qubeefi sagalee addaan baasuu

Dubbisuu

Ergaa barreeffamaan dhihaate tokko hubachuu Barreeffama tokko muuxannoo waliin qabsiisuun hiika mataa ofii ijaarrachuu

Dubbisuun Booda

Erga dubbisni xumuramee booda yeroo jirudha.

Dubbisuun Dura

Osoo waan barreeffame tokko hindubbisiin dura yeroo jirudha.

Faallaa

Jecha yookiin gaalee tokkoof masaanuu kan ta’e.

Fayyadama Jechootaa Fufii

Jechoota akka barattoonni baratan barbaadaman, kan haala garaagaraa keessatti dhimma itti ba’aman. Qaama xiqqaa afaanii hiika qabeessa, garuu of danda’ee kan hindhaabbanne.

Ga’umsaan dubbisuu

Saffisaafi qulqullinaan barreeffama dhihaate tokko sagaleessuu danda’uu

Gaaffii miiltoo

Gaaffiiwwan deebiin isaanii kallattiin dubbisa keessaa hinargamnee garuu sanaan ala ba’anii akka yaadan taasisu.

Gaalee

Jechoota waliin argamuun akka qaama tokkootti socho’anidha.

Galumsarraa Tilmaamuu

Jechi tokko hima ykn barreeffama keessatti hiika inni qabu himuu

Hima

Jechoota walitti dhufanii yaada tokko dabarsan

Hojii

Gilgaala

Hubachuu Irra deebii

Afaan Oromoo Kutaa 3

Adeemsa si’aawaan yaada barreeffama keessaa addaan baafachuu, qalbeeffachuu Waan hojjetame tokko irra deebi’uun raawwachuu

256

Jecha

Qubee birsagaafi dhamjecharraa ijaaramee kan of danda’ee dhaabbatuufi hiika qabudha.

Jechoota barnootaa

Jechoota mana barnootaa keessattiif naannoo isaatti fayyadamnu

Jechoota waliin deeman

Ijaarsa gaalee yookiin hima keessatti jechoota walfaana deemaniif kennataa ta’an.

Kaayyoo

Milkaa’ina dhuma barnootaatti barattoota irraa eegamu

Keessa deebii

Barnoota duraan baratan keessa deebi’uun xiinxaluufi cimsu.

Madaallii

Adeemsa waan barattoonni baratan mirkaneeffachuuf taasifamu

Mankuusaa

Mana wantoota ykn meeshaaleen itti kuufaman

Nanhojjedha

Gocha barsiisaan ofii isaatii hojjetee barattootaaf fakkeenya ta’uf agarsiisu

Nihojjenna

Hojii barsiisaafi barattoonni waliin hojjetan agarsiisa

Nihojjettu

Hojii barattoonni dhuunfaa ykn gareen hojjetan agarsiisa

Qaamolee jechaa

Dhamjechoota birsagoota afi qubeewwan walitti dhufuun jecha ijaaran.

Qabiyyee barannoo guyyaa

Guyyaa tokko keessatti qabxiilee barattoonni akka hubataniif dhihaatanidha. Kanneen seeneffama tokko keessatti qooda fudhatan ykn hirmaatan ibsa.

Qooddattoota Qubee

mallattoo (bakka bu’aa) sagalee afaan tokkoo

Qubee dacha

Qubeewwan dubbifanaa gara garaa lamarraa ijaaramanii sagalee tokko bakka bu’an.

Sagalee (dhamsagaa)

Sagaleewwan mallattoolee barreeffamanii waliin hidhata qaban.

Sardiida

Wangoo, jeedala, jeedalloo

Sirna barreeffamaa

Akkaataa afaan tokko ittiin barreeffamu.

Sirrummaa

Dogoggora malee dubbisuu, barreessuu, ykn dubbachuu

Tilmaamuu

Waan ta’uu danda’a jedhanii yaadan tokko dursanii himuu

Tuqaalee

Mallattoolee garaagaraa kanneen hima tokko keessatti tajaajilanidha.

Utubaa Deggarsaa Walitti makuu Xiyyeeffannoo barnoota torbanii Yaada bu’uuraa

Deggarsaa barbaachisaa daa’imaaf kennamuuf dhumarratti yommuu inni ofdanda’u hojjechaa adeemu. Qaamolee addaan ba’anii jiran (fkn hundee jechaafi fufiilee)walitti fiduun jecha ijaaruu. Qabiyyee barnoota kan torbee tokko keessatti akka barattoonni addaan baafataniif dhihaatedha. Qabxii handhuuraa ta’ee, barnoonni torban tokkoo irratti hundaa’anidha barannoowwan.

Yaada Ijoo

Dubbisa tokko keessatti qabxii handhuura ta’edha.

Yaasaa

Jecha tokkorraa jecha biroo uumuu

Yeroo Dhaggeeffachuu yeroo itti dubbisni dhaggeeffatamu Yeroo Dubbisuu

Yeroo barreeffamni tokko itti dubbifamudha.

257

Afaan Oromoo Kutaa 3

Gabaajeewwan Bs:

Barsiisaa/tuu

Bt:

Barataa/ttuu

Bs. fi Bt:

Barsiisaa/tuufi Barattoota

Mallattoowwan (Bs,...)

Qajeelfama barsiisaa/tuuf kenname

[Bt,...]

Waan barattoonni raawwatan



(***)



Afaan Oromoo Kutaa 3

bakka itti dubbisa addaa kutuun gaaffii gaafatan nita’a

258